Liikuntatoimi tilastojen valossa - Perustilastot vuodelta 2004

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa - Perustilastot vuodelta 2004 Opetusministeriön julkaisuja 2006:10

2

3 Liikuntatoimi tilastojen valossa - Perustilastot vuodelta 2004 Opetusministeriön julkaisuja 2006:10 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto 2006 Undervisningsministeriet Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen 2006

4 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 29, Valtioneuvosto / Statsrådet Taitto / Ombrytning: Erja Kankala Kansikuva / Omslagsbild: Yliopistopaino / Universitetstryckeriet 2006 ISBN X (nid.) ISBN (PDF) ISSN Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer 2006:10

5 Sisältö Lukijalle 5 1 Veikkausvoittovarat Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista Valtion liikuntamäärärahat Valtion liikuntamäärärahojen kehitys Liikuntamäärärahoihin käytetyt budjettivarat Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna Huippu-urheilun valtionavustukset Huippu-urheilun valtionavustusten indeksikorjattu kehitys Antidopingtoimintaan myönnetyt määrärahat Liikuntaan budjetoidut määrärahat Kuntien liikuntatoimi Valtionapu kuntien liikuntatoimelle Kuntien liikuntatoimen käyttötalous Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden menot vuonna Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden tuotot vuonna Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden kustannusten jakautuminen kuntaryhmittäin Liikuntapaikat Liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyt avustukset Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen avustusten indeksikorjattu kehitys vuosina Valtionavustukset liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rakennuskustannuksiin vuosina 2003 ja Liikuntapaikkarakentamista koskevien hakemusten ja myönnettyjen avustusten määrät vuosina 2003 ja Valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Käyttökustannusten valtionosuus ja opiskelijavuorokaudet vuosina Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien kehitys vuosina Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten investointiavustukset vuosina Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten investointiavustusten indeksikorjattu kehitys vuosina Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijavuorokaudet vuonna Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Valtionosuus ja opiskelijapäivät vuosina

6 5.2.2 Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijapäivät vuonna Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten suoriteperusteisen valtionosuuden jakautuminen vuonna Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät vuonna Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna Nais- ja miesopiskelijoiden määrä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna Nais- ja miesopiskelijoiden määrä alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksesta 30 6 Liikuntajärjestöt Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin 2003 ja Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin Valtionavustusta saaneet liikuntajärjestöt järjestöryhmittäin vuosina Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2003 ja Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin Liikuntajärjestöjen varsinaiseen toimintaan käyttämien varojen jakautuminen toiminnanaloittain vuonna Myönnetyt erityisavustukset vuonna Liikuntatiede Valtionavun jakautuminen liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille ja yhteisöille vuonna Valtionavustukset liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille vuonna Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustusten indeksikorjattu kehitys tieteenaloittain jaoteltuna Liikuntalääketieteellisille yhteisöille osoitettujen valtionavustusten indeksikorjattu kehitys Liikuntatieteellisille yhteisöille osoitettujen valtionavustusten suhde vuonna Liikunta-alan kansainvälinen toiminta Kahdenvälinen yhteistyö vuonna Kahdenvälisen yhteistyön kehitys vuosina Monenkeskisen yhteistyön kehitys vuosina Harkinnanvaraiset valtionavustukset Suomessa järjestetyille kansainvälisille liikuntatieteellisille kongresseille Erityisryhmät 49 Lähteet 50 4

7 Liikuntatoimi tilastojen valossa Lukijalle Liikuntatoimi tilastojen valossa 2004 on kokoelma liikuntayksikön toimialaan kuuluvista perustilastoista vuodelta Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat veikkausvoittovarat, valtion tuki urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön, kuntien liikuntatoimi, liikuntapaikkarakentaminen, valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt, liikuntatiede ja liikunta-alan kansainvälinen toiminta. Esitetyt tiedot ovat määräraha-, kustannus- ja suoritetietoja. Tiedot esitetään pääasiassa taulukkomuodossa, mutta monia tilastoja on havainnollistettu myös kuvioin. Tilastojulkaisun lähteinä ovat olleet: valtion talousarviot ja tilinpäätökset opetusministeriön päätökset aikaisemmat tilastojulkaisut valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionapuhakemukset ja tiliselvitykset Oy Veikkaus Ab:n, lääninhallitusten, Suomen Olympiayhdistys ry:n, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n ja Tilastokeskuksen antamat tiedot Tilastojulkaisun määräraha- ja kustannustiedot on yhdenmukaistettu käyttäen Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiä (JMI 2000 = 100) ja rakennuskustannusindeksiä (RKI 2000 = 100). Tilastojulkaisun on laatinut yhteiskuntatieteen maisteri Mikko Lång kesän ja syksyn 2005 aikana. Työn koordinoijana on toiminut ylitarkastaja Timo Oravainen. Opetusministeriön liikuntayksiköstä saa tarvittaessa tarkempia tietoja aineistosta. Julkaisua koskevia kehitys- ja parannusehdotuksia otetaan vastaan. Helsingissä syksyllä 2005 Liikuntayksikkö Timo Oravainen Ylitarkastaja 5

8 Liikuntatoimi tilastojen valossa 1 Veikkausvoittovarat Merkittävä osa suomalaisen taiteen, urheilun, tieteen ja nuorisotyön tuesta rahoitetaan Oy Veikkaus Ab:n toiminnasta kertyvillä varoilla. Veikkausvaroilla on vuodesta 1995 alkaen tuettu myös kunnallista kirjastotointa, jonka valtionosuus aiemmin rahoitettiin suoraan yleisistä budjettivaroista. Vuonna 2004 veikkausvoittovaroja jaettiin yhteensä noin 376 miljoonaa euroa. Taidetta on tuettu veikkausvoittovaroin vuodesta 1957 lähtien, ja nykyisin se on suurin tuensaaja. Vuonna 2004 taiteen ja kulttuurin osuus veikkausvaroista oli kirjastomäärärahat mukaan lukien 49,8 prosenttia eli 187,5 miljoonaa euroa. Kirjastoille maksettavat valtionosuudet on tarkoitus siirtää asteittain takaisin suoraan yleisistä budjettivaroista rahoitettaviksi siten, että vuoden 2009 jälkeen veikkausvaroja ei enää käytettäisi kirjastojen valtionosuuksiin. Veikkausvaroista maksettavien kirjastomäärärahojen vähentyminen ei ole vaikuttanut taiteen saamaan kokonaistukeen. Urheilu ja liikuntakasvatus ovat alkuperäiset veikkausvarojen saajat vuodelta Vuoden 1956 veikkausvarojen käyttöä määrittelevän asetuksen muutoksella säädettiin, että liikunta saa varoista 60 prosenttia ja loput 40 prosenttia jaetaan tieteen, taiteen ja nuorisotyön kesken. Vuonna 1982 annetulla asetuksella raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä (725/1982) urheilun ja liikuntakasvatuksen osuudeksi määrättiin 36,6 prosenttia. Asetusta muutettiin vuonna 1992 poistamalla määräykset urheilun ja liikuntakasvatuksen prosenttiosuudesta. Tämän seurauksena urheilun prosenttiosuus pieneni vähitellen siten, että vuonna 2001 se oli enää noin 21 prosenttia, eli 81,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 alusta tuli voimaan tullut uusi arpajaislaki, joka sisältää keskeiset säännökset arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, arpajaisten tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen valvonnasta. Veikkausvoittovarojen tuoton jakamisesta säädettiin arpajaislain säätämisen yhteydessä oma lakinsa. Lain mukaan veikkaus- ja vedonlyöntipelien sekä raha-arpajaisten tuotot käytetään urheilun, liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen. Tuotosta 25 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Lisäksi 10 % tuotosta käytetään ko. tarkoituksiin valtion talousarviossa vuosittain tarkemmin päätettävällä tavalla. Prosenttiosuuksiin siirrytään asteittain vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2004 liikunnan osuus veikkausvoittovaroista oli 22,4 %. 6

9 1.1 Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista (milj. ) Vuosi Kirjastot Tiede Taide Liikunta Nuorisotyö Yhteensä ,5 62,2 118,6 71,3 19,8 283, ,2 59,3 118,1 70,3 18,8 292, ,1 70,2 144,0 76,1 18,9 335, ,2 67,2 134,9 76,3 18,1 355, ,3 67,0 131,4 76,0 19,4 370, ,8 74,5 135,0 79,0 19,9 382, ,2 75,9 137,3 80,7 20,3 381, ,5 76,2 144,2 83,3 20,3 359, ,6 75,8 130,1 83,9 20,7 369, ,0 75,7 128,6 88,1 28,6 380,0 1.2 Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista % Taide Liikunta Tiede Kirjastot Nuorisotyö 7

10 Liikuntatoimi tilastojen valossa 2 Valtion liikuntamäärärahat Liikuntamäärärahat osoitetaan pääosin veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista ja lisäksi pieneltä osin budjettivaroista. Opetusministeriö jakaa tukea esimerkiksi urheilujärjestöille, liikunnan koulutukseen ja tutkimukseen, liikuntapaikkarakentamiseen, urheilijoiden apurahoihin, kuntien liikuntatoimintaan, liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön ja muihin liikunnan toimintoihin. Taulukoissa esitetyt tiedot valtion liikuntamäärärahoista käsittävät talousarviotietoja ja tilinpäätöstietoja. Viimeksi mainittuihin sisältyy talousarviomäärärahojen lisäksi myös lisätalousarviossa mahdollisesti myönnetyt määrärahat sekä ns. säästövaroista irrotetut määrärahat. Vuosien määrärahat on muutettu vuoden 2004 rahanarvoon julkisten menojen hintaindeksin avulla. 2.1 Valtion liikuntamäärärahojen kehitys ( ) Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Indeksikorjatut määrärahat

11 2.1.1 Liikuntamäärärahoihin käytetyt budjettivarat (milj. ) Vuosi Budjettivarat Indeksikorjatut Osuus budjettivarat liikuntamäärärahoista ,0 2,4 2,7 % ,6 1,9 2,2 % ,6 3,1 3,3 % ,2 8,3 8,6 % ,2 2,5 2,8 % ,9 1,0 1,1 % ,9 1,0 1,1 % ,0 1,0 1,2 % ,9 1,9 2,2 % ,9 1,9 2,1 % 2.2 Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys ( ) (julkisten menojen hintaindeksi, lähde: Tilastokeskus) Talousarvio Tilinpäätös 9

12 2.3 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen (tilinpäätöstiedot, ) Määrärahojen jakautuminen Liikuntajärjestöt Olympiakomitea Liikuntapaikkarakentaminen Liikunnan koulutuskeskukset valtionapu toimintaan rakentamisavustukset Kuntien liikuntatoimi Liikuntatieteet Muut momentit* Yhteensä * Sisältää mm. lasten ja nuorten liikuntaohjelman ja iltapäivätoiminnan tuen, urheilijoiden apurahat ja valmentajien tuet, sekä tuen liikunnan terveysohjelmalle. 10

13 2.4 Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys (tilinpäätöstiedot, ) Liikuntajärjestöt Kunnat Liikuntapaikkarakentaminen Liikunnan koulutuskeskukset Muut momentit Liikuntatieteet Olympiakomitea Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2004 Liikuntatieteet 6 % Muut momentit 15 % Kunnat 17 % Liikunnan koulutuskeskukset 15 % Liikuntajärjestöt 28 % Liikuntapaikkarakentaminen 17 % Olympiakomitea 3 % 11

14 2.6 Huippu-urheilun valtionavustukset Olympia- Paralympia- Urheilijoiden Suomen Muut * Kilpa- ja Yhteensä Yhteensä komitea komitea ja valmen- Antidoping- huippu- (Indeksitajien toimikunta urheilun korjattu) apurahat ADT ry keskus KIHU * pitää sisällään mm. arvokilpailut, Euro-Cupit ja Suomessa järjestettyjen kisojen tappiontakuut Kasvun huippu-urheilun valtionavustusten kokonaissummassa ovat pääasiallisesti aiheuttaneet Paralympiakomitean perustaminen, urheilijoiden ja valmentajien apurahamenetelmän luominen ja antidopingtoiminnan avustusten kasvu. Paralympiakomitea perustettiin vuonna 1994 laaja-alaiseksi erityisryhmien huippu-urheilujärjestöksi. Valtionavustusta se on saanut perustamisestaan lähtien. Urheilijoiden ja valmentajien apurahoja opetusministeriö on jakanut vuodesta 1996 alkaen. Apuraha pohjautuu valtioneuvoston periaatepäätökseen tukijärjestelmän luomisesta huippu-urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajilleen. Alun perin Atlantan ja Naganon olympialaisiin tähdännyt järjestelmä muutettiin nykyiseen muotoonsa opetusministeriön päätöksellä vuonna Antidopingtoiminnan rahoituksen kehitys on eritelty taulukossa

15 2.7 Huippu-urheilun valtionavustusten indeksikorjattu kehitys Euroa Antidopingtoimintaan myönnetyt määrärahat * ( ) Antidopingtyötä on tuettu valtionavustuksin luvulta lähtien, jolloin siitä vastaamaan perustettiin Kansallinen Dopingtoimikunta. Vuonna 1990 antidopingtoiminta siirtyi Liikuntalääketieteen ja testaustoimikunnan (LIITE ry) yhteyteen perustetulle Suomen Antidopingtoimikunnalle. Omaksi yhdistyksekseen Antidopingtoimikunta eriytettiin vuonna Dopingin vastaisen työn selkiyttämiseen tähdännyt organisaatiomuutos perustui Opetusministeriön asettaman Lahden hiihdon MM-kilpailujen ns. dopingskandaalia tutkineen työryhmän ehdotukseen. Työryhmän ehdotuksen pohjalta antidopingtyötä tehostettiin organisaatiouudistuksen ohella myös kasvattamalla sen saamaa valtionapua merkittävästi. Antidopingtoimikunnan vuoden 2004 erillisavustukset sisältävät euron avustuksen laboratoriolaitteiden hankintaan Helsingin yleisurheilun MM-kilpailuja varten. 13

16 Vuosi Toiminta-avustus Muutos Erillisavustukset edelliseen % , , , , , , , , , , * Vuosina Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE ry, vuodesta 2002 Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry 2.9 Liikuntaan budjetoidut määrärahat 2005 ( ) euroa % Liikuntajärjestöt Olympiakomitea Liikuntapaikkarakentaminen Liikunnan koulutuskeskukset Veikkausvoittovarat Budjettivarat Kunnat Liikuntatieteet Muut momentit Yhteensä Liikuntatieteet 4 % Kunnat 17 % Liikunnan koulutuskeskukset 15 % Liikuntapaikkarakentaminen 17 % Muut momentit 14 % Liikuntajärjestöt 28 % Olympiakomitea 3 % 14

17 Liikuntatoimi tilastojen valossa 3 Kuntien liikuntatoimi Liikuntapalvelut ovat peruspalveluja, joille julkisen hallinnon on luotava edellytyksiä. Julkisen vallan siis myös kuntien liikuntaan liittyvät tehtävät on määritelty vuonna 1999 voimaan tulleessa uudessa liikuntalaissa, jonka mukaan kuntien "tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät". Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasluvun mukaan. Valtionosuus on 37 % euromäärästä, joka saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä liikuntatoimintaa varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Vuonna 2004 liikunnan yksikköhinta oli 10,80 euroa asukasta kohden. Kuntien liikuntatoiminnan valtionosuudet maksetaan veikkausvoittovaroista valtion urheilubudjetista. Valtionosuus kattaa noin 4 % kuntien liikuntatoiminnan käyttökustannuksista. Maamme liikuntapaikasta 70 % on kuntien omistamia. Opetusministeriö tukee kuntien liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta liikuntalain ja kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella harkinnanvaraisten avustusten järjestelmällä. 3.1 Valtionapu kuntien liikuntatoimelle (1000 ) Kuntien liikuntatoimi Vuosi Vos-peruste Vos Liikuntatoimen Vos:n Investoinnit Valtionapu Valtioneuroa/as käyttö- osuus liikuntaan ja investoin- avun kustannukset käyttö- ulkoiluun teihin osuus kustan- inv. % nuksista , ,2 % , , ,3 % , , ,8 % , , ,5 % , , ,3 % , , ,3 % , , ,1 % , , ,94 % , , ,21 % , , ,60 % ,8 15

18 3.2 Kuntien liikuntatoimen käyttötalous Kuntien liikuntatoimen käyttötaloudet tuotot vuonna 2003 Muut käyttömenot 1 % Henkilöstömenot 36 % Materiaalikustannukset 9 % Avustukset 10 % Ostopalvelut 15 % Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden 74 miljoonan euron tulot muodostuvat myyntituloista, maksuista, vuokratuloista, avustuksista, tuista ja muista tuloista. Näistä suurin tulonlähde ovat maksut, 29 miljoonaa euroa. Maksut voivat kunnista riippuen koostua muun muassa uimahallien, liikuntahallien ja muiden liikuntapaikkojen käyttömaksuista. Myyntitulot ovat 23 miljoonaa euroa ja vuokratulot 14 miljoonaa euroa. Avustuksien ja tukien kautta kunnat rahoittavat liikuntatoimintaa 4,5 miljoonalla eurolla. Loput tuloista, noin 4 miljoonaa euroa, tulevat muista tuloista. Vuokrat 29 % Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden menot vuonna 2003 Tuet ja avustukset 6 % Muut tulot 5 % Vuokratulot 20 % Maksut 39 % Myyntitulot 30 % 16

19 3.3 Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden kustannusten jakautuminen kuntaryhmittäin (1000 ) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Vuosi Menot Tulot Netto Muutos Menot Tulot Netto Muutos Menot Tulot Netto Muutos /as % /as % /as % , , , ,9 1, ,2 6, ,3 2, ,5 2, ,3 7, ,2-0, ,8-3, ,6-5, ,5-7, ,4-0, ,1 5, ,2 4, ,6 3, ,8 1, ,7 1, ,5 5, ,9 4, ,2 4, ,0 3, ,0 6, ,0 7, ,0 2, ,0 5, ,0 0, ,0 2, ,0 0, ,0 7, ,3 35,1 20,0 17

20 Liikuntatoimi tilastojen valossa 4 Liikuntapaikat Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille. Edellä tarkoitetuista valtionavustuksista on voimassa mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksesta. Ministeriön on liikuntapaikkarakentamiseen avustuksia myöntäessään pyydettävä asianomaisen lääninhallituksen ja valtion liikuntaneuvoston lausunto. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti liikuntapaikkarakentamisen painopisteinä ovat uimahallien peruskorjaukset ja lähiliikuntapaikat. Liikuntapaikkojen rakentamisen valtakunnallinen rahoitussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Rahoitussuunnitelmassa nimetään ennakoivasti hankkeet, joita opetusministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoituskehys säilyy arvioidun suuruisena. Avustusluvut sisältävät liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät kehittämis- ja tutkimustoimintaan myönnetyt avustukset, joita vuonna 2004 myönnettiin euroa, sekä vuoteen 1999 asti suunnistuskarttojen valmistukseen myönnetyt avustukset. Taulukossa esitetyn vuoden 2004 avustussumman lisäksi opetusministeriö myönsi samana vuonna euroa Olympiastadionin peruskorjaamiskuluihin. Vuosien avustukset on muutettu vuoden 2004 rahanarvoon rakennuskustannusindeksin avulla. 4.1 Liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyt avustukset (1 000 ) Vuosi Avustukset Indeksikorjatut avustukset * Lisäksi olympiastadionin peruskorjaukseen

21 4.2 Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen avustusten indeksikorjattu kehitys vuosina euroa Valtionavustukset liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rakennuskustannuksiin vuosina 2003 ja 2004 (1 000 ) Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustuksia jaettaessa etusijalla ovat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat, joiden uudisrakentamisen lisäksi tukien jaossa huomioidaan myös jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito- ja nykyaikaistamistarpeet. Rakentamisessa etusijalla ovat taloudellisuuden ohella liikuntapaikkojen toiminnallinen, tekninen ja esteettinen laatu sekä liikuntaesteettömyys. Tarkemmin liikuntarakentamisen tavoitteista ja menetelmistä kerrotaan Valtion liikuntaneuvoston rakentamisjaoston julkaisemassa Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirjassa. Vuonna 2004 suurin osa valtionavusta myönnettiin uima-, jää- ja liikuntahallien peruskorjauksiin. Suurimman yksittäisen avustuksen, euroa, sai jalkapallo- ja salibandyhalli Esport Arenan rakentaminen. 19

22 Opetusministeriö Lääninhallitukset Yhteensä Lääni Avustukset Avustukset Avustukset euro % euroa % euroa % euroa % euroa % euroa % Etelä-Suomi , , , , , ,4 Länsi-Suomi , , , , , ,9 Itä-Suomi , , , , , ,2 Oulu , , , , , ,4 Lappi 210 2, , , , , ,1 Valtakunnalliset hankkeet , ,6 Yhteensä Liikuntapaikkarakentamista koskevien hakemusten ja myönnettyjen avustusten määrät vuosina 2003 ja Lääni Hakemuksia Myöntöjä Hakemuksia Myöntöjä Lääni OPM Lääni OPM Lääni OPM Lääni OPM Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Valtakunnalliset hankkeet 4 2 Yhteensä

23 Liikuntatoimi tilastojen valossa 5 Valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Niiden tehtävänä on antaa liikunta-alan ammatillista koulutusta ja palvella urheiluseuroja ja liikuntajärjestöjä järjestämällä erilaista vapaaehtoisten valmentajien, ohjaajien ja johtajien koulutusta. Lisäksi ne järjestävät valmennustoimintaa sekä antavat alan täydentävää opetusta. Urheiluopistot järjestävät myös tavallisille liikunnanharrastajille tarkoitettua liikunnan ja terveiden elämäntapojen opetusta. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut uusi koulutuslainsäädäntö koskee myös liikunnan koulutuskeskuksia. Koulutusta ja sen rahoitusta urheiluopistoissa ohjaavat laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammattikorkeakoulutuksesta (255/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja näihin lakeihin liittyvät asetukset. Seuraavassa esitettävät tiedot koskevat vapaata sivistystyötä liikunnan koulutuskeskusten toiminnassa. 5.1 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Vuosien käyttökustannukset sisältävät suoriteperusteisen käyttökustannusten valtionosuuden, harkinnanvaraisen lisäavustuksen ja vuokra-arvon pääomakorvaukset. Vuodesta 1999 lähtien ei harkinnanvaraisia lisäavustuksia ole jaettu. Käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytetään suoritteiden määrää sekä suoritteille vahvistettavia keskimääräisiä yksikköhintoja. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön suoritteena on käytetty vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta lähtien opiskelijavuorokautta. Vuonna 1999 voimaan tulleen koulutuslainsäädännön uudistuksen seurauksena valtionapukelpoisiin opiskelijavuorokausiin sisältyvät vain vapaan sivistystyön vuorokaudet, ei siis ammatillinen koulutus. Suoritekohtaisten yksikkökustannusten laskennassa on käytetty koulutuskeskusten ilmoittamia valtionapukelpoisia toteutuneita opiskelijavuorokausia. 21

24 5.1.1 Käyttökustannusten valtionosuus ja opiskelijavuorokaudet vuosina Valtionosuus Toteutetut opiskelijavuorokaudet Toteutettujen Vuosi Milj. Va-vrk Muut Yht. vrk:en mukaan /Va-vrk , , , , , , , , , , Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien kehitys vuosina Va-vrk Muut

25 Lainsäädäntö (801/1992) on vuodesta 1993 alkaen antanut liikunnan koulutuskeskuksille mahdollisuuden kohentaa talouttaan järjestämällä valtionapukelpoisen koulutuksen lisäksi myös muuta maksullista palvelutoimintaa, kuten työnantajien tilaamaa henkilöstökoulutusta. Maksullisen palvelutoiminnan osuus kaikista koulutusvuorokausista on kuvion tarkastelujaksolla kasvanut 16 prosentista 44 prosenttiin Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten investointiavustukset vuosina ( ) Liikunnan koulutuskeskukset voivat saada vuosittain käyttökustannusavustusten lisäksi myös harkinnanvaraisia kokeilu- ja kehittämisavustuksia sekä perustamishankkeiden avustuksia. Taulukoissa ja vuosien investointiavustukset on muutettu vuoden 2004 rahanarvoon rakennuskustannusindeksin avulla. Vuosi Veikkaus- Indeksikorjatut voittorahat avustukset

26 5.1.4 Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten investointiavustusten indeksikorjattu kehitys vuosina euroa Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijavuorokaudet vuonna 2004 Valtakunnalliset Valtion Opiskelijavuorokaudet liikunnan kokonais- OPM:n päätös Toteutuneet koulutuskeskukset rahoitus ( ) suoriteper. va-vrk / va-vrk / maksulliset kaikki vos/ va-vrk va-vrk vrk vrk Eerikkilän Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto Lapin Urheiluopisto Liikuntakeskus Pajulahti Solvalla Idrottsinstitut Suomen Urheiluopisto Tanhuvaaran Urheiluopisto Urheiluopisto Kisakeskus Varalan Urheiluopisto Vuokatin Urheiluopisto Yhteensä Keskiarvo

27 Taulukossa esitetään vapaan sivistystyön osalta valtion kokonaisrahoitus, johon sisältyy käyttökustannusten suoriteperusteinen valtionosuus, vuokra-arvon pääomakorvaukset sekä kokeilu- ja kehittämisavustukset. Taulukossa esitetään myös suoriteperusteisen valtionosuuden perusteena käytettävät opiskelijavuorokaudet opetusministeriön päätöksen mukaan ja toteutuneet vapaan sivistystyön opiskelijavuorokaudet. Lisäksi taulukossa ilmoitetaan liikunnan koulutuskeskusten järjestämän maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet vuorokaudet. 5.2 Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Alueellisia liikunnan koulutuskeskuksia on kolme: Itä-Suomen Liikuntaopisto Joensuussa, Virpiniemen liikuntaopisto Haukiputaalla ja Norrvalla idrottsinstitut Vöyrissä. Vapaan sivistystyön suoritteena on käytetty vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta lähtien opiskelijapäivää Valtionosuus ja opiskelijapäivät vuosina Taulukossa esitetään vapaan sivistystyön suoriteperusteisten käyttökustannusten valtionosuus sekä tiedot toteutuneista opiskelijapäivistä valtionapukelpoiset ja muut päivät eriteltynä. Suoritekohtaisten yksikkökustannusten laskennassa on käytetty koulutuskeskusten ilmoittamia valtionapukelpoisia toteutuneita opiskelijapäiviä. Valtionosuus Opiskelijapäivät Toteutetut Va-pv %-osuus Vuosi Va-pv Muut Yhteensä /Va-pv kaikista , , , , , , , , , , Valtionosuus ja opiskelijapäivät vuosina

28 5.2.2 Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina Va-pv Muut Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijapäivät vuonna 2004 Opiskelijapäivät Alueelliset liikunnan OPM:n päätös Toteutuneet koulutuskeskukset Valtionapu va- / / maksulliset kaikki pv va-pv va-pv va-pv pv pv Itä-Suomen liikuntaopisto , , Norrvalla Idrottsinstitut , , Virpiniemen liikuntaopisto , , Yhteensä Keskiarvo 14,8 9, Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannusten suoriteperusteisen valtionosuuden ( ) jakautuminen vuonna 2004 Norrvalla Idrottsinstitut 23 % Virpiniemen liikuntaopisto 34 % Itä-Suomen liikuntaopisto 43 % 26

29 5.3 Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät vuonna 2004 Koulutustyyppi Valtakunnalliset opistot Alueelliset opistot n % n % Vapaan sivistystyön koulutus ,2 % ,7 % - lapsi- ja nuorisoliikunta vammaisliikunta kansalaisjärjestötoiminta aikuisliikunta huippu-urheilu muut Ammatillinen peruskoulutus 581 0,3 % % - nuorisoasteen ammatillinen peruskoulutus aikuisten ammatillinen peruskoulutus vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus 0 0 Ammatillinen lisäkoulutus 665 0,3 % 186 0,3 % - tutkintoon tähtäävä koulutus muu pitkäkestoinen lisäkoulutus lyhytkestoinen ammatillinen täydennyskoulutus Maksullinen palvelutoiminta ,2 % ,9 % - ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteiden koulutus työvoimapoliittinen koulutus oppisopimuskoulutus/teoriakurssit työnantajan tilaama koulutus urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen koulutus muun lainsäädännön perusteella toteutettava koulutus muut Yhteensä % % 27

30 Liikunnan koulutuskeskukset järjestävät neljän tyyppistä koulutusta: vapaan sivistystyön koulutusta, ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja maksullista palvelutoimintaa. Vapaan sivistystyön koulutus koostuu mm. kansalaisjärjestötoiminnasta, harrasteliikunnasta, kilpaja huippu-urheilutoiminnasta sekä erityisryhmien liikuntakoulutuksesta. Ammatillista peruskoulutusta järjestää kahdeksan valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. Liikunnan koulutuskeskuksissa suoritetaan liikunnanohjauksen perustutkinto. Liikunta-alan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvat seuraavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot: valmentajan erikoisammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto, liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto ja liikunnan ammattitutkinto. Maksulliseen palvelutoimintaan kuuluu koulutuksen osalta mm. työnantajien tilaama henkilöstökoulutus. Taulukossa esitetään kunkin koulutustyypin opiskelijamäärät valtakunnallisissa ja alueellisissa koulutuskeskuksissa Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin 2004 OPISTO Vapaa Ammatillinen Ammatillinen Muu maksullinen Yhteensä sivistystyö peruskoulutus lisäkoulutus palvelutoiminta Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kaikki Eerikkilän Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto Lapin Urheiluopisto Liikuntakeskus Pajulahti Solvalla Idrottsinstitut Suomen Urheiluopisto Tanhuvaaran Urheiluopisto * Urheiluopisto Kisakeskus Varalan Urheiluopisto Vuokatin Urheiluopisto YHTEENSÄ %-osuus * Tanhuvaaran urheiluopisto ei ole eritellyt maksullista palvelutoimintaansa, joten Tanhuvaaran luvut eivät sisälly miesten ja naisten yhteislukuihin. Lopullisessa yhteisummassa Tanhuvaara on kuitenkin mukana. 28

31 5.3.2 Nais- ja miesopiskelijoiden määrä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2004 Lapsi- ja nuorisoliikunta Vammaisliikunta Kansalaisjärjestötoiminta Aikuisliikunta Huippu-urheilu Muut Kaikki tyypit yht. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % miehet naiset Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin 2004 OPISTO Vapaa Ammatillinen Ammatillinen Muu maksullinen Yhteensä sivistystyö peruskoulutus lisäkoulutus palvelutoiminta miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset Kaikki Itä-Suomen Liikuntaopisto , 25,2 % Virpinemen Liikuntaopisto , 41,0 % Norrvalla Idrottsinstitut , 33,8 % YHTEENSÄ %-osuus 95,9 94,5 0,0 0,0 0,2 0,5 3,9 4,9 55,2 44,

32 5.3.4 Nais- ja miesopiskelijoiden määrä alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2004 Lapsi- ja nuorisoliikunta Vammaisliikunta Kansalaisjärjestötoiminta Aikuisliikunta Huippu-urheilu Muut Kaikki tyypit yht. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % miehet naiset 30

33 Liikuntatoimi tilastojen valossa 6 Liikuntajärjestöt Suomalainen liikuntakulttuuri perustuu suurelta osin kansalaistoimintaan. Maassamme toimii yli 7000 urheiluseuraa, ja niissä on yli vapaaehtoista. Liikunta on selvästi suurin kansalaistoiminnan muoto Suomessa. Opetusministeriö avustaa yli 130 valtakunnallista liikuntajärjestöä vuosittain myönnettävillä harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Järjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitetun valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon, miten järjestö toimii liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi. Liikuntalain mukaan järjestön tulee edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi järjestön on liikunnan avulla edistettävä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuettava kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Myös antidopingtyö on kriteerinä tärkeä. 31

34 6.1 Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset ( ) Valtionavustuksiin Valtion- Avustuksen Reaalimuutos Avustus% Va:n muutos Vuosi oikeuttavat avustukset reaaliarvo ed.vuoteen edellisestä menot vuodesta , ,5 % 36,8-4,7% ,0 % 33,9 2,0% ,3 % 32,3 0,9% ,1 % 29,6 1,8% ,6 % 32,2 0,4% ,2 % 36,3 5,5% ,3 % 28,6 3,6% ,9 % 31,6 0,6% ,6 % 29,4 1,9% * Lukuihin eivät sisälly SLU ja Olympiakomitea 6.2 Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin 2003 ja 2004 ( ) Avustus Järjestöryhmä euroa % euroa % Varsinaiset liikuntajärjestöt Lajiliitot , ,9 Erityisryhmien liikuntajärjestöt , ,8 Koululais- ja opiskelijajärjestöt , ,9 Suomen Työväen Urheiluliitto ry , ,0 Finlands Svenska Idrott CIF rf , ,7 Suomen Latu ry , ,9 Muut liikuntajärjestöt , ,4 Liikunnan palvelujärjestöt Valtakunnalliset palvelujärjestöt , ,7 Alueelliset liikuntajärjestöt , ,8 Vuonna 2003 tulleet uudet hakijat Suomen Cheerleadingliitto ry ,0 Suomen CP-liitto ry ,0 Suomen Oriental Moodo -liitto ry ,0 Yhteensä , ,0 32

35 6.2.1 Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin 2004 Suomen Latu ry 2 % Finlands Svenska Idrott CIF rf 3 % Muut liikuntajärjestöt 2 % Koululais- ja opiskelijajärjestöt 2 % Suomen Työväen Urheiluliitto ry 5 % Erityisryhmien liikuntajärjestöt 5 % Liikunnan palvelujärjestöt 32 % Lajiliitot 49 % 6.3 Valtionavustusta saaneet liikuntajärjestöt järjestöryhmittäin vuosina Järjestöryhmä Varsinaiset liikuntajärjestöt Lajiliitot Erityisryhmien liikuntajärjestöt Koululais- ja opiskelijajärjestöt Suomen Työväen Urheiluliitto ry Finlands Svenska Idrott CIF rf Suomen Latu ry Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Muut liikuntajärjestöt Liikunnan palvelujärjestöt Valtakunnalliset palvelujärjestöt Alueelliset liikuntajärjestöt Vuonna 2003 tulleet uudet hakijat Suomen Cheerleadingliitto ry 1 Suomen CP-liitto ry 1 Suomen Oriental Moodo -liitto ry 1 Yhteensä

36 6.4 Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2003 ja 2004 ( ) Järjestöryhmä/järjestö %-muutos I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. Lajiliitot 1 Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry ,00 2 Suomen Aikidoliitto ry ,00 3 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry ,00 4 Suomen Ampumaurheiluliitto ry ,41 5 Suomen Ampumahiihtoliitto ry ,00 6 Suomen Baseball ja Softball Liitto ry ,00 7 Suomen Biljardiliitto ry ,00 8 Suomen Castingliitto ry ,00 9 Suomen Curlingliitto ry ,00 10 Suomen Dartsliitto ry ,00 11 Suomen Golfliitto ry ,00 12 Suomen Hiihtoliitto ry ,52 13 Suomen Hockeyliitto ry ,00 14 Suomen Ilmailuliitto ry ,00 15 Suomen ITF Taekwon-Do ry ,00 16 Suomen Jousiampujain Liitto ry ,00 17 Suomen Judoliitto ry ,14 18 Suomen Jääkiekkoliitto ry ,00 19 Suomen Jääpalloliitto ry ,00 20 Suomen Kanoottiliitto ry ,00 21 Suomen Karateliitto ry ,00 22 Suomen Kaukalopallounioni ry ,00 23 Suomen Keilailuliitto ry ,73 24 Suomen Keskusshakkiliitto ry ,00 25 Suomen Kiipeilyliitto ry ,00 26 Suomen Koripalloliitto ry ,00 27 Suomen Kyykkäliitto ry ,00 28 Suomen Käsipalloliitto ry ,00 29 Suomen Lentopalloliitto ry ,05 30 Suomen Liitokiekkoliitto ry ,00 31 Suomen Luisteluliitto ry ,00 32 Suomen Miekkailuliitto ry ,00 33 Suomen Moottoriliitto ry ,00 34 Suomen Nappulaliigaliitto ry* Suomen Muay Thai-liitto ry

37 Järjestöryhmä/järjestö %-muutos 36 Suomen Nykyaikaisen viisiottelun liitto ry ,00 37 Suomen Nyrkkeilyliitto ry ,00 38 Suomen Painiliitto ry ,00 39 Suomen Painonnostoliitto ry ,00 40 Suomen Palloliitto ry ,00 41 Suomen Pesäpalloliitto ry ,00 42 Suomen Pétanque-Liitto ry ,00 43 Suomen Potkunyrkkeilyliitto ry ,65 44 Suomen Purjehtijaliitto ry ,00 45 Suomen Pyöräilyunioni ry ,00 46 Suomen Pöytätennisliitto ry ,00 47 Suomen Ratagolfliitto ry ,00 48 Suomen Ratsastajainliitto ry ,86 49 Suomen Ringetteliitto ry ,70 50 Suomen Saappaanheittoliitto ry ,00 51 Suomen Salibandyliitto ry ,00 52 Suomen Soutuliitto ry ,00 53 Suomen Squashliitto ry ,17 54 Suomen Sulkapalloliitto ry ,73 55 Suomen Suunnistusliitto ry ,00 56 Suomen Taekwondoliitto ry ,00 57 Suomen Taidoliitto ry ,00 58 Suomen Taitoluisteluliitto ry ,57 59 Suomen Tanssiurheiluliitto ry ,00 60 Suomen Tennisliitto ry ,99 61 Suomen Tikkaurheiluliitto ry ,00 62 Suomen Triathlonliitto ry ,00 63 Suomen Uimaliitto ry ,25 64 Suomen Urheiluliitto ry ,73 65 Suomen Urheilusukeltajain liitto ry ,00 66 Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto ry ,94 67 Suomen Veneilyliitto ry ,00 68 Suomen Vesihiihtourheilu ry ,00 69 Suomen Voimanostoliitto ry ,00 70 Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry ,00 71 Suomen Voimisteluliitto ry ,00 Yhteensä: ,50 * Suomen Nappulaliigaliiton toiminta yhdistetty Suomen Palloliiton toimintaan 35

38 Järjestöryhmä / järjestö %-muutos 2. Erityisryhmien liikuntajärjestöt 1 Elinsiirtoväen liikuntaliitto ry ,00 2 Epilepsialiitto ry ,86 3 Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Hengitysliitto Heli ry ,00 5 Mielenterveyden Keskusliitto ry ,00 6 Näkövammaisten Keskusliitto ry ,50 7 Sotainvalidien Urheiluliitto ry Suomen Erityisryhmien Liikunta ry ,82 9 Suomen Invalidien Urheiluliitto ry ,00 10 Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry ,65 11 Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry ,13 12 Suomen MS-liitto ry ,14 13 Suomen Parkinson-liitto ry ,00 14 Suomen Reumaliitto ry ,00 15 Suomen Sydänliitto ry ,00 Yhteensä: ,10 3. Koululais- ja opiskelijajärjestöt 1 Koululiikuntaliitto ry ,00 2 Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry ,00 3 Suomen ammat. oppil. kulttuuri- ja urheiluliitto ry ,00 4 Suomen Koulukotien Urheiluyhdistys ry ,00 Yhteensä: ,00 4. Suomen Työväen Urheiluliitto ry ,00 5. Finlands Svenska Idrott CIF rf ,00 6. Suomen Latu ry ,60 7. Muut liikuntajärjestöt 1 Kalottiurheilu ry (Urheilun kalottikeskus) ,00 2 Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ,00 3 Reserviläisurheiluliitto ry ,00 4 Suomen Erotuomarien Liitto ry ,22 5 Suomen Liikunnanohjaajat ry ,00 6 Suomen Liikuntapaikkojen Hoitajat ry ,00 7 Suomen Liikuntatoimenjohtajat ry ,00 8 Suomen Metsästäjäliitto ry ,00 9 Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry ,00 10 Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry ,00 11 Suomen Sotilasurheiluliitto ry ,00 12 Suomen Työpaikkaurheilu ry ,00 36

39 Järjestöryhmä / järjestö %-muutos 13 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry ,00 14 Suomen Valmentajat ry ,00 15 Suomen Veteraaniurheiluliitto ry ,13 16 Urheilutoimittajain Liitto ry ,13 17 Työväen retkeilyliitto ry ,00 Yhteensä: ,18 Varsinaiset liikuntajärjestöt yhteensä: ,54 II LIIKUNNAN PALVELUJÄRJESTÖT 1. Suomen Liikunta ja Urheilu ry ,03 2. Nuori Suomi ry ,00 3. Suomen Kuntourheiluliitto ry ,03 4. Suomen Olympiayhdistys ry ,00 5. Suomen Paralympiayhdistys ry ,59 6. Alueelliset liikuntajärjestöt 1 Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry ,27 2 Etelä-Savon Liikunta ry ,21 3 Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ,40 4 Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ,51 5 Kainuun Liikunta ry ,91 6 Keski-Pohjanmaan liikunta ry ,93 7 Keski-Suomen Liikunta ry ,43 8 Kymenlaakson Liikunta ry ,61 9 Lapin Liikunta ry ,42 10 Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry ,57 11 Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ,36 12 Pohjois-Karjalan Liikunta ry ,42 13 Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry ,39 14 Pohjois-Savon Liikunta ry ,45 15 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ,48 Yhteensä: ,97 Liikunnan palvelujärjestöt yhteensä: ,44 III VUONNA 2003 TULLEET UUDET HAKIJAT 1 Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Oriental Moodo-liitto ry Yhteensä: Kaikki liikuntajärjestöt yhteensä: ,86 37