TUNNETKO MAAPERÄRISKIT? - Puhdasta asiaa pilaantuneesta maaperästä
PILAANTUNUT MAAPERÄ Suomessa on arvioitu olevan 20 000 pilaantunutta maa-aluetta Todennäköisyys pilaantuneiden maiden löytymiseen kasvaa, jos paikkakunnalla on ollut kauan ja paljon teollisuutta, liikennettä, energiantuotantoa ja jätteiden käsittelyä Maa-alue luokitellaan mahdollisesti pilaantuneeksi, kun alueella on aiemmin ollut tai siellä on vielä toimintaa, joka on voinut liata maaperää Pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä asutuksesta tai vesistöstä sijaitsevat pilaantuneet kohteet ovat ympäristöriski Asutuksen lähellä olevista riskikohteista valtaosa on vanhoja polttoaineen jakelupisteitä Rannoilla riskikohteet ovat usein jätevedenpuhdistamoita, sahoja, kyllästämöitä tai kaatopaikkoja Maaperää pidetään pilaantuneena, kun siihen ihmisen toiminnan seurauksena päässeet aineet voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai luonnolle, vähentää ympäristön viihtyisyyttä tai käyttöarvoa tai muuten loukata yleistä tai yksityistä etua Pilaantumisen vakavuuteen vaikuttavat maaperässä olevien aineiden määrät ja ominaisuudet sekä pilaantuneen alueen ja sen lähiympäristön käyttötarkoitus ja luonnon olosuhteet käytetään pilaantuneiden maiden kartoituksessa, maaperän pilaantuneisuuden selvittämisessä sekä alueesta aiheutuvien riskien ja puhdistustarpeen arvioinnissa joko sellaisenaan tai yhdessä tapauskohtaisen riskin ja altistuksen arvioinnin kanssa Tavoitearvo vastaa pitoisuutta, jota pidetään ihmisille ja ympäristölle vaarattomana Raja-arvon ylittyminen yleensä edellyttää alueen riskien kartoittamista ja kunnostustarpeen arviointia Raja-arvopitoisuudet ovat usein kertaluokkaa suurempia kuin haitalliselle aineelle esitetyt tavoitearvot Suomessa tehtiin pilaantuneiden maa-alueiden selvitystä ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa 80- luvun loppupuolella Tällöin käynnistyi ympäristöministeriön toimeksiannosta saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti eli SAMASE-projekti Projektin loppuraportti valmistui 1994 Selvityksessä saastuneiksi tai mahdollisesti saastuneiksi maa-alueiksi määriteltiin Kaakkois-Suomessa 683 Vuonna 1999 aloitettiin täydennyskartoitus, jossa Lappeenrannasta kartoitettiin yhteensä 308 kohdetta, Imatralta 168 ja Joutsenosta 102 Ympäristöhallinto on esittänyt pilaantuneisuuden karkeaa arviointia varten noin 170 aineelle tai aineryhmälle ohjearvot; tavoite- ja raja-arvot Näitä arvoja Pilaantunutta maata
MAAPERÄLLE JA POHJAVEDELLE RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja ovat polttonesteiden jakelu, huoltamo- ja korjaamotoiminta, ampumaradat, sahat ja kyllästämöt, maalaamot, romuttamot, kaatopaikat, taimi- ja kauppapuutarhat, graafinen teollisuus, öljyjen ja kemikaalien varastointi, pesulat, lentokentät ja ratapihat sekä kaivos- ja metalliteollisuus Huolto- ja jakeluasemilla ongelmana ovat yleensä maaperään päässeet öljyhiilivedyt: bensiini, diesel, polttoöljyt ja jäteöljyt Öljyhiilivetyjä voi joutua maaperään mm polttoaineen ja öljyjen käsittelyssä tapahtuvien vahinkojen, kuten ylitäyttöjen ja säiliöiden puhkeamisten seurauksena Polttoaineet ja öljyt pilaavat pohjaveden maun ja hajun Niissä on myös syöpävaarallisia yhdisteitä Ampumaradoilla maaperä- ja pohjavesiriskiä aiheuttaa ammusten sisältämä lyijy Luodikkoradoilla valtaosa lyijystä kertyy radan taustavalleihin, josta se on kohtuullisen helposti Sahoilla ja kyllästämöillä etenkin aikaisemmin käytetyt puunsuoja-aineet, kuten lahonesto-, sinistymisenestoaineet ja kyllästeet, voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista Kyllästeiden ja sinistymisenestoaineiden sisältämät haitalliset yhdisteet kuten kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit sekä kreosootit ja suolakyllästeet ovat haitallisia ihmisille ja eläimille Haitta-aineet voivat aiheuttaa pohjavedestä tai maasta elimistöön joutuessaan mm syöpävaaraa Maalaamoissa käytettävät liuottimet ja maalit sisältävät haitallisia yhdisteitä, jotka maaperään päätyessään pilaavat sen ja voivat aiheuttaa ihmisille mm syöpävaaraa Romuttamoilla ja korjaamoilla maaperään saattaa joutua öljytuotteita, raskasmetalleja (lyijy, kupari, sinkki) ja muita ongelmajätteitä Raskasmetallit voivat aiheuttaa syöpävaaraa sekä maksa- ja munuaisvaurioita Näytteenotto poistettavissa Haulikkoradoilla sen sijaan lyijy leviää hyvin laajalle ampumasektorille, josta sen poistaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta Ammusten sisältämät metallit voivat liueta pikkuhiljaa maaperässä ja joutua vesien mukana laajemmalle alueelle sekä pohjavesiin Lyijy ja muut raskasmetallit voivat aiheuttaa ihmisille ja eläimille terveyshaittaa, kuten maksa- ja munuaisvaurioita sekä syöpävaaraa Kaatopaikoilta suotautuvien vesien mukana saattaa ympäröivään maaperään ja vesistöihin joutua jätetäytöstä liuenneita haitallisia yhdisteitä Erityisesti vanhat kaatopaikat sisältävät paljon myös ongelmajätteitä ja vanhoissa kaatopaikoissa ei useinkaan ole tiiviitä pohjarakenteita ja eristystä, jolloin haitta-aineet pääsevät helpommin leviämään ympäristöön
Taimi- ja kauppapuutarhoilla maaperä voi olla pilaantunut torjunta-aineista Aiemmin etenkin on käytetty luonnossa hajoamattomia ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja, jotka ovat kertyneet pikkuhiljaa kasvihuoneiden ja taimitarhojen maaperään Torjunta-aineet voivat aiheuttaa ihmisille syöpävaaraa sekä maksa- ja hermostovaurioita Usein kasvihuoneet ovat myös öljylämmitteisiä, minkä vuoksi on mahdollista, että vanhoista huonokuntoisista öljysäiliöistä on päässyt öljyä maaperään Graafisen teollisuuden parissa käytetään erilaisia kemikaaleja, kuten painovärejä, liimoja, liuottimia, kehitteitä ja öljyjä Normaalissa toiminnassa pieniä määriä kemikaaleja joutuu viemäriin, mutta häiriötilanteessa tai vahingon seurauksena haitallisia määriä kemikaaleja voi joutua maaperään ja veteen Jotkut graafisessa teollisuudessa käytetyistä kemikaaleista voivat aiheuttaa mm syöpävaaraa Pesuloissa käytettävät pesukemikaalit voivat maaperään joutuessaan olla haitallisia Vanhoissa pesuloissa tai tonteilla, joissa on ollut aiemmin pesulatoimintaa, voi olla maaperä pilaantunut koska pesuvesiä ja -sakkoja on saatettu johtaa suoraan maaperään Pesukemikaaleina käytetyt klooratut liuottimet voivat aiheuttaa keuhko-, munuais-ja maksasyöpää MAAPERÄN PILAANTUMISEN VAIKUTUKSET Suomessa ympäristöolosuhteet ovat epäsuotuisia haitta-aineiden ympäristövaikutuksien kannalta Alhainen lämpötila ja maaperän happamuus hidastavat kemikaalien hajoamista maaperässä Happamuus myös lisää haitta-aineiden myrkyllisyyttä ja niiden kertymistä eliöihin Pilaantuneelta alueelta haitta-aineet voivat kulkeutua ilmaan, pohja- tai pintavesiin tai joissain tapauksissa myös vesistöjen pohjakerrostumiin Ihmiset ja eliöt altistuvat haitallisille aineille hengitysilman, ravinnon tai ympäristön kanssa kosketuksissa olevien kudosten kautta Pienet lapset voivat leikkiessään pistää maata suoraan suuhunsa ja altistua aineelle maansyönnin kautta Hengitysilmaan haitallisia aineita voi joutua, jos pilaava aine on helposti haihtuva tai alueella tapahtuu pölyämistä esimerkiksi maankaivun seurauksena Ravinnon kautta tapahtuva altistuminen voi johtua likaantuneesta talousvedestä tai haitallisten aineiden kertymisestä ravintona käytettäviin kasveihin, kaloihin tai muihin eläimiin Pilaantuneet maa-alueet ja niiden haitta-aineet voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä, kuten hajuhaittoja, akuutteja terveysvaikutuksia (esim syövyttävät aineet), pitkäaikaisvaikutuksia kuten syöpää, lisääntymisterveyteen liittyviä vaikutuksia sekä immuunivasteen heikkenemistä ja hormonaalisia vaikutuksia Ihmisen terveysriskien ohella maaperän pilaantuminen voi olla myös riski ympäristölle ja sen eliöille Muita maaperän pilaantumisen aiheuttamia riskejä ovat muun muassa taloudelliset riskit kuten esimerkiksi alueen arvon lasku, alueen käyttörajoitukset (maaalue soveltuu vain teollisuuskäyttöön tai vesistöalueen virkistyskäyttöä rajoitettu), kunnostuskustannukset tai rakenteiden vaurioituminen Muita riskejä ovat esteettiset (luonnonmaiseman tuhoutuminen), psykologiset (pelot mahdollisesta altistumisesta ja sen vaikutuksista) ja sekundääriset riskit (valumavesien ja pilaantuneiden pintavesien riskit jätevesien puhdistusjärjestelmille, sortuma- ja painumariskit) Kiinteistökaupoissa mahdollinen maaperän pilaantuneisuus tulee huomioida taloudellisen riskin vuoksi Myyjällä on tiedonantovelvollisuus myytävän kiinteistön ominaisuuksista Kiinteistökaupan kauppakirjassa tulisi olla seuraavanlaisia tietoja: mitä toimintaa kiinteistöllä on harjoitettu, mitä aineita tai jätteitä kiinteistöllä on, onko maaperässä aineita tai jätteitä, jotka voivat aiheuttaa sen pilaantumista, sekä onko maaperän todettu pilaantuneen Suositeltavaa on myös sopia kauppakirjassa kuka puhdistaa maaperän, kenen kustannuksella puhdistetaan sekä missä aikataulussa puhdistaminen toteutetaan Suositeltavaa on, että rakennettavaksi aiotun maa-alueen maaperä tutkitaan ennen rakennusluvan myöntämistä, mikäli on aihetta epäillä maaperän pilaantumista Pilaantuneelle maa-alueelle rakentaminen voi olla merkittävä ympäristö-, terveys- sekä taloudellinen riski
LAKI MÄÄRÄÄ SUOJELEMAAN MAAPERÄÄ Maaperän pilaantumisasioissa sovelletaan useita eri lakeja Vanhoissa ja tuoreissa pilaantumistapauksissa sovelletaan eri lakeja, riippuen siitä, milloin pilaantuminen on tapahtunut Taitekohta on jätelain voimaantulo 1994 ja toisaalta taas ympäristönsuojelulain voimaantulo vuonna 2000 Jätehuoltolaki tuli voimaan 1979 ja oli voimassa vuoteen 1994 Tuolla välillä tapahtuneissa pilaantumistapauksissa sovelletaan jätehuoltolain pykäliä Ympäristönsuojelulaki tuli voimaan vuonna 2000 Se löytyy esimerkiksi kirjastoista sekä internetistä Ympäristönsuojelulaissa määrätään ehdottomasta maaperän pilaamiskiellosta Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (YSL 7 ) Ilmoitusvelvollisuus Ympäristönsuojelulaissa on myös säädetty ilmoitusvelvollisuudesta (YSL 76 ) Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa aiheutuneista päästöistä tai jätteistä, jotka saattavat pilata maaperää tai pohjavettä, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle; alueelliselle ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viranomainen tekee ilmoituksen johdosta päätöksen, jossa hänellä on oikeus antaa tarpeellisia määräyksiä ja ohjeita pilaantumisen leviämisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille Aiheuttaja maksaa Se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka tätä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan ja jos pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai tämä on tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää alueen kunto sitä hankkiessaan, on alueen haltijan puhdistettava alueen maaperä siltä osin, kun se ei ole ilmeisen kohtuutonta Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, jos pilaantuminen on johtunut alueen maaperän pilaantumisesta Siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, on kunnan selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä (YSL 75 ) Maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta ja puhdistamistarpeen selvittämisestä on yleensä ensisijaisesti vastuussa aiheuttaja, toissijaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta Puhdistamisvastuuseen sovelletaan eri säännöksiä sen mukaan milloin pilaantuminen on tapahtunut Ennen 111994 tapahtunutta maaperän pilaantumista ja ennen kyseistä ajankohtaa toimintansa lopettaneita jätteiden käsittelypaikkoja säännellään pääasiassa jätehuoltolailla Ympäristönsuojelulakia sovelletaan 111994 jälkeen tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen Selontekovelvollisuus Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (YSL 104 ) Vanha kyllästämö
Ympäristönsuojelulaissa on säädetty velvollisuus kertoa maaperän pilaantumisesta esim kiinteistökaupan yhteydessä Luovutus- tai vuokrasopimuksessa on aiheellista mainita, mitä toimintaa alueella on harjoitettu, mitä aineita alueella on, onko maaperässä aineita tai jätteitä, jotka voivat aiheuttaa maaperän pilaantumista tai onko maaperän jo todettu pilaantuneen Jos tämä selontekovelvollisuus laiminlyödään, on ostajalla mahdollisuus vaatia kaupan purkua, hinnanalennusta tai vahingonkorvausta Tarkkana kannattaa olla! Uusi ostaja tai haltija voi joutua vastuuseen puhdistamisesta, vaikka ei ole pilaantumista aiheuttanut, jos hän on tiennyt tai hänen olisi ollut mahdollista selvittää alueen olevan pilaantunut Kunnostusmenetelmiä on useita erilaisia eri haittaaineille ja erilaisille maaperä- ja pohjavesiolosuhteille Käytetyin menetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maamassat kaivetaan pois ja toimitetaan käsiteltäväksi pilaantuneiden maamassojen käsittelyalueelle tai -laitokseen Muita käsittelymenetelmiä ovat pilaantuneen alueen eristäminen, maamassojen stabilointi ja haihtuvien yhdisteiden puhdistaminen asentamalla huokosilmaputkia pilaantuneelle alueelle Ojan tarkastusta PILAANTUNEEN MAAPERÄN TUTKIMINEN JA KUNNOSTAMINEN Mikäli epäillään, että maaperä on saastunut tai tiedetään maahan joutuneen haitallisia aineita, pitää maaperä tutkia: otetaan maaperänäytteitä ja määritetään haitallisten aineiden pitoisuudet Käytännössä maaperäselvityksiä tekemään palkataan pilaantuneisiin maa-alueisiin erikoistunut yritys Alan yrityksiä voi tiedustella kuntien ympäristöviranomaisilta tai Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta Maaperätutkimusten tuloksista arvioidaan, kuinka pilaantunut alue on ja täytyykö se kunnostaa Toisinaan on lisäksi syytä tehdä erillinen riskinarvio, jossa otetaan huomioon mm alueen erityisominaisuudet ja ihmisten altistumisriskit Alueella tehtyjen maaperätutkimuksien perusteella laaditaan kunnostussuunnitelma Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle toimitetaan ympäristölupahakemus pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseksi, kunnostussuunnitelma liitteenään Joissakin tapauksissa riittää, että tehdään ilmoitus maaperän kunnostamisesta Tästä asiasta päättää ympäristöviranomainen kohteen ominaisuuksien ja ehdotetun kunnostusmenetelmän perusteella Kun ympäristökeskus on tehnyt ilmoituksesta tai ympäristölupahakemuksesta päätöksen, maa-alueen voi kunnostaa annettuja määräyksiä ja lupaehtoja noudattaen
TOIMINTA MAAPERÄN PILAANTUMISVAARAA AIHEUTTAVASSA ONNETTOMUUSTILANTEESSA Mikäli epäilet tai tiedät maaperän pilaantuneen voit ilmoittaa siitä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, alueelliselle ympäristökeskukselle tai kiireisissä onnettomuus- tai vahinkotapauksissa kunnan palo- ja pelastusviranomaiselle (Kaakkois-Suomen hätäkeskus p 112) Onnettomuustilanteissa on myös ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin suurempien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi Neuvontaa antavat oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus p (05) 75 441 (Kouvola), (05) 624 3294 (Lappeenranta) Imatran kaupunki Ympäristötoimi p (05) 681 4320, (05) 681 4392 Lappeenrannan kaupunki Ympäristötoimi p (05) 616 4389, (05) 616 4350 Joutsenon kunta Kaavoitus- ja ympäristöosasto p (05) 632 6263 Tyypillisimpiä maaperän pilaantumisvaaraa aiheuttavia onnettomuuksia ovat öljyvahingot, kuten säiliöiden puhkeamiset, ylitäytöt ja säiliöiden kaatumiset Öljyvahingon sattuessa on öljyn haltijan ryhdyttävä alustaviin torjuntatoimenpiteisiin ja ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaisille asiasta Maaperä kunnostuksen jälkeen
Pelastuslaitos ryhtyy tarpeellisiin torjuntatoimenpiteisiin, jotta saadaan vahinko ehkäistyksi tai rajoitetuksi Ympäristöviranomainen tekee tilannearvion, jonka perusteella annetaan määräyksiä ja ohjeita alueen tutkimuksen ja kunnostuksen aloittamiseksi Usein nopeilla kunnostustoimilla voidaan ehkäistä laajempia vahinkoja ja suurempia kustannuksia Mikäli kyseessä on pieni määrä öljyä (muutamia litroja), joka on vuotanut esimerkiksi työkoneen hajonneesta hydrauliikkaletkusta, imeytetään vuotanut öljy välittömästi turpeeseen tms imeytysaineeseen Käytetty imeytysaine voidaan laittaa kiinteiden öljyjätteiden mukana asianmukaiseen ongelmajätteiden käsittelypaikkaan MITEN MAAPERÄN PILAANTUMISTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ? Öljysäiliöissä tulee olla suoja-altaat ja maanalaisissa säiliöissä pohjavesialueilla kaksoisvaipparakenne Öljysäiliön ja -putkien kunto ja toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti Toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintaohjeet onnettomuuksien varalle sekä pitää huoli siitä, että henkilökunta osaa toimia vahinkotilanteissa oikein Öljynimeytysmateriaaleja sekä viemäreiden päälle laitettavia suojamattoja on oltava saatavilla ja niitä osattava käyttää Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on myös oltava saatavilla Kemikaalien ja polttoaineiden säilytystilat oltava asianmukaiset, mahdollisuuksien mukaan katokselliset ja lukittavat varastot Kemikaaliastioissa, varastoissa ja jäteastioissa tulee olla selkeät merkinnät Pihojen pinnoittaminen ja viemäröinti sekä öljynerotuskaivot ehkäisevät öljyjen ja kemikaalien pääsyä maaperään Järkevästi sijoitellut toiminnat, asianmukainen varastointi ja jätehuolto sekä toimintaympäristön yleinen siisteys ja järjestys ennaltaehkäisevät vahinkoja ja näin ollen haitallisten aineiden pääsyä maaperään Oikeanlaisilla työtavoilla ennaltaehkäistään vahinkojen tapahtumista Tämän vuoksi työhön perehdyttäminen ja ohjeistus ovat ensiarvoisen tärkeitä Öljysäiliön kunto tulee tarkastaa! Kaikki kiinteistökohtaiset maanalaiset sekä maanpäälliset öljysäiliöt kaipaavat säännöllistä huoltoa Säiliön sijainnista tai valmistusmateriaalista riippumatta olisi hyvä tarkastuttaa öljysäiliö 5-10 vuoden välein Öljyvahinko on seurauksiltaan vakavampi ja kalliimpi korjata kuin esim vesivahinko Tarkastukseen olisi syytä käyttää ammattilaista ja TUKES:in (Turvatekniikan keskus) hyväksymiä tarkastusliikkeitä Vakuutusyhtiöiden korvaustapauksissa ottamaan kantaan vaikuttaa se, onko säiliö tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti Kun öljysäiliön on tarkastanut viranomaisen hyväksymä tarkastusliike, on tarkastuspöytäkirja yleensä riittävä näyttö öljysäiliön asianmukaisesta hoidosta Useissa tapauksissa vanhojen öljysäiliöiden putkistot eivät ole kestäneet öljy-yhtiöiden uusia paineistettuja täyttömenetelmiä ja öljyä on päässyt vuotamaan maaperään tai asuinrakennuksen kellariin Pienestäkin maaperän kunnostuksesta esim massanvaihdosta kertyy yleensä tuhansien eurojen kustannus ja käytännössä kunnostuksessa päästään harvoin alle 10 000 euron Kun tehdään kunnostustöitä rakennusten sisällä ja alla, hankalissa maaperäolosuhteissa, kunnostuskustannukset voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin Joissakin tapauksissa maaperää ei ole saatu puhdistettua ja rakennusta on jouduttu osittain tai kokonaan purkamaan Mikäli et tiedä milloin säiliösi on viimeksi tarkastettu, tilaa tarkastus mahdollisimman pikaisesti Kiinteistönomistaja on aina vastuussa säiliönsä kunnosta sekä siitä mahdollisesti aiheutuneista vahingoista Öljysäiliö
Tunnista vahingon riski! Öljyvahingon vaaraa lisäävät mm seuraavat tekijät: puuttuva tai rikkinäinen ylitäytönestin heikommat 1960-luvun tai 1970-luvun alun kanttimalliset metallisäiliöt pienten säiliöiden (alle 5000 l) ahtaat ilmaputket, joiden läpimitta on täyttöputken läpimittaa pienempi viallinen tai tukkeutunut öljysäiliön ilmaputki hapan maaperä, joka voi aiheuttaa korroosiota säiliöissä Maanalainen käytöstä poistettu öljysäiliö sekä ilmastusja täyttöputket olisi hyvä poistaa, jotta voitaisiin varmistua maaperän puhtaudesta säiliön alla ja ympärillä Tällöin ei ole myöskään vaaraa, että rikkinäiseen vanhaan säiliöön tai putkiin täytettäisiin öljyä käytöstä poiston jälkeen ENTISTEN HUOLTOASEMAKIINTEISTÖJEN KUNNOSTUSOHJELMA SOILI SOILI -ohjelma tarjoaa kiinteistön omistajille mahdollisuuden tutkia ja kunnostaa entisen huoltoasemakiinteistön maaperä, joka voi olla poltto- tai voiteluaineiden likaama Maaperä kunnostetaan siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa Tämän jälkeen kiinteistö voidaan ottaa muuhun käyttöön Hakuaika ohjelmaan jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka SOILI -ohjelmaan hyväksytään kahdenlaisia kohteita: yhtiökohteita ja öljysuojarahastokohteita Yhtiökohteiden kunnostamisen rahoittavat mukana olevat huoltoasemaketjut: Esso, Neste Markkinointi, Shell, Teboil ja SOK Yhtiöt rahoittavat omien kohteidensa kunnostuksen kokonaisuudessaan Kunnostettavat kohteet ovat jakelu- ja huoltoasemia, joissa toiminta on loppunut vuoden 1997 jälkeen tai toiminta tulee päättymään vuoden kuluessa siitä, kun kohde on hyväksytty ohjelmaan Öljysuojarahastokohteiksi kutsutaan sellaisia kohteita, joiden kunnostusprojektin rahoittaa ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto Öljysuojarahastokohteeksi voi hakea käytöstä jo poistettua huolto- tai jakeluasemakiinteistöä Ohjelmaan hakemisen edellytyksenä on, että kohteessa on harjoitettu polttoaineiden myyntiä Kyseeseen tulevat yhtä lailla entiset isot huoltoasemat kuin pienet, esimerkiksi kau-pan pihalla sijainneet yhden jakelumittarin jakelupisteet Edellytykset SOILI -ohjelman öljysuojarahaston rahoituskohteeksi ovat: huoltoasematoiminta on päättynyt jo aikaisemmin, kiinteistö ei ole enää huoltoasematoiminnanharjoittajan hallussa, saastumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tätä ei tavoiteta tai tämä on maksukyvytön, tai kunnostusvastuun kohdentaminen alueen nykyiseen haltijaan on kohtuutonta SOILI -ohjelma perustuu Öljy- ja Kaasualan keskusliiton, öljy-yhtiöiden, ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton sopimukseen
Tässä oppaassa on käytetty seuraavia lähteitä: - Suomen Ympäristökeskus: Seis maaperän pilaamiselle, moniste - Petäjä-Ronkainen & Suokas 2000 Maaperälle ja pohjavedelle riskiä aiheuttavien kohteiden kartoitus Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 16/2000 Kouvola 50 s - Priha E, Oksa P & Ahonen I 2004 Pilaantuneen maan terveysvaikutukset Ympäristö ja terveys 2-3/2004 35 vsk - Kärkäs T 2003 Pilaantuneet maat kiinteistökaupassa Maankäyttö 4/2003 - Hämeen ammattikorkeakoulu, pilaantuneet maa-alueet ammatilliset erikoistumisopinnot: Opetusmoniste - wwwgrankullafi/ymparisto/pilaantuneet_alueethtm - wwwoil-gasfi - wwwymparistofi - http://wwwkunnatnet Imatra Joutseno Lappeenranta
Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan yhteinen kestävän kehityksen projekti KEKE-SAIMAA