Väestöviesti 3/2004 3/2004 1.7.2004 Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Teksti: Mirkka Mattila Kairon kansainvälisestä väestö- ja kehityskonferenssista tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Tuolloin 179 valtiota hyväksyi toimintaohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämänlaatua ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Toimintaohjelmassa määriteltiin lähtökohdiksi ihmisoikeuksien ja yksilön valinnanvapauden kunnioittaminen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman vahvistaminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen. Kymmenen vuotta tavoitteiden asettamisen jälkeen niiden arviointi on tullut ajankohtaiseksi. Väestöliiton Kehitysyhteistyön seminaari- ja koulutuspäivillä Helsingissä toukokuussa käsiteltiin seksuaaliterveyskysymyksiä ja palattiin konferenssin tavoitteisiin ja toimintaohjelmaan sekä niiden maailmanlaajuiseen toteutumiseen. Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kairon väestö- ja kehityskonferenssin tavoitteiksi määriteltiin vuonna 1994 useita periaatteellisia lähtökotia: äitiys- ja imeväisyyskuolleisuutta tuli alentaa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja lisätä. HIV/aids-tartuntojen määrää tuli vähentää, kuten myös nuorten ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Lisäksi pyrkimyksenä oli lisätä tuntuvasti rahamääriä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton pääjohtaja Steven Sinding arvioi seminaaripuheessaan Kairon toimintaohjelman toteutumista kehitysmaissa huolestuneeseen sävyyn. Äitiyskuolleisuus on Sindingin mukaan edelleen korkea, eikä tavoitetta sen laskemiseksi ole saavutettu. Imeväisyyskuolleisuus on kymmenessä vuodessa alentunut, mutta sitä varjostaa kaksi uhkakuvaa: Tässä numerossa Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sivu 1 Nuoret puhuivat globaalin solidaarisuuden puolesta Sivu 4 Seksuaalioikeuksia edistävä Euroopan nuorten verkosto YouAct lanseerattiin Lissabonissa Sivu 5 HIV/aidsin ehkäiseminen Afrikan suurimpia haasteita Sivu 6 Jatkuu sivulla 2 1
Väestöliitto lasten rokotusasteen laskeminen ja HIV/aidsin nopea leviäminen. HIV/ aidsin vähentämisessä ei olla myöskään onnistuttu muutamaa menestystarinaa lukuun ottamatta, Sinding totesi. Lisäksi Sinding kiinnitti huomiota nuorten raskauksien ja aborttien ehkäisyyn, jossa on saavutettu vain vähäistä parannusta. Nuorille suunnattuja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja on hyvin vähän, eivätkä alan rahoitusnäkymät ole lupaavia, Sinding muistutti. Muutosta parempaan on Sindingin mukaan kuitenkin tapahtunut ihmisten tietämyksessä seksuaaliterveydestä. Konservatiivien vaikutus vaikeuttaa rahoitusta IPPF:n pääjohtajan Steven Sindingin puheenvuorossa käsiteltiin Kairon toimintaohjelman tavoitteita ja niiden toteutumista. Kairon jälkeisiä muutoksia pohtiessaan Sinding arvioi poliittisen ilmapiirin huonontuneen erityisesti kotimaassaan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain roolia rahoittajana ja ilmapiirin luojana vuosien varrella Sinding kuvaa hyvän ja pahan voimaksi. Tällä hän viittaa toisaalta Yhdysvaltain aiemmin voimakkaaseen tukeen esimerkiksi UNFPA:n ja IPPF:n toiminnalle ja toisaalta nykyisen Bushin hallinnon konservatiiviseen ja jopa vihamieliseen suhtautumiseen seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja -oikeuskysymyksiin. Myös vuosituhattavoitteet Kairon jälkeisinä saavutuksina korostuivat Sindingin puheessa. Yhteisten vuosituhattavoitteiden asettaminen on suuri harppaus eteenpäin kehitysyhteistyökentällä, Sinding totesi. Samalla hän kuitenkin huomautti vuosituhattavoitteisiin liittyvästä merkittävästä epäkohdasta, joka liittyy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen puuttumiseen julistuksesta. Köyhyyden vähentäminen ja HIV/aidsin todellisen uhkan havaitseminen Kairon jälkeisessä toiminnassa nousivat Sindingin puheessa niin ikään esiin. Myös kehitysyhteistyön luonteen muuttuminen kohti kumppanuutta sai Sindingiltä tunnustusta. Lopuksi Sinding muistutti vielä, ettei vuosituhattavoitteita voida saavuttaa ilman maailmanlaajuista seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen parantamista ja turvaamista kaikille: Ihmisten oikeudet päättää omista lisääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ovat avain köyhyyden vähentämiseksi, Sinding korosti. Koulutuspäivät olivat osa Suomen lääketieteellisten tiedekuntien, Suomen Lääkäriliiton, Kansanterveystieteiden laitoksen sekä eri kansalaisjärjestöjen suomalaisille ja kehitysmaiden lääketieteen opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille suunnattua Global Health -koulutusta. Koulutuspäiviin liittyi lisäksi Väestöliiton Kehitysyhteistyön ja eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän yhdessä järjestämä kevätseminaari. Seminaari- ja koulutuspäivillä puhuivat kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) pääjohtaja Steven Sinding, professori Staffan Bergström Karolinska Instituutista, seksuaaliterveyden edistämishankkeen projektijohtaja Arundhati Char Intiasta, nuorten UNDP terveysprojektin koordinaattori Inese Kikule Latviasta, ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston terveysalan neuvonantaja Gisela Blumenthal, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan johtaja Dan Apter, Väestöliiton Kehitysyhteistyön asiantuntijalääkäri Teija Kulmala sekä Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuorten ryhmän Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen. Kansalaisyhteiskunta järjestää tänä vuonna useita kansainvälisiä tapahtumia, joissa arvioidaan Kairon toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista. Yksi tärkeimmistä tilaisuuksista on Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) ja Population Action Internationalin (PAI) järjestämä Global Roundtable -kokous Lontoossa 31.8 2.9.2004. Kokoukseen odotetaan saapuvaksi 600 edustajaa ympäri maailmaa. Suomesta kokoukseen osallistuvat Väestöliiton, eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän ja ulkoasianministeriön edustajat. 2
Väestöviesti 3/2004 Imeväiskuolleisuus kehitysmaissa (per 1000) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 62 56 1200 1090 53 95 86 89 Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: UNFPA. The State of World Population 1993, 1998 ja 2003. 2500 2000 1500 1000 500 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 560 1936 1500 905 570540 47 35 1000 661 32 650 360 Niger Malawi Nepal Intia Haiti Bolivia 93 92 58 53 86 76 62 55 58 52 24 21 Niger Malawi Nepal Intia Haiti Bolivia 1990-1995 1998 2003 Äitiyskuolleisuus joissakin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa (per 100 000 syntynyttä kohden) Lähde: UNFPA. The State of World Population 1998 ja 2003. Lukutaidottomien yli 15-vuotiaiden naisten osuudet joissakin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa Lähde: UNFPA. The State of World Population 1998 ja 2003. 1998 2003 1998 2003 Kehitysmaiden kuolleisuusluvut edelleen korkeita ja köyhyys sukupuolisidonnaista Yhtenä Kairon väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli turvallisen äitiyden edistäminen. Kairon toimintaohjelman tavoitteet ovat toteutuneet eri maissa ja maanosissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus eli alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuus 1000 syntynyttä kohden on ollut kymmenessä vuodessa laskusuuntaista, mutta se on edelleen erittäin korkea varsinkin Afrikassa. Kairon toimintaohjelmassa tavoitteeksi sovittiin äitiyskuolleisuuden vähentäminen puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2000 mennessä ja siitä edelleen puoleen vuoteen 2015 mennessä. Monissa maissa äitiyskuolleisuus onkin vähentynyt. Sen sijaan useimmissa Afrikan maissa äitiyskuolleisuus ei juurikaan ole alentunut, vaan se on joissakin maissa jopa lisääntynyt. Kuvion esimerkkimaista Nepalissa, Haitissa ja Boliviassa kuolleisuusluvut ovat laskeneet merkittävästi vuosien 1998 ja 2003 välisenä aikana. Malawissa äitiyskuolleisuus on noussut ennennäkemättömiin lukuihin vuoteen 2003 tultaessa. Malawin äitiyskuolleisuuskatastrofin taustalla vaikuttavat lähinnä sosioekonomiset syyt ja nopeasti ja laajalle levinnyt HIV/aids-epidemia. Maailmassa on noin 600 miljoonaa lukutaidotonta naista ja 340 miljoonaa lukutaidotonta miestä. Kairon konferenssissa sovittu tavoite peruskoulutuksen takaamisesta kaikille vuoteen 2015 mennessä on edelleen todellinen haaste. Tavoitteeksi sovittiin myös sukupuolierojen poistaminen koulutuksesta vuoteen 2005 mennessä. 3
Väestöliitto Nuoret puhuivat globaalin solidaarisuuden puolesta Teksti: Mirkka Mattila Monissa kehitysmaissa nuoret tytöt avioituvat hyvin nuorina. Esimerkiksi Nepalissa keskimääräinen avioitumisikä on vain 16 vuotta. Myös nuorten tyttöjen raskaudet kehitysmaissa ovat yleisiä: maailmanlaajuisesti on arvioitu, että joka vuosi 14 miljoonaa tyttöä synnyttää 15 19 vuoden iässä. Kehitysmaissa raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovat nuorten tyttöjen johtava kuolinsyy, sillä nuorten mahdollisuudet saada avointa seksuaalivalistusta ja -palveluja ovat huonot. Lisäksi kaksi kolmasosaa uusista HIV-tartunnoista on nuorilla, 15 24- vuotiailla naisilla. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan HIV/ aidsista on tullut työikäisten johtava kuolinsyy. Näitä vaikuttavia ja huolestuttavia lukuja nuorten naisten raskauksista ja HIV/aids-tartunnoista kehitysmaissa esittelivät Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuorten ryhmän edustajat Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen seminaarialustuksessaan. Nuorten ryhmä on perustettu maaliskuussa 2004, ja siihen kuuluu jäseniä eri puolilta Suomea. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa globaaleihin seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiin ja lisätä ihmisten tietoisuutta kehitysmaiden ja Itä- Euroopan maiden tilanteesta Suomessa. Nuorten puheenvuorossa pohdittiin ongelmien lisäksi myös ratkaisukeinoja ja -mahdollisuuksia. Ratkaisumalleissa esiin nousivat koulutus, nuorille suunnatut ja vanhempien suostumuksesta riippumattomat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut sekä kaikenpuolinen tasa-arvo. Lisäksi nuorten mielestä naisille pitäisi suoda mahdollisuus ja oikeus ehkäisyn käyttöön kondomit mukaan lukien. Miltä tuntuisi, jos sinulla olisi käytössä neljä kondomia vuotta kohden, nuoret kysyivät yleisöltään. Tämä on tilanne esimerkiksi joissain Afrikan maissa. Kehitysmaissa onkin yleisesti todellinen puute kondomeista ja muista ehkäisyvälineistä ja kysyntä kasvaa jatkuvasti väestönkasvun myötä. Seksuaalioikeudet kuuluvat myös nuorille Kairon konferenssin tavoitteista Hyvärinen ja Luostarinen nostivat esiin nuorten oikeudet tietoon, koulutukseen ja hoitoon. Haluamme korostaa nuorisoystävällisten palvelujen tärkeyttä. Monissa maissa palvelut on tarkoitettu vain aviopareille, mutta kuten tiedämme, myös muut ihmiset ovat seksuaalisesti aktiivisia ja heillä on samat oikeudet palvelujen käyttöön, Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuoret totesivat. Hyvärinen ja Luostarinen muistuttivat, ettei Kairon toimintaohjelmassa määriteltyihin määrärahakorotuksiin olla päästy: tällä hetkellä seksuaaliterveyspalvelujen rahoitus ei ole riittävää ja esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat kaukana YK:n 0,7% asettamasta kansallisesta suosituksesta, nuoret lisäsivät. Lopuksi Hyvärinen ja Luostarinen nostivat esiin tärkeän kysymyksen siitä, minkälainen tulevaisuus maailmalla on edessään, kun niin monilta nuorilta on evätty perusihmisoikeudet. Tämä on yhteinen taistelu, koska maailmakin on kaikille yhteinen, he korostivat. Nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä käsitteli puheenvuorossaan myös ylilääkäri Dan Apter Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta. Apter kiinnitti huomiota nuorten seksuaaliterveyden turvaamisen vaatimuksiin, joihin kuuluvat seksuaalioikeuksien tunnustaminen, seksuaalikasvatus ja luottamukselliset, hyvälaatuiset palvelut. Apter huomioi puheenvuorossaan myös raskauteen liittyvät Nuorten näkökulman seminaariin toivat Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen. 4
Väestöviesti 3/2004 kuolemat johtavana kuolinsyynä 15 19-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa sekä vaarallisten aborttien määrän kasvun erityisesti Afrikassa. "Poliittisen tahdon puute ja Yhdysvaltain rahoituksen väheneminen ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa ja ongelmia seksuaaliterveyspalveluille maailman kehitysmaissa.", Apter lisäsi. Seksuaalioikeuksia edistävä Euroopan nuorten verkosto YouAct lanseerattiin Lissabonissa Julkaisuja Väestöliiton Kehitysyhteistyö on julkaissut Aids Afrikassa tietopaketti HIV/aids-tilanteesta -vihkosen. Vihkosessa tarkastellaan mm. HIV-tartuntojen nopeaan leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Afrikassa, HIV/aidsin vaikutusta alueen väestönkehitykseen sekä taudin yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Lisäksi vihkosessa tarkastellaan, mitä olisi tehtävä HIV/aidsin leviämisen ehkäisemiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Aids Afrikassa -julkaisu (32 s.) on maksuton. Sitä on jaettu eri alojen oppilaitoksille ja kirjastoille. Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön tiedotustukea. Vihkosen kirjoittajat ovat Riikka Shemeikka ja Paula Alkio. Sitä voi tilata Väestöliitosta, puh. (09) 228 050 tai sähköpostilla mirkka.mattila@vaestoliitto.fi. Luovassa työpajassa maalattiin graffiteja, joissa ilmaistiin nuorten seksuaaliterveyden ja -oikeuksien tärkeyttä. Teksti: Elina Juntunen Yhteensä 37 nuorta eri puolilta Eurooppaa osallistui YouActin järjestämään nuorten konferenssiin Are You Ready to Act?, joka pidettiin 6.-9.5.2004 Lissabonissa. Konferenssissa keskusteltiin nuorten seksuaaliterveystilanteesta, kuten HIV/ aidsista, muista sukupuolitaudeista, teiniraskauksista ja vaarallisesta abortista, opittiin alan kansainvälisistä sopimuksista ja nuorten osallistamisesta projektien suunnitteluun, toteuttamiseen ja päätöksentekoon yleensä. Lisäksi puhuttiin oppositiosta eli seksuaalioikeuksien vastustajista sekä isäntämaan Portugalin seksuaaliterveystilanteesta. Osallistujat ilmaisivat huolensa monista vaikeuksista ja hankaluuksista, joita nuoret kohtaavat etsiessään tietoa tai seksuaaliterveyspalveluja. Esimerkiksi Portugalissa lainsäädännön tulisi taata nuorille kattavasti seksuaalivalistusta ja seksuaaliterveyspalveluja, mutta käytäntö on toinen: Nuoria, avun tarpeessa olevia tyttöjä lähetetään pois klinikoilta ja apteekeista. Tytöille ei aina myöskään suostuta antamaan jälkiehkäisyä, vaikka heillä olisi siihen lain mukaan oikeus. Henkilökunnan asenteet ja käytös voivat olla loukkaavia, eivätkä nuoret usein saa apua tilanteeseensa. Seksuaalivalistuksen antaminen on pakollista koulussa, mutta valvonnan puuttumisen takia opetuksen toteutuminen on hyvin kyseenalaista. Samanlaisia ongelmia ilmenee useissa maissa niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin. Keskustelua herättivät myös HIV/aids-pandemia ja yhä kasvavat tartuntaluvut. Kehitysmaiden nuoret naiset ovat erityisen alttiita tartunnalle, eikä heillä ole useinkaan mahdolli- 5
Väestöliitto suutta vaatia kondomin käyttöä, jos kondomeja ylipäätään on saatavilla. Lisäksi nuorten tietoisuus HIV/ aidsista ja muista sukupuolitaudeista on puutteellista, eivätkä he välttämättä tiedä, kuinka suojautua niiltä. Nuoret eurooppalaiset valmiita toimimaan Ratkaisuina ongelmiin painotettiin mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa, seksuaalisuus-on-tabu -ajattelutavan rikkomista ja oikean seksuaaliterveystiedon antamista nuorille sekä kouluissa että kouluympäristön ulkopuolella. Seksuaalivalistuksen tulisikin alkaa jo ennen seksuaalisesti aktiivista ikää ja koulujen opettajilla tulisi olla erityinen koulutus seksuaaliterveystiedon ja -valistuksen antamiseksi. Tärkeinä pidettiin myös nuorisoystävällisten seksuaaliterveyspalvelujen ja ehkäisyvälineiden tarjontaa ja saatavuutta sekä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja suunnitteluun. Konferenssiin osallistuneet nuoret tulevat tekemään vaikuttamistyötä asioiden edistämiseksi sekä omassa maassaan että kansainvälisellä tasolla. On kiistämätön tosiasia, että muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan yhteinen nuorten foorumi, jotta nuoret saavat äänensä paremmin kuuluviin ja jotta he voivat vaikuttaa asioihin. Nuorten osallistumisesta on puhuttu virallisella tasolla jo Kairon Kehityskonferenssista lähtien, vuodesta 1994, mutta sen toteutuminen on haasteellista vieläkin. Lähes puolet maapallon 6,3 miljardista ihmisestä on alle 25-vuotiaita, joista valtaosa asuu kehitysmaissa. Heidän terveytensä ja hyvinvointinsa vaikuttaa tulevaisuuteen ja seuraavien sukupolvien elämään ratkaisevasti. Meillä kaikilla on vastuu ja oikeus välittää. YouActin Euroopan nuorten verkoston tavoitteena on edistää erityisesti nuorten seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia sekä nuorten osallistamista päätöksentekoon. YouAct tekee vaikuttamistyötä sekä kansallisella, alueellisella että kansainvälisellä tasolla poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen, median ja nuorten itsensä kanssa. Verkosto pitää lisäksi koulutuksia nuorten osallistamisesta ja vaikuttamistyöstä. HIV/aidsin ehkäiseminen Afrikan suurimpia haasteita Teksti: Riikka Shemeikka, Paula Alkio Kymmenen vuotta sitten YK:n väestö- ja kehityskonferenssi asetti uusien HIV-tartuntojen ehkäisemisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi äitiys- ja imeväiskuolleisuuden vähentämisen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden lisäämisen ohella. Vuonna 1994 maailmassa arvioitiin olevan 14 miljoonaa HIVtartunnan saanutta. HIV/aids on kuitenkin levinnyt nopeammin kuin tuolloin osattiin odottaa, eikä maailmanlaajuisen epidemian eli pan- demian etenemistä ole kyetty estämään. Tällä hetkellä HIV-positiivisia on UNFPA:n aids-kellon mukaan yli 42 miljoonaa, ja lähes 30 miljoonaa ihmistä on jo menehtynyt aidsiin. HIV/aids-pandemia onkin yksi tämän hetken suurimmista kehityshaasteista. Sen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa, mutta eniten tauti koettelee köyhiä, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa kamppailevia maita. Tauti on nostanut uudella tavalla esiin erityisesti köyhien maiden ihmisten puutteelliset seksuaali- ja ihmisoikeudet. HIVtartunnat ovat yleisimpiä siellä, missä äitiys- ja imeväiskuolleisuus on jo muutenkin korkea, ei-toivottuja raskauksia ja vaarallisia abortteja on paljon, seksuaalisuuteen liittyvää tietoa ja palveluita on vähän ja naisten asema on heikko. UNAIDSin heinäkuussa 2002 julkaiseman raportin mukaan HIVpandemia on vielä varhaisessa vaiheessa. HIV-tartunnat jatkavat leviämistään taudin pahimmin koettelemissa maissa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu olevan mahdollista. Lisäksi tauti jatkaa leviämistään uusiin väestöryhmiin Afrikassa, Aasiassa, Karibialla ja Euroopan siirtymätalouden maissa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten nais- 6
Väestöviesti 3/2004 ten suuri osuus tartunnan saaneista varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. UNAIDSin uudet maittaiset arviot julkaistaan heinäkuussa 2004. Miksi HIV/aids leviää nopeasti Afrikassa? Afrikassa aidsin nopean leviämisen taustatekijät liittyvät sekä alueen yhteiskuntien sisäiseen haavoittuvuuteen että koko mantereen heikkoon asemaan maailmantaloudessa. Maanosan historiallinen tausta, siirtomaa-aika mukaan lukien, on osaltaan kärjistänyt tilannetta esimerkiksi eteläisessä Afrikassa. Aidsin leviämisen taustatekijöitä arvioitaessa on muistettava, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on kulttuurisesti, historiallisesti, taloudellisesti ja luonnonoloiltaan monimuotoinen alue. HIV-pandemian torjuntaa on Afrikassa hankaloittanut muun muassa se, ettei seksiin ja sukupuolitauteihin liittyvistä asioista ole keskusteltu avoimesti. Avoimuutta vaikeuttavat myös HIV-tartuntoihin liittyvä leimaaminen ja syrjintä. HIV-tartunnan saamisen ja aidsiin sairastumisen välinen pitkä viive on haitannut pandemian vakavuuden ymmärtämistä. HIV/aids miellettiin monissa maissa pitkään vain yhdeksi terveyttä vaarantavaksi tekijäksi monien muiden kansanterveydellisten uhkien joukossa. Monet tekijät vaikuttavat tartuntojen ehkäisyn onnistumiseen ja tartunnan todennäköisyyteen yksilön altistuessa virukselle sekä taudin etenemiseen tartunnan jälkeen. Osaan näistä tekijöistä voidaan vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan toiminnalla. HIV-tartuntojen todennäköisyyttä lisää partnereiden suuri vaihtuvuus. Toinen merkittävä tekijä on sellaisten sukupuolisuhteiden yleisyys, jotka ylittävät ikä- ja yhteiskuntaluokkien ja seksuaaliselta aktiivisuudeltaan erilaisten ihmisryhmien rajat. Myös esimerkiksi kondomien käytön yleisyydellä on merkitystä. Vertaileva tutkimus Beninissä, Kamerunissa, Keniassa ja Sambiassa sijaitsevien kaupunkien välillä on kuitenkin osoittanut, ettei HIV/aidsin leviämisen eroja voida kokonaan selittää sukupuolikäyttäytymisen eroilla. Tärkeämmäksi selittäjäksi osoittautuivat biologiset tekijät, kuten miesten ympärileikkaus ja muiden sukupuolitautien yleisyys. Jos henkilö sairastaa jotain sellaista sukupuolitautia tai tulehdusta, joka aiheuttaa haavaumia sukupuolielimissä, kuten herpestä tai kuppaa, kasvaa myös HI-viruksen tartunnan todennäköisyys. Niillä alueilla, joilla miesten ympärileikkaus on yleinen, HIV-tartunnan todennäköisyys yhdynnässä on pienempi. Naisten heikko asema estää suojautumisen Saharan eteläpuolisen Afrikan HIVpandemian erityispiirre on, että naisilla on suurempi todennäköisyys saada HIV-tartunta kuin miehillä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 58 % HIV-positiivisista on naisia. Erityisen merkittävää on, että nuorten keskuudessa naisten ja miesten välinen ero on huomattavan suuri; 15 24-vuotiailla naisilla HIV-tartunnat ovat 2,5 kertaa yleisempiä kuin saman ikäisillä miehillä. Suuntaus on nykyisin sama myös eräissä Aasian ja Karibian alueen maissa. Samantyyppiset taustatekijät näyttävät lisäävän naisten tartuntoja sekä Afrikassa että Aasiassa. Fysiologiset tekijät lisäävät osaltaan naisten tartunta-alttiutta. Naisella on kaksinkertainen todennäköisyys saada yhdynnässä tartunta HIV-positiiviselta mieheltä verrattuna miehen todennäköisyyteen saada tartunta HIV-positiiviselta naiselta. Nuoret naiset ovat ilmeisesti fysiologisesti erityisen alttiita HIV-tartunnalle. Monet yhteiskunnalliset tekijät lisäävät naisten HIV-tartuntariskiä. Nämä tekijät liittyvät usein naisten rajoittuneisiin seksuaalioikeuksiin. Naiset eivät usein tiedä tarpeeksi aidsista ja HIV-tartunnalta suojautumisesta, eivätkä he saa tarpeeksi HIVehkäisypalveluja. Naisilta puuttuu usein mahdollisuus neuvotella kumppaninsa kanssa turvallisemmista seksikäytännöistä. Naisten mahdollisuuksia tartunnalta suojautumiseen vähentää myös se, että kondomien käyttö ei ole naisten itsensä hallinnassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat ja seksuaalioikeuksien puutteellisuus korostuvat erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Liikkuvuus lisää tartuntariskiä Parantuneet kansainväliset ja maiden sisäiset yhteydet edistävät myös HIV/aidsin leviämistä. Monet kaupungit kasvavat nopeasti niihin suuntautuvan muuttoliikkeen takia. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä noin kolmannes asui kaupungeissa vuonna 2002. Kaupungistuminen ja liikkuvuus ovat yhteydessä HIV/ aidsin leviämistapoihin, mutta valtion kaupungistumisasteen ja maan HIVtilanteen välillä ei ole suoraa yhteyttä. HIV-tartunnat ovat yleisempiä Afrikan kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaupungeissa perinteiset normit ja niiden kontrolli esimerkiksi sukupuolielämän suhteen ovat löysempiä verrattuna konservatiivi- 7
Väestöliitto sempaan maaseutuun. Kaupunkiin muuttavat ovat usein nuoria, naimattomia aikuisia. Perinteiset sosiaaliset verkostot katoavat, mikä saattaa johtaa ongelmiin, kuten huumeiden käyttöön tai alkoholismiin ja seksuaalisen riskinoton lisääntymiseen. Muutto kaupunkiin töihin saattaa myös erottaa puolisot toisistaan pitkiksi ajanjaksoiksi. Puolisostaan erossa olevat miehet ja naiset ovat alttiimpia seksuaaliseen riskinottoon kuin puolisonsa kanssa asuvat. Kaupunkeihin muuttavien miesten perhe jää usein maaseudulle. Jos miehet kaupungeissa turvautuvat prostituoitujen palveluihin tai solmivat lyhytaikaisia seurustelusuhteita, kasvattavat he myös maaseudulle jääneen puolison tartuntavaaraa. Nykyisin myös nuorten naisten muutto kaupunkeihin on lisääntynyt. Naiset, joilla on vaikeuksia löytää töitä tai jotka joutuvat matalapalkkaisiin töihin, turvautuvat usein taloudellista tukea tuottavaan seurustelusuhteeseen tai prostituutioon toimeentulonsa turvaamiseksi. Sodat ja konfliktit lisäävät tartuntoja Sodat ja konfliktit ovat monen mekanismin kautta yhteydessä HIV/ aidsin esiintyvyyden kasvuun. Ne ovat olleet valitettavan yleisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sodan aikana sotilaat elävät ja toimivat riskien keskellä toimintaympäristössä, jossa HIV/aids-tartunnan riski voi tuntua toissijaiselta. Siviilitkin elävät epänormaalissa tilanteessa ja kohtaavat monenlaisia vakavia ongelmia ja riskejä. Siviileihin kohdistuu myös seksuaalista väkivaltaa, joka voi altistaa heidät HIV-tartunnalle. Kärjistettynä esimerkkinä tästä oli Ruandan kansanmurhan yhteydessä tapahtunut järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta. Sodan uhrit joutuvat usein myös taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattavat johtaa heidät käyttämään seksiä toimentulonsa turvaamiseksi. Sotien ja konfliktien vuoksi ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinsijoiltaan. Väestönsiirrot ja pakolaisuus hajottavat sosiaalisia verkostoja sekä heikentävät ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Ne saattavat johtaa myös seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen ja seksin käyttöön toimeentulovälineenä. Lisäksi esimerkiksi kuivuus aiheuttaa paikoin laajamittaisia muuttoliikkeitä, joilla voi olla samantapaisia vaikutuksia kuin sodista ja konflikteista johtuvalla pakolaisuudella. Kirjallisuus: Booker, S. & W. Minker. AIDS in Africa: is the world concerned enough? Great Decissions 2003. Buvé, Anne & Kizito Bishikwabo- Nsarhaza & Gladys Mutangadura. 2002. The spread and effect of HIV-1 infection in sub-saharan Africa. Lancet 359 (2002), 2011-2017. Decosas J. & F. Kane & J.K Anarfi & K.D.R. & Sodji & H.U.Wagner. 1995. Migration and AIDS. Lancet 346 (1995), 826-828. LeBeau, Debie & Tom Fox & Heike Becker & Pempelani Mufune. 2002. Agencies and structures facilitating the transmission of HIV/AIDS in Northern Namibia. Society in Transition 32(2002)1, 56-68. Siiskonen, Harri & Veijo Notkola. 2003. Aids synnyttää Afrikkaan kuolemanleirejä. Kaleva 30.11.2003. Tersbøl, Britt Pinkowsky. 2002. How to make sense of lover relationships Kwanyama culture and reproductive health. Teoksessa Winterberg, Volker & Tom Fox & Pempelani Mufune (toim.) Namibia Society Sociology, 347-360. University of Namibia Faculty of Humanities and Social Sciences, Windhoek, Namibia. UNAIDS. 2002. Report on the global HIV/AIDS epidemic. July 2002. UNAIDS. 2003. AIDS epidemic update: December 2003. UNAIDS. 2004a. Women in Mekong Region Faced with Higher Rates of HIV Infection than Men. Mekong Leaders Consultative Meeting on Women and AIDS. Lehdistötiedote 8.3.2004. UNAIDS. 2004b. Women in the Frontlines of the AIDS Response. Lehdistötiedote 8.3.2004. UNAIDS. 2004c. HIV Prevention and Protection Efforts are Failing Women and Girls. Lehdistötiedote 2.2.2004. UNAIDS 2004d. World AIDS Campaign 2004. Women, Girls, HIV and AIDS. Strategic Overview and Background Note. Strategy Note February 2004. UNFPAn aids-kello: http:// www.unfpa.org/aids_clock/main.htm Julkaisija:VÄESTÖLIITTO PL 849 (Iso Roobertinkatu 20-22 A), 00101 Helsinki, puh. (09) 228 05 110, fax (09) 612 1211 Toimittajat: Paula Alkio, Mirkka Mattila, Jenni Tuominen. Jakelu 900 kpl Väestöviesti myös internetissä: www.vaestoliitto.fi/vaestoviesti/viesti.htm