Matinkylä- Olarin. alueellinen esteettömyyskartoitus

Matinkylä- Olarin alueellinen esteettömyyskartoitus Helmikuu 2013

Matinkylä- Olarin alueellinen esteettömyyskartoitus Helmikuu 2013

Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Tavoitteet 6 2.1 Valtakunnallinen esteettömyysstrategia 6 2.2 Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet 6 2.3 Matinkylän ja Olarin alueellisen esteettömyyden kehittämisen tavoitteet 7 3 Kartoitettava alue, lähtötiedot, työmenetelmät ja kartoituskriteerit 7 3.1 Kartoitettava alue 7 3.2 Lähtötiedot 7 3.3 Työmenetelmät 8 3.4 Kartoituskriteerit 8 4 Matinkylän nykytilan esteettömyys 11 4.1 Väestö 11 4.2 Palvelut 12 4.3 Liikenne 14 4.4 Sidosryhmän kävelykierros - Matinkylä 15 4.5 Matinkylän esteettömyyskartoituksen tuloksia 18 4.6 Matinkylän tärkeimmät reitit 24 4.7 Matinkylän valaistuksen yötarkastelu 25 5 Olarin nykytilan esteettömyys 29 5.1 Väestö 29 5.2 Palvelut 30 5.3 Liikenne 32 5.4 Sidosryhmän kävelykierros - Olari 33 5.5 Olarin esteettömyyskartoituksen tuloksia 36 5.6 Olarin tärkeimmät reitit 41 5.7 Olarin valaistuksen yötarkastelu 42 6 Kehittämistoimenpiteet 44

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 5 1 Johdanto Alueellisilla esteettömyyssuunnitelmilla ohjataan vanhojen alueiden esteettömyyden parannustyön käytännön toteutusta siten, että ne tukevat parhaiten kaupungin esteettömyysstrategian ja -suunnitelman tavoitteita. Espoon kaupunginvaltuuston vuonna 2001 tekemässä aloitteessa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille. Keväällä 2008 valmistunut Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2008 2012 on luonut suuntaviivat esteettömyyden parantamiselle Espoossa. Tässä alueellisessa esteettömyyssuunnitelmassa määritellään Matinkylän ja Olarin kevyen liikenteen reiteille ja yleisille alueille esteettömyyden tavoitetasot (erikoistaso ja perustaso), tehdään alueen esteettömyyden kannalta tärkeimmille reiteille ja alueille esteettömyyskartoitus sekä määritellään kohteiden esteettömyyden kehittämisen toimintatavat ja toteuttamisvastuut. Luvussa 3.1 on esitelty kohdealueet, luvussa 3.3 käytetyt menetelmät ja luvussa 3.4 kartoituskriteerit. Luku 4 käsittää Matinkylän ja luku 5 Olarin alueiden esteettömyyden nykytilan ja kehittämiskohteet. Luvussa 6 esitetään toimenpiteet alueittain kartoilla ja taulukoissa. Toimenpidetaulukot sisältävät myös toimenpiteiden vastuutahon ja alustavan kustannusarvion. Työssä määritettiin tärkeimpien esteettömyyden erikoistason reittien ja alueiden sijainnit ikäihmisten ja palvelupisteiden sijoittumisen perusteella kuvassa 3 rajatulla kartoitusalueella. Lisäksi työssä tarkasteltiin maastossa pääkulkuyhteydet alueiden palvelukeskittymistä asuinalueille ja tärkeimmille joukkoliikennepysäkeille ja kevyen liikenteen tärkeimmät yhteydet tulevan Matinkylän metroaseman sisäänkäynneille. Matinkylässä tarkasteltiin lisäksi yhteyttä rantaan; Rantaraitille, Matinkylän uimarannalle ja reittiveneen laiturille Nokkalan venesatamassa. Tarkastelun perusteella on määritetty tärkeimmät erikois- ja perustason reitit ja alueet. Matinkylän - Olarin alueellista esteettömyyskartoitusta ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyötä ohjasi ja seurasi ohjausryhmä puheenjohtajanaan Espoon esteettömyysasiamies (kevään 2012 Outi Reitmaa ja syksyn 2012 Jaana Länkelin). Jaana Länkelin Espoo, Teke/KVP/Erityissuunnittelu/Esteettömyysasiamies Outi Reitmaa Espoo, Teke/KVP/Erityissuunnittelu/ Vs esteettömyysasiamies Sauli Hakkarainen Espoo, Teke/KVP/Eteläinen piiri/suunnittelu Sirkku Kiviniitty Espoo, Esikunta/Hallintoyksikkö/Asiamies/Vammaisasiamies Sirpa Sivonen Espoo, Kaupunkisuunnittelukeskus/asemakaavayksikkö/ Matinkylän suuralueen arkkitehti Olli Kilpinen Espoo, Esikunta/Tila- ja alueet-yksikkö/vihersuunnittelu Riikka Nikulainen Espoo, Esikunta/Talousohjausyksikkö/Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Sirkka Tepponen Espoo, Tilakeskus-liikelaitos/Talonsuunnittelu Sari Knuuti Espoo, Teke/KVP/Viheralueet Kari Tyrylahti Espoo, Teke/KVP/Ylläpito/Katu- ja viheralueet Eija Mikola Espoo, Rakennusvalvonta/Kaupunkikuvayksikkö Gun Ainamo Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä Helena Paimela Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä Esa Rinne Vanhusneuvoston jäsen Martti Rantavuori Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä, pj Työn laatimisesta vastasi WSP Finland Oy projektipäällikkönä sis ark. IMIAD Sirpa Laitinen. Projektisihteerinä toimi DI Minna Raatikka, paikkatietoasiantuntijana FM Annukka Engström ja laadunvalvojana DI Riikka Kallio. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa. Ohjausryhmän ja sidosryhmän edustajat tekivät esteettömyyskierrokset Olariin 07.05.2012 ja Matinkylään 14.05.2012.

6 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2 Tavoitteet 2.1 Valtakunnallinen esteettömyysstrategia Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa Kohti esteetöntä liikkumista keskeisenä tavoitteena on kaikille soveltuva liikennejärjestelmä, mikä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esteettömällä ympäristöllä ja liikennejärjestelmällä tuetaan erityisryhmien ja ikääntyvän väestön omatoimista liikkumista ja vähennetään erilliskuljetusten ja hoivapalveluiden tarvetta. Esteetön ympäristö parantaa useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vaikuttamaan myös muihin toimijoihin esteettömän liikkumisympäristön edistämiseksi. Kunnilla on keskeinen rooli esteettömän liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Lähtökohtana on nykytilanteen kartoittaminen ja esteettömyyttä parhaiten edistävistä tavoista päättäminen. 2.2 Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelmien laatimisen lähtökohtia ovat vuonna 2003 valmistunut Espoon esteettömyysohjelma ja 2007 valmistunut Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2008 2012. Kuva 1. Matinkylää Kuva 2. Olarin tyypillistä rakennuskantaa Kuva 3. Matinkylä-Olari kartoitusaluerajaus

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 7 Esteettömyysohjelman lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 17.9.2001 tekemä valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömiksi, turvallisiksi ja terveellisiksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Valmistunut esteettömyyssuunnitelma toimii taustamateriaalina alueellisille esteettömyyssuunnitelmille. Esteettömyyssuunnitelmassa esitettiin alueittaisesti esteettömyyden kartoitus- ja kehittämispolut ja tavoiteajankohdat, jossa Matinkylä- Olarin alueelta Matinmetsä, Matinkylän keskus, Kuitinmäki ja Olarinmäki kuuluvat kehittämisvaiheessa III., vuosina 2011-2012, toeutettaviin kartoituksiin. 2.3 Matinkylän ja Olarin alueellisen esteettömyyden kehittämisen tavoitteet Esteettömyyskartoitusten ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteettömiä reittejä alueen palveluihin. Työssä tehtiin esteettömyyskartoitukset asuinalueilta tärkeimmistä kevyen liikenteen yhteyksistä ja ulkoilureiteistä sekä julkisten rakennusten sisäänkäynneistä. Työn tavoitteena oli määritellä alueiden tärkeimpien reittien ja alueiden tavoitetasot. Esteettömyyden arviointikriteerit ja asetetut tavoitteet perustuvat SuRaKu-ohjeisiin (2004,2008) sekä Espoon tyyppipiirustuksiin (2007). SuRaKu-ohjeissa esteettömyydelle asetetut tavoitteet on jaettu kahteen tavoitetasoon: esteettömyyden erikoistasoon ja perustasoon. Perustason ratkaisut täyttävät esteettömän ympäristön yleiset vaatimukset. Erikoistason ympäristöissä kaikkien käyttäjien liikkuminen ja toimiminen tehdään erityisen miellyttäväksi ja sujuvaksi. Esteettömyyden erikoistason alueiden perusteluina ovat suuret jalankulkuvirrat sekä julkisten palvelujen saavutettavuus. Muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset. Tavoitteena on, että kaikki uudisrakentaminen on vähintään esteettömyyden perustasoa. Kuvissa 1 ja 2 on Matinkylän ja Olarin tyypillistä rakennuskantaa. 3 Kartoitettava alue, lähtötiedot, työmenetelmät ja kartoituskriteerit 3.1 Kartoitettava alue Matinkylän kartoitettu alue sisältää Piispansillan, Tiistilän ja Matinmetsän alueita Länsiväylästä etelään, rajautuen katuihin: Gräsanlaakso, Matinkartanontie, Matinkyläntie, Nuottaniementie, Tiistilänkaari ja Tiistiläntie. Lisäksi tarkasteltiin Gräsanlaakson pysäkit, yhteydet Matinlahden koululle sekä Tiistilänkujan varrella oleville päiväkodeille ja kouluille sekä yhteys Piispanporttiin. Matinkylän alueen tarkastelusta rajautuivat pois uudet tai uudistuvat alueet. Käytettävissä olevasta suunnitteluaineistosta syksyllä 2012 tarkasteltiin yhteydet alueiden julkisten rakennusten sisäänkäynteihin Matinkylän metroaseman ympäristön kaavaehdotusalueella, Piispansillan katusuunnitelma-alueella ja Suomenlahdentien alueella. Tieto välitettiin alueiden suunnittelijoille. Olarista Kuitinmäestä kartoitettiin pääosin alue, joka rajautuu seuraaviin katuihin: Friisinkalliontie, Ylismäentieltä etelään, Uuskartanontie ja Kuitinmäentie, sekä lisäksi Piispanpiha ja Piispanportti. Aluerajauksen lisäksi kartoitettiin yhteydet palvelutalo Hopeakuuhun, vanhaan ostoskeskukseen Pihatörmässä sekä jalankulkuyhteys Piispanportilta Länsiväylän alikulkuun. 3.2 Lähtötiedot Työssä käytettiin lähtötietoina Espoon kaupungin maaliskuussa 2012 toimittamia paikkatietoaineistoja ja pohjakarttoja, joita olivat onnettomuustiedot, väestön ikärakenne, joukkoliikennetiedot, katujen kunnossapitoluokat ja valaistustiedot, alueen palvelut ja tiedot aiemmista suunnitelmista. Espoon kaupungin tyyppipiirustukset 2007 ja SuRaKu -ohjeet määrittivät kartoitustyön raja-arvot. Lähtötietoina käytettiin myös Espoon aiemmissa kartoituksissa kehitettyjä kartoituskriteereitä. Käytettävissä olevan aineiston perusteella saatiin tieto alueen palveluista, väestön ikärakenteesta ja sijoittumisesta alueelle sekä laadittiin luonnos Matinkylän ja Olarin alueen esteettömistä reiteistä.

8 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Aluetta koskevia suunnitelmia olivat mm: Piispanportti (Matinkylän metrokeskus), 312400 kaavaehdotus /espoo.fi Matinkylän keskus ja asemakaavan muutos 8.8.2008, Katusuunnitelmat ja puistorakennussuunnitelmat /WSP Finland Oy Matinkylän pyörätieverkko tavoitetilanteessa 2011 /WSP Finland Oy Matinkylän metroaseman ympäristön kadut ja kunnallistekniikka, alustava yleissuunnitelma 2011 /WSP Finland Oy Asemapiirustus Suomenlahdentie 1:1000 Asemapiirustus Markkinakatu ja Piispansilta 1:1000 3.3 Työmenetelmät Paikkatieto- ja karttatyöskentelynä määritettiin palvelujen ja vanhusväestön sijaintitietojen perusteella alustavat tavoitteelliset esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit sekä perustason reitit. Alustavien määrittelyjen perusteella tehtiin sidosryhmän esteettömyyskävelyt, jolloin reittivalintoja tarkennettiin. Kohteiden kartoitus tehtiin kartoituslomakkeelle pääosin maastotietokoneella, käyttäen alueen kantakarttaa pohjakarttana. Maastokartoitukset suoritettiin sekä keväällä 8.5., kesällä 20.6., 25.6., 27.6. ja syksyllä 27.9. ja 1.10.2012. Valaistusolosuhteet tarkasteltiin silmämääräisesti ja valokuvauksin lumien aikaan 1.3. ja syksyllä 27.9. ja 1.10.2012. Kartoitukset tehtiin kartta- ja luettelotyöskentelynä maastossa ja digitoimalla tiedot pääosin toimistotyönä. Kertyneet kartoitustiedot muokattiin Espoon kaupungin paikkatieto-ohjelmamuotoon. Kohteet valokuvattiin. Kaltevuudet mitattiin digitaalisella kaltevuusmittarilla, leveydet ja reunakivien korkeudet rullamitalla. Julkisen liikenteen pysäkkitiedot saatiin HSL:n ja Espoon kaupungin kartta-aineistosta. Tietojen perusteella määritettiin tulevat esteettömyyden erikoistason ja perustason reitit sekä laadittiin toimenpideohjelma reiteillä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kohteet luokiteltiin kolmeen luokkaan toimenpiteen kiireellisyyden, tärkeyden ja esteettömyyden perustaso/erikoistaso-jaon perusteella. Ylläpidon kiireelliset toimenpidetarpeet välitettiin työn aikana esteettömyysasiamiehelle. Työssä kehitettiin lisäksi tiedostojen käytettävyyttä Espoon kaupungin tietojärjestelmässä. 3.4 Kartoituskriteerit Kartoitukset perustuvat täydennettyihin, Espoon aiempien esteettömyyskartoitusten kriteereihin joissa esteettömyyden erikois- ja perustasot on luokiteltu. (Liite) Espoon esteettömyyskartoituskriteerit SuRaKu-ohjekortit (2004, 2007) Espoon tyyppipiirustukset 2007 Kevyen liikenteen tyyppikaidesuunnitelma, Espoo, Helsinki, Vantaa yhteishanke 2011 Espoon katupoikkileikkauksen suunnitteluohje 1.11.2010 Kartoituskriteerit on jaettu kuuteen osakohteeseen, jotka ovat 1) kevyen liikenteen väylä tai aukio 2) suojatie ja suojatiesaareke 3) joukkoliikenteen pysäkki 4) levähdyspaikka ja asukaspuiston leikkialue 5) muu este 6) rakennus Jokainen osakohde sisältää enimmillään 20 lisämäärettä. Määreet voivat saada arvon 4-1, jossa 4 tarkoittaa esteettömyyden erikoistason ja 3 esteettömyyden perustason täyttymistä. 2 tarkoittaa kohtuullista haittaa, jolloin kohde on korjattava, mutta se ei aiheuta välitöntä vaaraa. Arvo 1 tarkoittaa suurta haittaa ja sellaiset kohteet on korjattava välittömästi sekä esteettömyyden erikoistason että perustason reitillä. Edellä mainittujen arvojen perusteella saatu kiireellisyysluokitus on esitelty sivulla 43 ja kriteerit ovat raportin liitteenä.

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 9 1) Kevyen liikenteen väylä tai aukio Kevyen liikenteen väylästä kartoitettiin tasaisuutta ja leveyttä sekä pituus- ja sivukaltevuutta. Tasaisuus määriteltiin silmämääräisesti niin, etteivät kulkupinnan mahdolliset epätasaisuudet vaikeuta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista. Kevyen liikenteen väylän leveyden tulee olla vähintään 2300 mm, jotta koneellinen puhdistus on mahdollista. 1500 mm leveä vapaa väylä riittää avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle. Espoossa kevyen liikenteen väylät ovat yleisesti yhdistettyjä pyörätie/jalankulkuväyliä, jolloin väylän tulee olla 3,5 m leveä. Suositeltavaa on erotella eri kulkumuodot, jolloin leveyden tulee olla 4 m. Väylän pituuskaltevuus saa esteettömyyden erikoistasolla olla enintään 5 % ja perustasolla 8 %, sivukaltevuus saa olla erikoistasolla enintään 2 % ja perustasolla 3 %. Kevyen liikenteen väylillä tai aukioilla ei saa olla törmäys- tai kaatumisvaaran aiheuttavia esteitä kuten roska-astioita, A-mainoksia, pollareita tai pylväitä. Törmäyksien välttämiseksi tulee esteiden edessä olla varoitusalueet. Aukioista kartoitettiin pintojen tasaisuutta ja johdattavuutta, valaistusta, varusteita ja esteitä. 2) Suojatie ja suojatiesaareke Suojateistä kartoitettiin leveys, johdattavuus, pinnan tasaisuus, suojatien ajoratamerkinnän kunto, reunatuen korkeus, saarekkeen leveys, suojatiemerkkipylväiden sijainti sekä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä jalankulkijavalojen painonapin sijainti ja äänimerkin tarve. Suojatien leveyden tulee olla Espoon tyyppipiirustuksen 2007 mukaan yhdistetyllä jkpp:llä vähintään 4 m ja erotellulla jkpp:llä vähintään 4,5 m. Suojatien reunatuen tulee Espoon mallissa olla riittävän korkea, jotta näkövammainen tunnistaa ajoradan reunan saaden siitä kepillä suunnan ajoradan yli kadun vastapuolelle, ja niin matala, että pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuva kykenee ylittämään reunatuen. Ilman reunatukea olevaa tai alle 2 cm:n reunatukea ei heikkonäköinen eikä sokean koira havaitse. Yli 3-5 cm reunatuki on pyörätuolille liian korkea ja yli 5 cm reunatuki on kaikille käyttäjäryhmille huono. Espoon tyyppipiirustuksissa on erikoistason suojatien reunatueksi määritelty luiskattu reunatuki 0-tasossa. Se edellyttää varoitusaluetta ennen reunatukea, jotta heikkonäköinen erottaa suojatien. Erikoistason yhdistetyllä jkpp:llä tulee käyttää tyyppipiirustuksen 2007 mukaista luiskareunatukea. Korotettu suojatie tulee merkitä tuntoon perustuvalla varoitusmerkinnällä. Vanhan tyyppipiirustuksen mukainen suojatie hyväksytään perustasolla, mutta erikoistason suojatiet tulee uudistaa Espoon tyyppipiirustusten 2007 mukaisesti. Suojatien pinnan tasaisuus arvioitiin silmämääräisesti kulkupinnan mahdollisten epätasaisuuksien vaikutusta heikkonäköisen sekä rollaattorin tai pyörätuolin käyttäjän liikkumiseen. Suojatien ajoratamerkinnän musta-valkokontrastin tulee olla mahdollisimman voimakas. Suojatiemerkinnän tulee olla hyväkuntoinen eikä merkinnän läheisyydessä saa olla muita vastaavasti kuvioituja alueita. Keskisaarekkeen tulee olla vähintään 2,5 m leveä, jotta saarekkeen odotustilassa on tarpeeksi tilaa polkupyörälle, rollaattorille, lastenvaunuille tai pyörätuolille. Suojatiemerkkipylväät tulee sijoittaa kaksiajorataisella ajoradalla suojatien molemmin puolin. Etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään 2 metriä, hyvällä näkyvyydellä 3,5 metriä. Hyvin sijoitettu merkki sijaitsee suojatiemerkinnän kohdalla ajoradan/jalkakäytävän reunassa, 0,5 metrin etäisyydellä kadun reunasta. Keskisaarekkeen liikennemerkit eivät saa muodostaa näkemäestettä saarekkeella odottavalle jalankulkijalle. Jalankulkijavalon painonapin tulee sijaita 900-1100 mm korkeudella, jolloin se on myös pyörätuolilla liikkuvien helposti saavutettavissa. Äänimerkki ilmaisee heikkonäköiselle ylitysajan.

10 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 3) Joukkoliikennepysäkki Linja-autopysäkeistä kartoitettiin pysäkille johtavat kulkuväylät, vapaa odotustila, pysäkin pintamateriaalien erottelu ja varoitusmerkinnät, varustelu, reunatuen korkeus sekä HSL:n vastuualueelle kuuluvan aikataulu-informaation tekstikoko, joka ilmentää tiedon saavutettavuutta. Pysäkille johtavien kulkuväylien tulee olla esteettömiä niin, että pyörätie kulkee joko katoksen takaa tai on erillisellä reitillä (ja on ohjattu oikein), pysäkkialue on kovapintainen eikä sinne pääsyä estä jyrkkä luiska, portaat tai muu este. Keskeisillä linja-autopysäkeillä on oltava katos, penkki, roska-astia ja esteettömästi luettavissa oleva aikataulu. Pysäkin takaseinän ja ajoradan välisen vapaan tilan on oltava vähintään 2250 mm, jotta pysäkki voidaan puhdistaa koneellisesti. Vapaan väylän tulee olla vähintään 1500 mm leveä, jolloin tila on riittävä myös avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle käyttäjälle. Reunatuen korkeuden tulee perustason pysäkkisyvennyksissä olla vähintään 12 16 cm ja erikoistasolla aina 20 cm. Varoitusalue on 30 cm leveä valkean värin tai kontrastin avulla muusta päällysteestä erottuva pinnoitealue pysäkkialueen etureunassa. Pysäkkialueen pinnoitteen tulee erottua muusta jalankulkualueesta materiaalin tai selkeän tummuuskontrastin avulla. Joukkoliikenteen pysäkkiopastukseen kuuluvat bussikyltti, linjakyltit ja aikataulut suurella kirjasinkoolla, ja keskeisillä pysäkeillä lisäksi sähköinen opastus. 4) Levähdyspaikka ja asukaspuiston leikkipaikka Väylien levähdyspaikoista kartoitettiin penkit ja roska-astiat, valaistus, kohteen saavutettavuus sekä esteet. Kevyen liikenteen väylien varrelle ja aukioille sijoitettujen penkkien tulee olla tarpeeksi korkeita ja käsinojallisia. Penkkejä tulee olla noin 100 metrin välein erikoistasolla ja perustasolla noin 250 metrin välein. Penkkien läheisyydessä tulee olla roska-astia (hajuhaittojen vuoksi ei aivan vieressä), tila pyörätuolille ja alueen tulee olla valaistu. Asukaspuistoista kartoitettiin kulkuväylät sisäänkäynneille, sisäänkäyntialueiden materiaali, porttien avattavuus pyörätuolin käyttäjille, liikuntaesteisten LE-pysäköintipaikat ja niiden sijainti sekä oleskelualueiden varustelun ja asukastalojen sisäänkäyntien esteettömyys. Espoossa on esteettömyysvaatimuksena kullakin asuinalueella vähintään yhden esteettömin leikkivälinein varustetun leikkialueen esteetön saavutettavuus asukaspuistossa tai muulla keskeisellä leikkialueella.. 5) Muu este Muu este on esimerkiksi kuoppa, opaste tai jokin arvaamaton este, joka aiheuttaa kompastumis- tai törmäysvaaran. 6) Rakennus Julkisten rakennusten saavutettavuuden tarkastelu koski kulkua sisäänkäynnille, sisäänkäyntien luiskia, portaita, käsijohteita, vapaata tilaa oven edessä, oven avattavuutta sekä LE-pysäköintipaikkojen sijaintia. Sisäänkäynnille tulee johtaa esteetön ja opastettu kulkureitti. Opaslaattojen ja ohjausraitojen käyttöä suositellaan. Sisäänkäynnille johtavan väylän luiskan pituuskaltevuus saa olla erikoistasolla korkeintaan 5 % ja perustasolla 8 %. Jos pituuskaltevuus on yli 5% tai väylä on hyvin pitkä, tulee siinä olla lepotasanteita ja käsijohteet. Yli 8 % kaltevissa jyrkissä kohdissa tulee olla käsijohteet molemmin puolin kulkuväylää. Oven edessä tulee olla vapaata tilaa vähintään 1,5x1,5 m, jotta siinä on mahdollista kääntyä pyörätuolin kanssa. Julkisten rakennusten sisäänkäynteihin suositellaan automaattiovia ja ne suositellaan valaistaviksi hyvin. Julkisten rakennusten pysäköintialueella tulee olla liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja ja pysäköintipaikoilta sisäänkäynnille tulee olla esteetön valaistu kulkuyhteys.

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 11 4 Matinkylän nykytilan esteettömyys 4.1 Väestö Matinkylän suunnittelualueella on pääasiassa korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin. Kauppakeskus Iso Omena sijaitsee Matinkylän pohjoislaidalla. Matinkylässä asui vuonna 2008 noin 18 250 asukasta ja asukasluvun on ennustettu kasvavan noin 9 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Vuonna 2019 yli 65-vuotiaiden osuuden on ennustettu olevan Matinkylän asukasluvusta noin 22 prosenttia. Eniten yli 65-vuotiaita asuu ostoskeskus Iso-Omenan läheisyydessä, johon on sijoitettu useita vanhusväestölle suunnattuja palveluita. Lisäksi Kala-Matilla sekä Matinkadun länsipäässä asuu paljon iäkästä väestöä. Kuvassa 4 on esitetty Matinkylässä asuvan vanhusväestön tärkeimmät sijoittumisalueet. Kuva 4. Matinkylän vanhusväestön sijoittuminen rakennusta kohden (yli 65v, vuonna 2011).

12 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 4.2 Palvelut Matinkylän aluekeskuksessa toimii Kauppakeskus Iso Omena. Aluekeskuksessa sijaitsevat koko suuraluetta palvelevat posti, apteekki ja kirjasto. Lisäksi Matinkylän alueella on kappeli, urheilukeskus, Matinkylän terveyskeskus, Matinkylän kotihoito, monitoimitalo sekä vanhusten palvelutaloja. Alueella sijaitsee ylä- ja alakoulujen lisäksi useita päiväkoteja. Ruotsinkieliset ala- ja yläkoulu sekä lukio (Mattlidens skola och gymnasium) sijaitsee Gräsanlaakson varrella. Palvelut keskittyvät entistä vahvemmin aluekeskuksen ympärille ja metron tulon myötä sen rooli vahvistuu lisää. Alueen päivittäistavarakaupat sijaitsevat pääosin Kauppakeskus Iso Omenassa. Yksi pieni päivittäistavarakauppa sijaitsee Joosepinkujalla ja yksi Elsankujalla. Aluekeskuksesta hieman kauempana olevia palveluja ovat mm. Matinkylän uimaranta ja Nokkalan esteetön reittivenelaituri sekä Nuottaniemen ja Sepetlahden venesatamat Rantaraitin varrella, Nuottakallion päiväkoti, Tunabergin yksityinen palvelutalo sekä Matinkappeli. Kuva 5. Matinkylän alueen palvelut (lähde: Pääkaupunkiseudun palvelukartta, 2012)

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 13 Kuva 6. Palvelukartan merkkien selitykset

14 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 4.3 Liikenne Jalankulku Matinkylän jalankulkuverkoston muodostavat alueen pääkatujen Tiistiläntien, Piispansillan, Matinkyläntien, Gräsanlaakson ja Matinkartanontien pohjois-eteläsuuntaiset jalkakäytävät sekä Suomenlahdentien ja Matinkadun itä-länsisuuntaiset jalkakäytävät. Jalkakäytävien pinnoitteet ovat yleisimmin asfalttia, Piispansillan pinnoite on betonikiveä. Levähdyspaikkoja katuverkossa on vain linja-autopysäkeillä. Pääkatujen yhteydessä olevien kevyen liikenteen yhteyksien lisäksi alueella on kattava erillisten jalankulkureittien verkosto. Tärkein pohjois-eteläsuuntainen reitti on Kala-Maijan polku ja tärkein itä-länsisuuntainen reitti on Matinraitti, joka on myös osa Espoon pääpyöräreitistöä. Jalankulkijoiden raitit ovat vehreitä, mutta niissä on pitkiä, kohtuullisen jyrkkiä tai jyrkkiä mäkiä ja vain harvoja levähdyspaikkoja. Pyöräily Pyöräilyverkoston pääreitit ja paikallisreitit kulkevat samoilla väylillä jalankulun kanssa. Yleisimmin pyöräilyn erottelu on tehty maaliviivalla. Yhdistetyt väylät ovat monin paikoin leveydeltään riittäviä molemmille kulkumuodoille, jopa niin, että erottelu olisi mahdollista. Alueen esteettömän pyöräliikenteen haasteita ovat yhdistetyt väylät sekä reittien ajoittainen epäloogisuus. Muutamilla paikallisväylillä pyörätie on vain kadun toisella puolella. Esimerkiksi Matinkadulla pyöräily on sallittu vain kadun eteläpuolella. Yksipuolisesta pyöräreitistä huolimatta kadun molemmat jalkakäytävät ovat pyöräilijöiden vilkkaassa käytössä. Kartoitusaikana 2012 Matinkadun pyörätie oli työmaajärjestelyiden johdosta suljettu, joten pyöräilijät ohjattiinkin kadun pohjoispuolelle ja ohjauksen ollessa puutteellista se aiheutti vaaratilanteita. Matinkadulla välillä Tiistiläntie - Matinkyläntie ei ole pyöräväylää. Toinen haasteellinen pyöräväylä alueella on Matinkartanontien pyörätie, jonka itäiseltä jalkakäytävältä ei pääse liittymään alueen suosittuun liikuntakeskukseen ja urheilupuistoon, koska itäinen jalkakäytävä on puutteellinen. Julkinen liikenne Nelikkotietä liikennöivät linjat Espoon bussit 10K, 11, joilla pääsee Tapiolan suuntaan sekä 35 Leppävaaraan. Matinkyläntietä liikennöivät Espoon linjat 5, 10 35 ja 35V Leppävaaran suuntaan, 11 Tapiolaan ja 31 Jorvin sairaalaan. Seutuliikenteen linjoista Kamppiin ajaa 132 sekä 503 Töölön kautta Merihakaan. Matinkartanontietä liikennöivät Espoon bussit 10 ja 35 sekä seutuliikennebussi 132. Vilkkain pysäkki on Länsiväylän alikulku, jossa liikennöivät Espoon bussit 2, 3 ja 4 sekä seutuliikennelinjat 143-190 (Kamppi) ja 504 (Verkkosaari). Piispansillalla ajavat Espoon linjat 5,10, 11, 35 V, 31 ja 35. Pysäkeillä oleva HSL:n ylläpitämän aikatauluopastuksen tekstikoko on heikkonäköiselle liian pientä. Ajoneuvoliikenne Matinkylän kartoitusalueen liikenne sijoittuu lähinnä alueellisille kokoojakaduille. Aluetta rajaavat etelässä yksi Espoon pääkaduista, Länsiväylä, pohjoisessa Nuottaniementie, idässä Matinkartanontie ja lännessä Kalastajantie. Alueen poikittainen pääyhteys on Suomenlahdentie lännestä Isoon Omenaan ja Länsiväylälle. Matinkatu toimii toisena poikittaisväylänä. Kartoitusalue sijoittuu valtakunnallisen pääväylän Länsiväylän varrelle. Sijoittuminen ohjaa alueen ajoneuvoliikennettä siten, että Piispansillan ajoneuvoliikenne on vilkasta. Matinkylän metroaseman sijoittuminen Iso Omenan ympäristöön ja palveluiden keskittyminen yhteen keskukseen kasvattaa liikennettä alueella. Suurimmat liikennemäärät sijoittuvat Nelikkotielle, joka on Kehä II:n sekä Länsiväylän välinen kokoojakatu. Muita vilkkaita ajoneuvoliikenteen väyliä ovat paikalliset kadut: Matinkatu, Matinkyläntie, Matinkartanontie sekä Aapelinkatu.

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 15 4.4 Sidosryhmän kävelykierros -Matinkylä Matinkylän sidosryhmän 1,3 km mittainen kävelykierros tehtiin 14.5.2012 iltapäivällä. Kävelykierros aloitettiin Matinkylän terveysasemalta. Terveysasemalta tarkasteltiin rakennuksen sisäänkäyntiä, LEpysäköintipaikkoja sekä niille johtavia kulkuyhteyksiä. Terveysasemalta lähdettiin Matinkartanontietä pitkin Matinraitille, joka toimii vilkkaana jalankulku- ja pyöräilyreittinä. Matinraitilla tarkasteltiin sen pinnoitetta, kaltevuuksia, valaistusta sekä muita estevaikutuksia. Matinraitilla sijaitsevasta Matinkylän asukaspuistosta tarkasteltiin alueelle pääsyä, varustusta ja Asukastuvan sisäänkäyntiä. Asukaspuiston jälkeen suunnattiin Kala-Maijan polulle ja Matinkylän monitoimitalolle. Kala-Maijan polku on yksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden tärkeimmistä yhteyksistä Kauppakeskus Isoon Omenaan ja tulevaan metrokeskukseen. Kävelykierros päätettiin Kala- Maijan polun päässä olevaan Asukasmajaan, jonka saavutettavuudessa oli puutteita erityisesti sisäänkäyntiväylän korkean reunakiven vuoksi. Sidosryhmäkävelylle osallistuivat ohjausryhmän jäsenet Outi Reitmaa, Sauli Hakkarainen, Sirkka Tepponen, Laura Viljakainen Espoon kaupungilta ja Helena Paimela Rakennetaan kaikille -työryhmästä. Sidosryhmien edustajina lisäksi Tuovi Nykänen, Raimo Aromaa, Pirjo Mäkipää Rakennetaan kaikille -työryhmästä ja Esa Rinne Vanhusneuvostosta. Konsultin edustajina olivat Sirpa Laitinen ja Minna Raatikka. Lähto Terveysasemalta klo 13.00, Os. Matinkatu 1 Kuva 7. Matinkylän sidosryhmäkävelyn osallistujat Loppukahvit Asukasmajalla n. klo 14.30, Os. Matinkatu 7 Kuva 8. Matinkylän sidosryhmäkävelyn 14.5.2012 reitti

16 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Matinkylän sidosryhmäkävelyn keskeisimmät huomiot: Terveysaseman Matinkadun puoleisen sisäänkäynnin pituuskaltevuus on 42 %. Se aiheuttaa sekä estevaikutuksen että liukkaalla kelillä vaaratilanteita (kuva A) Saattoliikennealueella on sivukaltevuuksia moneen suuntaan ja sisäänkäynnille johtavat reitit ovat liian jyrkkiä. (kuva B) Terveysaseman pysäköintialueen puoleisen sisäänkäynnin opastus on huono ja sisäänkäynti esteellinen. Lisäksi liikuntaesteisten pysäköintipaikka on ahdas (kuva C) Suojatieylitys Matinkadun yli on esteellinen ja maalimerkintä on kulunut koko matkalla. (kuva D) Matinkartanontiellä jalankulku ja pyöräily on eroteltu, mutta merkintä ei ala tien alusta. (kuva E) Matinraitilla on loiva ja pitkä nousu Tiistiläntielle saakka. Toimenpidesuosituksena on penkkien lisääminen raitille. (kuva F) Matinraitilla päiväkodin puutteellinen suojatiemerkintä on korjattava Matinraitilla olevien hidasteiden luiskat on loivennettu väärään suuntaan. (kuva G) Raitilla olevan asukaspuiston sisäänkäynnin luiskaus ja alusmateriaali on tarkistettava. (kuva H) Monitoimitalon ympäristö on vilkas, ja yhdistetty jalankulku- ja pyörätie aiheuttaa turvattomuuden tunnetta etenkin heikkokuuloisille. Lisäksi monitoimitalon parkkipaikalle ajetaan Kala-Maijan polun kautta, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. (kuva I) Kala-Maijan polku nousee hetkellisesti jyrkästi tultaessa etelästä pohjoiseen. Pitkälle kävelyreitille suositellaan penkkien lisäämistä sekä kulkumuotojen erottelua. (kuva J) Ylikulkusillan käsijohteet ovat käytettävyydeltään huonoja. (kuva K) Asukasmajan pihalle johtava reunakivi on liian korkea ja luiskaus puuttuu. (kuva L) Pihan valaistus on heikko. Asukasmajan sisäänkäynnin luiskassa on kynnys, joka aiheuttaa estevaikutuksen. L A B C Kuva 9. Matinkylän sidosryhmäkävelyn keskeisimpiä havaintoja

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 17 J I H G K D E F

18 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 4.5 Matinkylän esteettömyyskartoituksen tuloksia Maastokartoituksia suoritettiin sekä keväällä että syksyllä 2012. Tärkeimmät, useimmin toistuvat Matinkylän maastossa havaitut esteettömyysongelmat on kirjattu osakohteittain seuraavassa luettelossa. Tarkat havainnot on esitetty kohdeluettelossa. 1) Kevyen liikenteen väylän tai aukion tärkeimpiä esteettömyysden ongelmakohtia Matinkylässä Tilan mitoitus Hetkellinen suuri pituuskaltevuus (esim Kala-Maijan polku välillä Leilankuja-Akselinpolku (Kuva 10), yhteys Matinniityltä Matinkartanontielle, kevyen liikenteen polkuyhteys Tiinanpolulta leikkipuiston kautta Nuottakunnantielle) Käsijohteet puuttuvat jyrkiltä väyliltä (esim Matinraitti välillä Monitoimitalo-Tiistiläntien alikulku). Hetkellinen suuri pituuskaltevuus nopeutta alentavassa töyssyssä on pyörätuolille vaikea ylitettävä (esim. Kuva 9 H Matinraitti asukaspuiston kohdalla) Suuri sivukaltevuus (yli 5 %) kevyen liikenteen väylällä, jalkakäytävällä tai suojatien liittymäalueella (esim. Matinkartanontien ja Aapelinkadun liittymä) Pyöräily Liikennemerkein osoitettu, pyöräilyn yhdistetty tai eroteltu -merkintä, ei ole järjestelmällistä ja katupinnoitteessa olevissa erottelumerkinnöissä on puutteita (esim. Matinkatu) Yhdistetyllä jk/pp väylällä polkupyöräilijät ajavat suojatiellä, vaikka pyörätien jatketta ei ole merkitty (esim. Tiistiläntien ja Matinkadun liittymä). Erotetulla jk/pp:llä pyöräilyä ja kävelyä ei ole erotettu selkeästi nupukiviraidalla tai maaliviivalla jolloin jalankulkijalla/pyöräilijällä on kiireessä törmäysvaara (esim. Matinkartanontie). Päällysteet Työmaan kohdalle tehtyjä asfalttipinnoitteen poistoja on jäänyt korjaamatta (esim. Matinniitty) tai keväiset kohteet olivat pitkään avoinna (Kuva 11 Kala-Maijan polku). Pinnoitteen painaumat (Kuva 12 Länsiväylän alikulku Piispansolmu)) Betonikiveyksessä on suuria saumoja (polkuyhteys Matinkylän terveysasemalle (kuva 13) Kaivon kansi on liian ylhäällä tai alhaalla (esim. Tiistiläntien alikulku Matinraitilla) Valaistus Heikkotehoiset valaisimet (esim. Kala- Maijan polku, Liisankuja, Matinkatu) Puiden lehvästöjen taakse peittyvät valaisimet (esim. Matlidens gymnasium polkuyhteys Gräsanlaakson pysäkille) Liian harvassa olevat tai rikkoutuneet valaisimet (Matinraitti) Kasvillisuus Puiden lehvästöt peittävät valaisimet ja niitä tulee karsia Leikkaamattomat pensaat haittaavat kulkua kävelytiellä (esim. Matinraitti välillä Tiistiläntie - monitoimitalo) Allergisoivat kasvit tunkevat kävelytiellä käsijohteiden päälle (Kuva 14 pujo Matinkyläntiellä) Allergisoivat kasvit ovat linja-autopysäkin vierellä (esim. Matinraitti Tiistiläntien lähellä)

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 19 2) Suojatien ja suojatiesaarekkeen ongelmia Suojatien leveys Alle 4 m Merkintä Suojatiemerkintä puuttuu (Kuva 15 Matinkadulta, Matinniityn liittymä) Kulunut suojatiemaalaus (Kuva 16, Matinraitti) Pyörätien jatkeen merkintä puuttuu tai uusi merkintä on maalattu vanhan merkinnän päälle, jolloin syntyy epäselvä merkintä (Kuva 17 Matinkatu terveyskeskuksen edessä) Liikennevalot Valot puuttuvat vilkasliikenteisellä tiellä vilkkaan palvelukohteen läheltä, jolloin jalankulkijat juoksevat jonojen välistä Jalankulkuvalojen vihreä vaihe on liian lyhyt tai liian pitkä, jolloin jalankulkijat juoksevat autojonojen välistä, esim. Matinkartanontiellä Mattlidens skolan kohdalla Painonappi Painonappi-ilmaisimessa on valo, mutta painonapin tulee olla valaistu, jotta painike olisi esteetön Painonappipylväs sijaitsee yli 0,5 m:n päässä suojatiestä korokkeen takana, jolloin pyörätuolista ei yllä painamaan nappia Suojatiemerkki Merkki sijaitsee jalkakäytävän takana Merkki on jäänyt puun lehvästön taakse Merkki on vinossa Merkki puuttuu Pinnoite Suojatielle laskeuduttaessa jalkakäytävän sivukaltevuus on usein yli 5 %, jolloin pyörätuoli on vaikea pysäyttää odottamaan tai ajoradalta jalkakäytävälle nousu on vaikeaa Reunakiveen liityttäessä pinnoite on rikki tai painunut Pinnoite on kulunut kuopalle Pinta on murtunut Kasvillisuus Syksyisin pensaikko on paikoitellen ylikasvanut ja haittaa näkyvyyttä Valaistus Kadun toiminnallisen luokan mukainen valaistus on vanhentunut eikä suojatielle tule riittävästi valoa Valaisematon suojatie Kasvillisuus estää katuvalon valon suuntautumisen suojatielle Valaisimen suuntaan katsottaessa valo häikäisee sekä läheltä että kaukaa (esim. pallovalaisin, vanha tievalaisin) Reunakivi Reunakivi puuttuu Reunakivi on kallistettu koko matkalta ajoradan tasoon Reunakivi on matala ja kallistettu ajoradan tasoon, suojatielle johtavan alueen tasaus on yli 5% Reunakivi on koko matkalta korkeudeltaan max. 2 cm

20 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Suojatiesaarekkeen syvyys Suojatiesaareke on alle 2 m Suojatiesaareke on alle 2,5m Suojatiesaarekkeen reunakivi Reunakivi puuttuu kokonaan Reunakivi on upotettu kokonaan ajoradan tasoon 3) Joukkoliikennepysäkin ongelmia Reunakivi Reunakivi on matala Odotustilan vapaa syvyys Odotustilan syvyys reunakivestä pysäkkikatoksen reunaan on liian lyhyt (esim. Matinkyläntie Sepetlahden tien viereinen pysäkki, jota käytetään mm. Matinkappelille mentäessä) Odotustila on kapea ja ilman pysäkkikatosta yhdistetyllä jkpp:llä (Kuva 18, Matinkatu) Odotustilan pintamateriaali Pintamateriaali on sama kuin muulla jalankulkualueella (esim. Kuva 18, Matinkatu) Odotustilan pintamateriaali on ensin betonikiveä, mutta ei erotu valoisuuskontrastilla reunakivestä tai varoitusalueesta Pysäkkivarustelu Varusteluna on vain pysäkkimerkki ja linjatunnukset, aikataulut puuttuvat (Kuva 18, Matinkatu) Varusteluna on pysäkkimerkki ja linjatunnukset sekä huonokuntoinen katos Jäteastia on liian pieni, alue on roskainen Alueella käytetyissä pysäkkikatosten penkeissä ei ole käsitukia Pysäkkikatoksen toiminnallisuus Pysäkkikatos on pyöräväylän takana osalla paikallispyöräväyliä (esim. Nelikkotie ja Gräsanlaakso) Pysäkkikatoksen pinnoite on huonokuntoinen ja epätasainen (esim. E3108 Matinkyläntie Sepetlahdentien liittymä) Varoitusalue Varoitusalue puuttuu (Kuva 18 Matinkatu) Varoitusalue on kapea Varoitusalue ei erotu muusta alueesta tummuuskontrastin tai tuntoaistin avulla Opastus Pysäkillä on vain bussikyltti ja linjatunnukset Aikataulujen tekstikoko on heikkonäköiselle liian pieni 4) Levähdyspaikan ja asukaspuiston leikkialueen esteettömyysongelmia Toiminnallisuus Levähdyspaikka on saavuttamaton sijaiten korokkeen, esim. reunakiven takana (esim. Kala- Maijan polku) Istuin on pehmeällä alustalla esim. nurmikolla eikä sitä ole kiinnitetty pysyvään jalustaan (Kuva 19, penkki on siiretty kauas nurmialueelle reitillä terveysasemalta Isoon omenaan)

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21 Levähdyspaikan sijainti Liian vähän levähdyspaikkoja (erikoistason reitillä tulisi olla 100 m välein, perustasolla yli 250 m välein) Istuimet Levähdyspaikalla olevista istuimista puuttuvat käsinojat tai selkänojat (esim. Kala-Maijan polku) Pääsy leikkipaikalle asukaspuistoon Pehmeäpintainen reitti asukaspuiston portille (Kuva 20, Matinraitilta Matinkylän asukaspuistoon) Portti on vaikea avata Leikkialueen esteetön leikkivarustus asukaspuistossa Asukaspuistoon sijoittuvalta leikkipaikalta puuttuvat esteettömästi saavutettavat leikkivälineet Asukastupaan ja leikkivälinevarastoon pääsy on esteellinen korkean kynnyksen vuoksi (Kuva 21, Matinkylän asukaspuisto) Valaistus on heikko 5) Muita ongelmia Vaaran aiheuttavia kuoppia keväällä. Osa kuopista oli korjattu syksyn katselmuksessa. 6) Rakennusten ongelmia Sisäänkäynnin opastus on heikko (esim. Kuva 22, Matinkylän terveysasema pysäköintipaikalta pääsisäänkäyntiin) Pääsisäänkäynnin edessä on portaita (esim. Matinkylän Asukaspuisto) Sisäänkäynnin edessä on jyrkkä luiska (Kuva 23, Matinkylän terveysaseman pysäköintialueelta pääsisäänkäynnille) Sisäänkäynnin edessä on vähän tilaa pyörätuolille (esim. Matinkylän Asukaspuisto) Ovea on vaikea havaita seinäpinnasta(esim. Matinkylän terveysasema) Ovi on painava Automaattiovi puuttuu (Terveysasema) Liikuntaesteetön pysäköintipaikka puuttuu tai on kaukana (esim Matinkylän monitoimitalo) Sisäänkäynnin valaistus on heikko (esim. Matinkylän asukaspuisto) Sisäänkäynnin edustan materiaali on tumma, talvella liukas tai oven ilmaiseva tummuus- tai tuntokontrasti puuttuu (esim. Matinkylän terveysaseman Matinkadun sisäänkäynti) Sisäänkäynnille johtavat portaat ovat huonokuntoiset, luiska on jyrkkä ja käsijohteista puuttuvat alempi käsijohde ja käsijohteen jatke (Kuva 24, Matinkadulta Matinkylän terveysaseman sisäänkäyntiin) LE-pysäköintipaikka on rakennettu virheellisesti (Kuva 25, Anjankuja, luiskareunatuki on liian jyrkkä ja luiska on puun kohdalla. )

22 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Matinkylän esteettömyyskartoituksen kuvia 10 11 12 13 14 15 16 17

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 23 18 19 20 21 22 23 24 25

24 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 4.6 Matinkylän tärkeimmät reitit Matinkylän erikois- ja perustason reitit on pääasiassa määritelty palvelujen ja niiden saavutettavuuden perusteella (kuva 26). Palvelut ovat Matinkylässä keskittyneet Kauppakeskus Iso Omenaan. Tulevana metroasemana Iso Omena käsitellään ympäristöineen esteettömyyden erikoistason alueena lähimpiin joukkoliikenneyhteyksiin ja suojatieylityksiin saakka. Iso Omenan saavutettavuus on tärkeää alueen kaikista ilmansuunnista, etelästä Kala-Maijan polulta, josta tulee esteettömyyden erikoistason reitti sekä itä- länsisuuntaiselta erikoistason poikittaisyhteydeltä Matinkylän terveyskeskuksesta Isoon Omenaan. Kolmas esteettömyyden erikoistason reittiyhteys on Matinraitti Matinkartanontieltä Kala- Maijan polulle, Matinraitti jatkuu perustason reittinä Tiistiläntielle. Tärkeimpiä perustason reittejä ovat Akselinpolku, Nelikkotien, Gräsanlaakson, Matinkartanontien, Matinkyläntien ja Matinkadun jalkakäytäväyhteydet. Terveyskeskuksen ympäristö on Ison Omenan lisäksi tärkeä erikoistason alue. Pysäkeistä tärkeimpiä ovat Ison Omenan ja terveyskeskuksen lähellä olevat paikallisliikenteen pysäkit. Tärkeimpiä ovat myös Matlidens skolan ja Matinlahden koulun suojatieylitykset ja pysäkit, Matinkartanontien vilkkaasta liikenteestä ja Matinkylän urheilupuiston sijainnista johtuen. ESTEETTÖMÄT REITIT JA ALUEET Perustason reitti Erikoistason reitti Perustason alue Erikoistason alue Kuva 26. Matinkylän alueen tärkeimmät esteettömät reitit ja alueet.

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 25 4.7 Matinkylän valaistuksen yötarkastelu Valaistuksen yökatselmus tehtiin keväällä 1.3.2012, jolloin esteettömyyden erikoistason kohteet eivät vielä olleet selkiytyneet. Katselmuksessa tarkasteltiin julkisten palvelurakennusten sisäänkäyntejä, muita keskeisiä liikuntaesteisten käyttämiä palveluja ja keskeisimpiä kevyen liikenteen väyliä. Katselmus tehtiin keväällä koska haluttiin selvittää myös talven aiheuttamia esteettömyysongelmia alueella. Yökatselmusta täydennettiin syyskuussa, jolloin pystyttiin havainnoimaan puiden runsaan lehvästön aiheuttamia peittävyysongelmia. Havainnot on huomioitu toimenpiteissä kasvillisuuden karsimissuosituksina. Matinkappelin pysäköintialue on pieni ja LE-pysäköinnille varattujen paikkojen merkinnät puuttuvat. Opastus on puutteellista tai huomaamatonta eikä opasteita ole valaistu. Kappeliin ei ole esteettömiä jalankulkuyhteyksiä. Kevyen liikenteen väylät ovat jyrkkiä ja kapeita sekä heikosti valaistuja (kuva 28). Kappelin pääsisäänkäynti on valaistu hyvin. Terveysasemalle johtavat auto- ja kevyen liikenteen reitit ovat heikosti valaistuja. Opastus on heikkoa tai huomaamatonta. Opasteet ovat valaisemattomia (kuva 36). Sisäänkäynteihin johtavat piha-alueet ovat heikosti valaistuja. Pääsisäänkäyntien ovien edustat on valaistu hyvin (Kuva 34, 35). Terveysaseman ympäristössä on riittämätön valaistus. (kuva 29) Matinlahden koulun sisäänkäyntiin johtava reitti tarkasteltiin talvella (kuva 30). Se on hyvin valaistu, samoin sisäänkäynti on hyvin valaistu (kuva 33) Muualla piha-alueella ja kevyen liikenteen yhteyksistä pysäköintialueelta koululle johtavat reitit ovat yleisesti heikosti valaistuja. Steinerkoululle ja Olarin koululle ja lukioon pysäköintialueelta johtavat reitit on valaistu heikosti tai ovat valaisemattomia. Alueella on pimeitä kohtia eikä alueelta löydy pimeällä opasteita, joten aluetta tuntemattoman on vaikea löytää kohteita. Matlidens skola och gymnasiumin piha-alue tarkasteltiin syksyllä. Sisäänkäynti on hyvin valaistu, mutta piha-alueella on heikko valaistus ja kasvillisuus peittää osittain valaisimia. Tiistilän koulun piha-alueen ja kevyen liikenteen yhteyksien valaistus on heikko. Monitoimitalolle johtava kevyen liikenteen väylä on heikosti valaistu. Matinkatu välillä Matinkyläntie - Tiistiläntie on pimeä sekä talvella lumiseen aikaan että syksyllä. Pysäkit ovat merkitty vain valaisemattomilla pysäkkimerkeillä, eivätkä ne erotu ympäristöstään (Kuva31). Välillä Matinkyläntie - Matinkartanontie pysäkit ovat valaistuja, mutta muuten katu on heikosti valaistu. Matinkartanontiellä katuvalaisimiin on lisätty led-valojuovat, jotka auttavat kyllä autoliikenteen ohjautuvuutta, mutta eivät paranna kevyen liikenteen reitin valotehoa (kuva 32). Jalankulkijalle suojatieylitykset ovat liian pimeitä. Jalankulkuylitykset ovat koko kadun matkalla vilkkaita Matinkylän urheilupuistoon ja Matinlahden koululle suuntautuvan poikittaisliikenteen vuoksi. Erityisesti Matinkartanonkadun ja Aapelinkadun liittymän kohdalla kaarteessa oleva suojatie on heikosti valaistu. Matinkylän urheilupuiston alueen pysäköintialueet ja sisäänkäynneille johtavat väylät ovat heikosti valaistuja ja myös pimeällä vilkkaassa käytössä. Pyyntitien palvelutaloon johtava kevyen liikenteen yhteys on heikosti valaistu, mutta alueen pysäköintialue ja sisäänkäynti ovat esimerkillisesti valaistuja. Pysäköintialueella ja sisäänkäyntireitillä on liiketunnistimella toimiva lisävalo. (kuva 38) Tiistiläntien alikulku Matinraitilla on heikosti valaistu. Runsaslumisina talvina jalankulkureittejä ei pysty erottamaan ajotiestä. (kuva 39)

26 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS Matinkylän yötarkastelun kuvat Kuva 27. Matinkylän yötarkastelualue 28 29 30 31

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 27 32 33 34 35 36 37 38 39

28 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 29 5 Olarin nykytilan esteettömyys 5.1 Väestö Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan: Ala- ja Ylä-Olariin. Karkeasti jaoteltuna Ylä- Olarissa asutaan yleisimmin kerrostaloissa ja Ala-Olarissa on paljon rivi- ja omakotitaloja. Yhteensä Olarissa asuu vuonna 2012 noin 150 000 ihmistä. Yli 65- vuotiaita asuu Ylä-Olarissa yleisimmin Kuutamokadulla sekä Täyskuulla. Ala-Olarin alueella vanhusväestöä asuu eniten Meteorinkadulla Kuva x. Olarin vanhusväestön sijoittuminen rakennusta kohden (yli 65v, vuonna 2011) Kuva 40. Olarin vanhusväestön sijoittuminen rakennusta kohden (yli 65v, vuonna 2011).

30 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 5.2 Palvelut Olarin alueen tärkeimmät palvelut sijoittuvat Kuitinmäen ostoskeskuksen läheisyyteen Kuunkadun varrelle. Siellä on mm. päivittäistavarakauppoja, apteekki, taksiasema, ravintoloita, kuntosali, videovuokraamo, nuorisotila, kappeli ja hammashoitola. Vuonna 2004 avattu Prisma on Kuitinmäentien varrella. Olarin palvelujen sijaintien ja niiden saavutettavuuden perusteella on määritetty alueen erikoisja perustason reitit. Palvelut ovat Olarissa keskittyneet Kuunkadun varrelle lähinnä Kuitinmäen ostoskeskukseen, Pihatörmän ostoskeskukseen ja Kuitinmäen raitin päätteenä sijaitsevaan Prismapäivittäistavaraliikkeeseen. Kuva 41. Olarin palvelujen sijoittuminen 2011. (Lähde: PKS Palvelukartta)

MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31 Koulut sijaitsevat alueen reunoilla lännessä Friisinkalliontiellä ja pohjoisessa Olarinniityn alueella. Koulupalveluja tarjoavat Olarin koulu ja lukio, Kuitinmäen koulu, Päivänkehrän koulu (n. 565 oppilasta), Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu, Papinniityn koulu ja Espoon Steinerkoulu. Olarinniityn alueella sijaitsevat mm. pururata ja koirapuisto. Koulupalveluiden lisäksi alueella on monia kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja. Olarin asukaspuisto sijaitsee Meteorikadun varrella, Ruomelanraitin kävelykadun varrella sijaitsevalta Simo Järvisen aukiolta pääsee uimahallin lisäksi mm. Espoon kaupungin kuntosaliiin ja seurakunnan nuorisotilaan. Kuva 42. Palvelukartan merkkien selitykset

32 MATINKYLÄ - OLARIN ALUEELLINEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 5.3 Liikenne Kartoitusalue sijoittuu kahden merkittävän valtakunnallisen pääväylän: Kehä II:n sekä Länsiväylän väliin. Läpiajoliikenne Kuunkadun ja Ylismäentien kautta Kehä II:lle on ongelma, sillä nykyinen katuhierarkia ei tue vilkasta alueellista ajoneuvoliikennettä. Olarinkadulta Piispansillalle suuntautuvan liikenteen ennustetaan vielä kasvavan lähivuosina. Liikenne tulee lisääntymään etenkin Matinkylän metron rakentuessa. Olarin kävelyverkko on kattava ja alueella on vehreitä reittejä, jotka toimivat kävelijöiden pääväylinä. Kattava kevyen liikenteen verkko lisää kuitenkin risteyskohtia ajoneuvoliikenteen kanssa ja alueella onkin paljon tasoristeyksiä. Suurimmat liikennemäärät sijoittuvat aluetta rajaaville kokoojakaduille sekä Kuunkadulle, Ruomelantielle sekä Kuitinmäenkaarelle. Jalankulku Olarin kävelyverkoston muodostavat pääkatujen Friisinkalliontien ja Olarinkadun, Uuskartanontien sekä Piispansillan pohjois-eteläsuuntaiset jalkakäytävät, jotka ovat myös pyöräilyn pääreittejä. Itälänsisuuntaisia pääkatujen yhteydessä kulkevia merkittävimpiä jalankulkuväyliä ovat Kuunkadun sekä Kuitinmäentien jalkakäytävät. Kuitinmäen alueella on erillisten jalankulkureittien verkosto. Alueen pääreittinä etelästä pohjoiseen toimii Kuitinmäenraitti jatkuen Kuitinmäen ostoskeskuksen jälkeen Kuutamoisena ja Olarinkadun ylittävän kävelysillan jälkeen edelleen itään johtavana Ruomelanraittina. Raittien pinnoitteena on asfaltti, ympäristö on pääosin vehreää puistoa. Levähdyspaikkoja on vain Olarin asukaspuistossa ja Olarin kappelin takana sijaitsevalla aukiolla. Pyöräily Olarin pyöräilyverkoston pääreitit kulkevat Kuunkatua lukuun ottamatta jalankulkuverkoston kanssa samoilla väylillä. Erotetut pyöräily- ja jalankulkuväylät on Olarissa yleisimmin eroteltu maaliviivalla. Kartoitusvaiheessa havaittiin, että Kuunkadulle Kuunkehrän tontin edustalle on rakennettu puutteellisesti opastettu pyöräilyväylä, joka aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi vilkkaan Kuunkadun pysäkin käytössä. Alueella ei ole suoria poikittaisia pyöräilyväyliä. Olarinkadulle päästäkseen lännestä tuleva pyöräilijä joutuu suunnistamaan pitkin alueen tonttikatuja. Olarinkadulta pääpyöräreitti jatkuu Ylismäentietä itään. Pääpyöräreittien haasteita ovat myös epäjatkuvuuskohdat esimerkiksi Uuskartanontiellä, jossa pyöräreitti vaihtuu Kuitinmäenkaaren kohdalla pohjois-eteläsuunnassa kadun vasemmasta reunasta oikeaan. Julkinen liikenne Liikennöinti tapahtuu kokoojakaduilla ja suurin osa matkoista suuntautuu itään. Joukkoliikenne on suurinta Ruomenlantiellä. Ruomelantiellä linjat 5 ja 35 ajavat Leppävaaraan, 16 Henttaalle ja 43 Kivenlahteen. Seutuliikennelinjoista linja 121 ajaa Kamppiin, 195 Rautatieasemalle ja 505 Verkkosaareen. Uuskartanontiellä liikennöivät seutulinjat 121, 122, 195 ja 505. Kuitinmäentietä linja 10 ja 10 K ajavat Otaniemeen, linjat 12 B,13, ja 14 B Tapiolaan sekä linja 35 V Leppävaaraan. Friisinkalliontiellä liikennöivät linjat 10 K, 35 V. Seudullinen yhteys on linja 122 A. Olarinkadun yhteyksiä ovat linjat 5,16,19 ja 31 Jorviin sekä 122A. Ajoneuvoliikenne Olarin kartoitusalueen liikennevirrat sijoittuvat lähinnä alueellisille kokoojakaduille. Kartoitusalue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, pohjoisessa Ylismäentiehen, idässä Friisinkalliontiehen sekä lännessä Uuskartanontiehen. Kuitinmäentie on yksi koko Espoon pääkaduista toimien Länsiväylän rinnakkaistienä. Ylismäentie toimii vilkkaana kokoojakatuna Länsiväylälle, samoin kuin Olarinkatu. Alueen poikittaisena pääyhteytenä toimii Kuunkatu, joka kulkee alueen keskuksen läpi. Friisinkalliontie on ensisijainen ajoneuvoliikenteen yhteys Olarista Puolarmetsän sairaalaan. Lisäksi se toimii yhteytenä Kuunkadulle ja siitä edelleen kohti Kehä II, jolloin läpiajoliikenne on vilkasta.