Jalkapallon toimintakäsikirja 2011 [Kirjoita asiakirjan alaotsikko] Äänekosken Huiman jalkapallon toimintakäsikirjassa selvitetään Huiman Jalkapallon tulevaa toimintaa ja visiota v.2015 saakka. Markku Vertainen 22.2.2011
Johdanto Äänekosken Huima jalkapallon toiminta on muuttumassa uuteen yhteistyöpohjaiseen suuntaan. Pienessä kaupungissa on kolme jalkapalloseuraa, jotka kukin ovat toimineet omilla tavoillaan. Uusi Äänekosken Futis työryhmän perustettiin vuonna 2010 ja sen johdosta ovat kaikki kolme seuraa (Huima, Urho, Jazz) nyt saman pöydän ääressä, pohtimassa jalkapallon tason nostamista Äänekosken kaupungissa. Äänekoskella toimii myös palloliiton Fortum Tutor hanke, joka keskittyy juniorijoukkueiden toiminnan ja valmentajien kehittämiseen. Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhdessä käynnistämä ohjelma, jonka avulla kehitetään juniorijalkapalloilun parissa toimivien valmentajien taitoja. Hankkeen tavoitteena on taata jokaiselle lapselle innostava harrastus ja osaava valmentaja. Jalkapallon perinteet Äänekoskella ovat pitkät ja se halutaan myös jatkuvan jatkossa. Viimeisin kulta-aika ajoittuu -80 luvun alkuun, jolloin Huiman edusjalkapallo oli huipussaan, viisi kautta 1-div pelejä näytti suuntaa koko Keski-Suomen alueelle. Joukkue muodostui oman Äänekosken seudun pelaajista, joilla oli halu menestyä joukkueena, oli pelaajia myös naapuriseura Urhosta. Otteluita Äänekosken liikuntapuistossa kävi katsomassa n. 1000 henkilöä per ottelu ja tunnelma oli sen mukainen. Menestyksen huumassa joukkueeseen hankittiin myös ulkomaan apu Englannista, joka tullessaan joutui tiukan pelaajakontrollin alle ja hyväksynnän saatuaan oli esimerkillinen joukkuepelaaja Huimalle. Nykyään hän toimii RoPS:n Liigajoukkueen päävalmentajana. Olosuhteet jalkapallon harrastamiseen ovat Äänekoskella vihdoinkin parantumassa ja uusi jalkapallotekonurmi otetaan käyttöön elokuussa 2011. Tämä mahdollistaa harrastuksen jatkumisen pitkälle syksyyn hyvissä olosuhteissa. Tämän oppaan tarkoituksena on kuvata pääsääntöisesti Huiman jalkapallon tulevaa toimintaa. Huima haluaa olla jatkossakin seudun aikuisten kilpajoukkue ja johon on kaikilla halukkailla mahdollisuus tulla mukaan. Oppaassa kerrotaan Huiman organisaation rakenne edustustoiminnasta junioritoimintaan saakka. Opas seuraa SPL.n joukkueenjohtajaoppaan rakennetta ja on pyritty rakentamaan sen pohjalta. Palloliiton mottoa seuraten, voittoja joka päivä Markku Vertainen versio 0.1 22.2.2011 Tarkastaja. Jalkapallojaostot 2011 Hyväksyntä. Jalkapallojaostot 2011 2
Sisällysluettelo 1. Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima ry 4 2. Seuran toiminnan tarkoitus 5 3. Johtoryhmä 6 3.1 Edustusjalkapallojaosto 6 3.2 Juniorijalkapallojaosto 6 4. Joukkueiden toimihenkilöt 7 4.1 Valmennus 7 4.2 Joukkueenjohto 7 4.3 Huoltaja 8 4.4 Rahastonhoitaja/Talous 8 4.5 Markkinointi/yhteistyö 9 5. Pelaajapolku Huimassa 9 6. Talenttiakatemiatoiminta 10 7. Huiman valmennustoiminnan linja 11 8. Valmennuspäällikkö 11 9. Nuorisopäällikkö 12 10. Junioripäällikkö 12 11. Uusi pelaaja/tervetulo seuraan 13 12. Seuramaksut 13 13. Sisäinen - ja ulkoinen viestintä 13 14. Toimintakalenteri 14 3
1. Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima ry Äänekosken voimistelu- ja urheiluseura Huima on perustettu vuonna 1904 ja on Keski-Suomen vanhin seura. Jäseniä seurassa on noin 2850, joista alle 19-vuotiaita on noin 1010 jäsentä. Liikevaihtomme on noin 925 000 euroa. Eri lajijaostoja seurassa on 12 ja kaikilla on ainakin harrastetasolla aktiivista toimintaa. Näistä kertyy vuodessa 5280 kappaletta ohjattua harjoituskertaa ja kilpailuja järjestetään noin 715 kpl vuosittain, joissa kilpasuorituksia on noin 20 500 kpl. Erilaisia koulutustapahtumia on vuosittain noin 30. Ohjaajia ja valmentajia eri lajeissa toimii noin 210 kpl. Vakituisia työntekijöitä on yksi ja työllisyysprojektin kautta Huima työllistää vuosittain noin 15 henkilöä. Kausittain palkkalistoilla on myös eri kansakuntiin kuuluvia henkilöitä. Kautta aikojen heitä on ollut Albaniasta, Australiasta, Englannista, Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Kanadasta, Kreikasta, Nigeriasta, Ranskasta, Ruotsista, Puolasta, Saksasta, Slovakiasta, Tanskasta, Turkista, Ukrainasta, USAsta, Venäjältä sekä Virosta Huima Ry.n Organisaatio Paini Koripallo Edustus Toimisto koripallo Koripallo Juniorijaosto Toimisto Jalkapallo Edustusjaosto Jäsenet, 2 kertaa vuodessa Jalkapallo Juniorijaosto Hallitus Hiihto Yleisurheilu Lentopallo Voimailu Järjestysmies Naisjaosto 4
2. Seuran toiminnan tarkoitus Äänekosken Huima jalkapallon seuratoiminnalla on tarjota nuorelle jalkapalloilijalle paras mahdollinen pelaajapolku haluamalleen tasolle. Juniorityön tavoitteena on saada lisää toimijoita ja lisenssipelaajia, saaden joka ikäryhmään toimiva joukkueorganisaatio. Samalla kasvattaa pelaajat edustustoiminnan edellyttämälle tasolle, tarjoten riittävän haasteellisen polun kehittymiseen. Myös harrastustoimintaa kehitetään siten, että se olisi tarpeeksi mielekästä ja kaikille halukkaille tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen harrastustoimintaan. Seuran seuraavana kilpailullisena unelmana on saavuttaa 2-Div taso vuoden 2012 lopussa ja 1-Div taso vuonna 2015. Lähiseurojen välisellä yhteistyöllä halutaan tarjota kehittyvälle pelaajalle tie aina jopa liigajoukkueeseen saakka, jota Keski-Suomessa v. 2011 hallitsee JJK Jyväskylästä. Toimintaa seurataan ja kehitetään vuosittain siten, että toiminta olisi muuttumassa harrastuksesta ammattimaisempaan suuntaan, toki harrastusta unohtamatta. Vuosi 2011 on joukkueen ja yhteistyömallin luomista yhteistyöseurojen kanssa, samalla edustuksen kehittäminen 3-Div tasosta 2-divisioonaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Lisääntyvä yhteistyö naapuriseurojen ja junioripohjan vahvistamisen kanssa mahdollistaisi nousun 1-Div vuoden 2015 loppuun mennessä. Valmennustoimintaa tuetaan ja kehitetään edustustoiminnan tasosta aina juniorijoukkueisiin saakka, tarjoten mahdollisuuden kehittymiseen liiton tarjoamilla kursseilla. 3. Johtoryhmä Äänekosken Huiman edustustoiminnan kehittämiseen perustetaan johtoryhmän jonka muodostaa joukkueen nimetty toimihenkilöryhmä. Johtoryhmä muodostuu valmentajista, Joukkueenjohtajasta, tiedottajasta ja taloudenhoitajasta. Lisäksi johtoryhmään voi kuulua asiantuntijajäseniä eri alueilta, jotka eivät ole vastuullisia jäseniä. Käytännössä tämä ryhmä muodostaa Huimassa myös edustusjalkapallojaoston. 3.1 Edustusjalkapallojaosto Puheenjohtaja Sihteeri Vara pj. Markkinointivastaava Talous Tiedottaja Asiantuntijajäsen 5
3.2 Juniorijalkapallojaosto Juniorijalkapallojaosto muodostuu joka juniorijoukkueen joukkueenjohtajasta ja junioripäälliköstä. Jaoston tehtävänä on huolehtia juniorijoukkueiden toiminnan tason nostamisesta. Toimintaan haetaan lisää toimijoita kuten; motivoituneita valmentajia, joukkueenjohtajia, huoltajia, talousvastaavia ja asiantuntijajäseniä. Toimijoiden koulutusta tuetaan seuran puolesta. Puheenjohtaja Sihteeri Vara pj. Markkinointivastaava Talous Jojot (joka joukkueesta) 4. Joukkueiden toimihenkilöt Jaostot valitsevat joukkueille toimintaa vastaavat toimihenkilöt; Päävalmentajan, apuvalmentaja (t), Joukkueenjohtajan (Jojo), huoltaja (t) ja rahastonhoitajan. Juniorijoukkueet pyrkivät löytämään Joukkueenjohtajan, huoltajat ja rahastonhoitajan pelaajien vanhemmista. Huima sitoutuu kouluttamaan toimihenkilöt tehtäviinsä Keski-Suomen piirin tarjoamilla koulutuksilla. Joukkueen toimihenkilöt 4.1 Valmennus Jokaisella joukkueella on oltava nimetty päävalmentaja, sekä apuvalmentaja (t). Päävalmentaja valitsee ehdokkaista apuvalmentajat, jotka pääsääntöisesti ovat juniorijoukkueella pelaajien vanhempia. Seura sitoutuu kouluttamaan apuvalmentajat E- lastenohjaajiksi. 6 4.2 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja organisoi joukkueen toimintaa. Hän vastaa mm. pelaajien lisensseistä, seuralle tilitettävistä maksuista yhdessä rahastonhoitajan kanssa, harjoitusvuoroista ja varusteista. Hän tiedottaa pelaajien vanhempia joukkueen tapahtumista ja toimii linkkinä joukkueen ja seuran välillä. Hän saa apua seuran toimihenkilöiltä ja jaostoilta, joka on joukkueenjohtajien yhteinen foorumi, ja joka auttaa asioiden hoidossa. Joukkueenjohtajat koulutetaan tehtäväänsä piirin järjestämillä kursseilla. Joukkueenjohtaja ei puutu valmennukseen liittyviin asioihin.
4.3 Huoltaja Huoltaja (hyvä olla useampi) on läsnä harjoituksissa ja huolehtii huoltolaukun/ensiapuvälineiden kuljettamisesta harjoituksiin ja peleihin. Huoltaja auttaa lapsia esim. loukkaantumisten yhteydessä, pitää kirjaa harjoituksiin osallistuvista pelaajista (osallistujalista) ja vanhemmissa junioreissa tuo vesipullot harjoituksiin. Pienten pelaajien kohdalla huoltajan tehtävät painottuvat usein käytännön avustamiseen mm. kengännauhojen sitomisesta tavaroiden keräilyyn. Huoltajat koulutetaan tehtäväänsä piirin järjestämillä kursseilla. Huoltaja ei puutu valmennukseen liittyviin asioihin. 4.4 Rahastonhoitaja/Talous Hoitaa joukkueen raha-asiat. Maksaa joukkueen harjoitusvuorolaskut talvella ja koordinoi joukkueenjohtajan kanssa pelaajamaksujen keräämisen ja tilittämisen seuralle. Rahastonhoitaja pitää kirjaa joukkueen tuloista ja menoista, tekee yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen tilinpäätöksen (seuran omalle kaavakkeelle) ja huolehtii sen palauttamisesta seuralle vuoden lopussa. Seuran taloutta hoidetaan vastuullisesti. Kaikki seuran varat, velat ja omaisuus ovat viimekädessä hallituksen vastuulla. Yhdistystoiminta on edelleen pääosin vapaaehtoista työtä, jota tehdään yleensä pääosin ilman palkkaa. Käytännön rahaliikennettä ja taloutta tilikauden aikana hoitavat hallituksen jäsenet, nimetyt seuran toimihenkilöt sekä hallituksen hyväksymät joukkueiden vastuuhenkilöt Hallitus tekee vuosikokoukselle esityksen seuraavan toimikauden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Talousarvion on perustuttava toimintasuunnitelmaan ja sen tulee sisältää myös kaikkien joukkueiden tulot ja menot, joita toiminnasta oletetaan syntyvän. Kaikki joukkueen tulot ja menot on merkattava kirjanpitoon. Kaikki tositteet täytyy säilyttää alkuperäisinä kirjanpitoa ja tilintarkastajia varten. Tositteet toimitetaan seuran toimistoon alkuperäisinä. Seuralla on käytössään pankkitili (tilejä), jota saavat käyttää yhdistyksen nimenkirjoittajat tai hallituksen päätöksellä erikseen nimetyt henkilöt. Kun toimintavuosi päättyy, yhdistys tekee tilinpäätöksen. Hallitus ja tilintarkastajat tarkastavat sen oikeellisuuden. Tilinpäätöksen osat ovat tuloslaskelma ja tase. Vuosikokous käsittelee tilinpäätöksen ja päättää sen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille. 7 4.5 Markkinointi/Yhteistyö Joukkueen kauden varainkäyttösuunnitelma hyväksytään joukkueen tukiryhmän (joukkueen pelaajien vanhemmat ja muut tukijat) kokouksessa ja sen tulee sisältää kaikki suunnitellut kauden tulot ja kulut. Tukiryhmän tulee tietää mitä on kauden kulut / pelaaja (vuosimaksu) ja miten joukkueen varainhankinta siihen mahdollisesti vaikuttaa. Markkinointivastaava toimii tiiviissä yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Suunnitelmat talouden hoitamiseksi tehdään yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Markkinoinnissa noudatetaan hyviä tapoja. Pääsääntöisesti kaikki varainhankinta on tehtävä seuran nimissä. Seuralta tulee olla selkeät ohjeet joukkueen varainhankintaoikeuksista ja -velvoitteista. On kirjattava joukkueen
sääntöihin mihin seuran yhteisiin varainhankintoihin joukkueen on osallistuttava? Selvitettävä mitä vapaaehtoisia varainhankintamahdollisuuksia seura tarjoaa? Mitä itsenäistä varainhankintaa joukkue saa tehdä? Talkoot, mahdollisissa talkoissa tulee huomioida talkootyösäännöt. Mainosmyynti (peliasut, julkaisut), seuralla voi olla yhteiset sopimusmallit ja -hinnat mainospaikkojen suhteen. Muu mahdollinen varainhankinta Millaiset ovat varainhankinnan raportointivelvollisuudet seuralle? Joukkueella voi olla seuran ohjeistuksen mukainen varainhankintaryhmä, joka toimii varainhankinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Päävalmentaja Valmentaja/MV/FYS Joukkueenjohtaja Huoltajat Talous Tiedottaja 5 Pelaajapolku HUIMASSA Tässä oppaassa on kuvattuna Huiman juniorin, pelaajapolku kaavio, josta ilmenee selkeästi pelaajan ura ensimmäisistä joukkueista aikuisiän omalle huipulle. Perusseuratoiminnan lisäksi pyritään kiinnittämään erityistä huomiota innokkaimpien ja lahjakkaimpien lasten ja nuorten riittävän laadukkaaseen ohjaus- ja valmennustoimintaan. Sitä varten pyritään kehittämään perusjoukkuetoiminnasta yksilöllisempi ja perinteiset seuran joukkuerajat ylittävä pelaajakoulutusmalli. Alle 12-vuotiaille, malli toimii nimikkeellä Taitokoulu ja 12 15 vuotiaille, Kykykoulu. Koulut on tarkoitus saamaan toimimaan vuoden 2012 aikana, luomalla olosuhteet ja puitteet toiminnalle. 8
Huima pyrkii tekemään yhteistyötä naapuriseurojen sekä myös JJK.n organisaation kanssa ja tarjoaa nuorelle vaihtoehtoisen reitin valtakunnan korkeimmalle sarjatasolle. Pelaajan kehityksen kannalta katsotaan paras kehittymismalli pelaajauran kannalta. Huiman tavoitteena on saavuttaa 2-div taso vuoden 2013 mennessä. Tästä eteenpäin ja menestyminen vaatii tiiviimpää yhteistyötä naapuriseurojen kanssa ja tavoitteena 1-Div tasoinen toimintamalli ja joukkue vuoteen 2015 mennessä. Pelaajapolkukaaviossa on kuvattuna seurojen välinen yhteys pelaajauran kannalta. 1-Div 2015 JJK liiga 2011 2-Div 2013 3-Div 2011 Edustus 14-15 v 12-13 v 10-11 v 8-9 v 6-7 v Talenttiakatemia JJK 16-19 v,a;b1 JJK URHO edustus 5-Div 14-15 v 12-13 v 10-11 v 8-9 v 6-7 v HARRASTE Puulaaki Työporukat Koulufutis Kortteliliiga Jalkapallokoulut 4-12 v Prinssi,Prinsessa 5-6 v,päiväkoti 6 Talenttiakatemiatoiminta Talenttiakatemioissa harjoittelevat ja pelaavat 16 19 -vuotiaat lahjakkaat pelaajat, jotka ovat jo lähellä edustusjoukkueita. Akatemiatoiminta tulee toteuttaa Palloliiton ohjeiden ja 9
vaatimusten mukaan, koulu pyritään saamaan Äänekoskella toimintaan v.2012 aikana. Taitoja Kykykoulut ovat suunnitelmallinen osa huippujalkapalloiluun tähtäävän pelaajan kehitystä. Eri-ikäisten taitoja kykykoulutoiminnasta on tehtävä kirjalliset ja yhteisesti sovitut toimintaja valmennussuunnitelmat sekä pelaajien valintakriteerit. Virallisen statuksen saadakseen seuran on toimitettava suunnitelmat Palloliittoon ja piiriin. Lisäharjoittelumahdollisuuden tarjoaminen innokkaimmille ja tavoitteellisimmille palvelee henkilökohtaisen taidon tavoitteellista kehittämistä 7 Huiman valmennustoiminnan linja Seuralla on oltava kirjallisena yhteisesti hyväksytty valmennuslinja, joka on tarkistettava määräajoin asetettujen jalkapalloilullisten tavoitteiden mukaiseksi. Valmennuslinja sisältää painopisteet eri ikäluokille huomioiden taidon, taitavuuden (kehonhallinta), taktisen, fyysisen, sosiaalisen ja henkisen valmennuksen vaatimukset. Seuran valmennuslinjan on oltava kaikkien valmentajien tiedossa ja siihen on yhteisesti sitouduttava. Valmennuslinjan sisällöstä tehdään oma opas, jossa paneudutaan eri ikäryhmien harjoitusmalleihin, vuosisuunnitelman tekemiseen sekä kuukausisuunnitelman tekemiseen. Junioripuolella, alle 12-vuotiaiden harjoitteluun voidaan ottaa käyttöön Palloliiton U-12 työryhmän mukainen vuosi- ja kuukausisuunnitelma harjoitteineen. Valmennuslinja Valmennuspäällikkö A/NuVK (B) Edustus A/NuVK/B Nuorisopäällikkö B-Taso 16-19 v B-Taso Junioripäällikkö B-Taso 14-15 v, peli 11v11 Fysiikka Pelikäsitys 12-13 v, peli 9v9, 11v11 Pelikäsitys Sosiaaliset taidot 10-11 v, peli 7 v7,9v9 Sosiaaliset taidot Taitavuus 7-9 v, peli 5v5 Taitavuus Tekniikka Prinssi Prinsessa, peli 5v5 Leikkien, tutustuen Sosiaaliset taidot Taitavuus Tekniikka Taitavuus Tekniikka Tekniikka 10
8 Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikkö tai valmennuksen vastaava huolehtii valmennuslinjan toteutumisesta arvioimalla, kouluttamalla ja antamalla palautetta. Valmennuspäällikkö ohjaa ja avustaa eri ikäluokkien valmennuslinjan mukaisten suunnitelmien tekemisessä seuran muita valmentajia. Hyvin koulutetut valmentajat ovat seuratoiminnan merkittävä resurssi. Kaikkien seuran valmentajien (ml. maalivahtivalmentajat) ja ohjaajien tason on vastattava seuran jalkapalloilullisia tavoitteita. Tietyillä sarjatasoilla seuran valmentajien on täytettävä myös Palloliiton lisenssijärjestelmän vaatimukset. Kaaviossa on kuvattuna HUIMAN eri juniorijoukkueiden suositeltava valmentajan koulutustaso. Valmennuspäälliköllä tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa seuran valmennuksen koordinoinnista ja toteutumisesta. Hänen tulisi olla vähintään A-valmentaja tutkinnon suorittanut henkilö. 9 Nuorisopäällikkö Nuorisopäälliköllä tarkoitetaan henkilöä, joka nimettynä vastaa seuran yleisestä nuorisotoiminnasta ja sen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hänen tulisi olla vähintään B- valmentajatutkinnon suorittanut henkilö (tai NuVk suoritettu). 10 Junioripäällikkö Junioripäälliköllä tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa pääosin seuran juniorijoukkueiden toiminnasta ja sen kehityksestä. Myös junioripäällikölle suositellaan vähintään B- valmentajatutkinnon suorittamista. 11
Valmennuspäällikkö A/NuVK (B) Edustus A/NuVK/B 16-19 v B-Taso Nuorisopäällikkö B-Taso/NuVk Junioripäällikkö B-Taso 14-15 v, C-taso 12-13 v, D- taso 10-11 v, D-Taso 7-9 v, D- Taso Prinssi Prinsessa, E-Taso 11 Uusi pelaaja/tervetuloa seuraan Uudelle pelaajalle/toimijalle annetaan tervetuloa seuraan tiedote/käsikirja, jossa kerrotaan seuran toimintatavat. Uusi pelaaja otetaan vastaan sen ikäryhmän toimesta, johon pelaajan ikä edellyttää. Joukkueen valmennustiimi huolehtii uuden pelaajan opastamisesta joukkueen tapoihin. Pelaaja ja hänen huoltajat haastatellaan ja heille tehdään selväksi joukkueen tarjoama pelaajapolku, pelisäännöt ja sitoutumisen tarkoitus toimintaan. Tarvittaessa pelaajalle nimetään joukkuetutor joukkueesta. Vanhempia rohkaistaan liittymään mukaan nuoren toimintaan. 12 Seuramaksut 12
Seuran jäsen- ja toimintamaksuilla maksetaan pelaajien lisenssit ja vakuutukset, katetaan kilpailu- ja harjoittelutoiminnan kuluja, toimihenkilöiden koulutus kulut, harjoittelupaikkojen vuokrat ja muita seuran kustannuksia, kuten esim. toimistokuluja. Joukkueelle itselleen jäävät oman joukkueen toiminnan kustannukset, kuten esim., turnausmaksut, pelimatkat, varustekustannukset yms. Joukkue voi hankkia rahaa mm. erilaisin tempauksin, keräyksin ja myynnein tai keräämällä omaa toimintamaksua. Seuramaksu määritellään vuosittain jaostojen toimesta, vuosimaksu voi sisältää: opastetun laadukkaan harjoitustoiminnan (toimihenkilökorvaukset), kenttä/peli/harjoitusvuoro maksut Yksi kotimainen turnausmaksu Jokaisella 19-vuotiaalla ja sitä nuoremmalla pelaajalla tulee olla voimassa oleva kilpaurheilun kattava vakuutusturva joka sisältyy seuramaksuun. varustepaketin sisältö määritetään vuosittain, esim. o Verryttelyasu o peliasun peleihin, housut ja sukat o varustekassin 13 Sisäinen ja ulkoinen viestintä Sisäiseen viestintään kuuluu seuran tavoitteiden toteutukseen suoraan tai epäsuoraan liittyvien tietojen tai ohjeiden antaminen, välittäminen ja vastaanottaminen. Ulkoista viestintää käydään vanhempien, sponsoreiden, liiton ja piirin, valtion ja kunnan viranomaisten ja koulujen sekä muiden kiinnostuneiden kanssa pääosin seuran wwwsivujen välityksellä sekä seurajulkaisuin. Kaikissa viestintäratkaisuissa ja niiden tuottamisessa kannattaa olla erityisen huolellinen, jotta seuran toiminnasta välittyy oikea ja rehellinen kuva. Viestintäohjeistukseen tulee kirjata myös vastuut ja ohjeet ns. kriisitilanteissa. Useimmiten avoin ja rehellinen viestintä hankalissakin tapauksissa, on seuran tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu. Viestintää hoitamaan nimetään tarpeen mukaan sekä seura- että joukkuetasolla esim. tiedottaja, mediavastaava, webmaster tai muu tiedottaja. Kaikkien viestinnasta vastaavien toimijoiden on tunnettava perusasiat tietosuojalainsäädännöstä. 14 Toimintakalenteri Monet asiat toistuvat vuosittain vain kerran ja tiettynä aikana, joten aikarajat ovat tarkkoja. Tämän asian hallintaan on toimintakalenteri oiva apuväline. Toimintakalenteriin kirjataan kaikki erilaiset tehtävät, asiat ja määräajat (SPL:n, piirin, seuran ja joukkueen) jotka tulee hoitaa. Kalenteri on usein seuran laatima, jota joukkue voi osaltaan päivittää. 13 Toimintakalenterissa on mm: Joukkuetietojen päivitys: johtoryhmä, pelaajat (pelaajakortti, terveystiedot), henkilötietojen ylläpito/luovutus.
14 Sarjailmoittautumiset Toiminta- ja varainkäyttösuunnitelma Pelipassit, vakuutukset, siirrot jne. Pelisaannot (Operaatio Pelisaannot): vanhempien ja pelaajien Tukiryhmän kokoukset Varainkäyttöraportointi Toimintakertomus Päättäjäiset