Puutarhaliitto Trädgårdsförbundet VUOSIKERTOMUS 214
Sisältö 3 Puutarhaliitto yhdistää, kehittää ja valistaa Monialaisen puutarha-alan intressien ja toimintaresurssien yhdistäminen 3 Kilpailukykyinen puutarhaelinkeino 3 Puutarhaliiton kuulumisia 4 5 Elinkeinon kehittäminen Vastuullinen tuotanto, laadunhallinta ja yritysjohtaminen asiakkaiden tarpeet huomioiden 5 Ympäristövastuullinen ja kilpailukykyinen tuotantotoiminta 6 Uutta teknologiaa hyödyntävä verkostomainen toimintatapa asiakastyöhön 7 Viheralan toimintaedellytysten kehittyminen 8 9 Elinkeinon toimintaa ja puutarhakulttuuria tukeva viestintä Kotipuutarha-lehti muuttuvassa mediamaailmassa 9 Viherympäristö on arvostettu tietolähteenä 1 Puutarha&kauppa-lehti uudisti ulkonäköään 11 Vuoden vihannes: Erikoistomaatit 12 Vuoden Ympäristörakenne: Lounatuulenpuisto Hyvinkäällä 12 Vuoden Avoin Puutarha: Peltolan siirtolapuutarha 13 Puutarhaliiton paikallisyhdistystoimikunta ja Avoimet puutarhat 29.6.214 14 15 Puutarhaliiton organisaatio Henkilökunta 15 Jäsenistö, edustajisto, hallitus 16 Puutarhaliiton valiokunnat ja toimikunnat 17 Puutarhaliiton edustus eri yhteisöissä 18 Puutarhaliiton jäsenyys eri yhteisöissä 19 Puutarhakulttuurirahaston myöntämät stipendit ja lahjoitukset 19 Puutarhaliiton hallituksen myöntämät ansiomerkit ja viirit 19 2 Puutarhanumerot 2
Puutarhaliitto yhdistää, kehittää ja valistaa Perustettu vuonna 1925 Puutarhaliitto on puutarha-alan keskusjärjestö, jonka tehtävänä on varmistaa kotimaiselle puutarhaelinkeinolle riittävät toimintaedellytykset sekä parantaa kansalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, viheralan palveluiden ja puutarhaharrasteen keinoin. Perustehtävämme: Yhdessä tuottaa enemmän hyvää tuoretta, turvallista, terveellistä ravintoa ja vihreää, viihtyisää sekä virikkeellistä ympäristöä. Keskusjärjestönä Puutarhaliitto toimii koko alan sekä tuotteiden arvostuksen ja houkuttavuuden lisäämiseksi että alan yhteisen mielipiteen muodostumiseksi ja intressien yhteensovittamiseksi. Puutarhaliiton toimintaa ohjaa hallitus, jonka jäsenet edustavat puutarha-alan eri sektoreita. Puutarhaliiton toiminnan painopistealueet ovat: Monialaisen puutarha-alan intressien ja toimintaresurssien yhdistäminen. Puutarhaelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen. Puutarhakulttuurin ja -harrastuksen edistäminen. Monialaisen puutarha-alan intressien ja toimintaresurssien yhdistäminen Puutarhaliiton jäsenjärjestöt kattavat puutarha-alan kaikki osa-alueet. Mukana ovat ammattiviljelijä- ja viherjärjestöt, puutarha-alan koulutuksen saaneiden ja alan opiskelijoiden yhdistykset sekä eri puolilla Suomea toimivat puutarhaharrastajien yhdistykset. Visiomme puutarha-alan intressien yhdistämisessä: Puutarhaliitto toimii vahvasti elinkeinon ehdoilla sekä voimakkaasti harrastustoimintaa edistäen. Järjestökentän toiminta on virtaviivaista ja kustannustehokasta. Ulospäin järjestöt näkyvät yhteisenä vahvana vaikuttajana. Tavoite: Tehokkaasti toimiva ja elinkeinoa palveleva järjestökenttä Tarkemmin ilmaistuna tavoitteemme keskusjärjestötehtävässämme ovat: Mahdollisimman korkea puutarha-alan yritysten ja ammattilaisten järjestäytymisaste Alan kannalta tarkoituksenmukaiset yhteistyömuodot järjestökentässä Järjestöjen resurssit tehokkaassa käytössä Ajan tasalla olevat järjestöjen palveluvalikoimat Ammattilaisten ja harrastajien paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen antoisa yhteistyö Kasvavan harrastajakunnan saaminen mukaan yhdistystoimintaan Kilpailukykyinen puutarhaelinkeino Puutarhaliiton kehittämistoiminnan keskeisin tavoite on alan yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen. Tästä huolehtivat Puutarhaliiton asiantuntijat. Tärkeimpiä tehtäviä on uusimman tiedon levittäminen alan ammattilaisille joukkoneuvonnan keinoin. Tärkeitä työvälineitä ovat Viherympäristö- ja Puutarha & kauppa -lehdet, oppaat, koulutustilaisuudet ja projektitutkimukset. Valtakunnallisena kehittämisorganisaationa Puutarhaliitto saa maa- ja metsätalousministeriöltä valtionapua puutarhatalouden kehittämiseen. Puutarhaliiton ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä tulossopimuksessa sovitaan vuosittain kehittämis- ja neuvontatoiminnan avaintulosalueista. Vuodesta on myös puutarhaneuvonnan johtoryhmä osaltaan luotsannut alan kehittämistoimintaa. Elinkeinon kehittäminen toteutetaan yhteistyössä tuotannollisten toimialajärjestöjen, Viherympäristöliiton ja palvelujärjestöjen kanssa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat alan toimintaedellytyksiin vaikuttavat viranomaiset, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, järjestöt, kehittämishankkeet sekä yritykset. Tavoite: Kilpailukykyinen jatkuvasti kehittyvä elinkeino 3
Vuoden 214 avaintulosalueet olivat: Kannattava ja kilpailukykyinen puutarhatuotanto Kuluttajalähtöinen puutarhatuotanto Ympäristövastuullinen tuotantotoiminta Alaa palveleva vahva yhteistyöverkosto Viheralan toimintaedellytysten kehittyminen Elinvoimainen puutarhaharrastus Vireä harrastajajoukko on elinehto puutarhaelinkeinolle. Kestävän suomalaisen pihakulttuurin luominen ja puutarhanhoitoon innostaminen ovat Puutarhaliiton harrastepalveluiden kulmakivet. Tärkeimpiä työvälineitä ovat Kotipuutarha-lehti, joka valistaa ja innostaa, sekä puutarhanäyttelytoiminta, pihakilpailutoiminta ja valtakunnallinen puutarhapäivä. Keskeisessä asemassa ovat myös aktiiviset ja osaavat paikallisyhdistykset kotipuutarhureineen, jotka parantavat ympäristömme viihtyisyyttä ja tarjoavat toimintamahdollisuuksia suomalaisille puutarhayrittäjille. Tavoite: Elinvoimainen ja monipuolistuva puutarhaharrastus Alueellisten puutarhaseurojen asioita Puutarhaliitossa hoitaa paikallisyhdistystoimikunta, jonka työn tarkoituksena on: Puutarhakulttuurin kehittäminen. Puutarhaharrastuksen arvostuksen parantaminen. Paikallisyhdistysten toiminnan aktivoiminen. Yhteistyön rakentaminen muihin puutarha-alan järjestöihin ja toimijoihin sekä alaa edistäviin yhteistyötahoihin. Puutarhaliiton kuulumisia Puutarhaliiton hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Päätöksentekoa täydennettiin muutamalla sähköpostikokouksella. Toistuvia keskustelunaiheita ovat olleet kiristynyt taloustilanne, julkaisu- ja kehittämistoiminnan rahoittaminen, ilmoitusmyynnin ja markkinoinnin haasteet, alan tulevaisuuden näkymät sekä liiton strategiatyö. Hallitus käynnisti kokouksessaan kesäkuussa liiton strategiatyön. Yhteistyökumppanin etsintä tuotti tulosta ja lokakuussa solmittiin yhteistyösopimus konsulttitoimisto GoGrow n kanssa. Strategiatyö eteni sen jälkeen rivakasti. Lokakuussa hallitus piti ensimmäisen työpajansa ja joulukuussa jo toisen. Liiton toimihenkilöistä koostuva strategiatiimi kokoontui useita kertoja kokoamaan taustatietoa ja valmistelemaan toimintaympäristöanalyysiä. Joulukuussa suoritettiin sidosryhmien syvähaastattelut. Alkukeväästä 215 suoritetaan laaja jäsenkysely jonka jälkeen on strategisten linjausten vuoro siten, että strategiatyö valmistuisi huhtikuussa 215. Puutarhaliiton taloustilanne oli vielä alkuvuonna melko tasainen vaikka toimintokohtaiset vaihtelut edellisvuoteen nähden olivat merkittäviä. Mutta jo kesän jälkeen oli tilausmaksukertymä selvästi odotettua pienempi ja hallitukselle annettiin tulosvaroitus elokuun alussa. Syksyn mittaan markkinointibudjettia jouduttiin tarkistamaan ja tehtiin joukko sopeuttamistoimia kustannusten karsimiseksi. Loppusyksystä tilausmaksukertymä vahvistui hieman, mutta julkaisutoiminnan tuotot jäivät kuitenkin selvästi edellisvuoden tasosta. Sijoitustoiminnan tuotot kehittyivät sen sijaan positiivisesti, mikä osaltaan auttoi tasapainottamaan julkaisutoiminnan heikkoa tulosta. Puutarhaliiton työvoima supistui vuoden loppuun mennessä runsaan parin henkilötyövuoden verran luontaisen poistuman kautta. Työkuorma on nopeasti supistuneelle henkilöstölle muodostumassa ylisuureksi. Rekrytointitarpeeseen ja myös työtehtävien karsintatarpeeseen tarvitaan selkeitä linjauksia liiton strategityöstä ja johdolta. Annetut lausunnot Lausunto Eviralle sammalkasvualustasta Lausunto Eviralle Oiva-järjestelmästä Lausunto Eviralle elintarvikehuoneistojen tarkastusohjeesta Lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä 14/214 laeiksi suorista ja kansallisista tuista Lausunto Sigill Kvalitetssystem Ab:lle IP laatujärjestelmän yleisistä ehdoista Lausunto maa- ja mestätalousministeriön esityk sestä valtioneuvoston asetukseksi tuottajaorganisaatioista Lausunto valtioneuvoston esityksestä tutkimuslaboratorioista 4
Elinkeinon kehittäminen Puutarhaliiton kehittämis- ja neuvontatoiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä Puutarhaliiton toimialajärjestöjen, Kauppapuutarhaliiton, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton, Taimistoviljelijöiden ja Viherympäristöliiton kanssa. Näin varmistetaan, että neuvonnan ja kehittämisen painopisteet vastaavat yrittäjien tarpeita. Puutarhaliiton neuvonnasta ja kehittämisestä vastaavat asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä myös maaseutukeskusten neuvojien sekä tutkijoiden ja kehittämishankkeiden asiantuntijoiden kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovitut kehittämisen avaintulosalueet ja liiton kehittämistoiminnan strategia liittyvät vääjäämättä hyvin kiinteästi toisiinsa. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittuja puutarhatalouden kilpailukyvyn vahvistamisen avaintulosalueita vuonna 214 olivat: Vastuullinen tuotanto, laadunhallinta ja yritysjohtaminen asiakkaiden tarpeet huomioiden Ympäristövastuullinen ja kilpailukykyinen tuotantotoiminta Uutta teknologiaa hyödyntävä verkostomainen toimintatapa asiakastyöhön Lisäksi Puutarhaliiton kehittämistoiminnan avaintulosalueisiin kuuluu: Viheralan toimintaedellytysten kehittyminen Vastuullinen tuotanto, laadunhallinta ja yritysjohtaminen asiakkaiden tarpeet huomioiden Laatutarha-auditoijille järjestettiin kaksi harmonisointipäivää: yksi suomenkielinen päivä Helsingissä ja yksi ruotsinkielinen Seinäjoella. Uusia auditoijia koulutettiin kaksi. Laatutarha-auditointeja suoritettiin vuoden aikana Puutarhaliiton toimesta 35 kappaletta. Laatutarhajärjestelmän verkkosivumateriaalipankkia laajennettiin ja useita tukimateriaalilomakkeita, sähköinen itsearviointikysely ja auditoijien kysymyslomakkeisto päivitettiin. Tulkintoja täsmennettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa, kuten vaakojen varmennuskäytäntöjä, merkintävaatimuksia, työsuojelun toimintaohjelmaa. Lsäksi laadittiin auditoijien käyttöön hyödyllinen UKK lista (usein kysytyt kysymykset vastauksineen) yhtenäistämään käytänteitä. Laatuketjun rahoittamassa hankkeessa Kasvisten laatujärjestelmät vietiin pohjoismaista laatustandardiyhteistyötä eteenpäin. IP Kasvikset perussertifi ointi standardi valmistui syksyllä ja työt sertifi ointimenettelyjen ja auditoijien koulutuksen parissa on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 215. Puutarhaliitto on toiminut vastuutahona hankkeen moduuli 1:ssä (standardin luominen). FinE-taimien ominaisuudet ja valikoima on pidetty esillä kolmessa kevään puutarhanäyttelyssä, tiedotuksessa sekä liiton vuosikokousesitelmässä. Useita asiantuntijakirjoituksia kaikista edellä mainituista aiheista laadittiin, Puutarha&kauppa lehdessä, Trädgårdsnyttissä, Elintarvike-lehdessä, Laatunen-tiedotteessa sekä sidosryhmätiedotteiden muodossa. 5
Ympäristövastuullinen ja kilpailukykyinen tuotantotoiminta Viljelijöiden talviluentopäivillä sekä piirikokouksissa on tuotu esille kestävä kasvinsuojelu ja järjestetty kasvinsuojeluainetutkinnon suorittamistilaisuuksia. Taimistoviljelijöiden talvikurssi pidettiin 11.-12.3, havukasvien varttamiskurssi 23.4., taimitarha-aiheinen IPM-kasvinsuojelututkintotilaisuus ja siihen liittyvä koulutus järjestettiin myös keväällä. Maaliskuussa järjestettiin hedelmän- ja marjanviljelyalalla kasvinsuojeluainetutkinto, johon osallistui 46 henkilöä. Kasvihuonekoristekasveihin ja viheralueisiin painottuva kasvinsuojelun koulutuspäivä ja tutkintotilaisuus järjestetään 27.11. Uutta tietoa ja kokemusten vaihtoa on haettu mm osallistumalla Pohjoismaiseen taimistoneuvojien kasvinsuojelukokoukseen Tanskassa 7.-8.1, Pohjoismaiseen taimistoneuvojen tiedonvaihtopäiviin Norjassa 24.-25.11, sekä Taimistotekniikka-hankkeen kautta. Tässä hankkeessa kehitetään uusia taimityyppejä MTT Laukaan ja taimitarhojen yhteistyönä. Uusien lajien ja lajikkeiden menestymisvyöhykekokeiluja on jatkettu ja noin 3 uudesta taksonista on toimitettu aineistoa koekaupunkeihin. Taimistoviljelijöiden sekä Viher- ja ympäristörakentajien yhteistyönä on päivitetty viherrakentamisen toimitus- ja takuuehdot sekä taimien lajitteluohjeet. Uudet ohjeet on viety rakennustiedon nettipalveluun InfraRyl. (www.rakennustieto.fi /infraryl/). Taimistoviljelijöiden ja Helsingin kaupungin yhteistyönä on suunniteltu ja toteutettu kuntien taimihankinnan kehittämistä ja työn tiimoilta on järjestetty myös työpaja. Ammattikirjoituksena on laadittu kymmeniä kirjoituksia, mm. markkina-, lajike- ja tekniikkaan, kestävään kasvinsuojeluun sekä laadunhallintaan liittyviä juttuja. Näitä on julkaistu suomeksi PUUTARHA&kauppasekä Viherympäristö-lehdissä. Sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyöhön on kuulunut muiden muassa osallistumiset: MMM:n Vieraslajien neuvottelukuntaan vieraslajien hallintaa ja tietoisuuden lisäämistä koskevaan HAVINA tutkimushankkeen ohjausryhmään SLC:n kokoon kutsumaan neuvotteluun Tukesissa hedelmien ja avomaavihannesten kasvinsuojelusta kansallisen toimintaohjelman kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (National Action Plan, NAP) NAP-ohjausryhmään Kasvinsuojelun ja kasvinsuojeluaineiden neuvottelukuntaan Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen - TuoPro-hankkeen ohjausryhmään MMM kasvinterveysalajaostoon Kasvinsuojeluseuran puutarhajaostoon ja seuran hallitukseen MTT:n ja HY:n tutkimushanke Monipuolistuvat marjatilat, ohjausryhmään sekä Kasvinsuojeluteollisuus ry:n (KASTE) järjestämään tiedotustilaisuuteen ns. hormonihäirikkö-kasvinsuojeluaineiden odotettavissa olevista rajoituksista. Kasvinsuojelukeinovalikoiman kehittämistoimiin on olennaisena osana kuulunut kasvinsuojeluainevalikoiman monipuolistaminen, kuten: 12 vrk hätälupahakemuksia tehty ja saatu 2 kpl, Movento, Coragen Minor use -hakemus jätetty ja saatu 3 kpl, Hedonal-MCPA, Turex 5 WP, Topsin 7 WDG Raportointi Tukesiin vuoden koetoimintavalmisteista Kasvintuhoojien leviämisen estämisen keinoja kehitettiin Tervemarja-hankkeessa yhteistyössä mm. MTT:n ja ProAgrian kanssa. Hankkeessa laadittiin neuvontamateriaalia ja pyrkimyksenä oli myös luoda selvät pelisäännöt mansikan taimien turvalliselle hankinnalle Hollannista. Kasvihuonetekniikkaan ja energian käyttöön liittyen kasvihuonetekniikan asiantuntijallamme oli suhteellisen paljon toimeksiantoja: 4 neuvontakäyntiä viljelijätapaamispäiviä on järjestetty 9 kpl, arvonmäärityslaskelmia 5 kohteeseen kustannusarvioita ja käyttöomaisuuslaskelmia on laadittu yht 2 kpl energiasuunnitelmia 2 kpl ja 2 ovat yhä työn alla energialaskelmia tehty 5 kohteeseen LVI-teknistä tai rakennusteknistä suunnittelua on laadittu 7 kohteeseen. 6
Uutta teknologiaa hyödyntävä verkostomainen toimintatapa asiakastyöhön Puutarhaneuvonnan johtoryhmä päivitti Tieto-Sopu hankkeen suunnitelmaa uuden verkostomaisen toimintatavan jalkauttamiseen asiakastyössä. Hankkeelle saatiin käynnistysrahoitusta syksyllä 214, ja neuvontamallin kokeilut pilottiasiakastiimeissä voidaan aloittaa alkuvuonna 215. Yhteistyön pelisääntökeskustelu käynnistyi. Pelisääntökeskustelut käytiin neuvontaorganisaatioissa johtaja- ja puheenjohtajatasolla ja sopimusluonnos valmistui. Asiantuntijoiden konsultatiivista työotetta ja verkostojohtamisen valmiuksia vahvistettiin Uudistuva asiantuntijuus koulutusohjelmassa yhteistyössä MTT:n ja HAMK:in kanssa. Koulutusohjelma käynnistyi huhtikuussa. Käytännön toteutukseen saatiin Hämeen Ely-keskuksen myöntämää Täsmä rahoitusta. Koulutukseen osallistuvat Puutarhaliitosta viisi asiantuntijaa ja 15 MTT:n tutkijaa. Koulutusohjelma (8 lähipäivää ja 11 etäpäivää) päättyy vuonna 215. Puutarhaliitossa otettiin käyttöön Offi ce 365 -ohjelmisto jonka myötä käytössä on nyt Lync-videoneuvottelumahdollisuus, pikaviestintä ja työpöydän jakamistoiminnot. Nämä tarjoavat hyvät tekniset mahdollisuudet yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Useita tapahtumia järjestettiin kuten: 3-päiväinen taimitarha-alan kotimaanretki heinäkuun lopussa Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle 5-päiväinen taimitarha-alan opintomatka Italiaan marraskuussa 4.11. Taimitarha-alan tulevaisuus seminaari Taimistoviljelijöiden 75-vuotisjuhlan yhteydessä HML:n ja TVY:n yheinen talvikurssi 11.-12.3 Marjanviljelijöiden opintomatka Balkanin valtioihin 12.-19.1.214 Kasvinsuojeluseuran puutarhajaoston kesäretki Hämeen alueen viljelmille 17.6.214 Kaamosmarjaseminaari 24.-25.11.214 Valmisteltu avomaavihannes-, mansikka- ja omenaseminaaria 7.-8.1.215 (yhteistyö Suomen Talousseuran kanssa). 7
Viheralan toimintaedellytysten kehittyminen Viheralan kehittämistyötä on tehty yhteistyössä viheralan kattojärjestön Viherympäristöliitto ry:n, Taimistoviljelijät ry:n ja Viher- ja ymäristörakentajat ry:n kanssa. Kehitystyön tueksi on pidetty säännöllisesti viherjärjestöjen toimihenkilöjohtajien palaverit. Yhteistyötä tukee samoin säännöllisesti pidetyt tiedotuskeskuksen kokoontumiset joissa laaditaan yhteinen tiedotuskalenteri ja joissa työstetään tiedotukselle yhteiset pelisäännöt. Koko viheralalle suunnattua Viherympäristö-lehteä ja sen B-numerona julkaistavaa Vihreää kirjaa on julkaistu ja edelleen kehitetty yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa. Julkaisuyhteistyöstä raportoidaan tarkemmin luvussa Elinkeinotoimintaa ja harrastusta tukevaa viestintää. Viher- ja ymäristörakentajat ry:lle tarjottiin osa-aikaisen toiminnanjohtajan palvelut ja Viherympäristöliitto ry:lle osa-aikaisen pääsihteerin ja Viherpäivävastaavan palvelut. Taimistoviljelijät ry:lle tarjottiin osaaikaisen toiminnanjohtajan palvelut. Näyttelypuistotoiminnan edistämiseen on osallistuttu Kotipuutarhalehden osastolla ja Marketanpuiston ystävät ry:n hallitustyön kautta. Puutarhaliitto on osallistunut Vuoden ympäristörakenne -kilpailun järjestämiseen hoitamalla kilpailun käytännön järjestelyt, osallistumalla tuomarointiin sekä tiedotukseen. Taimitarhaviljelijöiden yhteistyötä, on tehty osana valtionapuista kehittämistoimintaa ja yhteistyössä Taimistoviljelijät ry:n kanssa. 8
Elinkeinon toimintaa ja puutarhakulttuuria tukeva viestintä Kotipuutarha -lehti perustettiin 1941 Kotipuutarha-lehti muuttuvassa mediamaailmassa Koko printtimedia-ala on murroksessa. Laman keskellä lukijat miettivät tarkoin, mitä lehtiä tilaavat ja tyydyttävät informaation tarpeensa yhä enemmän sosiaalisen median keskusteluryhmissä. Samoin ilmoittajat ovat siirtäneet markkinointinsa painopistettä nettiin. Tämän vuoksi sekä levikki että ilmoitusmyynnin volyymi ovat lähes kaikissa lehdissä laskeneet. Tilanne heijastuu myös Kotipuutarhalehteen. Vuoden levikki oli 29.968 kpl. Kotipuutarhan markkinointi alkoi tammikuun alussa. suoramarkkinointikampanjalla. Kampanjan tulos oli melko hyvä, mutta levikkimarkkinointi on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Euromääräinen irtonumeromyynti myynti pysyi edellisvuoteen nähden suunnilleen samana, mutta koska Rautakirja nosti vuoden alussa provisio-osuuttaan, irtonumeromyynnin tulos laski 3,8 prosenttia. Kotipuutarha-lehti on ollut hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja sen vuonna perustettu Facebook-ryhmä jatkoi edelleen kasvuaan. Viime vuoden lopussa ryhmään kuului noin 5. jäsentä, joista 1.2 oli tullut vuoden 214 aikana. Lehden internet-sivuja on uudistettu vähitellen. Sivukävijöiden on mahdollista ladata itselleen artikkeleja erilaisista ajankohtaisista aiheista kirjautumalla sivuston käyttäjäksi. Kotipuutarhan internetissä oleva lehtiarkisto on avoinna kaikille kestotilaajille, joilla on voimassa normaalihintainen tilaus. Arkistosta löytyvät vuodesta alkaen kaikki numerot digitaalisina näköislehtinä. Kotipuutarha-lehdellä oli huhtikuussa 214 Helsingin Oma Piha -messuilla oma osasto, joka jakautui kahteen osaan myyntiosastoon ja sisutettuun parvekepuutarhaan käytävän vastakkaisella puolella, joka oli osa messujen järjestämää kilpailua. Neljästä mukana olleesta, eri lehtien sisustamasta parvekepuutarhasta messuyleisö äänesti Kotipuutarhan osaston kaikkein parhaaksi. Lisäksi lehden päätoimittaja piti joka päivä messujen ohjelmalavalla esityksen parvekeviljelystä. Kotipuutarha osallistui pienemmällä osastolla myös Tampereen Puutarhamessuille ja Puutarhan kevät messuille Turussa. Lisäksi lehti osallistui näyttävällä mainoskankaalla Satakunnan Puutarhaseuran järjestämiin Taide Puutarhassa sa -mesuihin Kaikkien messujen yhteenlasketun tuotemyynnin tulos oli tyydyttävä ja Kotipuutarhan an tilauksia messuilla myytiin välttävästi. Vuoden 214 aikana lehdellä oli yksi lukijamatka, joka suun-untautui kesäkuun alkupuolella a Etelä-Englantiin. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina Kotipuutarha-lehti oli mukana järjestämässä Avoimet Puutarhat päivän, johon osallistui satoja yksityisiä ja julkisia puutarhoja ympäri Suomen. Puutarhaliiton kuva-arkiston myynti oli vuonna 214 vähäistä, mutta Kotipuutarha käytti arkistokuvia jutuissaan lehden jokaisessa numerossa. Yhteistyö puutarha-alan eri toimijoiden kanssa jatkui. Espoon Marketanpuistossa sijaitseva, yhteistyössä Kekkilän, Ruduksen, Puutarha Tahvosten ja Tikkurilan kanssa perustettu Ideapihat-osasto oli hyvässä esittelykunnossa koko kesän. 9
Sisältöyhteistyö Suoramedia Oy:n Suomela-sivuston kanssa jatkuu. Sivuston avulla Kotipuutarha on parantanut tunnettuuttaan harrastajien keskuudessa ja tuonut myös uusia tilaajia lehdelle. Viherympäristö on arvostettu tietolähteenä Viherympäristö-lehdellä oli 22. vuosikerta. Lehdestä ilmestyi edelleen kuusi numeroa. Maaliskuussa ilmestyi viheralan laajin ja kattavin osoite- ja palveluhakemisto, Vihreä Kirja. Sen osoitteellinen jakelu oli 15 kappaletta. Se on merkittävä viheralan markkinointi- ja tiedotussatsaus alan sidosryhmiin. Vihreä Kirja menee viheralan ammattilaisten lisäksi arkkitehtitoimistoihin, isännöitsijätoimistoihin, rakennuttajille ja suurten taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille. Vihreällä Kirjalla on oma internet-sivusto, jonka hankintahakemistoon pääsevät mukaan vain Vihreässä Kirjassa ilmoittavat tahot. Viherympäristön teemat 214: 1.Viherpäivät. Viheralan koulutuksen tulevaisuus. 2. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, läpäisevät pinnoitteet, suunnittelua ohjaavat keinot. Muutospaineet kaavoituksessa ilmastonmuutos, tiivistyvä kaupunki miten viheralueet? 3. Kasvinsuojeluopas. Integroitu kasvinsuojelu. Kaupunkikeskustahankkeet/kävelykeskustat. 4. Liikunta- ja viheralueiden integroitu käyttö. Eri ikäryhmien liikunta- ja leikkiympäristöt. 5. Viherala matkailun edistäjänä, esimerkkejä Suomessa ja ulkomailla. Historialliset puistot matkailunäkökulmasta. ViherTek-näyttely 6. Ulkovalaistuksen periaatteet. Esimerkkejä onnistuneista valaistuskohteista. Viheralan vastuullinen liiketoiminta. Viherympäristö oli mukana Aikakausmedian tutkimuksessa ammatti- ja järjestölehdille. Sen mukaan peräti 51 % sanoo lukevansa lehden jokaista numeroa yleensä yli tunnin verran. 85 % lukee lehden jokaisen numeron. Lehti koetaan tärkeäksi, jopa 61 % sanoo sen olevan tärkein ammattitiedon lähde. Osoitteessa viherymparisto.fi löytyvät sekä Viherympäristön että Vihreän kirjat sivut. Lehden uutissisältöä purettiin lehden nettisivuilla. Vihreä Kirja. Teemasisältöä: Asunto- ja kiinteistöyhtiöpihat. Mitä asioita määritellään jo kaavatasolla. Haasteellinen ympäristö. Mitä pitää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kehitettävät asiat, kuten lumia koskevat suunnitteluohjeet. Kasvillisuuden hoito. Kukkivat puut. Ilmastonmuutokseen varautuminen. Mikä on ohjeistustilanne? Käytännön esimerkkejä. Tilanne leikkipaikoilla? Tulevat haasteet? Onko turvallisuus viety liian pitkälle? 1
Puutarha&kauppa-lehti uudisti ulkonäköään Puutarhaliitto ry:n ja Kauppapuutarhaliitto ry:n julkaisema Puutarha&kauppa-lehti ilmestyi vuoden 214 aikana 21 kertaa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton jäsenlehtenä oli 12 numeroa. Lehden ulkoasu uudistui perusteellisesti, ja uudistetun ulkoasun ensimmäinen numero oli 7/214. Lehden 18. ilmestymisvuoden joka numerossa oli oma teemansa, minkä lisäksi jokaiselle numerolle oli nimetty tietty kasviaihe. Vuoden aikana ilmestyi kolme kertaa P&k Juliste, ja aiheina olivat tomaatti, puutarhatuotanto ja joulukukat. Kolmatta kertaa valittu Vuoden asiantuntija Jarmo Lemström palkittiin Lepaa 214 -näyttelyn yhteydessä. P&k:n Huippuosasto-palkinto myönnettiin Lepaalla Kekkilä Oy:lle. Lehden vakiopalstoja olivat kolumnit, tapaamassa-, miten on- ja tätä mieltä -palsta. Tuoreet- sivuilla kerrottiin ajankohtaisista asioista. Kussakin numerossa oli puutarhajärjestöjen ja alan asiantuntijoiden kirjoittamina kaksi neuvonta-kirjoitusta. Numerosta 9 alkaen Markkinapaikassa aloitettiin uusi Mitä kuuluu- palsta MP-ilmoittajille. Tulevaisuuden tekijät palstalle puutarha-alan oppilaitosten opiskelijat tuottavat sisällön, ja ensimmäinen näistä ilmestyi numerossa 12. Kukkakauppa-alan uutis- ja ammattilehti P&k Floristi, jota Suomen Kukkakauppiasliitto ry käyttää jäsenlehtenään, ilmestyi kahdeksan kertaa. Vuoden 214 numeroissa 1 julkaistiin vihannesten ja numerossa 21 marjojen ja hedelmien kasvinsuojeluliitteet. Lisäysmateriaali oli teemana numerossa 17 ja kasvinterveys numerossa 2. Työvoima, avomaavihannekset, marjat ja hedelmät sekä luomu olivat omina teemoinaan vuoden aikana. Myös energia, puutarhakauppa, tukkukauppa, markkinoin-nti, kukat ja vihertuotanto käsiteltiin teemoina 214 aikana ilmestyneissä lehdissä. Numerossa 13 ilmestyi Lepaa 214 näyttelyopas ja numerossa 15 pureuduttiin näyttelyn uutuuksiin. Numero 14 jaettiin kaikille puutarhaopintonsa vuonna aloittaneille opiskelijoille. Seinäkalenteri, jonka kuvat ovat lehden toimittajien kuvaarkistoista, ilmestyi perinteisesti numeron 19 yhteydessä. 11
Vuoden vihannes: Erikoistomaatit Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarhaalan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967. Perinteisen pyöreän, punaisen tomaatin rinnalla myydään paljon erikokoisia, erimuotoisia ja -värisiä erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, helmi- ja miniluumutomaatteja, pihvitomaatteja ja keltaisia sekä oransseja tomaatteja. Erikoistomaattien suosion nousuun on useita syitä. Tomaattien erilaiset muodot, värit ja käyttöominaisuudet viehättävät, ja niiden avulla haetaan vaihtelua perinteisiin ruuanlaittotapoihin ja -resepteihin. Teemavuoden aikana tuotettiin taustapaketti Puutarhaliiton ja Kotimaisten kasvisten nettisivuille ja erikoistomaateista tiedotettiin vuoden aikana Vuoden Ympäristörakenne: Lounatuulenpuisto Hyvinkäällä Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 24. kerran. Vuoden 214 Puutarhaliiton ja Rakennustuoteteollisuus RTT:n kilpailun voittajaksi valittiin Lounatuulenpuisto Hyvinkäällä. Kilpailun tulokset julkistettiin 1.2.215 Valtakunnallisilla Viherpäivillä Tampereella. Ison puistoalueen erilaiset teemat ja toiminnot muodostavat moni-ilmeisen, viihtyisän kokonaisuuden, keitaan keskelle Metsäkaltevan uutta asuinaluetta. Puiston korkeuseroja hyödyntävä hulevesijärjestelmä on sekä toiminnallisesti että maisemallisesti onnistunut. Korkeatasoisen hoidon ansiosta kasvit voivat hyvin. Kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Hyvinkään kaupungin Tekniikka ja ympäristö, suunnittelusta Hyvinkään kaupungilta Terhi Parkkali-Reskola, Elina Ekroos ja Asako Hashimoto sekä toteutuksesta Hyvinkään kaupungin Alueiden ja Viheralueiden kunnossapito ja Kiviasennus- ja saneeraus Koponen Oy. Lisäksi kunniakirjat luovutettiin erikoiskasveja toimittaneille Huhdan Taimitarha Oy:lle ja Arboretum Mustilalle. 12
Vuoden Avoin Puutarha: Peltolan siirtolapuutarha Peltolan siirtolapuutarha sai Vuoden Avoin Puutarha tunnustuspalkinnon Kevätpuutarhamessuilla Tampereella. Tunnustus luovutettiin nyt toista kertaa. Tunnustuksella halutaan nostaa esille Avoimet puutarhat teemapäivään osallistuneita elämyksellisiä puutarhoja ja tukea suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhaharrastusta. Valintakriteereinä ovat mm. tapahtumaan huolellinen valmistautuminen, antaumuksellinen osallistuminen toteutukseen, kokemusten aulis jakaminen ja arvokkaiden vinkkien antaminen tapahtuman edelleen kehittämiseen, aktiivinen tiedottaminen sekä puutarhan elämyksellisyys. Peltolan Siirtolapuutarhan alueella on 22 mökkipuutarhaa, joista 5 osallistui Avoimet Puutarhat -tapahtumaan. Siirtolapuutarhayhdistys oli mukana tapahtuman valmistelussa kaikin tavoin aktiivisesti. Kuvassa tunnustusta vastaanottamassa Peltolan siirtolapuutarhayhdistyksen puolesta Marja-Leena Knuutinen ja Kauno Partanen. Alueen innokkaat puutarhaharrastajat ottivat vierailijat ystävällisesti vastaan ja antoivat kävijöille runsaasti neuvoja. Puutarhat olivat hyvin hoidettuja, taidokkaasti itse rakennettuja ja kasvilajistoltaan elämyksellisiä. 13
Puutarhaliiton paikallisyhdistystoimikunta ja Avoimet puutarhat 29.6.214 Puutarhaliiton paikallisyhdistystoimikunta toimii Puutarhaliiton ja sen alueellisten puutarhayhdistysten välisenä yhteys- ja yhteistyötahona. Toimikunta aktivoi harrastajia, seuraa ajassa liikkuvia ilmiöitä ja muokkaa tietoa ja kokemuksia sisällöksi kentän toimintaan. Jäsenet toimikuntaan valitaan kahden vuoden välein. Toimikunta kokoontui vuoden 214 aikana kolme kertaa. Kesäkokoukseen Katarina Lassheikin kotipuutarhassa Kirkkonummella kutsuttiin myös varajäsenet. Paikallisyhdistystoimikunta valmisteli opintomatkan Tanskaan. Matka jouduttiin viime metreillä kuitenkin peruuttamaan heikon osallistujamäärän takia. Opintomatkan sijasta päätettiin järjestää talviseminaari Jyväskylän Viherlandiaan helmikuussa 215. Toimikunta ideoi vuosittain seuraavalle vuodelle toimintateeman, jota toteutetaan paikallisyhdistysten tapahtumissa. Vuoden 215 teemaksi valittiin Voimaa puutarhasta puutarhavoimaa. Esteettä mukaan! Paikallisyhdistystoimikunnan ja Svenska Trädgårdsförbundetin alullepanemaan Avoimet puutarhat -tapahtumaan ilmoittautui vuonna 214 lähes 5 koti- ja mökkipuutarhaa. Lisäksi tapahtumassa oli mukana julkisia ja kaupallisia puutarhakohteita. Teemapäivä vietettiin osassa Suomea erittäin koleassa ja sateisessa säässä. Sateisesta säästä huolimatta tapahtuma oli suosittu ja yli 44 puutarhavierailua tehtiin päivän aikana. Puutarhoja yhdistävänä tekijänä oli, että omistaja koki itse puutarhansa esittelemisen arvoiseksi ja halusi jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa. Maiju ja Yrjä Rikalan puutarhasäätiön avustuksella oli mahdollista palkata tapahtumalle koordinoija pariksi kuukaudeksi. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat aktiivisten puutarhayhdistysten lisäksi Svenska Tärdgårdsförbundet, Kotipuutarha-lehti sekä Fiskars. Fiskars lahjoitti oksasakset kaikille puutarhansa tapahtumapäivällä avanneille puutarhureille. Tapahtuman tueksi oli valmisteltu näyttävä viiri, rintamerkkejä sekä tuki- ja markkinointimateriaalia puutarhaomistajien käyttöön. Verkkopalvelu avoimetpuutarhat.fi, sekä keskustelufoorumi ja tiedotus osoitteessa www.facebook.com/avoimetpuutarhat olivat ahkerassa käytössä. Avoimet puutarhat -teemapäivän seuraavaksi ajankohdaksi sovittiin 28.6.215 klo 12-18. Lisätietoja nettisivuiltamme www.puutarhaliitto.fi > alueelliset puutarhaseurat. 14
Puutarhaliiton organisaatio Henkilökunta Toimisto Toimitusjohtaja Katarina Lassheikki Talouspäällikkö Anja Kivinen Johdon sihteeri Aila Lindfors (osa-aikainen) Osastosihteeri Eeva Vilen Keskuksenhoitaja, toimistosihteeri Eila Vilen Lomasijainen Viivi Kivinen (2.6.-28.8.214) Kotipuutarha Päätoimittaja Maija Stenman Toimituspäällikkö Minna Siltala Toimittaja Outi Tynys 26.3.214 saakka Toimittaja/kuva-arkiston hoitaja Annikki Oikkonen Toimittaja Ella Räty 11.12.214 saakka Media-assistentti Agneta Järvenpää Visuaalinen suunnittelu Piia Ouri Markkinointisuunnittelu Piia Reinikainen (opintovapaalla 1.3. 3.6. ja 1.8. 31.1.214) Markkinointiassistentti ja toimitusharjoittelija Kati Jukarainen (17.2. -31.1.214) Kesävalokuvaaja Hanna Marttinen (16.5. -29.8.214) PUUTARHA&kauppa Toinen päätoimittaja Katarina Lassheikki Avomaatuotannon asiantuntija AnnaMarja Vilander Viherympäristö Päätoimittaja Seppo Närhi Lehden taitto Agneta Järvenpää Tiedotus Tiedotusvastaava Seppo Närhi Tapahtuma koordinoija Jaana Ojanen (3.4.214-3.6.214) Kehittäminen ja neuvonta Toimitusjohtaja Katarina Lassheikki Taimitarhatuotannon erikoiskonsulentti Jyri Uimonen (hoitaa myös Taimistoviljelijät ry:n sihteerin tehtävät) Avomaatuotannon asiantuntija AnnaMarja Vilander Kasvinsuojelun asiantuntija Hanna Skogster Puutarhaliitto Kauppapuutarhaliitto Tekninen asiantuntija Jukka Tuominen Puutarhaliitto Hedelmän- ja Marjanviljelijäinliitto Hedelmä- ja marjatuotannon erikoiskonsulentti Tuija Tanska 15
Jäsenistö, edustajisto, hallitus Toimintavuoden 214 aikana Puutarhaliittoon kuului 17 puutarha-alan erikoisyhdistystä, 25 paikallista puutarhayhdistystä ja 21 muuta jäsenyhteisöä. Erikoisyhdistykset (perustamisvuosi suluissa) Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry (1946) Hortonomien Yhdistys ry (1925) Interfl ora-suomi ry (1927) Juurestentuottajat ry (1984) Kaalintuottajat ry (1983) Kauppapuutarhaliitto Handelsträdgårdsförbundet ry (1919) Puutarha-Agronomit ry (1984) Puutarhanaiset Trädgårdskvinnorna ry (1949) Puutarhateknikot ja Puutarhurit ry (1947) Puutarhatuottajat ry (1951) Sipulintuottajat ry (1974) Suomen Kukkakauppiasliitto ry (1932) Suomen Puutarhakauppiaat ry (1969) Suomen Siirtolapuutarhaliitto (193) Svenska Trädgårdsförbundet rf (1946) Vihannesviljelijät ry (1959) Viherympäristöliitto ry (1991) Paikallisyhdistykset Anjalankosken Puutarhaseura (1999) Etelä-Pohjanmaan Puutarhaseura ry (1945) Hämeen Puutarhaseura ry (1919) Jyväskylän Puutarhaseura ry (1896) Jämsänkosken puutarhaseura (195) Kainuun Puutarhayhdistys ry (198) Kotkan Seudun Puutarhaseura ry (192) Kouvolan Seudun Puutarhaseura ry (192) Kuopion Puutarhaseura ry (1923) Lahden Puutarhaseura ry (198) Lapin Puutarhayhdistys ry (1949) Lappeenrannan Seudun Puutarhaseura ry (1938) Lohjanseudun Puutarhaseura ry (1935) Loimaan Seudun Puutarhaseura ry (1955) Lounais-Suomen Puutarhayhdistys ry (191) Loviisan Puutarhayhdistys Lovisa Trädgårdsförening ry (1947) Mikkelin Puutarhayhdistys ry (1987) Oulun Puutarhayhdistys ry (1897) Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistys ry (1953) Pohjois-Uudenmaan Puutarhaseura ry (1941) Porvoon Puutarhayhdistys ry (1951) Rauman Puutarhayhdistys ry (1936) Satakunnan Puutarhaseura ry (1919) Savonlinnan Seudun Puutarhayhdistys ry (1941) Tampereen Puutarhaseura ry (1896) Jäsenyhteisöt Akateemiset Kasvintuottajat () Espoon Puutarhayhdistys () Hyötykasviyhdistys (1978) Imatran Puutarhan ystävät (1995) Jokilaaksojen puutarhaseura ry (1997) Juankosken Puutarhaseura ry () Jämsän Puutarhakerho ry (1964) Kaakon Kotipuutarhaseura ry (1994) Kangasniemen Pihatarhurit (1992) Karjaanseudun Puutarhaseura ry (1995) Karkkilan Puutarhayhdistys ry (195) Keravan Seudun Puutarhayhdistys ry (1961) Koulupuutarhayhdistys ry (1914) Kuusankosken Puutarhayhdistys ry (1922) Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry () Lepaan Oppilaskunta ry (1913) Maatiainen ry (1989) Pieksämäen Kotipuutarhaseura ry (1962) Suomen Ruususeura ry (1989) Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry () Ylä-Savon Puutarhaseura (1968) Kunniapuheenjohtaja Puutarhaneuvos Erkki Laurila, Lepaa Kunniajäsenet Puutarhaneuvos Pauli Ojanen, Naantali Puutarhaneuvos Kyösti Suutari, Karhula Puutarhaneuvos Leena Iisakkila, Helsinki Hortonomi Aimo Nummi, Vantaa MMM Aarno Murtomaa, Helsinki Puutarhaneuvos Matti Hantula, Toimitusjohtaja Markus von Weissenberg, Turku Juhani Piirainen, Rusko Edustajisto Puheenjohtaja Risto Tahvonen, professori, Piikkiö - Varapuheenjohtaja Heikko Peltoniemi, lehtori, Hämeenlinna 16
Hallitus Puheenjohtaja Risto Lehto, puutarhaneuvos, haut. toim.pääll., Helsinki, hallituksen jäsen 23, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja. Varapuheenjohtaja, Kaisu Avotie (vihertuotanto), toimitusjohtaja, Pälkäne, Fredrik Björklund (ruotsinkielinen tuotanto), hortonomi, Dragsfjärd, Jyrki Jalkanen, toiminnanjohtaja, Helsinki (kasvihuonetuotanto ), 214 Esko Kiviranta (toimialakiintiöiden ulkopuolinen jäsen) kansanedustaja, Sauvo, Timo Koski (vihertuotanto), kaupunginpuutarhuri Kuru, Sakari Makkonen (kasvihuonetuotanto), puutarhaviljelijä, Pilpala, Niina Minkkinen-Westerlund, (palvelutoimiala), toiminnanjohtaja, Helsinki, 214 Pertti Pehkonen (vihertuotanto) ylipuutarhuri, Espoo, Pirjetta Sipiäinen-Salo (paikallisyhdistysten toimiala), neuvontahortonomi, Pori, Timo Taulavuori (toimialakiintiöiden ulkopuolinen jäsen), toimitusjohtaja, Vantaa, Vesa Tuloisela (marja- ja hedelmätuotanto), puutarhaviljelijä, Hämeenkoski, 214 Irmeli Vinnikainen (avomaan vihannestuotanto), puutarhaviljelijä, Forssa, Sihteeri Katarina Lassheikki Hallituksen työvaliokunta Puheenjohtaja Risto Lehto Kaisu Avotie Jyrki Jalkanen Timo Taulavuori Vesa Tuloisela Sihteeri Katarina Lassheikki Tilintarkastaja varsinainen: Heidi Vierros KHT varalla: Miika Karkulahti KHT Toiminnantarkastaja varsinainen: toimitusjohtaja Marjatta Nummela varalla: toimitusjohtaja Henrik Bos Puutarhaliiton valiokunnat ja toimikunnat Puutarhaliiton hallitus on asettanut seuraavat valiokunnat ja toimikunnat työskentelemään oman erityisalansa kysymysten selvittämiseksi. Paikallisyhdistystoimikunta Puheenjohtaja Pirjetta Sipiläinen-Salo, Satakunnan puutarhaseura ry, varalla: Matti Lahtinen, Espoon Puutarhayhdistys ry, Varapuheenjohtaja Hannu Ojanen, Etelä-Pohjanmaan Puutarha-seura, varalla: Anna Wahlberg, Etelä-Pohjanmaan Puutarhaseura Markku Mäkelä, Tampereen Puutarhaseura ry varalla: Martti Uotila, Tampereen Puutarhaseura ry Anneli Salo, Lahden Puutarhaseura ry, varalla: Ellen Helo, Imatran Puutarhan ystävät Eero Simola, Hämeen Puutarhaseura ry, varalla: Marjatta Uosukaisen Jyväskylän puutarhaseura ry Merja Tiihonen, Kuopion Puutarhaseura ry varalla: Ulla Linervo, Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistys ry, Katarina Lassheikki, Puutarhaliitto ry sihteeri Annikki Oikkonen, Puutarhaliitto ry Museotoimikunta Puheenjohtaja Pekka Metsola Esko Alm Kaarina Hänninen Erkki Laurila Pekka Markkula Heikki Peltoniemi Nimistötoimikunta (ei toimintaa 214) Puheenjohtaja Ella Räty Pentti Alanko Arto Kurtto Henry Väre 17
Puutarhaliiton edustus eri yhteisöissä Aikakauslehtien Liitto Maija Stenman Asuntomessut yhteyshenkilö Seppo Närhi EU-asiain komitea, maa- ja metsätalouspolitiikkajaosto, laaja kokoonpano Katarina Lassheikki EU-asiain komitean alainen Kylvösiemen- ja taimiaineistoalajaosto Jyri Uimonen EVIRA:n kasvinsuojeluainejäämä valvojat varsinainen jäsen Hanna Skogster FinE -työryhmä Jyri Uimonen Floristisen alan tutkintotoimikunta Owe Salmela HAVINA -vieraslajiportaalin ohjausryhmä Jyri Uimonen HY / Hytönen Timo: Marjatuotannon sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon: Tehostettu lajikevalinta geenitestin avulla hankkeenohjausryhmä: Tuija Tanska HY / Maataloustieteiden neuvottelukunta Jyri Uimonen HY / KuY / MTT / ProAgria: Suomalaisen marjatuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa hankkeen ohjausryhmä Tuija Tanska HY / Ruralia instituutti: Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro -hankkeen ohjausryhmä Katarina Lassheikki Kasvilajikelautakunta varsinainen jäsen Jyri Uimonen varajäsen Tuija Tanska Kasvinsuojeluaineneuvottelukunta varsinainen jäsen Hanna Skogster varajäsen Tuija Tanska Kasvinsuojelun neuvottelukunta varsinainen jäsen Hanna Skogster varajäsen Tuija Tanska Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisen toimintaohjelman ohjausryhmä varsinainen jäsen Hanna Skogster Kasvinsuojeluseura ry:n puutarhajaosto puheenjohtaja Tuija Tanska jäsen Hanna Skogster Kasvullinen lisäys -hankkeen ohjausryhmä Jyri Uimonen Kevätpuutarha-Messut, näyttelytoimikunta Risto Lehto pj Katarina Lassheikki Seppo Närhi Kotimaiset Kasvikset ry hallituksen vpj. Katarina Lassheikki sihteeri Jyri Uimonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Laukaan viljelyvaliokunta Kaisu Avotie Laatutarha kansainvälisesti kilpailukykyiseksi -hankkeen ohjausryhmä sihteeri Katarina Lassheikki Lannoite- ja kasvualusta -alajaosto varsinainen jäsen Tuija Tanska varajäsen Jyri Uimonen Maatalouden erikoisyhdistysten liiton johtokunta Katarina Lassheikki Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, hallintoneuvosto varsinainen jäsen Jyri Uimonen varajäsen Tuija Tanska MMM:n vieraslajien neuvottelukunta varsinainen Jyri Uimonen MMM Vieraslajien seurantajaosto Jyri Uimonen MMM:n kasvinterveysalajaosto varsinainen jäsen Hanna Skogster MTK:n puutarhavaliokunta pj. Jarmo Suominen Katarina Lassheikki Maatilojen energiaohjelman toimeenpanoa valmisteleva työryhmä Jukka Tuominen Maatilojen energiaohjelman ohjausryhmä Katarina Lassheikki Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiön hallitus varapj. Pekka Metsola Reima Karetie Kaarina Hänninen Marketanpuiston ystävät ry Maija Stenman Nikolai ja Ljudmila Borisoffi n Puutarhasäätiö, hallitus asiamies Katarina Lassheikki Oiva III sidosryhmä Katarina Lassheikki Opetushallitus, maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta varajäsen Jouko Hannonen ProAgria Kasvintuotantopalveluiden Puutarha-alan neuvonnan johtoryhmä pj. Katarina Lassheikki ProAgria Kasvintuotantopalveluiden johtoryhmä Katarina Lassheikki Puutarhatalouden tutkintotoimikunta Theresa Gull Taimistotekniikka -hankkeen ohjausryhmä sihteeri Jyri Uimonen 18
Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro -hankkeen ohjausryhmä Katarina Lassheikki Uhkaako Candidatus Liberibacter solanacearum Suomen perunantuotantoa -tutkimushanke ohjausryhmän jäsen Hanna Skogster Vaarallisten kasvintuhoojien riskinhallinta marja- ja hedelmätuotannossa neuvonnan ja tutkimuksen keinoin (Tervemarja) -hanke ohjausryhmän jäsen Hanna Skogster projektityöntekijä Tuija Tanska Taitaja-kilpailun viherrakentamisen ohjausryhmä Seppo Närhi Vihertaitaja kilpailun tuomaristo Seppo Närhi Annikki Oikkonen ViherTek -näyttelytoimikunta Seppo Närhi Vuoden Avoin Puutarha - tuomaristo Katarina Lassheikki Maija Stenman Annikki Oikkonen sihteeri Vuoden Ympäristörakenne kilpailu tuomariston jäsen Risto Lehto sihteeri Jyri Uimonen Ympäristötuen valmisteluryhmän puutarhaalatyöryhmä AnnaMarja Vilander Puutarhaliiton jäsenyys eri yhteisöissä Aikakauslehtien Liitto ry Hyötykasviyhdistys ry Kasvinsuojeluseura ry Kotimaiset Kasvikset ry Maatalouden erikoisyhdistysten liitto ry Marketanpuiston ystävät ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry ProAgria Keskusten Liitto ry Suomalaisen Työn liitto ry Työtehoseura ry Puutarhakulttuurirahaston myöntämät stipendit ja lahjoitukset 5 euroa Taimistoviljelijät ry:lle yhdistyksen 75-vuotisjuhlapäivänä. Apuraha on tarkoitettu taimistoviljelyä edistävään toimintaan. Puutarhaliiton hallituksen myöntämät ansiomerkit ja viirit Puutarhaliiton hopeinen ansiomerkki Jarmo Lainiala Marja Suomalainen Marita Wallin Puutarhaliiton kultainen ansiomerkki Kari Nurmi 19
Puutarhanumerot Puutarhanumerot - tilastot kuvaavat puutarhaelinkeinossa tapahtuneita muutoksia -luvulla. Puutarhanumerot -mittarit on valittu siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaavat tuotantotoiminnassa ja sen rakenteessa, yritysten tehokkuudessa ja tuotannon kannattavauudessa tapahtuneita muutoksia, ja niiden kehitystä valtakunnan tasolla. Merkittävä osa puutarhanumeroista käytetään myös maaja metsätalousministeriölle tehtävässä raportoinnissa puutarha-alan valtionapuisen neuvonta- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuudesta. Määritelmiä: Puutarha-alaan kuuluvat: vihannesten, marjojen, hedelmien, koristekasvien, taimitarhakasvien, yrttien, sienten ja eräiden muiden erikoispuutarhakasvien tuotanto sekä avomaalla että kasvihuoneessa viheralueiden suunnittelu, rakentaminen, ylläpito sekä niitä palvelevien materiaalien tuotanto puutarha- ja kukkakauppa Viheralan määritelmä: Viheralaan kuuluvat viheralueiden suunnittelu, rakentaminen, ja ylläpito sekä niitä palveleva materiaalien tuotanto, kauppa, hallinto sekä alan koulutus, neuvonta ja tutkimus. 2
Puutarhatuoton osuus maatalouden markkinahintaisesta tuotosta vuonna Lähde: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot, ennakkotiedot Puutarhatalouden kokonaistuotto (milj. ) Markkinahintainen tuotto verottomin hinnoin ja ilman tukia oli vuonna yhteensä 499,6 milj. Lähde: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 62 % 17 % 21 % yhtensä 3,388 miljardia euroa Kasvihuone- ja avomaatuotto Kasvinviljelytuotto Kotieläintuotto 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 54,1 48 34,1 28,4 55,1 54,5 54,8 5,9 56,1 64,9 73,1 3, 32,1 66,1 27,1 34,1 61,9 31,7 3,8 46,7 55,4 54,2 48,1 66,9 79,6 34,9 37, 82,8 35,6 98,7 99, 97,5 88,1 8,8 93,8 96,6 136,7 13,8 82,1 99,7 96,6 12,2 16,9 19,9 76,2 124,3 14,8 135,9 147,7 15,4 151,9 176,1 19, 157,2 e Tuet Taimitarhatuotanto Marja- ja hedelmätuotanto Kasvihuonekoristekasvituotanto Avomaan vihannestuotanto Kasvihuone- vihannestuotanto Kasvisten kulutuksen kehitys Lähde: Tike/Ravintotase Puutarhatuotteiden arvonlisäveroton tuottajahinta Lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto, Kasvistieto Oy, Kauppapuutarhaliitto ry 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Ruusu ( /kpl) Kurkku Sipuli Mansikka 21 22 23 24 214 Kokonaistuotanto päätuotteittain (milj.kg) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 2 1 Tomaatti, tn Kurkku, tn Keräkaali,tn Porkkana, tn Sipuli, tn 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 Tomaatti Valkokaali Porkkana Kasvikset kg/hlö/v 24 e Viljat 77,3 79,8 79,5 78,8 79,2 8, Tuoreet vihannekset 53,1 55,2 56,6 62,6 57,4 6,9 Sitrushedelmät 12,9 13,7 13,1 13,2 13,3 13,1 Muut tuoreet hedelmät 33,6 36,3 34,5 37,7 38,1 38,2 Marjat 14,5 14,2 11,6 15,7 15,7 Yhteensä 191,4 199,2 195,3 192,3 23,7 27,9 Omavaraisuus Tuotannon &-osuus kulutuksesta (tuotanto+tuonti) Lähde: Ruokatieto: KPL ry, MTK ry, HML ry, Tike ja Tulli Tomaatti 62 6 61 Kurkku 74 77 79 Porkkana ml. Nauriit 94 92 92 Kepasipulit 8 92 92 Kukkakaali 62 82 82 Mansikka 67 83 7 Vadelma 24 26 19 Omena (arvio) 21 8,5 9 Omena (kotipuutarhasato huomioitu) 31 17 19 Kokonaistuotanto tuoteryhmittäin Kokonaistuotanto, milj.kg Tuotanto, tn / yritys muutos muutos Avomaan vihannekset 173,1 175,8 2 % 5,6 119,1 135 % Marjat 14,7 16,1 9 % 3,6 8,9 145 % Omena 2,4 4,9 14 % 7, 15, 112 % Kasvihuonevihannekset (ilman ruukkuvihanneksia) 67,6 78,5 16 % 49,3 119,7 143 % Kokonaistuotanto, milj.kpl Tuotanto, milj.kpl / yritys Ruukkuvihannekset 47,5 97, 14 %,7 1,3 88 % 21
Yritysten määrä (kpl) Kokonaistuotanto (milj.kg) 1 8 6 4 puutarhayrityksiä - josta kaikki avomaayritykset - josta kaikki kasvihuoneyritykset 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kasvihuonevihannesviljely avomaavihannesviljely 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 Avomaayritysten määrä (kpl) ja keskikoko (ha) Kasvihuoneyritysten määrä (kpl) ja keskikoko (m 2 ) Lähde: Tike /Puutarhatilastot kpl 8 7 6 5 Keskikoko ha Lukumäärä ha 8, 7, 6, 5, kpl 3 25 Keskikoko, m2 Lukumäärä, kpl ha 3 25 4 4, 15 15 3 1 3, 2, 1, 1 5 1 5, 21 22 23 24 21 22 23 24 Yritysten lukumäärä viljelyyn käytetyn kasvihuonealan tai peltoalan mukaan Avomaatuotanto, kpl ha <,49 ha,5-,99 ha 1,-1,99 ha 2,-4,99 ha 5,-9,99 ha > 1, yhteensä Vihannekset 386 198 245 245 181 221 1 476 Marjat 439 337 299 372 21 148 1 85 Kasvihuoneviljely, kpl m2 1-499 m2 5-999 m2 1-2499 m2 25-4999 m2 5-9999 m2 > 1 yhteensä Vihannekset 88 96 214 143 95 46 682 Koristekasvit 111 136 29 83 35 14 588 22
Satotaso päätuotteilla (tn/ha) Keskipinta-alat päätuotteilla 1, 8, 6, 5 4,5 4 3,5 3 Tomaatti, 1 m2/yritys Kurkku, 1 m2/yritys Keräkaali (ha/yritys) Porkkana (ha/yritys) Sipuli (ha/yritys) 2,5 4, 2 1,5 2,, mansikka, tn/ha omena, tn/ha 1,5 1998 1999 21 22 23 24 45, 4, 35, 3, 3,5 3 2,5 2 Mansikka, ha/yritys Musta-ja viherherukka, ha/yritys Valkoherukka, ha/yritys Punaherukka, ha/yritys Vadelma- ja mesivadelma, ha/yritys 25, 1,5 2, 15, 1, 1998 1999 21 22 23 24 porkkana, tn/ha sipuli, tn/ha 1,5 1998 1999 21 22 23 24 65, 6, Yrityskohtaiset tuotantomäärät (tn/yritys) 55, 5, 45, 4, 35, 3, 25, 2, tomaatti, kg/m2 kurkku, kg/m2 25, 2, 15, 1, Tomaatti, tn / yritys Kurkku, tn / yritys Keräkaali, tn yritys Porkkana, tn / yritys Sipuli, tn / yritys 1998 1999 21 22 23 24 5,, 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 1995 1996 1997 1998 1999 21 22 23 24 23
Puutarhaviljelyn pinta-alat (ha) Avomaan puutarhaviljelyn pinta-ala oli vuonna yhteensä 15 668 ha ja kasvihuoneviljelyala 392 ha. Avomaan vihannestuotannon viljelyalat ja tuotantomäärät vuonna Tilastoon eivät sisälly tarhaherne ja pensaspapu. 1 9 8 7 6 5 4 3 1 Sopimustuotannon osuus tuotteiden tuotantomäärästä avomaanvihannekset, ha marjat, ha omena, ha taimitarhakasvit, ha 21 22 23 24 kasvihuonetuotanto, ha Osuus tuotantoalasta Viljelyala (ha) Tuotantomäärä (tn) Porkkana 1 48 26 % 55 585 22 % Sipuli 1 11 19 % 21 472 % Valkokaali 551 1 % 21 277 % Rapea keräsalaatti 33 5 % 3 915 % Kukkakaali 285 5 % 3 4 % Punajuuri 242 4 % 6 848 1 % Parsakaali 194 3 % 1 61 % Avomaankurkku 182 3 % 8 168 % Kiinankaali 159 3 % 2 24 % Lanttu 12 2 % 4 896 1 % Tilli 99 2 % 155 % Kesäkurpitsa 5 1 % 1 29 % Pinaatti 46 1 % 823 % Purjo 31 1 % 522 % Muut vihannekset 93 16 % 14 55 % Yhteensä, noin 5 737 1 % 145 23 17 % Avomaayritysten lukumäärä ja viljelyala kokoluokittain ja Maatalouslaskenta Avomaayritykset,1 -,99 1, - 1,99 Viljelyala kokoluokat (ha) 2, - 5, - 4,99 9,99 1, - 19,99 2, - 49,99 Taimitarhatuotannon tunnuslukuja Lähde: Taimistoviljelijät ry/taimistobarometri Taimimyynnin ja työvoimakustannusten kehitys suhteessa vertailuvuoteen 1 5, - yhteensä lkm (kpl) 1192 558 664 381 219 14 22 314 lkm (%) 38 % 18 % 21 % 12 % 7 % 3 % 1 % 1 % ala (ha) 735 13 2843 389 3812 3143 162 16227 ala (%) 5 % 6 % 18 % 19 % 23 % 19 % 1 % 1 % Marja- ja hedelmäviljelmien lukumäärä, viljelyalat ja tuotantomäärät vuonna Yrityksiä (lkm) Kokonaispinta-ala (ha) Satoikäinen viljelyala (ha) Tuotantomäärä (tn) Mansikka 1 226 3 419 3 35 14 87 Musta- ja viherherukka 674 1 557 1 312 1 285 Vadelma ja mesivadelma 596 395 346 651 Punaherukka 197 189 155 267 Tyrni 24 153 122 57 Pensasmustikka 159 74 65 131 Valkoherukka 66 67 5 84 Marja-aronia 55 29 2 711 25 Karviainen 76 28 25 52 Muut marjat 137 91 76 25 marjat yhteensä 1 894 5 974 5 185 16 638 Omena 339 667 585 4 87 Muut hedelmät 374 7 612 4 876 Kaikki yhteensä 2 67 7 341 6 382 26 321 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Taimimyynnin arvo Myytyjen taimien määrä Työvoimakustannukset Henkilötyövuodet Taimitarhatuotteiden viljelyalan jakauma vuonna (ha) Yhteensä114 yritystä, joiden taimitarhatuotteiden viljelyala yhteensä 392 ha. Luvut ovat vuodelta. 66 15 Viljelyala, ha Koristepuut -1 Koristepensaat Taimitarhatuotannon tukkuslukuja Oman tuotannon osuus myynnistä 75 % 77 % 79 % 8 % 77 % 74 % 82 % 76 % Tuonnin osuus myynnistä 16 % 14 % 14 % 12 % 15 % 11 % 13 % 17 % Henkilötyövuodet 175 186 184 181 177 178 184 175 112 198 Hedelmä- ja marjakasvien taimet Perennat 24