2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva teema: Klusterityöltä odotetaan verkostoitumista ja uusia markkinoita Keski-Suomen Aikajana 16.6.2009 2 09
maakunnan kehityskuva Keski-Suomen yritysten liikevaihdon kasvu kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 2009 alussa. Viennin romahtaminen vaikutti voimakkaasti ennen kaikkea jalostusalojen yrityksiin. Ennakkoarvion mukaan keskisuomalaisten yritysten liikevaihto väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viidenneksen edellisestä vuodesta saman verran kuin koko maassa. Alkuvuoden pudotusta edelsi kasvun vähittäinen hidastuminen ja pysähtyminen vuoden 2008 aikana. Viime vuonna alkanut vientivetoinen talouden taantuma pysäytti kasvun Keski-Suomessa hieman aikaisemmin kuin muussa maassa. Maakunnan yritysten liikevaihto on noussut 23 % vuodesta 2004, kun koko maassa kasvu on ollut 28 %. Viennin kasvu pysähtyi jo vuoden 2008 alkupuolella. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskisuomalaisten yritysten viennin arvo väheni ennakkoarvion mukaan peräti 40 % edellisvuodesta. Valtakunnallinen viennin pudotus oli lähes yhtä suuri. Myös kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna ja teollisuuden tuottajahinnat kääntyivät selvään laskuun. Vuodesta 2004 hintaindeksit ovat nousseet noin 10 %. Yritysten henkilöstömäärän kasvu hidastui Taantuma vaikuttaa viiveellä maakunnan yritysten ja yhteisöjen henkilöstöön. Keskisuomalaisten yritysten henkilöstö on lisääntynyt nopeammin kuin koko maan työllisyys vuodesta 2007 alkaen. Maakunnan henkilöstö on kasvanut 8 % kun työllisyys koko maassa on kasvanut 7 % vuodesta 2004. määrän kasvu jatkui vielä kuluvan vuoden alkupuolella tosin selvästi hidastuneena. Maakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä (kuvaa tehtyjä työvuosia) nousi ennakkoarvion mukaan 1,5 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu tuli pääasiassa palvelualoilta. Viennin romahtaminen heijastui välittömästi jalostusalaan teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen 20 10 0-10 -20-30 -40 115 08/2 08/3 08/4 09/1 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004 = Vienti koko maa Yritysten vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos % edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2004= 10 0-10 -20-30 115 08/2 08/3 08/4 09/1 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa sekä hintakehitys koko maassa. Indeksi 2004= Jalostus Palvelut Kuluttajahinnat Teollisuuden tuottajahinnat Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Muutos % edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski- Indeksi 2004= Voimakkaimmin kansainvälinen talouden taantuma on vaikuttanut vientivetoisten jalostusalojen yritysten liiketoimintaan. Liikevaihdon kasvu oli varsin nopeaa vuoden 105 105 Palvelut 2008 alkuun. Työllisyys Maakunnan jalostusyritysten liikevaihto supistui ennakkoarvion koko maa mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä nel- jänneksellä 28 % edellisvuodesta. Liikevaihdon supistumisesta huolimatta jalostusalojen henkilöstömäärä ei ole Merja Haverinen 95 95 kääntynyt laskuun, vaan se on pysynyt viimeisen vuoden Aluejohtaja 05 /1 06/1 07/1 08/1 09/1 2 ajan samalla tasolla. Keskon Järvi-Suomen alue 3 Jalostus Palvelutoiminta pysyi vakaana kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Palvelualojen kasvu on ollut Keski-Suomessa huomattavasti vakaampaa kuin suhdanneherkän jalostusalan. Maakunnan palveluyritysten liikevaihto väheni 5,5 % vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuoteen asti alan liikevaihto kasvoi tasaisesti keskimäärin 6 % vuodessa. Päivittäistavarakauppa on kasvanut vakaasti taantumasta huolimatta. Rakentamisen ja asuntokaupan hiljentymisen seurannaisvaikutukset näkyvät erikoistavarakaupassa, kuten kodin sisustuksessa. Rautakaupan volyymeja on pitänyt kohtuullisena maakunnan maatalousyrittäjyys Selkeästi perusteltuja kauppapaikkahankkeita on nyt hyvä aika viedä eteenpäin. Keskon kolme suurta hanketta Keljossa, Palokassa ja Jyväskylän keskustassa valmistuvat ensi vuoden alussa. Ne synnyttävät reilut sata uutta palvelualan työpaikkaa Jyväskylän seudulle. Investointi myös Jämsän seudulle on osoittautunut kannattavaksi, ja samanlaista ratkaisua haemme Äänekoskelle.
talouden rakenne on metsäteollisuuteen erikoistunut ja vientiin suuntautunut maakunta, jonka osuus koko maan väestöstä on noin 5 %. Päätoimialojen osuus työpaikoista Päätoimialojen osuus työpaikoista Koko maa Päätoimialojen osuus työpaikoista Jyväskylän seutu Keski-Suomen maakunta Yhteiskunnalliset palvelut 35.1 % Yhteiskunnalliset palvelut 32.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 36.8 % jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 23 kuntaa vuoden 2009 alun kuntaliitosten jälkeen. Maakunnassa asui 271 700 henkeä viime vuoden vaihteessa. Väestö kasvoi noin 1 000 asukkaalla eli 0,4 % vuonna 2008. Keski-Suomessa on noin 000 työpaikkaa ja alueen tuotannon arvonlisäys on noin 6,3 miljardia euroa. Maakunnan osuudet koko maan väestöstä ja työpaikoista ovat noin 5 % ja arvonlisäyksen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa on vuoden 2008 tietojen mukaan noin 16 000 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 93 000. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 12,8 miljardia euroa, josta 3,3 miljardia eli neljännes tulee viennistä. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta on 62 % ja palvelujen osuus vastaavasti 38 %. määrän suhteen osuudet ovat lähes päinvastaiset: jalostus 33 % ja palvelut 67 %. Alkutuotanto 5 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 18.7 % Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat Indeksi, koko maa = Rakentaminen 6.6 % Teollisuus 21.2 % Alkutuotanto 3.9 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 22.5 % Rakentaminen 6.5 % Teollisuus 18.9 % Alkutuotanto 2.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.4 % Muut markkinapalvelut 22 % Rakentaminen 7 % Teollisuus 17.6 % Toimialarakenne Paperiteollisuus on metsäteollisuuden vahvaa aluetta. Teollisuuden osuus työpaikoista on yli viidennes, osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa. Myös yhteiskunnallisten palveluiden (julkinen hallinto sekä julkiset ja yksityiset hyvinvointipalvelut) työpaikkaosuus on keskimääräistä korkeampi. Tähän vaikuttaa erityisesti vahva koulutustarjonta. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa. Vastaavasti kaupan ja muiden markkinapalveluiden (liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut) työpaikkaosuudet ovat alemmat kuin valtakunnallisesti. Metsä, teollisuus ja koulutus maakunnan erikoistumisalat Puutuoteteollisuus Metsätalous Kone- ja laiteteollisuus Koulutus Perusmetalliteollisuus 125 175 200 225 250 Erikoistuneisuus (indeksi) Yritysten liikevaihto Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seutu Keski-Suomessa Jyväskylän seutu muodostaa suurimman seutukunnan, jossa asuu 63 % maakunnan väestöstä. Jyväskylän seudulla asuu 170 000 henkeä ja alueella on 70 000 työpaikkaa. Seutu on kuulunut vuosien ajan Suomen nopeimmin kasvaviin kaupunkialueisiin. Viime vuonna alueen väestö kasvoi 1 0 hengellä eli 1,2 %, kun samaan aikaan maakunnan kaikkien muiden seutukuntien väestö väheni. Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen: työpaikoista kolme neljästä on palvelualoilla. Koulutuspalveluiden suuri tarjonta nostaa yhteiskunnallisten palveluiden työpaikkaosuutta. Kaupan ja muiden markkinapalveluiden osuudet ovat suunnilleen koko maan tasolla. Teollisuuden tärkein erikoistumisala on koneiden ja laitteiden valmistus. Jyväskylän seudun yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut erittäin nopeasti koko maakuntaan verrattuna. Kasvu vuodesta 2004 on ollut Jyväskylän seudulla 32 %, kun koko maakunnan lisäys on ollut 23 %. Talouden taantuma on kuitenkin vaikuttanut Jyväskylän seudulla samaan tapaan kuin muussa maakunnassa, sillä yritysten Maakunnan vahva kivijalka metsäteollisuuden vientivetoisissa yrityksissä muodostaa hyvän pohjan elpymiselle. Ala, joka menee ensimmäisenä taantumaan, myös nousee ensimmäisenä ylös. Talousalueiden keskuspankkien ja valtioiden poikkeukselliset elvytystoimet tasoittavat kuoppaa. Metsäteollisuuden tuotantorakenteiden muutokset kuitenkin saattavat uhata Keski- Suomen talouden nopeaa elpymistä. Taantuma syvenee vielä ja se leviää myös palvelualalle. Työllisyyden huonontuessa taantuma vaikuttaa vahvasti myös yhä useampiin kotitalouksiin. Paniikkijarrutus on kuitenkin pahinta mitä talousyksiköt voivat tehdä - tällöin itse syvennetään taantumaa. Kannustan tekemään investointeja, jotka ovat toiminnan kannalta järkeviä. Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden erikoistumisindeksien perusteella Keski- Indeksi 2004= Suomi on vahvimmin suuntautunut metsäsektorin tuotantoon, sillä paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, Jyväskylän seutu metsätalouden sekä kone- ja laiteteollisuuden työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus ja muu metalliteollisuus ovat Keski-Suomessa kytkeytyneet vahvas- ti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan Keijo Manner erikoistumisalan Keski- liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Suomen Osuuspankki toimitusjohtaja 4 5
kärkiklusterit Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen kärkiklusterin uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen liiketoiminnan kehitystä. Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Myös kärkiklusterit taantuivat vahvan kasvujakson jälkeen. Klustereiden yritysten henkilöstömäärät ovat kuitenkin vakaassa kasvussa. Uudistuvat koneet ja laitteet vakaa työllistäjä Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli 2 700 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* 10 700 vuonna 2008. Yrityksillä on 730 toimipaikkaa Keski- Klusterin liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden jälkipuolella ja putosi jyrkästi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Ennen taantumaa klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti vuoden 2006 alusta viime vuoden alkuun asti. Taantuman aiheuttamasta laskusta huolimatta klusterin menneen vuoden liikevaihto oli kolmanneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2004. Klusterin henkilöstömäärä on noussut vakaasti eikä taantuma kääntänyt suuntaa laskuun vuoden 2009 alkuun mennessä. Viime vuonna klusterin henkilöstömäärä oli 15 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2004. Uudistuvien koneiden ja laitteiden klusteri, yritysten Indeksi 2004= Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 2/2008 1/2009 verrattuna vuoteen 2004. Kehittyvän asumisen klusteri, yritysten Indeksi 2004= Kehittyvän asumisen lasku pientä Kehittyvä asuminen -klusteri koostuu asuntojen rakentamisen, asuntojen sisustamisen sekä asumisen teknisen huollon yrityksistä ja näille palveluja tarjoavista organisaatioista. Klusterin yritysten liikevaihto oli 2 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* 17 400 vuonna 2008. Alan yrityksillä oli 4 300 toimipaikkaa Keski- Asumisen klusterin liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loppuun asti. Talouden taantuma käänsi myös asumisalan liikevaihdon laskuun, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lasku jäi pienemmäksi kuin muilla jalostusaloilla. Alan liikevaihto on noussut 30 % ja henkilöstömäärä 16 % vuodesta 2004. * Koulutuslaitosten ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden henkilöstömäärä ei sisälly lukuihin, toisin kuin edellisessä katsauksessa. Kärkiklustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän muutos (%) Neljännekset 4/2008 1/2009 verrattuna edelliseen vuoteen. Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin viiteryhmänä ovat energiaa ja energiaraaka-aineita sekä niihin liittyviä koneita ja laitteita valmistavat yritykset sekä näille palveluja tarjoavat organisaatiot. Varsinaisen bioenergiaklusterin yritykset toimivat tämän ryhmittymän sisällä. Viiteryhmän yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli 2 200 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä* 9 800 työntekijää vuonna 2008. Alan yrityksillä on 1 800 toimipaikkaa Keski- Klusterin liikevaihto kasvoi vakaasti vuoden 2008 jälkipuolelle asti. Talouden taantuma käänsi liikevaihdon laskuun kuluvan vuoden alussa, mutta lasku oli selvästi loivempi kuin muilla jalostusaloilla. Vuoden 2008 liikevaihto oli 30 % korkeampi kuin vuonna 2004. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vakaasti 10 % vuodesta 2004. Bioenergian klusteri (laaja rajaus), yritysten Indeksi 2004= Kaikki toimialat Asuminen Bioenergia Kone ja laite 0 10 20 30 40 Kaikki toimialat Asuminen Bioenergia Kone ja laite -25-20 -15-10 -5 0 5 määrä määrä 6 7
palvelualojen yritysryhmittymät Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Palvelualojen kasvu on jatkunut taantumasta huolimatta. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut nopeassa kasvussa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ovat kasvaneet erittäin nopeasti Keski-Suomessa sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna. Talouden taantuma on hidastanut kasvua, mutta se ei ole kääntänyt liiketoimintaa laskuun ainakaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ryhmittymän liikevaihto on kasvanut yli 60 % ja henkilöstömäärä lähes 40 % vuodesta 2004. Ryhmittymän yritysten liikevaihto oli 550 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 7 vuonna 2008. Yrityksillä on 1 500 toimipaikkaa Keski- Yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. Hyvinvointipalvelut laajentuneet voimakkaasti Myös hyvinvointipalveluiden yritystoiminta on kasvanut varsin nopeasti Keski- Yrityksillä on 560 toimipaikkaa Keski- Taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut siihen. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymään kuuluvien yritysten liikevaihto oli miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 2 vuonna 2008. Ryhmittymän liikevaihto on noussut 55 % ja henkilöstömäärä 38 % vuodesta 2004. Hyvinvointipalveluiden yritysryhmittymä kattaa yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana. 170 Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten Indeksi 2004= Hyvinvointipalvelut, yritysten Indeksi 2004= Keski-Suomen plussat keski-suomen kärkiklusterit osoittautuivat vahvoiksi kasvualoiksi ennen lamaa ja yritykset näkevät laman avaavan myös paljon uusia kehittämismahdollisuuksia. laman vaikutus palvelualoille on ollut lievempi kuin jalostusaloille. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja hyvinvointipalvelut ovat kasvaneet nopeasti ja nousseet merkittäviksi palvelusektorin yritysryhmittymiksi. Jyväskylän seutu on pysynyt yhtenä maan nopeimmin kasvavista keskuksista. Keski-Suomen miinukset koska viennin merkitys Keski-Suomessa on suuri, viennin jyrkkä lasku on vetänyt maakunnan teollisuuden lamaan. osa klusteritoimintaan osallistuvista yrityksistä on pettynyt klusterityön tähänastiseen antiin. väestön väheneminen syö alueiden elinvoimaa Jyväskylän seudun ulkopuolisilla alueilla Keski- Keski-Suomen kysymysmerkit Matkailu tasaisessa nousussa miten yritykset pystyvät rahoittamaan kilpailukyvyn ylläpitämisen ja parantamisen Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli miljoonaa Matkailuala, laman yli? euroa ja henkilöstömäärä 1 200 vuonna 2008. Yrityksillä yritysten miten Keski-Suomen yritystoiminta, on 450 toimipaikkaa Keski- julkinen sektori ja työmarkkinat selviytyvät Matkailuyritysten liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa suunnilleen samaa tahtia kuin palvelualoilla koko- kuinka työttömyyden nousua onnistutaan metsäteollisuuden rakennejärjestelyistä? Suomessa naisuutena, yli viidenneksen vuodesta 2004. Taantuma on Indeksi 2004= rajoittamaan seuraavina vuosina? hidastanut liikevaihdon kasvua, mutta ei ole kääntänyt sitä laskuun. Alan henkilöstömäärä on pysynyt suunnilleen vuoden miten ja mille aloille Keski-Suomeen saadaan 2004 tasolla. uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja? Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly mukaan. 8 9
Vaihtuva teema: Klusterityöltä odotetaan verkostoitumista ja uusia markkinoita Keski-Suomen kärkiklustereiden työhön osallistuvien yritysten edustajilta kysyttiin huhtikuun lopulla heidän näkemyksiään klusterityön tavoitteista ja yritysten klusterityöstä saamasta hyödystä. Vastaajat arvioivat myös nykyisen suhdannetilanteen haasteita yritysten näkökulmasta. Verkkokysely lähetettiin yritysten ja muiden organisaatioiden johtajille tai kehittämistoiminnasta vastaaville. Kysely lähetettiin 356 yritykselle ja vastauksia saatiin 39. Vastausprosentti oli 11. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin edustajat. Klusterityön tavoitteet yritysten näkökulmasta Yritykset nimesivät sekä klusterityön yleisiä tavoitteita että yritysten omia käytännönläheisiä tavoitteita. Yleisiä tavoitteita ovat muun muassa verkostoituminen ja yhteistyön lisääntyminen, kilpailukyvyn turvaaminen ja kasvattaminen sekä kehittämishankkeet. Yhteistä yritysten välistä verkostoitumista ja tulevaisuuden visiointia, jonka tulisi konkretisoitua kaupoiksi ja toiminnaksi osittain 2 5 vuoden aikajanalla. Kehityshankkeita joihin yksin ei ole mahdollisuutta. Osaamisen ja kilpailukyvyn yleistä kehittämistä, verkostoyhteistyön kehittämistä, uusien teknologioiden hyödyntämistä tuotteissa ja tuotannossa. Yhteistyötä klusterin eri yritysten välillä sekä tiedonvaihtoa eri klustereiden välillä. niikkaa sekä luottamusta ja uskottavuutta markkinoille. Biokaasuteknologian käyttöönottoa maatiloilla, jätevedenpuhdistamoilla ja elintarviketeollisuuslaitosten yhteydessä. Kaikki biokaasuprosessiin kelpaava biojäte tulee hyödyntää energiantuotannossa, ensisijaisesti liikennepolttoaineeksi ja ravinteet lannoitteina takaisin peltoon. Bioenergian käytön tehostamista ja sen parempaa hyödyntämistä metsänomistajien keskuudessa. Uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseksi. Eri klustereiden yritykset näkivät klusterityössä myös kielteisiä puolia: klusterityön tarjoamat edellytykset nähtiin vähäisinä ja työn tavoitteena nähtiin konsulttien ja kouluttajien rahoittaminen. Yhtä tyhjän kanssa Teidän klusterit ym. puuhastelu!! Rahat menevät Teidän palkkoihin, ei niistä enää yrittäjille heru. Paperilla kaikki on upeaa ja vaikuttavaa, mutta siihen se sitten jääkin. Vähitellen alkaa kerta kaikkiaan tympästä tuo näennäistoiminta ja kehitys, jota touhunne on!! Yrittäjän höynäyttämistä! Rahoja kerätään vain ja ainoastaan konsulttien ja kouluttajien elättämiseksi. Jälleen kerran! Mitä lisäarvoa yritykset kokevat saaneensa klusterityöstä? lisääntyneeksi näkyvyydeksi, kontakteiksi ja toimeksiannoiksi sekä tiedoksi. Olemme olleet enemmän julkisuudessa kuin ilman klusterityötä ja olemme saaneet toimeksiantoja klusteriin liittyen. Näkyvyyttä, toimeksiantoja, paikallisia ja valtakunnallisia kontakteja. Yhteistyön ja verkottumisen foorumi. Muutaman konkreettisen hankkeen käynnistyminen. Tietoa alan toiminnasta ja muiden yritysten näkökannoista meneillä olevaan tilanteeseen. Yritysten kouluarvosana klusterityölle Yritysten antamaksi yleisarvosanaksi klusterityölle saatiin tyydyttävä 7. Kouluarvosanoissa tuli suurta hajontaa aina nelosesta kymppiin. Suhdannetilanteen haasteet kärkiklustereiden yrityksille Suurin osa yrityksistä piti nykyistä suhdannetilannetta kovin haastavana. Erityisenä haasteena nimettiin muun muassa rahoituksen saaminen uusille (tutkimus) hankkeille. Tilanteen jatkuminen samanlaisena nähtiin uhkana puutoimialan yritysten tulevaisuudelle. Tämä on myös laajempi kysymys, jos tilanne jatkuu vielä pitkään näin, meitä ei ole montaa jäljellä puutoimialan yrityksistä. Itse olemme olemassa! Erittäin haasteelliset. Yrityksemme joutuu vähentämään henkilöstöä ja kapasiteettia. Erittäin haastavina, nyt tarvitaan johtajuutta yrityksissä toisin kuin menneinä vuosina, jolloin kaikki vain meni hyvin oli johtajuusaines sitten millaista vain. Osaamisesta on nyt kysymys. Pankille suhdanne on haastava, luottotappiot kasvavat lähiaikoina. Haasteena on erottaa hyvät rahoitettavat hankkeet ei niin hyvistä hankkeista. Rahoitustilanne on kriittinen, kuten varmaan kaikilla toimijoilla, mutta kehitystyö on ollut valtavaa. Suhdanteen vaihtuessa nousuun on yrityksemme paremmassa iskussa, kuin aiemmin. Osa vastaaja piti suhdannetilannetta hyvänä ja arveli, että se ei aiheuta suuria ongelmia vaan tarjoaa pikemminkin uusia mahdollisuuksia. Toistaiseksi on ollut vähintään sama vauhti kuin vuosi sitten. Nykytilanne ei ole aiheuttanut toimenpiteitä tähän mennessä. Lähitulevaisuus näyttää myös hyvältä. Uusia mahdollisuuksia. Vaikutukset keskimääräistä pienempiä energia-alalle. Osaavaa henkilökuntaa, joka alkoi olla niukkuustekijä, on hyvin tarjolla. Vastaajayritysten omat tavoitteet painottuivat bioenergiaan: Klusteritoiminnassa mukana olleista yrityksistä osa ei ollut vielä kokenut saaneensa mitään erityistä lisäarvoa, sillä klusterityö on vasta alussa. Yritykset, jotka kokivat jo saa- Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Bioenergiakeskuksen voimanlähteet: puu, peltobiomassat ja turve eri muodoissa sekä puuhamiehet Tapani Sauranen, Kai Oinonen ja Jyrki Kataja. Biopolttoaineinnostus pitää myös JAMKin tutkimus- ja kehityspäällikkö Lisääntyvää tarjontaa biopolttoainemarkkinoille sekä lisääntyvää biopolttoaineiden käyttöä ja fossiilisten polttoaineiden osuuden 10 pienentämistä. Parantunutta laitetekneensa lisäarvoa, arvioivat sen Pasi Raiskinmäen (oik) hyvällä tuulella. 11
Aikajana 1 08 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005 veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri 040 588 5930 pekka.matinaro@jykes.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen 050 568 8555 uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri 0400 121 989 markku.paananen@jamk.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kehittämispäällikkö Jukka Vilppola Kehittyvä asuminen -klusteri 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso 09 561 2493 seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Medita Communication Oy Viestinnän suunnittelija Marja Keränen 040 849 6930 marja.keranen@medita.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy kari.lehkonen@kpl.fi Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työlliset ovat 15 74-vuotiaita, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. määrän vertailussa käytettävät valtakunnalliset työllisyystiedot perustuvat kuukausittain toistuvaan otostutkimukseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat neljän neljänneksen liukuvia keskiarvoja, joissa keskiarvo on sijoitettu viimeiselle havainnolle. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski- Suomen maakunta. yhteistyökumppanit