Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää 5 Vältä alussa huvitutin käyttöä 6 Onko imetys aluksi vaikeaa? 6 Oikea / väärä imuote 7 Toipuminen vie aikaa 8 Parisuhdekin kokee muutoksia 9 10 Askelta onnistuneeseen imetykseen 10 2

Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin kotiutua synnytyslaitokselta. Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa Suosittelemme että pidät vauvaa vieressä alusta lähtien päivin ja öin. Näin sinulla on mahdollisuus tutustua pienokaiseesi, ja opit tunnistamaan hänen tarpeensa. Kotiinlähtökin sujuu luottavaisin mielin, kun tunnet miten vauvasi käyttäytyy yöaikaan. Sinun ei yksin tarvitse suoriutua vauvasi hoidosta. Annamme hoitoapua, kunnes selviydyt omatoimisesti. Luota itseesi ja omiin kykyihisi vauvan hoidossa. Soita rohkeasti kun tarvitset apua, autamme mielellämme vauvan hoidossa ja rauhoittamisessa. 3

Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan Imetä vauvaa heti alusta pitäen niin usein ja niin pitkään kun hän haluaa. Näin varmistat että maidoneritys lähtee käyntiin ja vauvasi saa riittävästi ruokaa. Pyydä hoitajilta apua, jotta löydät oikean imetysotteen, etteivät rinnanpäät haavaudu tai rikkoudu. Maidoneritys on ensi päivinä vielä vähäistä, mutta luonto on hoitanut asian jo etukäteen: vauva on kerännyt kohdussa vararavintoa itselleen ensimmäisiksi päiviksi. Näin äidin rasvaiset ternimaitotipat ja vauvan vararavinto yhdessä pitävät vauvan tyytyväisenä. Useimmat lapset pärjäävät 2 3 päivää äidin omalla maidolla. Vararavinteiden ollessa vähissä vauvan nälkä herää. Yhtäkkiä huomaat, että vauva syö 1 2 tunnin välein lähes vuorokauden verran. Tämä tankkauspäivä on tarpeellinen, sillä se nostattaa suuremmat maitomäärät rintoihisi. Samanlaisia tiheän syönnin päiviä tulee kotonakin kuukausittain vastaan, sillä vauva kasvaa ja kehittyy valtavasti ensimmäisen vuoden aikana. Vauva tilaa itselleen enemmän maitoa tiheillä syönneillä. 4

Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä Imetysaikojen rajoittaminen ei ole tarpeellista. Rinnanpää ohjataan syvälle vauvan suuhun niin, että imiessä vauva pumppaa kielellä nännipihaa kitalakea vasten. Jos rinnanpää ei ole riittävän syvällä, vauva pumppaa herkemmin nänninpäätä, ja tekee helposti haavaumia virheellisellä tekniikalla. Nykypäivän uudet ohjeet perustuvat tutkimuksiin ja imetyksen laajempaan ymmärrykseen. Rajoittamalla imetysaikaa vauva ei herkästi ehdi imeä rasvaisempaa takamaitoa rinnoista, ja etumaito lyhyessä imetyksessä ei takaa lapselle pitkää tyytyväisyyttä. Risaiset illat kuuluvat perheen elämään Olet varmasti jo huomannutkin että vauva nukkuu aamu- ja iltapäivällä pidempään imetysten jälkeen. Iltaa kohti levottomuus useimmissa perheissä kasvaa vauvan tankatessa äidin rinnalla tiheästi. Alkuillasta vauva varustautuu yötä varten tiheillä syönneillä 1 2 tunnin välein. Tästä huolimatta useimmat vauvat eivät jaksa nukkua koto yötä, vaan heräilevät syömään pariinkin kertaan klo 24 06 välillä, koska äidinmaito on hyvin sulavaa. Yöimetys tehostaa maidoneritystä ylläpitävää hormonituotantoa moninkertaisesti verrattuna päi- 5

väsyöttöihin. Näin yöimetykset ovat sinulle erityisen tärkeitä, jos haluat imettää pitkään. Vältä alussa huvitutin käyttöä Osastollamme on huvitutteja, mutta suosittelemme että vältät alussa sen käyttöä, kunnes vauvasi on oppinut imemään rintaa oikealla tekniikalla. Ensimmäisen viikon aikana vauva opettelee imemistä, ja huvitutin käyttö hämmentää vauvan imemisen opettelua. Rinnalla imu vaatii lapselta suun suureksi avaamista, kun taas huvituttia imiessään vauva oppii pitämään suutaan pienesti auki. Jos vauva on tottunut huvituttiin, hän ei osaa enää avata suutaan suureksi rinnalla imiessään ja seurauksena voivat olla haavaiset rinnanpäät. Myös kieli pyrkii virheellisesti kohti kitalakea vaikeuttaen imetystä. Anna siis vauvan rauhassa opetella imutekniikka, ja tarjoa huvituttia sitten tarpeen mukaan myöhemmin. Onko imetys aluksi vaikeaa? Julkisuudessa on usein liian ruusuinen kuva äitiydestä ja imetyksestä. Mielenkiinto ennen lapsen syntymää painottuu helposti synnytykseen, ja synnytyksen jälkeinen aika ei vielä kiinnosta. Monelle äidille imetyksen todellisuus tulee suurena yllätyksenä. Imetys ei olekaan niin helppoa kuin on kuvitellut, ja äiti voi tuntea aluksi epäonnistumisen tunnetta. Imetyksen onnistumiseen vaikuttavat niin monet ennalta arvaamattomat seikat. Älä silti lannistu. Suurimmalla osalla synnyttäneistä on suuri motivaatio imettää, mutta alkuhankaluudet pyrki- 6

vät lannistamaan yritteliäimmänkin äidin. Imetystä ei tarvitse osata etukäteen, vaan henkilökuntamme on koulutettu ohjaamaan ja tukemaan myös imetyksen onnistumista. Sairaalassa oloaika on varattu lapsen hoidon ja imetyksen opettelulle. Ennen kotiutumista on tärkeää yhdessä löytää ne keinot, joilla vauvan ruokinta ja hoito onnistuu jatkossa kotona. Oikea imuote Väärä imuote Kuvien alkuperä: Unicef/Nut/93.4, WHO/CDR/93.6, distr.: general, Original: English 7

Toipuminen vie aikaa Raskausaikana naisen elimistössä tapahtuu suuria fyysisiä ja hormonaalisia muutoksia. Valtaosalla mieli on herkkänä. Äiti saattaa olla masentunut ja pahoittaa mielensä asioista, jotka normaalitilanteissa tuntuvat mitättömiltä. Moni äiti tuntee pettymystä, kun väsyttää ja välillä itkettääkin. Synnytyksen jälkeen naisella on 4 6 kuukautta kestävä erittäin herkkä kausi. Tällöin turvallisuus, hyvinvointi ja kaikki lapseen liittyvät asiat herkistävät mielen. Äiti esimerkiksi heräilee öisin kuuntelemaan, hengittääkö vauva. Toipuminen synnytyksestä vie myös aikaa. Haavat ja kipu muistuttavat synnytyksestä. Väsymys on monesti pinnalla, mutta unikaan ei öisin tule. Äidillä on luontaisesti vireystila yöllä vauvan hoitoon. Uni on pätkittäistä, mutta imettäessä erittyvän oksitosiinihormonin ansiosta äiti nukahtaa helposti rentouttavaan uneen. Vireystilan ansiosta äiti heräilee luonnollisesti vauvansa tahtiin, ja näin pienokaisen ravinnonsaanti on turvattu. Luonto ei ole muuttanut isän hormonitoimintoja, joten isä ei välttämättä heräile öisin. Monet äidit tuntevat helposti syyllisyyttä siitä, etteivät tunne olevansa onnensa kukkuloilla heti lapsen syntymän jälkeen. Paineita tulee myös julkisuudesta, joka maalaa pienen lapsen perhe-elämän turhankin ruusuiseksi. Synnyttänyt nainen ei aina jaksa, eikä hänen tarvitsekaan, olla innostunut ja onnellinen. Synnytyksen jälkeen ei tunnu heti välttämättä miltään. Vauvan hoito on yllättävän täysipäiväistä ja rankkaa. 8

Vauvan hoito ja imetys vievät suurimman osan äidin ajasta. Oman itsensä hoitamiseen ei saata löytyä aikaa. Kuntoutuminen ja voimien palautuminen tapahtuu pikkuhiljaa. Vauvan hoito on perheen yhteistä työtä, ja vanhemmuuteen kasvetaan lapsen myötä. Parisuhdekin kokee muutoksia Ensimmäisinä viikkoina vauvan syntymän jälkeen pitäisi perheelle varata aikaa totutella uuteen tilanteeseen. Välttäkää turhia menoja ja liiallisia vieraita. Tutustukaa yhdessä lapseen, perheenä olemiseen, ja keskustelkaa avoimesti niistä tunteista jotka heräävät päivittäin. Parisuhde joutuu usein koetukselle vauvan muutettua taloon. Perheen muutkin lapset vaativat oman aikansa. Yhteistä aikaa vanhemmille ei löydy. Isyysloman jälkeen yksin vauvan kanssa päivät puuhaste- 9

leva äiti on monesti illalla isän kotiutuessa väsynyt ja oman ajan puutetta valitteleva vaimo. Siksi parisuhteen hoitoon kannattaa varata aikaa ja irrottaa säännöllisesti itsensä vauvan hoidosta yhteiselle tekemiselle. Pienikin aika antaa vanhemmille tärkeän hetken yhdessäoloon, joka antaa taas voimia jaksamiseen arkielämän koukeroissa. Äidin ja isän kannattaa aina muistaa, että se joka jäljelle jää, kun lapset kasvavat ja muuttavat pois, on oma puoliso. 10 Askelta onnistuneeseen imetykseen ovat: 1. Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee. 2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta. 3. Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu. 4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30 60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan. 5. Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan. 6. Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. 10

7. Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa. 8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen. 9. Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta. 10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin. A Joint WHO/UNICEF Statement Protecting Promoting and Supporting Breastfeeding: The Special Role of Maternity Services, 1989. 11

Ota yhteyttä! Etelä-Karjalan keskussairaala Synnytysvuodeosasto C1 Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta Puh. 05 352 5443 Imetyspoliklinikka Soittoaika ma ke ja pe su klo 16 17, to klo 14 16, vastaanotto ajanvarauksella torstaisin klo 16 19 Puh. 040 146 3379 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri www.eksote.fi