Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:11
Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:11 Opetus- ja kulttuuriministeriö Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto 2016 Undervisnings- och kulturministeriet Ungdoms- och idrottspolitiska avdelningen 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisningsministeriet Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto / Ungdoms- och idrottspolitiska avdelningen PL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi http://www.minedu.fi/opm/julkaisut Taitto / Ombrytning: Erja Kankala, Valtioneuvoston hallintoyksikkö Kansikuva / Omslagsbild: rodeo.fi ISBN 978-952-263-396-5 (PDF) ISSN-L 1799-0343 ISSN 1799-0351 (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2016:11
Sisältö Lukijalle 5 Luettelo taulukoista ja kuvioista 6 1 Veikkausvoittovarat 9 2 Valtion liikuntamäärärahat 11 2.1 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys vuosina 2004 2013 12 2.2 Valtion talousarvion tilijaottelun mukainen liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2013 14 2.3 Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2014 16 3 Kuntien liikuntatoimi 19 3.1 Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan ja harkinnanvaraiset valtionavustukset 19 3.2 Kuntien liikuntatoiminnan käyttötalous 21 3.3 Kuntien liikuntatoiminnan käyttötalouden jakautuminen kuntaryhmittäin 22 4 Liikuntapaikkarakentaminen 25 4.1 Liikuntapaikkojen perustamishankkeet 26 4.2 Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta 28 5 Liikunnan koulutuskeskukset 30 5.1 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset 30 5.2 Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset 32 5.3 Liikunnan koulutuskeskusten harkinnanvaraiset valtionavustukset 34 5.4 Liikunnan koulutuskeskusten kokonaisrahoitus 35 5.5 Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät 37 5.6 Muu liikunta-alan koulutustoiminta 40 6 Liikunnan kansalaistoiminta 42 6.1 Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset 43 6.2 Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset vuonna 2014 50 6.3 Liikuntajärjestöille myönnetyt erityisavustukset vuonna 2014 60 6.4 Liikunta- ja urheiluseuroille myönnetyt erityisavustukset vuonna 2014 60 7 Liikuntatiede 62 7.1 Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit 63 7.2 Liikuntalääketieteen keskukset 65 7.3 Liikuntatieteellinen tiedonvälitystoiminta 66 7.4 Liikunta-alan tiedolla johtaminen 66
8 Liikunta-alan kansainvälinen ja EU-toiminta 68 8.1 Kahdenvälinen, monenkeskinen ja pohjoismainen yhteistyö 68 8.2 Yhteistyö Euroopan unionissa 69 8.3 Valtionavustukset kansainvälisille liikuntatieteellisille ja muille kongresseille 69 8.4 Valtionavustukset kansainvälisille lajiliitoille, kansainvälisten urheilujärjestöjen puheenjohtajuuksiin ja hallinnollisiin kuluihin 69 9 Huippu-urheilu 71 9.1 Urheilijoiden ja valmentajien apurahat 73 10 Antidopingtoiminta 75 10.1 Valtionavustukset antidopingtoimintaan 76 10.2 Järjestäytyneen urheilun ulkopuolinen doping 78 11 Terveyttä edistävä liikunta 79 12 Lasten ja nuorten liikunta 83 13 Liikunnan yhdenvertaisuutta edistävät hankkeet: Maahanmuuttajien kotouttava liikunta 84 14 Erityisliikunta 86 15 Valtion liikuntaneuvosto 89 Lähteet 90
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014 Lukijalle Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014- julkaisuun on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen toimialaan kuuluvia perustilastoja vuodelta 2014. Liikuntatoimen määrärahat valtion talousarviossa ovat pääosin kehyksen ulkopuolisia veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovaroja. Näistä osoitetaan valtion tukea kuntien liikuntatoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen, valtakunnallisten ja alueellisten liikunnan koulutuskeskuksien toimintaan, valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille ja lajiliitoille, seuratoiminnan kehittämiseen, lasten ja nuorten liikuntaan, terveyttä edistävään liikuntaan, huippu-urheilun kehittämiseen, liikuntatieteeseen ja liikuntatieteelliseen tiedonvälitystoimintaan, antidopingtoimintaan ja liikunnan eettiseen toimintaan, sekä liikunta-alan kansainväliseen toimintaan. Koska opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa avustuksina veikkausvoittovarojen tuottoa, talouden yleinen tilanne ei samassa määrin heijastu liikuntatoiminnan rahoitukseen kuin esimerkiksi kuntatason liikuntatoiminnassa. Julkaisussa pyritään tiettyyn jatkuvuuteen, jotta vertailu aikaisempiin vuosiin olisi mahdollista. Vuosittaisia muutoksia tehdään sen mukaan, miten valtion talousarviossa on liikuntatoiminnan tavoitteita uudelleen määritetty tai käsitteitä muutettu. Tässä julkaisussa on pientä hienosäätöä esimerkiksi otsikoissa. Huomioitavaa on, että tilastokirja kuvaa vuoden 2014 toimintaa, jolloin asioita peilataan myös silloiseen voimassa olleeseen liikuntalakiin (1054/1998) ja liikunta-asetukseen (1055/1998). Uusi liikuntalaki astui voimaan 1.5.2015 ja sen vaikutuksia on arvioitavissa vasta seuraavassa tilastokirjassa. Tilastojulkaisun on laatinut liikuntayksikössä korkeakouluharjoittelunsa syksyllä 2015 suorittanut Piia-Liisa Lehtimäki. Työn ohjaajana on toiminut ylitarkastaja Sari Virta. Helsingissä 10.1.2016 johtaja Harri Syväsalmi ylitarkastaja Sari Virta 5
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014 Luettelo taulukoista ja kuvioista 1 Veikkausvoittovarat Taulukko 1. Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista vuosina 2005 2014 (milj. ), indeksikorjaamaton. Kuvio 1. Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista vuosina 2005 2014. 2 Valtion liikuntamäärärahat Taulukko 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 3. Liikuntamäärärahoihin sisältyvät budjettivarat vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 Kuvio 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuosina 2005 2014 (1 000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Kuvio 3. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys vuosina 2005 2014 (1 000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Kuvio 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2014. Taulukko 5. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2014. Taulukko 6. Liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2015. Kuvio 5. Liikuntaan budjetoidut määrärahat vuonna 2015. 3 Kuntien liikuntatoimi Taulukko 7. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen vuosina 2005 2014 (1000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Taulukko 8. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset ja valtionosuus kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2014. Taulukko 9. Kuntien liikuntatoimen toimintamenojen jakautuminen vuosina 2005 2014 (1000 ), indeksikorjaamaton. Taulukko 10. Kuntien liikuntatoimen toimintatulojen jakautuminen vuosina 2005 2014 (1000 ), indeksikorjaamaton. Taulukko 11. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden jakautuminen kaupunkimaisuutta kuvaavin kuntaryhmittäin vuosina 2005 2014 (1000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 12. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden nettokustannukset kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuosina 2005 2014 ( /asukas), indeksikorjaamaton. Taulukko 13. Kuntien liikuntatoimen toimintakatteeseen vaikuttavia muuttujia kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2014. 4 Liikuntapaikkarakentaminen Taulukko 14. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyt valtionavustukset vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Kuvio 6. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen valtionavustusten kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu RKI 2000=100 ja JMHI 2000=100. Kuvio 7. Liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionavustusten jakautuminen yhteisöryhmittäin vuonna 2014. Kuvio 8. Aluehallintovirastojen myöntämien liikuntapaikkojen perustamishankeavustusten jakautuminen yhteisöryhmittäin vuonna 2014. Taulukko 15. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustukset AVI-alueittain vuosina 2013-2014 (1000 ), indeksikorjattu RKI 2000=100. Taulukko 16. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten lukumäärät vuosina 2013 2014. Taulukko 17. Kustannusarvioltaan yli 700 000 liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksissa useimmin esiintyvät liikuntapaikkatyypit vuosina 2005 2014 (lkm). Taulukko 18. Liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuosina 2010 2014. 6
5 Liikunnan koulutuskeskukset Taulukko 19. Valtionosuudet valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin ja opiskelijavuorokaudet vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 9. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien kehitys vuosina 2005 2014. Taulukko 20. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön kokonaisrahoitus, vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijavuorokaudet vuonna 2014. Taulukko 21. Valtionosuus alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin ja opiskelijapäivät vuosina 2005 2014. Indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 10. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina 2005 2014. Taulukko 22. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön kokonaisrahoitus, vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijapäivät vuonna 2014. Taulukko 23. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt rakentamisavustukset vuosina 2005 2014, indeksikorjattu RKI 2000=100. Taulukko 24. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt laatu- ja kehittämisavustukset vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 11. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamis- ja kehittämisavustusten kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu RKI 2000=100 ja JMHI 2000=100. Taulukko 25. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus vuonna 2014. Kuvio 12. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten yhteenlaskettu valtion kokonaisrahoitus vuonna 2014. Taulukko 26. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus vuonna 2014. Kuvio 13. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yhteenlaskettu valtion kokonaisrahoitus vuonna 2014. Taulukko 27. Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2014. Taulukko 28. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna 2014. Taulukko 29. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna 2014. Kuvio 14. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2014. Kuvio 15. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2014. 6 Liikunnan kansalaistoiminta Taulukko 30. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 (ei sisällä SLU/Valo:n eikä Olympiakomitean avustuksia). Taulukko 31. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset järjestöryhmittäin vuosina 2012 2014, indeksikorjaamaton. Kuvio 16. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin vuonna 2014. Taulukko 32. Valtionavustusta saaneet liikuntajärjestöt järjestöryhmittäin vuosina 2005 2014 (lkm). Taulukko 33. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2013 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot. Taulukko 34. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Erityisliikuntajärjestöt. Taulukko 35. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Koululais- ja opiskelijajärjestöt. Taulukko 36. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: TUL, FSI, Latu ja SUH. Taulukko 37. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Muut liikuntajärjestöt. Taulukko 38. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Liikunnan palvelujärjestöt: Valtakunnalliset palvelujärjestöt. Taulukko 39. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin vuosina 2011 2014 ( ). Liikunnan palvelujärjestöt: Alueelliset yhteisöt. Taulukko 40. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot. Taulukko 41. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Erityisliikuntajärjestöt. Taulukko 42. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Koulu-lais- ja opiskelijajärjestöt. Taulukko 43. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: TUL, FSI, Latu, SUH. Taulukko 44. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Varsinaiset liikuntajärjestöt: Muut liikuntajärjestöt. 7
Taulukko 45. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Liikunnan palvelujärjestöt: Valtakunnalliset palvelujärjestöt. Taulukko 46. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin vuonna 2014 ( ). Liikunnan palvelujärjestöt: Alueelliset yhteisöt. Taulukko 47. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset yhteensä vuonna 2014 ( ). Taulukko 48. Liikuntajärjestöjen varsinaiseen toimintaan käyttämien varojen jakautuminen toiminnanaloittain vuonna 2014. Taulukko 49. Liikuntajärjestöille myönnetyt erityisavustukset vuonna 2014. Taulukko 50. Seuratukihakemukset sekä myönnetyt tuet vuonna 2014. 7 Liikuntatiede Kuvio 17. Liikuntatieteisiin ja tiedonvälitykseen myönnetyt valtionavustukset vuonna 2014. Taulukko 51. Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuosina 2011 2014. Taulukko 52. Valtionavustukset liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille vuosina 2011 2014. Kuvio 18. Valtionavustusta saaneiden uusien ja jatkuvien liikuntatieteellisten tutkimusprojektien määrät vuosina 2005 2014. Kuvio 19. Liikuntalääketieteen keskuksille osoitettujen valtionavustusten kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 53. Liikuntatieteellisten yhteisöjen valtionavustukset vuosina 2010-2014. 8 Liikunta-alan kansainvälinen ja EU-toiminta Taulukko 54. Harkinnanvaraiset valtionavustukset liikuntajärjestöjen ja -yhteisöjen kansainväliseen toimintaan, hallintokuluihin sekä kansainvälisten liikuntajärjestöjen puheenjohtajuudesta aiheutuviin menoihin vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 20. Harkinnanvaraiset valtionavustukset Suomessa järjestettyihin kansainvälisiin kongresseihin sekä liikuntajärjestöjen- ja yhteisöjen kansainväliseen toimintaan vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. 9 Huippu-urheilu Taulukko 55. Opetus- ja kulttuuriministeriön huippu-urheilun tukemiseen myöntämät valtionavustukset vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 21. Huippu-urheilun valtionavustusten kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 22. Urheilijoiden apurahojen jakautuminen sukupuolittain vuonna 2014. 10 Antidopingtoiminta Taulukko 56. Antidopingtoimintaan myönnetyt määrärahat vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Kuvio 23. Antidopingtoimintaan myönnettyjen määrärahojen kehitys vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 57. ADT ry:n, lajiliittojen ja WADAn dopingtestit vuonna 2014. Taulukko 58. ADT ry:n kansallisen testausohjelman puitteissa tekemät virtsa- ja veritestit lajeittain vuonna 2014. Kuvio 24. Suomessa tehtyjen dopingtestien ja ministeriön antidopingtoiminnan avustusten kehitys vuosina 2005 2014. Indeksikorjattu JMHI 2000=100. 11 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta Kuvio 25. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen myönnetyt määrärahat vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 59. Terveysliikunnan ohjelman hankkeet hakijoittain vuosina 2012 2014, indeksikorjaamaton. 12 Lasten ja nuorten liikunta Kuvio 26. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen myönnetyt avustukset vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. 13 Maahanmuuttajien kotouttava liikunta Taulukko 60. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset vuosina 2012 2014, indeksikorjaamaton. 14 Erityisliikunta Kuvio 27. Erityisliikunnan kokonaisrahoituksen kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. Taulukko 61. Erityisliikunnan järjestöavustukset, tutkimus ja muut rahoituskohteet vuosina 2008 2014 ( ), ndeksikorjattu JMHI 2000=100. 15 Valtion liikuntaneuvosto 8
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014 1 Veikkausvoittovarat Merkittävä osa suomalaisen kulttuurin tuesta rahoitetaan Veikkauksen tuotoista kertyvillä veikkausvoittovaroilla, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tieteelle, taiteelle, liikunnalle ja nuorisotyöhön. Vuonna 2014 ministeriö jakoi veikkausvoittovaroja yhteensä 540,8 miljoonaa euroa. Urheilu ja liikuntakasvatus ovat alkuperäiset veikkausvoittovarojen edunsaajat vuodelta 1940. Vuosikymmenten kuluessa veikkausvoittovarojen jakosuhteissa on ollut erilaisia jako-osuuksia liikunnan osuuden vaihdellessa 21 60 prosentin välillä. Vuonna 2002 voimaan tullut arpajaislaki (1047/2001) sisältää keskeiset säädökset arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, arpajaisten tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen valvonnasta. Arpajaislain säätämisen yhteydessä eduskunta sääti myös lain raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä (1054/2001). Tämän niin kutsutun jakosuhdelain mukaan veikkaus- ja vedonlyöntipelien sekä raha-arpajaisten tuotot käytetään urheilun, liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen: 25 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 prosenttia nuorisotyön edistämiseen, 17,5 prosenttia tieteen edistämiseen ja 38,5 prosenttia taiteen edistämiseen. Lisäksi jäljelle jäävä 10 prosenttia jaetaan samoille edunsaajille valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla. Näiden prosenttiosuuksien noudattamiseen on siirrytty asteittain vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2014 liikunnan osuus veikkausvoittovaroista oli 27,3 prosenttia, taiteen 43,8 prosenttia, tieteen 19,1 prosenttia ja nuorisotyön 9,8 prosenttia. Edunsaajille vuosina 2005 2014 jaetut määrärahat veikkausvoittovaroista esitetään taulukossa 1 ja edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys kuviossa 1. Veikkausvoittovaroista rahoitettiin vuosina 1996 2009 myös kunnallista kirjastotoimea, jonka valtionosuus oli aikaisemmin rahoitettu suoraan yleisistä budjettivaroista. Vuonna 2009 kirjastojen osuus veikkausvoittovaroista oli 3,8 prosenttia. Jakosuhdelain (1054/2001) mukaan veikkausvoittovaroja ei kuitenkaan enää vuoden 2009 jälkeen ole käytetty kunnallisen kirjastotoimen tukemiseen. Vuosina 2003 2009 noudatettiin siirtymäaikaa, jonka aikana kirjastojen osuus vähitellen pieneni laissa erikseen määriteltyjen vuosittaisten prosenttiosuuksien mukaisesti. Veikkausvoittovaroista edunsaajille jaettavat osuudet ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana 48,5 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa liikunnan osalta 8,5 prosentin kasvua määrärahoissa. Myös muiden edunsaajien osuudet ovat kasvaneet: Taiteen osuus on kasvanut 13,3 prosenttia, tieteen osuus 7,7 prosenttia ja nuorisotyön osuus 3,5 prosenttia. Taiteen osuus vuoden 2014 veikkausvoittovaroista oli edellisten vuosien tapaan suurin, yhteensä 237,1 miljoonaa euroa. Sisäministeriö asetti lokakuussa 2015 hankkeen rahapeliyhteisöjen Veikkaus Oy:n, Fintoto Oy:n ja Raha-automaattiyhdistyksen rahapelitoimintojen yhdistämiseksi. Hankkeen toimintakausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Tavoitteena on, että uusi rahapeliyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. 9
Taulukko 1. Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista vuosina 2005 2014 (milj. ), indeksikorjaamaton. Vuosi Kirjastot Tiede Taide Liikunta Nuorisotyö Yhteensä 2005 51,9 75,7 133,4 89,9 31,6 382,6 2006 43,4 79,5 147,0 97,8 35,2 402,8 2007 40,0 76,6 148,8 100,1 36,0 401,5 2008 28,2 77,0 161,0 104,0 37,4 407,6 2009 17,6 86,9 186,8 124,3 44,7 460,4 2010 0,0 95,8 209,3 135,8 51,3 492,3 2011 0,0 100,3 220,4 141,9 51,5 514,1 2012 0,0 101,2 222,6 144,5 52,0 520,3 2013 0,0 102,2 224,8 152,4 52,6 532,0 2014 0,0 103,2 237,1 147,4 53,1 540,8 Lähde: Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kirjastot Tiede Taide Liikunta Nuorisotyö Kuvio 1. Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista vuosina 2005 2014. Lähteitä: Arpajaislaki 23.11.2001/1047. Asetus raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä 24.9.1982/725. Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito. Valtionhallinnon internetraportointi. Valtiokonttori. Saatavilla: http://www.netra.fi. Laki opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta 29.12.2009/1705. Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä 23.11.2001/1054. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Linjaukset ja rahoitus. Veikkausvoittovarat. Saatavilla: http://www.minedu.fi/opm/linjaukset_ja_rahoitus/ veikkausvoittovarat/?lang=fi. Valtionavustuslaki 27.7.2001/688. 10
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014 2 Valtion liikuntamäärärahat Valtion liikuntamäärärahat osoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista sekä valtion yleiskatteisista budjettivaroista. Veikkausvoittovarat ovat valtiontalouden kehyksen ulkopuolista tuloa. Liikuntatoimen rahoitus veikkausvoittovaroilla perustuu arpajaislakiin (1047/2001). Varsinaisista valtiontalouden kehykseen kuuluvista budjettivaroista, eli ns. yleiskatteisista budjettivaroista katetaan liikuntatoimen osalta vapaan sivistystyön valtionosuuksia valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille sekä liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksia. Vuonna 2014 valtion liikuntamäärärahat olivat yhteensä 187,6 miljoonaa euroa, joista pääosan muodostivat veikkausvoittovarat. Määrärahoista 110 000 euroa katettiin budjettivaroin. Vuoden 2014 lisätalousarvioon sisältyi 40 miljoonaa euroa Olympiastadionin perusparannushankkeesta aiheutuviin kuluihin. Vuonna 2013 hankkeeseen osoitettiin 6,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 toisessa lisätalousarviossa 5,9 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja on osoitettu liikunnalle myös vuonna 2010, jolloin eduskunta osoitti liikuntamäärärahoihin 7,5 miljoonan euron lisäyksen, ja vuonna 2009, jolloin lisätalousarviossa työllisyyttä elvyttäviin ja ylläpitäviin liikuntapaikkarakentamisen hankkeisiin osoitettiin 8,3 miljoonaa euroa. Budjettivarojen osuus vuosittaisista valtion liikuntamäärärahoista vaihtelee huomattavasti. Vuosina 2009 2011 budjettivarojen osuus laski tasaisesti vuoden 2009 2,6 prosentista vuoden 2011 0,4 prosenttiin. Vuonna 2012 budjettivarojen osuus kuitenkin nousi selvästi osuuden ollessa 1,9 prosenttia. Vuosina 2013 ja 2014 osuus pieneni alle 0,1 prosenttiin. Euromääräisesti vuosien 2012 2014 budjettivarojen osuuden lasku tarkoitti 2,7 miljoonan euron vähennystä. Korkeimmillaan budjettivarojen osuus liikunnan määrärahoista on ollut 3,3 prosenttia vuonna 2005. Muutokset budjettivarojen määrissä johtuvat osittain valtion talousarvioissa tehdyistä kohdennuksista ja säästöistä, joiden johdosta liikunnan koulutuskeskusten valtionosuusmomentilta on jouduttu kohdentamaan yleiskatteisia budjettivaroja veikkausvoittovaroilla katettavaksi. Taulukossa 2 esitetään valtion liikuntamäärärahojen kehitys vuosina 2005 2014 ja taulukossa 3 liikuntamäärärahoihin osoitetut budjettivarat vuosina 2005 2014. Tässä luvussa esitetyt tiedot valtion liikuntamäärärahoista perustuvat valtion talousarvio- ja tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätöstiedoissa huomioidaan talousarviomäärärahojen lisäksi mahdolliset lisätalousarvioissa myönnetyt määrärahat. Vuosien 2005 2014 määrärahat on muutettu vuoden 2014 rahan arvoon julkisten menojen hintaindeksin (JMHI) 2000=100 mukaan. Indeksikorjauksen avulla huomioidaan palvelujen ja materiaalien kallistuminen sekä rahan arvon muutokset. Indeksikorjatut luvut osoittavat liikunnan määrärahojen reaalikasvun. Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys vuosina 2005 2014 esitetään kuviossa 2. Valtion indeksikorjatut liikuntamäärärahat ovat kasvaneet vuosina 2005 2014 lähes 70 miljoonaa euroa. Merkittävin määrärahojen kasvu ajoittuu vuoteen 2014, jolloin määrärahat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna indeksikorjattuina reilu 35 miljoonaa euroa. Määrärahan kasvu selittyy Olympiastadionin perusparannukseen myönnetyllä lisätalousarviolla. Toi- 11
nen merkittävä kasvu ajoittuu vuoteen 2009, jolloin määrärahat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 20 miljoonaa euroa. Lähes puolet tästä määrärahan kasvusta selittyy lisätalousarviossa osoitetuilla määrärahoilla. 2.1 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys vuosina 2005 2014 Taulukko 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Indeksikorjatut määrärahat 2005 91 291 000 93 007 237 118 016 915 2006 96 385 000 99 062 492 122 132 972 2007 101 550 000 101 441 297 121 024 876 2008 106 818 000 106 703 530 120 306 194 2009 127 746 000 127 631 087 141 101 135 2010 137 861 000 137 670 192 149 734 075 2011 143 883 000 142 501 238 150 661 652 2012 153 194 000 153 611 979 157 778 090 2013 152 397 000 151 721 935 153 593 761 2014 187 558 000 187 402 344 187 402 344 Lähde: Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito, valtion talousarvioesitykset Kuviossa 3 ja taulukossa 4 esitetään valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen sekä kehitys vuosina 2005 2014. Esitetyt luvut on indeksikorjattu käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä (JMHI) 2000=100. JMHI:n käytössä sovelletaan omia kertoimiaan riippuen, onko käsittelyssä valtiontalouden vai kuntatalouden piiriin kuuluva menojen hintakehityksen tarkastelu. Liikuntapaikkarakentamisessa ja liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustusten käsittelyssä käytetään apuna rakennuskustannusindeksiä (RKI) 2000=100 hintakehityksen kuvaamiseksi. Kuntien liikuntatoiminnan lukuihin sisältyvät veikkausvoittovaroista kunnille osoitetut valtionosuudet. Kuntien valtionosuuksia ja harkinnanvaraisia valtionavustuksia, kuten kunnille liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnettyjä määrärahoja, käsitellään tarkemmin luvussa 3. Liikuntapaikkarakentamisen lukuihin sisältyvät avustukset liikuntapaikkarakentamiseen sekä liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen. Taulukko 3. Liikuntamäärärahoihin sisältyvät budjettivarat vuosina 2005 2014 ( ), indeksikorjattu JMHI 2000=100. Vuosi Budjettivarat Indeksikorjatut budjettivarat Osuus liikunta- määrä- rahoista 2005 3 067 000 3 891 717 3,3 % 2006 1 308 000 1 612 618 1,3 % 2007 1 342 000 1 601 078 1,3 % 2008 2 753 000 3 103 955 2,6 % 2009 3 331 000 3 682 550 2,6 % 2010 1 840 000 2 001 237 1,3 % 2011 597 000 631 188 0,4 % 2012 2 752 000 2 826 637 1,9 % 2013 109 000 110 345 0,07 % 2014 110 000 110 000 0,06 % Lähde: Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito 180 000 000 160 000 000 140 000 000 120 000 000 Talousarvio Tilinpäätös 100 000 000 80 000 000 60 000 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys vuosina 2005 2014, indeksikorjattu JMHI 2000=100. 12
Näistä määrärahoista myönnetään avustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin, eli uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä liikuntarakentamista edistävään tutkimustoimintaan. Liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja käsitellään tarkemmin luvussa 4. Liikunnan koulutuskeskusten osalta kuvioon 3 ja taulukkoon 4 on eritelty veikkausvoittovaroista alueellisille ja valtakunnallisille koulutuskeskuksille osoitetut valtionosuudet vapaan sivistystyön koulutukseen sekä koulutuskeskusten saamat rakentamis- ja kehit- 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Liikunnan kansalaistoiminta Olympiakomitea ja Paralympiakomitea ry Liikuntapaikkarakentaminen Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoiminta Liikuntatieteet Muut momentit 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys vuosina 2005 2014 (1 000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Taulukko 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuosina 2005 2014 (1 000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Määrärahojen jakautuminen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liikunnan kansalaistoiminta 33 730 34 283 35 467 34 963 39 307 47 348 46 216 44 218 48 005 41 440 Olympiakomitea ja Paralympiakomitea ry 4 113 4 907 5 122 5 006 5 439 5 615 5 466 5 310 1 387 1 370 Liikuntapaikkarakentaminen 18 402 19 182 19 194 19 401 27 795 23 267 28 639 29 489 27 001 24 800 Liikunnan koulutuskeskukset 20 469 21 414 20 129 20 522 24 142 19 791 21 828 22 835 20 780 22 110 valtionosuus toimintaan 14 604 15 275 15 001 14 171 14 206 14 047 17 498 15 818 18 126 18 600 rakentamisavustukset 2 354 3 644 2 674 2 571 5 535 3 023 2 906 3 265 1 531 2 400 kehittämisavustukset 1 142 882 853 676 719 698 687 822 911 963 opintoseteliavustukset 22 106 105 101 117 valtionosuus budjettivaroista 2 369 1 613 1 601 3 104 3 683 2 001 631 2 827 110 30 Kuntien liikuntatoiminta 19 585 20 604 20 010 19 163 20 778 20 540 20 061 20 029 19 383 19 200 Liikuntatieteet 8 369 8 112 8 040 7 134 8 278 8 740 6 487 7 344 6 534 7 130 Muut momentit 12 735 12 763 11 658 13 145 14 939 23 562 21 376 27 903 31 121 71 508 Yhteensä 117 403 121 264 119 620 119 334 140 678 148 864 150 074 157 127 154 211 187 558 13
tämisavustukset sekä opintoseteliavustukset. Lisäksi taulukossa esitetään yleisistä budjettivaroista liikunnan koulutuskeskuksille jaettava valtionosuus. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnettyjä määrärahoja käsitellään luvussa 5. Liikunnan kansalaistoiminta sisältää lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen yleisavustukset sekä seuratoiminnan kehittämisavustukset. Määrärahat ovat suurimmaksi osaksi liikuntajärjestöjen yleisavustuksia ja muutaman hankkeen erityisavustuksia. Olympiakomitea ry:n sekä Paralympiakomitea ry:n yleisavustukset on esitetty kuviossa 3 ja taulukossa 4 omana kohtanaan, eivätkä siis sisälly liikunnan kansalaistoiminnan osuuteen. Liikunnan kansalaistoimintaan osoitettuja määrärahoja käsitellään luvussa 6. Liikuntatieteiden osalta lukuihin sisältyvät liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin, Akatemian tutkimushankkeisiin ja liikuntatieteellisille yhteisöille sekä tiedonvälitysyhteisöille myönnettyjen avustusten lisäksi määrärahat Urheilumuseosäätiölle, Urheiluilmailuopistolle, liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen sekä kansainvälisiin kongresseihin. Liikuntatieteen rahoitusta esitellään tarkemmin luvussa 7. Kohdan muut momentit lukuihin kuviossa 3 ja taulukossa 4 sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi osoitettujen varojen ohella liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, huippu-urheilun kehittämiseen, urheilun arvokisoihin ja kansainvälisyyteen osoitetut määrärahat. Lisäksi kohtaan kuuluvat liikunnan aluehallinnon toimintaan, liikunnan antidoping -toimintaan sekä valtion liikuntaneuvostolle osoitetut varat. Kohtaan sisältyy myös Olympiastadionin perusparannukseen varatut määrärahat, mikä selittää määrärahojen merkittävää nousua vuonna 2014. Kohtaan on laskettu mukaan myös muut valtion liikuntamäärärahoista vuosittain erilaisiin käyttötarkoituksiin osoitetut avustukset. 2.2 Valtion talousarvion tilijaottelun mukainen liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2014 Kuviossa 4 ja taulukossa 5 on esitetty vuoden 2014 liikuntamäärärahojen jakautuminen valtion talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Eniten varoja on osoitettu liikunnan kansalaistoimintaan, jonka osuus liikuntamäärärahoista on 22,2 prosenttia. Olympiastadionin perusparannukseen on osoitettu 21,3 prosenttia, kuntien liikuntatoimintaan 10,2 prosenttia, liikuntapaikkarakentamiseen 14,1 prosenttia ja liikunnan koulutuskeskuksille 10,5 prosenttia määrärahoista. Muiden tilijaottelun mukaisten momenttien osuudet olivat kukin alle 10 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna osuudet ovat pysyneet lähes samansuuruisina. Vaihtelua aiheuttaa jonkin verran tilijaottelun muutokset. Suurimmat muutokset viime vuoteen verrattuna ovat tapahtuneet liikuntatieteen (+11,7 %), liikunnan koulutuskeskusten (+7,7 %) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi suunnatuissa (-40,3 %) osuuksissa. Liikuntatiede ja tutkimukset 2 % Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 6 % Huippu-urheilu 7 % Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta 2 % Kuntien liikuntatoiminta 10 % Muut momentit 5 % Liikunnan kansalaistoiminta 22 % Helsingin Olympiastadionin perusparannus 21 % Liikunnan koulutuskeskukset 11 % Kuvio 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2014. Liikuntapaikka - rakentaminen 14 % 14
Taulukko 5. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2014. euroa % Liikunnan kansalaistoiminta 41 710 000 22,2 Liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin 36 710 000 Seuratukeen 5 000 000 Kuntien liikuntatoiminta 19 200 000 10,2 Huippu-urheilu 12 830 000 6,8 Olympiakomitean ja paralympiakomitean yleisavustuksiin 1 370 000 Huippu-urheiluyksikölle 6 860 000 Urheilijoiden apurahoihin 1 700 000 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksellelle, Urheiluakatemioille ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle 2 600 000 Olympiavoittajien eläkkeisiin ja pro urheilu -tunnustuspalkintoihin 300 000 Liikunnan koulutuskeskukset 19 710 000 10,5 Valtionosuudet veikkausvoittovaroista 18 600 000 Valtionosuudet budjettivaroista* 30 000 Opintoseteleihin, harkinnanvaraisiin avustuksiin sekä laatu- ja kehittämishankkeisiin 1 080 000 Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta 3 890 000 2,1 Tieteellisille yhteisöille, tiedonvälitysyhteisöille ja kehittämisyhteisöille 3 100 000 Urheiluoikeuden professuuriin 70 000 Urheilumuseosäätiölle 310 000 Urheiluilmailuopistolle 210 000 Tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin 200 000 Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 11 037 682 5,9 Liikkuva koulu -ohjelmaan 3 000 000 Liikunta elämänkaarella -hanketukiin 4 300 000 Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaan 2 300 000 Liikunnan yhdenvertaisuushankkeisiin 1 437 682 Liikuntapaikkarakentaminen 26 400 000 14,1 Perustamishankkeisiin 24 000 000 Liikunnan koulutuskeskusten liikunta- ja vapaa-aikatiloihin 2 400 000 Liikuntatiede ja tutkimukset 4 120 000 2,2 Tutkimusprojekteihin 2 500 000 Tieteellisen tason arviointiin akatemialle veikkausvoittovaroista 40 000 Tieteellisen tason arvioinnin hallintokustannuksiin budjettivaroista* 80 000 Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen 700 000 Liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen 800 000 Muut momentit 48 660 318 25,9 Urheilun arvokisoihin 1 700 000 Antidopingtoimikunnalle 3 000 000 Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000 Kansainvälisyyteen 882 318 Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 2 248 000 Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen** 40 000 000 Yhteensä 187 558 000 100,0 * Budjettirahoituksen osuus liikuntamäärärahoista 110000 euroa: Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ** Lisätalousarvio 15
2.3 Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2015 Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2015 olivat 188,8 miljoonaa euroa. Määräraha kasvoi siten reilu miljoona euroa vuoteen 2014 verrattuna. Myös vuoden 2015 määrärahoihin sisältyi 40 miljoonan euron avustus Olympiastadionin perusparannukseen. Suoraan valtion budjetista tulevien varojen määrä vuodelle 2015 oli 557 000 euroa, mikä tarkoittaa 447 000 euron korotusta edellisvuoteen verrattuna. Kuviossa 5 ja taulukossa 6 esitetään liikuntamäärärahat vuodelle 2015 valtion talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Suurin osuus valtion liikuntamäärärahoista vuonna 2015 kohdistui liikunnan kansalaistoimintaan 45,7 miljoonalla eurolla. Määräraha jakautui lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen avustuksiin, seuratukeen, kansalaistoiminnan työllistämishankkeisiin sekä Valo ry:n ja Olympiakomitean yleisavustuksiin. Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan ovat pysyneet vuodesta 2008 lukien noin 19,5 miljoonassa eurossa ja vuonna 2015 valtionosuudet pysyivät edellisvuoden tapaan 19,2 miljoonassa eurossa. Huippu-urheilulle osoitetut 11,8 miljoonaa euroa jakautuivat Paralympiakomitean yleisavustukseen, huippu-urheiluyksikölle, urheilijoiden apurahoihin, olympiavoittajien eläkkeisiin ja Pro -urheilu tunnustuspalkintoihin. Lisäksi huippu-urheilun määrärahoihin kuuluivat kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle, urheiluakatemioille ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle osoitetut varat. Liikunnan koulutuskeskuksille osoitettiin yhteensä 19,1 miljoonaa euroa, josta 477 000 euroa muodostui valtion budjettivaroista myönnettävistä valtionosuuksista. Veikkausvoittovarojen osalta tämä momentti jakautui alueellisten ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toimintaan myönnettäviin vapaan sivistystyön valtionosuuksiin, laatu- ja kehittämishankkeisiin, opintoseteleihin sekä harkinnanvaraisiin avustuksiin. Tutkimus- ja kehitysyhteisöjen sekä koulutustoiminnan momentille oli vuodelle 2015 osoitettu 4,3 miljoonaa euroa. Tämä jakautui tieteellisille yhteisöille, tiedonvälitysyhteisöille ja kehittämisyhteisöille, urheiluoikeuden professuuriin, Urheilumuseosäätiölle, Urheiluilmailuopistolle, tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin myönnettäviin avustuksiin sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta 3 % Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 5 % Huippu-urheilu 6 % Liikuntatiede ja tutkimukset 2 % Muut momentit 4 % Liikunnan kansalaistoiminta 24 % Liikunnan koulutuskeskukset 10 % Kuntien liikuntatoiminta 10 % Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus 15 % Helsingin Olympiastadionin perusparannus 21 % Kuvio 5. Liikuntaan budjetoidut määrärahat vuonna 2015. 16
Taulukko 6. Liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2015. euroa % Liikunnan kansalaistoiminta 45 732 000 24,2 Liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin 33 680 000 Seuratukeen 4 500 000 Kansalaistoiminnan työllistämishankkeisiin 1 450 000 VALO ry:n ja Olympiakomitean yleisavustuksiin 6 102 000 Kuntien liikuntatoiminta 19 200 000 10,2 Huippu-urheilu 11 760 000 6,2 Paralympiakomitean yleisavustukseen 300 000 Huippu-urheiluyksikölle 6 860 000 Urheilijoiden apurahoihin 1 700 000 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksellelle, Urheiluakatemioille ja Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle 2 600 000 Olympiavoittajien eläkkeisiin ja Pro Urheilu -tunnustuspalkintoihin 300 000 Liikunnan koulutuskeskukset 19 085 000 10,1 Valtionosuudet veikkausvoittovaroista 17 588 000 Valtionosuudet budjettivaroista* 477 000 Opintoseteleihin, harkinnanvaraisiin avustuksiin sekä laatu- ja kehittämishankkeisiin 1 020 000 Tutkimus- ja kehitysyhteisöt sekä koulutustoiminta 4 289 000 2,3 Tieteellisille yhteisöille, tiedonvälitysyhteisöille ja kehittämisyhteisöille 3 100 000 Urheiluoikeuden professuuriin 70 000 Urheilumuseosäätiölle 339 000 Urheiluilmailuopistolle 210 000 Tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin 200 000 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen 370 000 Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 8 770 000 4,6 Liikkuva koulu -ohjelmaan 2 670 000 Liikunta elämänkaarella -hanketukiin 3 800 000 Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaan 2 300 000 Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 28 500 000 15,1 Liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin 24 600 000 Liikunnan koulutuskeskusten liikunta- ja vapaa-aikatiloihin 2 400 000 Liikunnan yhdenvertaisuushankkeisiin 1 500 000 Liikuntatiede ja tutkimukset 3 810 000 2,0 Tutkimusprojekteihin 2 500 000 Tieteellisen tason arviointiin akatemialle veikkausvoittovaroista 30 000 Tieteellisen tason arvioinnin hallintokustannuksiin budjettivaroista* 80 000 Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen 500 000 Liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen 700 000 Muut momentit 47 605 000 25,2 Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000 Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 250 000 Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000 Kansainväliseen yhteistyöhön 457 000 Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 368 000 Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen** 40 000 000 Yhteensä 188 751 000 100,0 17 **Budjettirahoituksen osuus liikuntamäärärahoista 110000 euroa Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin ** Lisätalousarvio
Liikuntatieteen ja tutkimuksen momentti sisälsi liikuntatieteelliset tutkimusprojektit, liikuntapaikkarakentamisen tutkimuksen ja kehittämisen, liikuntaalan tiedolla johtamisen kehittämisen sekä veikkausvarojen osuuden tieteellisen tason arviointiin Akatemialle. Momentille osoitettiin yhteensä 3,7 miljoonan euron määräraha. Valtion budjettivaroista myönnettävistä valtionosuuksista osoitettiin lisäksi 80 000 euroa tieteellisen tason arvioinnin hallintokustannuksiin. Liikunnallisen elämäntavan edistämiselle osoitettiin yhteensä 8,8 miljoona euroa. Tämä sisältää Liikkuva koulu ohjelmalle, Liikunta elämänkaarella hanketukiin ja Kunnossa kaiken ikää ohjelmalle myönnettävät avustukset. Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen osoitettiin 28,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa suunnattiin liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. Tähän momenttiin sisältyvät lisäksi liikunnan koulutuskeskusten liikunta ja vapaa-aikatilojen rakentamiseen sekä liikunnan yhdenvertaisuushankkeisiin suunnatut avustukset. Muita valtion talousarvion tilijaotteluun vuodelle 2015 sisältyviä liikuntatoimen momentteja olivat liikunnan ja urheilun suurtapahtumat, liikunnan ja urheilun eettinen toiminta, kansainvälinen yhteistyö, liikunnan aluehallinnon toiminta, valtion liikuntaneuvoston toiminta, Helsingin Olympiastadionin perusparannushanke sekä opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi osoitettu osuus. Lähteitä: Arpajaislaki 23.11.2001/1047. Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito. Valtionhallinnon internetraportointi. Valtiokonttori. Saatavilla: http://www.netra.fi. Tilastokeskus. Julkisten menojen hintaindeksi. Opetusministeriön hallinnonala. Saatavilla: http:// www.stat.fi/til/jmhi. Tilastokeskus. Rakennuskustannusindeksi. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/rki. Valtion talousarvioesitykset. Valtiovarainministeriö. Saatavilla: http://budjetti.vm.fi. Valtion talousarvion tilijaottelu vuodelle 2014. Opetusministeriön hallinnonala. Valtiokonttori. Valtion talousarvion tilijaottelu vuodelle 2015. Opetusministeriön hallinnonala. Valtiokonttori. Valtion tilinpäätöskertomukset. Valtiovarainministeriö. Saatavilla: http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/tietoa_valtiokonttorista/ Julkaisut_ja_tilastot/Julkaisut/Talousjohtamisen_ tukeminen/valtion_tilinpaatos 18
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2014 3 Kuntien liikuntatoimi Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja liikunnan toimintaedellytysten luojia. Kuntien tehtävät liikunnan edellytysten luomisessa on määritelty vuoden 1999 alussa voimaan tulleessa liikuntalaissa (1054/1998), jonka mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tässä luvussa esitetyt tilastot kunnallisen liikuntatoiminnan käyttötaloudesta perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin kuntien talouden ja toiminnan tunnuslukuihin. Tilastokeskuksen tuottamat kuntien liikuntatoiminnan käyttötalouden tunnusluvut eivät sisällä kuntien liikelaitosten tulo- ja menoeriä. Lisäksi kuntien liikuntatoiminnasta esitettyjä tilastoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että kunnallisten palveluiden tuotantotavoissa voi paikkakuntakohtaisesti olla merkittäviäkin eroja. Viime vuosina toteutettujen kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamisten yhteydessä on kunnissa ryhdytty uudistamaan myös vanhoja hallinto- ja palvelurakenteita. Edellä mainituista syistä johtuen tässä tilastojulkaisussa esitettyjä keskiarvotietoja kuntien liikuntatoiminnan taloudesta voidaan siis pitää vain suuntaa antavina. Vuonna 2014 noin 19 miljoonaa euroa valtion liikuntamäärärahoista osoitettiin kuntien liikuntatoimintaan ja valtionosuutta liikuntatoimintaan sai yhteensä 304 kuntaa. Kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksista valtionosuudet kattoivat vajaat kolme prosenttia. Kunnat osoittavat kunnallisveroista keräämiään varoja liikuntaan ja urheiluun vuosittain noin 600 700 miljoonaa euroa. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettävien valtionavustusten osuus oli kaikista tukea saaneiden hankkeiden kokonaiskustannuksista 20,1 prosenttia. Valtionosuuden merkitys kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin vaihtelee suhteessa kuntien asukaslukuun, kuten taulukosta 8 käy ilmi. 3.1 Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan ja harkinnanvaraiset valtionavustukset Kunnille on vuodesta 1993 lähtien myönnetty valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin kunnan asukasmäärään ja valtion talousarviossa määriteltyyn asukaskohtaiseen yksikköhintaan perustuen. Valtionosuus kattaa lasketusta kuntakohtaisesta euromäärästä 29,7 prosenttia. Vuonna 2008 yksikköhinta oli 10,90 euroa. Vuonna 2009 se nostettiin 12,00 euroon, jonka jälkeen se on pysynyt nykyisellä tasolla. Valtionosuuden perustana toimii laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Liikuntalain mukaisesti valtionosuus tulee myös käyttää liikunnan edellytysten luomiseen. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee harkinnanvaraisilla avustuksilla kuntien liikuntapaikkojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamishankkeita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 4. Harkinnanvaraisia avustuksia voidaan myöntää myös paikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä muihin liikuntaa edistäviin hankkeisiin. Lisäksi myöhemmissä lu- 19
vuissa tarkemmin käsiteltävät lasten ja nuorten sekä maahanmuuttajien liikunnan tukeminen tapahtuu kuntien kautta. Taulukossa 7 on esitetty kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannukset ja valtionosuudet sekä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustukset sekä niiden kokonaiskustannukset vuosina 2005 2014. Tilastokeskuksen aineistosta kootut kuntien liikuntatoiminnan vuosittaiset käyttökustannukset ja investointimenot eivät sisällä kuntien liikelaitosten menoeriä. Vastaavasti investointeihin liittyvien valtionavustusten kohdalla luvut sisältävät kunnille liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnetyt määrärahat, mutta eivät kuntien määräämisvallassa oleville osakeyhtiöille tai muille yhteisöille myönnettyjä hankeavustuksia. Laskettaessa liikuntatoimintaan myönnettyjen valtionosuuksien sekä liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen valtionavustusten osuutta kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksista ja investointimenoista, tarkastelussa on huomioitu vain kyseisiin määrärahoihin oikeutetut Manner- kunnat. Taulukossa 8 esitetään Manner- kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannukset ja valtionosuudet kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2014. Pääsääntöisesti valtionosuuden prosentuaalinen osuus kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksista kasvaa kuntakoon supistuessa. Lisäksi tämän prosentuaalisen osuuden kuntakohtainen vaihtelu on suurempaa asukasluvultaan pienien kuntien joukossa. Valtionosuuksien lisäksi kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä erilaisiin hankkeisiin, kuten terveyttä edistävän liikunnan projekteihin. Vuodesta 2014 lähtien kuntien aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kehittämishankkeiden avustukset on myönnetty aluehallintovirastojen kautta. Vuonna 2014 kuntahakemuksia saapui aluehallintovirastoille 55 kappaletta, joka on yli kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin avustukset jaettiin suoraan opetusja kulttuuriministeriöstä. Avustusta jaettiin 39 hankkeelle kaikkiaan 564 000 eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama liikuntapaikkarakentamisen tutkimus sekä Jyväskylän yliopiston ylläpitämä suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki LIPAS (liikuntapaikat.fi) palvelevat niin ikään kunnallista liikuntahallintoa. Taulukko 7. Kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen vuosina 2005 2014 (1000 ), indeksikorjattu JMHI 2000=100 ja RKI 2000=100. Vuosi /as Vosperuste Valtionosuus Liikuntatoimen käyttökustannukset Vos / Käyttökust. (%) Liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin valtion avustusta saaneiden kokonaiskustannukset Valtionavustukset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin Valtionavustukset / Inv. (%) 2005 10,8 19 571 587 999 3,3 125 581 12 265 9,9 2006 10,8 20 504 594 660 3,4 121 003 13 540 11,6 2007 10,8 19 792 595 297 3,3 117 653 15 162 13,0 2008 10,9 19 032 604 468 3,1 110 082 12 532 11,5 2009 12,0 20 724 622 094 3,3 106 741 18 204 17,1 2010 12,0 20 452 622 270 3,3 114 612 15 354 13,4 2011 12,0 20 004 625 335 3,2 112 088 15 797 14,1 2012 12,0 19 948 645 162 3,1 125 213 13 431 10,7 2013 12,0 19 339 666 115 2,9 124 782 15 463 12,4 2014 12,0 19 398 666 917 2,9 35 083 7 040 20,1 Huom. Sarakkeissa Vos / Käyttökust. ja Valtionavustukset / Inv. huomioidaan vain kyseisiin määrärahoihin oikeutettujen Manner- kuntien käyttökustannukset ja investointimenot. 20
Taulukko 8. Kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannukset ja valtionosuus kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2014. Kuntaryhmä (as.) Kuntien lukumäärä Asukasluku yhteensä Käyttökustannukset yhteensä (1000 ) Valtionosuus yhteensä (1000 ) Vos / Käyttökust. (%) Vaihteluväli (%) Keskiarvo Alle 2000 31 45 423 4 018 162 4,03 1,6 11,7 5,0 2000 6000 116 429 555 36 161 1 531 4,23 0,5 28,9 5,8 6001 10000 55 433 613 42 273 1 545 3,65 1,1 15,1 4,8 10001 20000 48 693 471 75 066 2 472 3,29 1,6 7,5 3,8 20001 40000 28 782 019 86 266 2 787 3,23 1,9 6,4 3,5 40001 100000 17 1 011 499 134 588 3 605 2,68 2,0 5,3 2,9 Yli 100000 9 2 047 257 288 545 7 296 2,53 2,2 3,5 2,5 Manner-Suomi 304 5 442 837 666 917 19 398 2,91 0,5 28,9 4,8 Valtionosuudet laskettu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja kuntien asukaslukuun 31.12.2014 perustuen. Lähde: Tilastokeskus, Kuntien talous ja toiminta (%) 3.2 Kuntien liikuntatoiminnan käyttötalous Taulukossa 9 on esitetty kuntien liikuntatoiminnan toimintamenojen jakaantuminen vuosina 2005 2014. Kuntien liikuntatoiminnan toimintamenot muodostuvat (a) henkilöstömenoista kuten palkoista, palkkioista ja henkilösivukuluista, (b) ulkoisista ja sisäisistä vuokrista, (c) asiakas- ja muiden palveluiden ostoista, (d) avustuksista, (e) materiaalikustannuksista sekä (f) muista käyttömenoista. Toimintamenoihin eivät sisälly poistot ja arvonalentumiset tai vyörytyserät, jotka kuitenkin lasketaan mukaan kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin. Vuonna 2014 henkilöstömenojen osuus, 162 miljoonaa euroa, oli kuntien liikuntatoiminnan toimintamenoista noin 26 prosenttia. Vuokriin kului yhteensä 227,6 miljoonaa euroa eli noin 37 prosenttia toimintamenoista, mikä oli kulujaottelun osioista suurin osuus. Ostopalveluihin kului 120,4 miljoonaa euroa ja materiaalikustannuksiin 46,4 miljoonaa euroa. Avustuksiin kunnat käyttivät 51,6 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia toimintamenoistaan. Muiden käyttömenojen osuus kuntien liikuntatoiminnan toimintamenoista oli 4,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 verrattuna suurimmat menojen prosentuaaliset muutokset kohdistuivat vuokriin, joiden osuus kokonaismenoista kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä. Taulukossa 10 on esitetty kuntien liikuntatoiminnan toimintatulojen jakaantuminen vuosina 2005 2014. Taulukossa esitetyt kuntien liikuntatoiminnan toimintatulot koostuvat (a) maksuista, (b) sisäisistä ja ulkoisista myyntituloista, (c) sisäisistä ja ulkoisista vuokratuloista, (d) tuista ja avustuksista sekä (e) muista tuloista. Toimintatuloihin ei ole laskettu mukaan valmistevarastojen muutoksesta, omaan käyttöön valmistuksesta tai vyörytyseristä aiheutuvia tuottoja, jotka kuitenkin sisältyvät kuntien liikuntatoiminnan käyttötuottoihin. Vuonna 2014 kuntien liikuntatoiminnan toimintatuloista 36,1 prosenttia eli 46,6 miljoonaa euroa muodostui myyntituloista. Myös maksujen 46,1 miljoonan euron osuus oli merkittävä. Vuokrista kunnille kertyi noin viidesosa toimintatuloista, 26,9 miljoonaa euroa, ja avustuksista 6,4 miljoonaa euroa. Muiden tulojen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa. Toimintatulojen kehityssuuntia tarkasteltaessa voidaan todeta, että suhteessa maksujen määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana samalla, kun myyntitulot ovat lisääntyneet. Taulukkoja 9 ja 10 tarkasteltaessa on otettava huomioon, että taulukot ovat indeksikorjaamattomia. Vuosien välistä vertailua voidaan kuitenkin tehdä prosenttilukuja vertailemalla. 21