Valtuus 4. (29.4, 5 ja 6) Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian momenteilta 29.4.51 ja 29.4.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 21 hyväksyä sitoumuksia 361 464 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä. Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja, sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti vahvistuvat. Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa. Toiminnallinen tuloksellisuus Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimisja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Korkeakoulujen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu. Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt sekä lisääntynyt kansainvälinen huippututkimus. Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa. Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa nopeuttamaan siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä tehostetaan opintojen läpäisyä ja nopeutetaan tutkintojen suorittamisen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia. Tiedepoliittisin instrumentein tuetaan luovien tutkimusympäristöjen ja huippuyksikköjen syntymistä ja kehittymistä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä sekä strategisten huippuyksikköjen toimintaan osallistumista yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja yksityisen sektorin kanssa. Edistetään tutkimustiedon käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Parannetaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tehostamalla ja kehittämällä tieteen tutkimuksen arviointi- ja ennakointimenetelmiä. Vahvistetaan tieteen tunnettuutta yhteiskunnassa ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia ymmärtää ja hyödyntää tutkimustietoa. Kehitetään tutkijanuraa yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa. Tohtorikoulutuksen laatua kehitettäessä ja laajuutta mitoitettaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon yksityisen, julkisen ja korkeakoulusektorin tarpeet. Tutkimuksen infrastruktuureja vahvistetaan ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen saatavuutta ja näkyvyyttä parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä. Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot Myöntämisvaltuus Menot, milj. euroa Vuosi milj. euroa 29 21 211 212 213 214 215 24 172,6 25 175,6 17,6 26 25,6 3,8 2,6 27 225,3 67,6 33,8 22,5 28 245,6 85,9 73,7 36,8 24,6 29 258,5 25,9 9,5 77,6 38,8 25,9 21 361,4 51,1 117,1 99,5 54,8 35,9 3, Yhteensä 227,8 269,7 254, 162,9 8,7 35,9 3, Myöntämisvaltuuden lisäys on 12,9 milj. euroa. Lisäyksestä 9 milj. euroa aiheutuu tutkijavirkamuutoksesta ja 12,9 milj. euroa valtuuden tasokorotuksesta. Aikaisemmin Suomen Akatemian toimintamenomomentilta palkatut tutkijan virat on siirretty myöntämisvaltuuden piiriin osaksi tutkimusrahoitusta. Luvun nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : A m m a t t i k o r k e a k o u l u j e n r a h o i t u s. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimuksissa vuosille 21 212 on sovittu ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä koulutusaloittain, mikä on perusrahoituksen lähtökohtana. Sovitulle opiskelijamäärälle muodostaa pohjan vuoden 29 yksikköhintapäätösten opiskelijamäärä. Laskennallisen opiskelijamäärän lisäksi suoritettavat tutkinnot vaikuttavat merkittävästi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen määrään. Ammattikorkeakoulut voivat siten toimimalla tehokkaasti ja huolehtimalla opintoprosessien sujuvuudesta vaikuttaa rahoituksensa tasoon. Hankerahoituksessa on siirrytty ammattikorkeakoulujen kannalta strategisten hankkeiden sekä tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan tukemiseen aiempaa vahvemmin. Tämän seurauksena vuoden 21 osalta on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuutta hankerahoituksesta nostettu huomattavasti vuoteen 29 verrattuna. Vuonna 29 tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettava hankerahoitus on yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, kun vuodelle 21 vastaava summa on yli 13 miljoonaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
T u t k i m u s i n f r a s t r u k t u u r i h a n k k e e t. Opetusministeriön johdolla on laadittu vuonna 29 valmistunut kartoitus merkittävistä tutkimusinfrastruktuurihankkeista sekä tiekartta uusien hankkeiden kehittämiseksi. Tiekartalle on priorisoitu 2 tutkimusinfrastruktuurihanketta, joista 13 liittyy Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) priorisoimiin eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Kansallisen tiekartan hankkeiden rakentamiskustannusten on arvioitu olevan 23 miljoonaa euroa, ja näiden rahoitusta on ehdotettu lisättävän keskitettynä kilpailtuna rahoituksena, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 21 on osoitettu yhteensä 3 miljoonaa euroa kansallisen tiekartan kiireellisimpien hankkeiden valmisteluun ja käynnistämiseen (kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS ja biotieteiden infrastruktuurit EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Myös tutkimus- ja innovaationeuvoston tiede- ja koulutusjaosto on todennut päätöksessään (26.5.29), että kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa valmistellaan kansalliseen tiekartta-hankkeeseen (29) perustuen. 1. (29.6.1) Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 333 euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen Akatemia on rahoittajaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä. Toiminnallinen tuloksellisuus Suomen Akatemian tavoitteena on tutkimuksen laadun vahvistaminen, tutkijanuran kehittäminen, tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistaminen sekä strategisten kumppanuuksien vahvistaminen. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomen Akatemia edistää yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimusrahoituksen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista, toimii aktiivisesti eurooppalaisen ja pohjoismaisen tutkimusalueen vahvistajana sekä sitoutuu valittujen kohdemaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon neljän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi ja hallituksen esitykseen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/29) viitaten 321 henkilötyövuoden vähennys (akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat) ja henkilötyövuosia vastaavan määrärahan siirto momentille 29.4.51. 27 28 29 21 Tunnuslukuja arvio arvio Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Akatemiaprofessorit 4 4 41 41 Akatemiatutkijat 26 267 28 28 Tutkijatohtoripaikat 454 49 49 45 Toiminnallinen tuloksellisuus Käsiteltyjen hakemusten määrä 4 82 4 228 4 228 3 8 Yleisen tutkimusmäärärahahaun hakupaine, myönnöt hakemusten lukumäärästä, % 27 28 27 27 myönnöt hakemusten rahamäärästä, % 21 22 21 21 Tutkimusohjelmat, joissa kv. rah.yhteistyötä 6 6 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toteutetut arvioinnit 5 5 5 3 Tiedekilpailu Viksu, osallistujien lkm 176 159 2 2 Toiminnallinen tehokkuus Käsitellyt hakemukset kpl/htv 3,5 27,6 27,6 25,3 Henkisten voimavarojen hallinta Sairauspäivien lkm/htv 8,1 1,6 1,6 8,5 Henkilötyövuodet (hallintovirasto) 158 153 153 15 Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.4.51, 29.4.53 ja 29.4.66 määrärahoja. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (783/26). Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 29 budjetoitu 21 varsinainen talousarvio Bruttomenot 34 665 36 883 1 45 Bruttotulot 734 712 712 Nettomenot 33 931 36 171 9 333 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 47 siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 57 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset, palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet (siirtymäkausien päättäminen) sekä työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 131 euroa) -35 VaEL-maksun muutokset 25 21 77 Tuottavuustoimet (-4 htv) -88 Siirto momentille 29.4.51 (akatemiaprof. ja akatemiatutkijavirkamuutos) -23 972 Uudelleenkohdentaminen -2 55 Yhteensä -26 838 21 talousarvio 9 333 29 talousarvio 36 171 28 tilinpäätös 34 968 2. (29.6.2) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 465 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen ja 2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen toiminta varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja käytettävyyden, sekä tukee hallinnon julkisuusperiaatteen toteutumista ja viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Tavoitteena on, että viranomaisten asiakirjoista säilytetään pysyvästi keskimäärin 1 15 %. Toiminnallinen tuloksellisuus Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Arkistolaitos määrittelee, mitkä julkiset asiakirjat säilytetään pysyvästi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta. Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa, maksutonta ja maksullista tietopalvelua. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1259/27). 27 28 29 21 Tunnuslukuja 1) arvio arvio Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) 115 149 163 961 167 17 Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä) 969 271 1 35 464 4 3 5 (hyllymetriä koko aineistosta %) Toiminnallinen tuloksellisuus Annettu koulutus (luentotunteja) 878 878 8 75 Tehdyt tarkastukset (lkm) 98 87 8 7 Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1 31 1 65 1 6 1 5 Tutkijakäynnit (kpl) 61 22 59 352 59 58 Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) 16 463 19 128 2 21 Toiminnallinen tehokkuus Arkistoaineksen kokonaismäärä hyllymetriä/htv 482 591 63 654 Henkisten voimavarojen hallinta Sairauspäivien lkm/htv 11,8 9,6 <12 <1 Henkilötyövuodet 2) 238,75 277,25 265 26 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 29 budjetoitu 21 varsinainen talousarvio Bruttomenot 19 73 21 945 21 95 Bruttotulot 1 29 63 63 Nettomenot 18 493 21 315 2 465 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 476 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 15 (1 euroa) Hämeenlinnan uuden maakunta-arkiston vuokralisäys 6 Palkkojen tarkistukset ja työntantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 5 euroa) -8 Toiminta- ja henkilöstövoimavarojen turvaaminen 2 1) Luvuissa on mukana Sota-arkiston ja Valtioneuvoston väliarkiston aineistot ja htv-luku sisältää 34 htv:tä Sota-arkiston ja 3 htv:tä Valtioneuvoston arkiston liittämisestä arkistolaitokseen. 2) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
VaEL-maksun muutokset 25 21-29 VAPA-hankkeen rahoituksen muutos -2 Siirto momentilta 28.7.2 (Sähköisen aineiston vastaanotto- ja palvelujärjestelmä VAPA) (kertameno) 1 Tuottavuustoimet (-3 htv) -66 Tekninen muutos -7 Toimitilakustannukset 2 Yhteensä -65 21 talousarvio 2 465 29 I lisätalousarvio 2 29 talousarvio 21 115 28 tilinpäätös 19 32 3. (29.6.3) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 53 euroa. S e l v i t y s o s a : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. 27 28 29 21 Tunnuslukuja arvio arvio Tieteelliset julkaisut, kpl/sivua 61/4 659 6/11 725 7/5 7/5 Yleistajuiset julkaisut, kpl/sivua 336/3 754 318/2 122 3/3 3/3 Tietopalvelutehtävät, kpl 1 981 1 618 1 9 2 Sairauspäivien lkm/htv 7 8 8 8 Henkilötyövuodet 11 11 14,6 12,2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.4.53 määrärahoja. Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 29 budjetoitu 21 varsinainen talousarvio Bruttomenot 3 487 3 375 3 22 Bruttotulot 699 73 69 Nettomenot 2 788 2 645 2 53 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 935 siirtynyt seuraavalle vuodelle 828 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työntantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 22 euroa) -56 VaEL-maksun muutokset 25 21 47 Tuottavuustoimet (-2,4 htv) -16 Yhteensä -115 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (126/27). 21 talousarvio 2 53 29 talousarvio 2 645 28 tilinpäätös 2 681 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
4. (29.6.4) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 615 euroa. S e l v i t y s o s a : Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. 27 28 29 21 Tunnuslukuja arvio arvio Vastaanotetun aineiston määrä (hyllymetriä) 3 73 4 295 3 5 4 Tilausten määrä 65 83 79 168 7 8 Sairauspäivien lkm/htv 9,9 15,4 <6,5 <8 Henkilötyövuodet 21,9 22,3 2,3 19,7 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 29 budjetoitu 21 varsinainen talousarvio Bruttomenot 1 684 1 645 1 645 Bruttotulot 34 58 3 Nettomenot 1 65 1 587 1 615 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteisen vähennyksen poistumisen johdosta lisäystä 6 euroa) ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 4 euroa) 4 VaEL-maksun muutokset 25 21 11 Tuottavuustoimet (-,6 htv) -13 Linnea-kirjastokonsortion jäsenmaksun korotus 11 Vuokrakustannusten nousu 14 Tasokorotus 1 Yhteensä 28 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/26). 21 talousarvio 1 615 29 talousarvio 1 587 28 tilinpäätös 1 573 5. (29.5.4) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin 29.1.88 perusteluihin viitaten Yliopistojen palvelukeskus Certia on tarkoitus yhtiöittää 1.5.21 lukien. Yhtiöittäminen liittyy yliopistouudistukseen. Vuonna 29 Certia toimii budjettirahoitteisena ja vuonna 21 se toimii yhtiöittämiseen saakka nettobudjetoituna maksullista palvelutoimintaa harjoittavana virastona. Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 28 29 budjetoitu 21 varsinainen talousarvio Bruttomenot 5 19 8 5 31 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Bruttotulot - - 5 3 Nettomenot 5 19 8 1 Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 81 21 talousarvio 1 29 talousarvio 8 28 tilinpäätös 15 2. (29.4.2, 21, 5.2, osa ja 6.2) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 21 436 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen 2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen 3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja 4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Momentin nimike on muutettu. Määrärahan arvioitu käyttö 1. Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 5 26 2. Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 16 41 Yhteensä 21 436 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteisen vähennyksen poistumisen johdosta lisäystä 84 euroa sekä siirtymäkausien päättämisen johdosta kertaluonteista vähennystä 15 euroa), valtion palkkausjärjestelmä (yliopistot) 262 Supertietokoneen vuoden 29 maksuerä -2 Savonlinnan harjoittelukoulun yhtenäisen peruskoulun rahoitus 9 Siirto momentille 29.1.4, arviointitoiminta (-7 htv) -1 98 Siirto momentille 29.1.1 (-1 htv) -63 Kertamenon poistuminen -5 Uudelleenkohdentaminen -1 Muu muutos yhteensä -25 Yhteensä -3 884 21 talousarvio 21 436 29 talousarvio 25 32 28 tilinpäätös 35 25 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 43 546 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammattikorkeakoululain (351/23) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) enintään 11 1 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä 3) enintään 1 185 euroa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitukseen, tietoyhteiskuntahankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet 24 26 28 21 arvio Ammattikorkeakoulututkinnot 2 67 2 767 21 89 21 8 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 59 362 681 1 798 Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 294 1 531 1 595 1 53 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 3 765 4 544.. 8 5 Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) 6 858 7 243 7 473 8 8 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 58,4 61,3.. 65, Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % tutkintokoulutuksen opiskelijoista 3) 6,3 57,5 54,3 61, Opiskelijat (FTE)/opettajat 16,8 16,7 16,6 16,3 Tutkinnot/ opettajat 3,3 3,3 3,5 3,5 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus/ opettajat ja T&K -henkilöstö,56,75,84 1, T&K -hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat tutkinto-opiskelijat.. 2,2 2,8 3,3 Tuottavuutta lisätään siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa sopimuskaudella nopeammin kuin käytettävissä oleva yksikköhintarahoitus. Opetusministeriö tukee kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen tavoitteiden toteutumista hankerahoituksella. Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 21 212 tuloksellisuuden palkitsemiskriteerien perusteella ja lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella. Palkitsemiskriteereinä on kuusi asiakokonaisuutta: 1) korkeakoulurakenne, 2) opiskelijarekrytointi, 3) opintoprosessien tehokkuus ja laatu, 4) kansainvälistyminen, 5) tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä 6) aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö. Määrärahan arvioitu käyttö Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) kunnalliset ammattikorkeakoulut (52 399 * 7 552,55 ) yksityiset ammattikorkeakoulut (62 325 * 7 788,94, sis. alv.) 881 193 395 747 485 446 Kuntien rahoitusosuus -53 492 Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 4 56 Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) 11 1 Tuloksellisuusrahoitukseen ym. (enintään) 1 185 Yhteensä 43 546 (1 euroa) Kustannustason muutos (2,6 %) 9 677 Aikuiskoulutuksen tarjonnan lisääminen (LTA 29) 3 Arvonlisäverokompensaatioarvion muutos 56 Siirto momentilta 29.3.21 3 2 Siirto momentille 29.3.31-95 Kertavähennyksen poistuminen 586 Uudelleenkohdentaminen -4 Tasokorotus 1 1 Yhteensä 13 74 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 736 euroa talousarvioesityksen 42 81 euroon nähden aiheutuu pää- 3) Vuodet 24 ja 26 sisältävät vain ammattikorkeakoulututkintoon johtavan nuorten koulutuksen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
luokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta. 21 talousarvio 43 546 29 I lisätalousarvio 3 29 talousarvio 39 472 28 tilinpäätös 376 425 118 5. (29.5.1, 2, 3, 2, osa ja 21) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 678 576 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/29) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yliopistolain mukaisesti yliopistoista tulee itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Uudistuksen tavoitteena on luoda yliopistoille nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä vahvistaa opetus- ja tutkimustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Yliopistolain voimaanpanolain mukaisesti yliopistolaki tulee voimaan 1.1.21. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä on tavoitteena muodostaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentuva Aalto-yliopisto, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä- Suomen yliopisto. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus (6,4 %), laatu ja vaikuttavuus (14,6 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuudessa tutkintotavoitteilla ja toteutumilla on edelleen keskeinen asema. Laadun ja vaikuttavuuden perusteella kohdennettavassa rahoituksessa laskentakriteerit liittyvät koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskeluprosessien toimivuuteen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen, kansalliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset erityistehtävät, koulutus- ja tieteenalarakenteen, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategisen kehittämisen rahoitus, jota kohdennetaan yliopistojen strategiatyön ja profiloitumisen perusteella. Valtion rahoituksella turvataan kaikille yliopistoille kohtuulliset taloudelliset edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen kannustaen samalla profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan. Tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen. Tarkoitus on, että yliopistojen, harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston vuodelta 29 varainhoitovuodelle 21 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan yliopiston käyttöpääomaan käytettäväksi ao. toimintaan. Yliopistojen valtion rahoituksen (perusrahoitus) lähtötasoon sisältyvinä pysyvinä lisäyksinä pidetään vuosille 21 212 kehyspäätökseen sisältyviä yliopistojen toimintaedellytysten turvaamisen lisärahoitusta, Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitusta ja muille kuin Aaltoyliopistolle kohdentuvaa toimintarahoituksen lisäystä. Valtion rahoituksen vuoden 21 lähtötasoa korotetaan valtionhallinnon keskustason työmarkkinasopimuksiin perustuvien mahdollisten palkankorotusten vuoden 21 määrärahavaikutuksia vastaavasti. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti ensimmäisen kerran määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 211. Kustannustason muutoksen huomioon ottamisen lisäksi yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (151/1993) 39 ja 4 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään. Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/29) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/27). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana. Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet Vuoden 21 alusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin muun muassa esi- ja perusopetusta koskevat valtionosuudet ml. yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen vastaava valtionrahoitus. Kuntien valtionosuuslaissa säädetään kotikunnan maksuosuuden perusteista, maksuvelvollisuudesta ja yliopistojen mahdollisuudesta laskuttaa esija perusopetuksen oppilaiden perusteella näiden kotikuntia. 24 26 28 21 arvio Alemmat korkeakoulututkinnot 27 217 3 814 13 876 13 8 4) Ylemmät korkeakoulututkinnot 12 588 13 128 21 825 5) 14 9 Tohtorintutkinnot 1 399 1 49 1 526 1 6 Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 7 946 7 854 7 833 7 9 Harjoittelukoulun ohjatussa harjoittelussa suoritetut opintopisteet 4 3 4 297 38 273 42 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 4 673 5 434 5 897 6) 8 5 Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3kk) 8 319 9 294 9 799 11 Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,76 1,85 1,89 7) 2,4 Tohtorintutkinnot/professorit,62,62,67,7 Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta,22,22,21,3 Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta,92,95 1,64 1,2 Opiskelijat (FTE)/opetus- ja tutkimushenkilökunta 8,56 8,68 8,76 8,2 Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus.. 38 % 37 % 45 % Yliopistojen kokonaiskustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 27 28 21 arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa 2 11 2 185.. Koulutus, % 36,2 36, 35,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 53,6 55, 55,4 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,2 9, 8,8 Määrärahan arvioitu käyttö Yliopistojen perusrahoitus 1 562 776 Kansalliskirjasto 14 337 Harjoittelukoulut 43 93 Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 7 Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 17 3 Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa 398 Yliopistojen muu perusrahoitus 1 416 811 4) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 21 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 21 212. 5) Ylemmissä korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu vuonna 28 selittyy tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä. 6) Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tieto on vuodelta 27. 7) Toteutuma on vuodelta 27. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Arvonlisäverolain (151/1993) 39 :ssä ja 4 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 115 8 Yhteensä 1 678 576 (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteisten vähennysten poistumisesta johtuen lisäystä 9 944 euroa ja siirtymäkausien päättämisestä johtuen kertaluonteista vähennystä 2 541 euroa) sekä työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 5 84 euroa) 7 87 VaEL-maksun muutokset 25 21 6 599 Arvonlisäverokompensaatio (siirtoa momentilta 29.1.29) 115 8 Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 56 1 Yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 23 3 Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa 398 Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin rahoitus 25 Harjoittelukoulujen esi- ja perusopetuksen rahoituksen siirtäminen valtionosuuden piiriin -34 95 Joensuun normaalikoulun vuokrakustannusten nousu 225 Siirto momentilta 26.1.1 (1 htv) 88 Tuottavuustoimenpiteet -11 352 Kertaluonteisten lisäysten poistaminen -1 Kertaluonteinen erä -5 Yhteensä 14 373 Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 753 euroa, on otettu huomioon momentin 29.1.3 mitoituksessa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 68 euroa talousarvioesityksen 1 672 394 euroon nähden aiheutuu laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun hallituksen esityksen (HE 174/29 vp) mukaisten kotikuntakorvausten määräytymisperusteiden tarkentumisesta siirtona momentille 28.9.3. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Uusimuotoiset yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisinä vuoden 21 alusta lukien. Yliopistojen valtion rahoitus lisääntyy vuoden 21 talousarvioesityksessä edelliseen vuoteen nähden noin 98 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää valitettavana, että vertaaminen edelliseen vuoteen on hankalaa, koska talousarvioesityksen sisällä on runsaasti teknisiä muutoksia. Yliopistojen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävimmät lisäykset ovat Aalto-yliopiston toimintaan 56,1 miljoonaa euroa ja muiden yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseen 17,3 miljoonaa euroa. Yliopistoilla on edelleen myös yhteensä 19,3 miljoonan euron vähennys tuottavuustoimien ja aiempien tuottavuuspalautusten poistumisen perusteella. Hallituksen tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pitkällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen. Yliopistolain mukainen kustannustason nousun tarkistaminen tapahtuu ensimmäisen kerran määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 211. Vuoden 21 lisätalousarviossa tullaan kuitenkin ottamaan huomioon lisämäärärahatarpeet, jotka vastaavat valtionhallinnon keskustason työmarkkinasopimuksiin perustuvien mahdollisten palkankorotusten vuoden 21 määrärahavaikutuksia. Myös arvonlisäverokompensaatiota tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja yliopistojen perusvoimavaroja lisätään. Yliopistolainsäädännön uudistamisen johdosta yliopistoille tulee monia muita muutoksia, jotka vaikuttavat niiden perusvoimavaroihin. Muutoksia tulee mm. verosääntelyyn ja työttömyysvakuutusmaksuihin. Valiokunta toteaa, että yliopistojen rahoitukseen jää edelleenkin ongelmia, koska ratkaisu työttömyysvakuutusmaksun osalta on väliaikainen. Yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksua koskevan hallituksen esityksen mukaan menot yliopistoille olisivat vuosina 21 ja 211 vuositasolla noin 1,5 miljoonaa euroa. Ilman hallituksen esittämää alennusta yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä vuoden 29 alun palkkasummalla laskettuna olisi vuonna 21 noin 4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että näihin perusvoimavaroja vähentäviin tekijöihin saadaan pysyvä ratkaisu niin, että yliopistojen perustoiminta ei heikenny. Tärkeää on, että voimavarat turvataan tasapuolisesti eri yliopistoille. Momentille lisätään 6 euroa lisäyksenä yliopistojen valtion rahoitukseen. V a i h t o e h t o m e n e t e l m ä k e s k u s F I C A M i n r a h o i t u s. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksel- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
la on vuosien ajan rakennettu erilaisen hankerahoituksen turvin perustaa eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmiä kehittävälle keskukselle. Keskus aloitti varsinaisen toimintansa loppuvuodesta 28 Pirkanmaan TE-keskuksen ja Tampereen kaupungin käynnistämisrahoituksen turvin. Tämä rahoitus loppuu huhtikuussa 21. Eläinkokeiden kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle on selkeä tarve johtuen mm. EU-tason sopimuksista ja tulevasta lainsäädännöstä, eläinkokeiden kalleudesta sekä eettisistä syistä. Tämä tarve on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Suomessa on korkeatasoinen eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävä ja testaava keskus. Tampereen yliopisto on toiminnallaan osoittanut, että se on sopivin ja pätevin sijaintipaikka keskukseksi. Tampereen yliopistossa on myös keskuksen toimintaa tukevaa solu- ja kudosteknologiaosaamista. Valiokunta pitää vaihtoehtomenetelmäkeskuksen toiminnan turvaamista erittäin tärkeänä. Sen vuoksi momentille lisätään 25 euroa Tampereen yliopistolle lisäyksenä vaihtoehtomenetelmiä kehittävän keskuksen rahoitukseen. R u o t s i n k i e l i n e n l a s t e n t a r h a n o p e t t a j a- k o u l u t u s. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarviokäsittelyssä määrärahoja pääkaupunkiseudulla toteutettavan ruotsinkielisen lastentarhanopetta-jien peruskoulutuksen suunnittelua varten. Suunnitteluun on varmistettu rahoitus vuodelle 21 ja valmistelutyö on edennyt niin, että koulutus on mahdollista aloittaa Helsingin yliopiston alaisuudessa vuonna 211. Opetusministeriön tulee huomioida tehty valmistelutyö ja panostaa tähän seuraavassa talousarviossa. Valiokunta pitää välttämättömänä rahoituksen järjestämistä koulutuksen aloittamiseksi vuonna 211. Valiokunta viittaa myös sivistysvaliokunnan lausuntoon ja kiinnittää huomiota siihen, että pula ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista on erityisesti pääkaupunkiseudulla. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi Espoossa on jo yli puolet lastentarhanopettajista epäpäteviä. 21 talousarvio 1 678 576 29 II lisätalousarvio 46 29 I lisätalousarvio 225 29 talousarvio 1 574 23 28 tilinpäätös 1 485 863 51. (29.6.5) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 29 99 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin 6) enintään 1 euroa maksullisena toimintana Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteellisten konferenssien ja kansallisten tieteellisten seminaarien kuluihin ja 7) 2 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. S e l v i t y s o s a : Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteellisten konferenssien ja kansallisten tieteellisten seminaarien menoista rahoitetaan ensisijaisesti kutsuttujen ulkomaisten esitelmöitsijöiden matkakuluja, vuokra-, sihteeri- ja postituskuluja. Momentin mitoituksessa on viitaten hallituksen esitykseen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/29) otettu huomioon yhteensä 321 akatemianprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävään myönnettävä rahoitus. (1 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 125 euroa) 696 VaEL-maksun muutokset 25 21 162 Aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuden kasvusta aiheutuva lisäys 16 35 Vuoden 21 myöntämisvaltuuden kasvusta aiheutuva lisäys 1 293 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Siirto momentilta 29.4.1 (akatemiaprof. ja akatemiatutkijoiden rahoitus) 23 972 Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (ICOS-hanke ja biotieteiden hankekokonaisuus) rahoitus 2 Uudelleenkohdentaminen -5 Yhteensä 39 158 21 talousarvio 29 99 29 talousarvio 169 941 28 tilinpäätös 137 433 52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoiminnan rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eräiksi yliopistojen verotusta koskeviksi säännöksiksi, jossa yhteydessä Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luovuttaisiin. Yliopistouudistuksen rahoitusta koskevien periaatteiden mukaisesti yliopistojen oikeushenkilöaseman muutoksesta aiheutuva uusi verotuksellinen asema on tarkoitus ottaa huomioon yliopistojen rahoitusta mitoitettaessa. Määräraha on tarkoitettu Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan myönnettäväksi kompensaatioksi, jotta tämän toiminnan rahoitus ei heikentyisi Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luopumisen vuoksi. Määrärahan taso vastaa arviolta sitä osuutta, jonka Yliopiston Apteekki tilittää nykyisin veroosuutena Helsingin yliopistolle. Tarkoituksena on, että kompensaation määrä määritellään jatkossa erikseen vuosittain siten, että se vastaa Yliopiston Apteekin maksaman tuloveron todellista kehitystä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. 21 talousarvio 5 5 53. (29.6.53) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 89 964 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen 5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin 6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen 7) 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen 8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen 9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 1) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen 11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen ja 12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin. Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille. Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 59 3 Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin 5 15 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan 2 712 Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 1 78 Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 5 Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 3 479 Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 7 884 Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaattikiinteistöille 564 Yhteensä 89 964 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosan kappaleen kohta kymmenen korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan kymmenen, jonka määrärahan käyttötarkoituksiin on lisätty tutkimusetiikan edistämismenot. 21 talousarvio 89 964 29 I lisätalousarvio 5 833 29 talousarvio 81 256 28 tilinpäätös 77 33 95 66. (29.6.66) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 15 193 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. S e l v i t y s o s a : Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti. 21 talousarvio 15 193 29 II lisätalousarvio 2 122 29 talousarvio 13 75 28 tilinpäätös 12 851 585 87. (29.5.87) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 euroa. Määrärahaa saa käyttää Aalto-yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 4 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 21 osuus Aalto-yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 28 21 siten, että valtion osuus on yhteensä 5 milj. euroa edellyttäen, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 2 milj. euroa. 21 talousarvio 1 29 talousarvio 2 28 tilinpäätös 2 88. (29.5.88) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 2 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 21 osuus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös yksityisiä rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 29 211 siten, että valtion osuus on yhteensä 125 milj. euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 5 milj. euroa. 21 talousarvio 5 29 talousarvio 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15