Keski-Suomen Aikajana

Transkriptio

1 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 11 vaihtuva teema: Aluekehitys suurilla kaupunkiseuduilla Keski-Suomen Aikajana 2 13

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva 2 Euroopan velkakriisin aikaansaama talouden taantuma jatkuu ja pitkittyy Suomessa. Euroopan johtavissa talousmaissa näkyy orastavia kasvun merkkejä ja useimmissa kriisimaissa tilanne on vakiintumassa. Suomessa tuotannon lasku on jatkunut, työttömyys kasvanut ja yritysten odotukset pysyneet synkkinä. Myös Keski-Suomessa yritysten liiketoiminta kehittyi heikosti viime vuoden jälkipuolella ja kuluvan vuoden alussa. Kotimaisen kysynnän hiipuminen on pysäyttänyt palveluiden kasvun. Matkailualan kasvu on kuitenkin jatkunut. Jalostusaloilla näkyy positiivisia merkkejä, kun teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopulta alkaen ja myös metsäteollisuuden viennin lasku pysähtyi. Keski-Suomen yritysten viennin lasku pysähtyi ja suunta kääntyi nousuun viime vuoden lopussa. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden alussa. Viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan yritysten vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaat 4 % korkeammalla tasolla. Huippuvuodesta 2008 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut noin viidenneksen. Viennin pudotus oli maakunnassa suurempi kuin valtakunnallisesti, mutta viennin viimeaikainen kehitys on ollut maakunnassa koko maan kehitystä vahvempaa. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä ja lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Vuoden lopussa liikevaihdon trendin lasku kuitenkin pysähtyi ja trendi pysyi ennallaan myös kuluvan vuoden alussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeisen puolen vuoden aikana 3 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi kahdella edellisellä neljänneksellä matkailussa. supistui viimeisen puolen vuoden aikana eniten vuotta aikaisemmasta metsäteollisuudessa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Koko maassa yritysten liikevaihdon viime vuoden toisella neljänneksellä alkanut loiva lasku jatkui vuoden loppupuolella ja tämän vuoden tammi maaliskuussa. Viiden vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana koko maassa 4 % ja Keski-Suomessa 5 % alemmalla tasolla. Yritysten henkilöstömäärä kääntyi kasvuun Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän trendi laski kolmen neljänneksen ajan viime vuoden toisesta neljänneksestä, mutta kääntyi kasvuun kuluvan vuoden alussa. Maakunnan yritysten henkilöstömäärän kehitys poikkesi selvästi koko maan työllisyyden kehityksestä. Valtakunnallisesti työllisyys pysyi pitkään ennallaan, mutta kääntyi laskuun viime vuoden lopussa. Lasku jatkui tämän vuoden alussa. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa vajaat 3 % alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä kasvoi kahtena edellisenä neljänneksenä matkailualalla /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 12/2 12/3 12/4 13/ Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2008 = Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2008 = Keski-Suomi Työllisyys koko maa

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Indeksi 2008 = Jalostus Palvelut Jalostusalojen lasku pysähtyi Teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Jalostuksen yli vuoden ajan kestänyt negatiivinen kehitys taittui viime vuoden lopussa. Alan liikevaihdon trendin lasku pysähtyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja pysyi samalla tasolla kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Liikevaihdon lasku vuoden takaiseen verrattuna jatkui. Viimeisen puolen vuoden aikana liikevaihto oli edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 4 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana jalostusalojen liikevaihto oli 13 % alle huippuvuoden 2008 tason. Myös jalostusalojen henkilöstömäärän trendin lasku pysähtyi, mutta henkilöstömäärä aleni edelleen edellisvuodesta. Viimeisen puolen vuoden aikana henkilöstömäärä oli jalostuksessa 4 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut 14 %. 105 Jalostus- ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa Indeksi 2008 = Palvelualojen liikevaihto pysyi ennallaan Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Jalostus Palvelut Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi viime vuoden alkupuolella. Liikevaihdon trendi laski hieman vuoden loppupuolella, mutta pysyi sen jälkeen taas ennallaan. Viimeisen puolen vuoden aikana palveluiden liikevaihto oli noin puolitoista prosenttia alhaisempi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuodesta 2008 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla 8 %. Palvelualojen henkilöstömäärän trendi laski viime vuoden loppupuolella, mutta kuluvan vuoden alussa lasku pysähtyi. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä oli 2 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana henkilöstömäärän taso oli palvelualoilla keskimäärin vajaat 2 % viiden vuoden takaista alempi. Jari Rautjärvi Toimitusjohtaja Valtra Oy Keski-Suomen muutamien kärkivetureiden veto on vahvasti kiinni kysynnän kehittymisestä. Valtrakin on odottavalla kannalla: Kuinka innokkaita asiakkaat maailmalla ovat investoimaan koneisiin? On aihetta miettiä missä ja minne Keski-Suomi on menossa. Täällä on paljon pieniä yrityksiä, joissa näkisin mielelläni vahvempaa hinkua viedä toimintaa eteenpäin. Maailmantalouden trendit eivät ole meidän käsissämme, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa itsekin. Hitaan kasvun aikana pitäisi käyttää kaikki keinot ja tahto kilpailukyvyn lisäämiseksi esimerkiksi investoimalla tuottavuuden parantamiseen. Olennainen kysymys on: Kuinka pystyisin kasvamaan? Keski-Suomessa on hyvä imu, viihtyisä ympäristö ja osaavaa väkeä. Tällä osaamispääomalla pystyisimme melkeinpä mihin tahansa. Seutukunnan kehittyminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Kuntarajat eivät saa olla esteenä. Aluekehittäjillä on iso vastuu. Koko aluetta palvelevat vientiä tukevat infrahankkeet olisivat nyt tervetulleita. Logistiikan sujuvoituminen ja kulujen keventyminen edistäisi vientiyritysten tilannetta. Olisiko aika kunnostaa Valtatie 4 myös pohjoispuolelta? Suomalaisesta tekemisestä on syytä olla ylpeä ja puolustaa kotimaista tuotantoa myös omilla valinnoilla. 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Keski-Suomi on vientivetoinen maakunta, jonka vienti perustuu metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut viime vuosina. Koulutusala muodostaa suuren osan maakunnan yhteiskunnallisista palveluista. Keski-Suomen maakunta Keski-Suomi jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2013 kesäkuussa henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7,7 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 92 0 henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12 miljardia euroa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,6 miljardia euroa. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta oli 55 % ja palveluiden osuus 45 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 69 % ja jalostusalat 31 % maakunnan henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työllisistä, Keski-Suomi. Alkutuotanto 6 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 7.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Muut markkinapalvelut 22.4 % Rakentaminen 7.9 % Päätoimialojen osuus työpaikoista, koko maa. Alkutuotanto 4.9 % Yhteiskunnalliset palvelut 28.5 % Teollisuus 19.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 15.3 % Teollisuus 17.3 % Muut markkinapalvelut 26.7 % Rakentaminen 7.3 % Keski-Suomen avainluvut 2012 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat. Indeksi, koko maa = Väestö (06/2012) Työpaikat Bruttokansantuote (milj. euroa) Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 11 0 Vienti (milj. euroa) Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Koulutus 4 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä (henkilötyövuosia) Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Arvonlisäys päätoimialoittain Toimialarakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut määrä päätoimialoittain Alkutuotanto Teollisuus Miljoonaa euroa Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on suuri. Alan osuus maakunnan työllisyydestä on noin 19 % ja tuotannon arvonlisäyksestä 22 %. Alkutuotannon osuus maakunnan työllisyydestä on 6 % ja arvonlisäyksestä 5 %. Rakentamisen osuus on sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä 8 %. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnan henkilöstöstä 13 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä vain 8 %. Sen sijaan muut markkinapalvelut (mm. liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä noin kolmanneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on alhaisempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät maakunnassa lähes kolmanneksen henkilöstöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäyksestä. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhaisemmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Erikoistumisalat Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut Henkilötyövuosia Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien perusteella Keski-Suomi on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puuteollisuuden, metsätalouden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suomessa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan 5

6 Keski-Suomen avainalat Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen avainalan teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen liiketoiminnan kehitystä. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun, mutta energia-alalla sekä asumisessa ja rakentamisessa liikevaihdon lasku jatkui. Teknologiateollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun. Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden viennin trendi kääntyi viime vuoden lopussa vahvaan kasvuun ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Viennin vetämänä myös alan liikevaihto kääntyi kasvuun. Alan liikevaihto oli tammi maaliskuussa 6 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihdon trendin lasku jatkui viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli kuitenkin vuoden alussa 29 % ja vienti lähes kolmanneksen alemmalla tasolla kuin huippuvuonna Teknologiateollisuuden henkilöstömäärän trendi laski loivasti viime vuoden aikana, mutta pysyi lähes ennallaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisvuoteen verrattuna alan henkilöstömäärä oli vuoden alussa viime vuoden laskun vaikutuksesta 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut teknologiateollisuudessa yli viidenneksen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa 1 0 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 0 henkilötyövuotta. Alan yrityksillä oli maakunnassa 530 toimipaikkaa Indeksi 2008 = Vienti Energiaala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = Asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = 6 70

7 Energia-alan liikevaihto laskussa Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energiaalan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon lasku jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Alan liikevaihto on ollut vuoden 2011 loppupuolesta lähtien lähes yhtäjaksoisessa laskussa. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaiseen nähden liikevaihdon taso oli kuitenkin alalla 4 % korkeampi. Alan henkilöstömäärän kehitys on ollut vakaata. määrän trendi kasvoi vielä vuoden 2011 alkupuolella, mutta on sen jälkeen pysynyt lähes ennallaan. Alan henkilöstömäärä pysyi samalla tasolla myös kuluvan vuoden alussa. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut 4 %. Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli noin 510 toimipaikkaa. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon lasku jatkui Asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen viime vuoden alussa alkanut lasku jatkui loppuvuonna ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. Koko maassa rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden alkupuolella ja kääntyi laskuun vuoden lopulla. Kuluvan vuoden alussa liikevaihdon lasku jatkui. Keski-Suomessa asumisen ja rakentamisen liikevaihto oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 7 % ja huippuvuoteen 2008 nähden 11 % alemmalla tasolla. Alan henkilöstömäärän trendin viime vuoden alussa alkanut lasku pysähtyi vuoden lopussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärän taso pysyi ennallaan. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli tammi maaliskuussa vajaat 5 % alemmalla tasolla. Vuoden 2008 tasosta asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä on laskenut 12 %. Asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Pankin lukujen perusteella meneillään on kohtuullisen kasvun vaihe. Tilanne on hallinnassa ja laman lukemat ovat kaukana. Yrityksillä näkyy jonkin verran kassavajetta. Kuluttajapuolella luottamus on heikentynyt ja esimerkiksi asuntokauppa hiljentynyt. Tilanteen taustalla on vientikysynnän heikentyminen. Sen vaikutukset näkyvät laaja-alaisesti. Taivas ei ole putoamassa niskaan, mutta useita tämänkaltaista vuosia Keski-Suomi ei kestä. Osuuspankissa olemme varautuneet talouden heikkoon kehitykseen jo pidempään. Pankin talous kestää hyvin. Yrityksille rahoitusta on tarjolla, mutta sääntely asettaa kovat vakuusvaatimukset ja rahan hinta vaihtelee. Investoinnin kynnys näyttää olevan korkea. Laaja-alainen ja pitkäjänteinen vientiä tukeva kolmikantaratkaisu on välttämätön, jotta kotimainen teollisuus voi pärjätä hintakilpailussa. Iso kysymys on EU-tason kyky ratkaista ongelmia. Euroopan tilanne ei ratkea vuodessa. Nyt jos koskaan meidän on itse tehtävä kaikkemme menestyksen eteen, pidettävä rivimme kunnossa ja taistelutahto päällä. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki Kaupan myynti on tasaantunut lähelle nollakehitystä. Parhaiten voi ruokakauppa. Sielläkään asiakasmäärät tai kertaostokset eivät ole kasvaneet, vaan hintojen nousu pitää kehityksen plussalla. Kaupan työllistävä vaikutus on vielä hyvä. Palveluiden ja matkailun puolella yksityisasiakkailla on ollut kiinnostusta lyhyempikestoisiin kotimaan lomiin ja pieneen hemmotteluun. Kokous- ja yritysmatkailijoita on vähemmän. Työllisyyden heikentyminen lisää kuluttajien varautumista ostovoiman heikkenemiseen ja ostopäätöksiä siirretään. Kaupan investointien määrä on noin puolittunut. Pitkään jatkuessaan matala investointiaste tulee vaikuttamaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Pienillä paikkakunnilla tilanne on suurempia hankalampi. Samaan aikaan asiakkaiden arvostukset ovat muutoksessa. Mitä ja miten uudet sukupolvet haluavat kuluttaa? Osa ostoksista on siirtynyt verkkoon, myös Keskossa. Ulkomaisen verkkokaupan osuus on kasvussa. Jokaisen toimijan on käytettävä resurssinsa järkevästi. Vastavirtaan kulkeminen vaatii voimia. Puheet eivät riitä. Tarvitaan valtiovallan viisaita päätöksiä, hallittuja ja hyviä investointeja sekä muutoksia kestävien rakenteiden luomiseksi. Jari Kuosmanen Aluejohtaja Kesko, Järvi-Suomi 7

8 Keski-Suomen toimialaryhmät Osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa ja metsäteollisuudessa liikevaihto laski edellisvuodesta. Matkailualan liiketoiminta kasvoi vuotta aikaisemmasta. Hyvinvointipalveluiden liiketoiminta kääntyi taas kasvuun vuoden alussa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto laskussa Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon trendi kääntyi laskuun viime vuoden loppupuolella ja lasku jatkui kuluvan vuoden alussa. Liike-elämän palveluiden liikevaihto kääntyi laskuun myös valtakunnallisesti. Keski- Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli vuoden alussa 3 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän liikevaihto oli kuitenkin edelleen 13 % korkeammalla tasolla. Yritysryhmittymän henkilöstömäärän trendi saavutti viime vuoden alussa vuoden 2008 huipputason, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Viimeisen puolen vuoden aikana trendi pysyi lähes ennallaan. Laskua edellisvuodesta oli reilu prosentti. Viiden vuoden takaiseen tasoon verrattuna ryhmittymän henkilöstömäärä oli suunnilleen samalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritysten liikevaihto oli 610 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli Keski-Suomessa toimipaikkaa. Yksityisten hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärä ja palkkasumma kääntyivät kasvuun Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2008 = Hyvinvointipalvelut, yritysten palkkasmma ja henkilöstö Indeksi 2008 = Palkkasumma 8 Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten pitkään jatkunut palkkasumman vahva kasvu jatkui vielä viime vuoden alkupuolella, mutta kääntyi sen jälkeen loivaan laskuun. Kuluvan vuoden alussa palkkasumma kääntyi taas kasvuun. Vuoden takaiseen verrattuna yritysryhmittymän palkkasumma oli noin prosentin korkeammalla tasolla. Vuodesta 2008 palkkasumman kasvua on kertynyt 28 %. Hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärän trendi laski viime vuoden loppupuolella, mutta kasvoi lievästi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. määrä oli hyvinvointipalveluissa puoli prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 11 %. Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 0 työvuotta. Hyvinvointipalveluiden ryhmän yrityksillä oli 650 toimipaikkaa Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 =

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 70 Matkailualan liiketoiminta kasvoi vahvasti Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Matkailualan liikevaihdon kehitys oli vahvaa viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto kasvoi alalla noin 5 %. Koko maassa majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon trendi oli kuluvan vuoden alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2008 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa 13 %. Myös maakunnan matkailualan henkilöstömäärän trendin kasvu jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Edellisvuodesta henkilöstömäärän kasvua kertyi 5 %. Alan henkilöstömäärä oli vuoden alussa 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 170 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 440 toimipaikkaa Metsäteollisuuden lasku pysähtyi Metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2008 = Vienti Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Metsäteollisuuden liikevaihdon trendi laski jyrkästi vuoden 2011 loppupuolelta lähtien, mutta lasku pysähtyi viime vuoden lopussa. Alan liikevaihdon trendi pysyi ennallaan myös kuluvan vuoden tammi maaliskuussa. Valtakunnallisesti metsäteollisuuden liikevaihto pysyi koko viime vuoden ja kuluvan vuoden alun ajan suunnilleen samalla tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto aleni Keski-Suomen metsäteollisuudessa 10 %. Toimialaryhmän liikevaihto aleni selvästi vuoden takaisesta, vaikka alan viennin viime vuoden kehitys oli sitä edeltävää vuotta selvästi vahvempaa. Viennin trendi laski hieman viime vuoden loppupuolella, mutta kääntyi loivaan kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua kertyi noin prosentti. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 22 % ja vienti 17 %. Toimialaryhmän henkilöstömäärän trendin lasku jatkui viime vuoden loppupuolella ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aikaisempaa selvästi loivempana. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli kuitenkin 7 % alemmalla tasolla. Vuodesta 2008 alan henkilöstömäärä on supistunut 28 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 150 toimipaikkaa + -? Keski-Suomen plussat Viime vuoden lopussa alkanut viennin nousu vahvistui kuluvan vuoden alussa. Teknologiateollisuus on kääntynyt viennin vetämänä kasvuun ja sen myötä jalostusalojen lasku on pysähtynyt. Matkailun liiketoiminnan kasvava trendi on jatkunut. Metsäteollisuuden lasku on pysähtynyt. Väestönkasvu tuo elinvoimaa erityisesti Jyväskylän seudulle. Keski-Suomen miinukset Palvelualojen kasvu on pysähtynyt, koska kotimainen kysyntä on hiipunut. Keski-Suomen avainaloista energia-alan sekä asumisen ja rakentamisen liiketoiminta on kääntynyt laskuun. Teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset eivät ole kohentuneet. Investointihalukkuus on alhainen. Jyväskylän seudun suhteellinen asema valtakunnallisena T&K-keskittymänä on pysynyt heikkona. Keski-Suomen kysymysmerkit Saavatko kunnat taloustilanteensa kääntymään parempaan lähitulevaisuudessa? Onko yksityisen palvelusektorin kasvun pysähtyminen tilapäistä vai pysyvää? Kuinka kotimainen kysyntä kehittyy? Milloin kuluttajien luottamus talouteen alkaa taas vahvistua? Johtavatko paperikoneteollisuuden saneeraukset irtisanomisiin Keski- Suomessa? Kuinka nuoret saadaan mukaan työelämään korkean työttömyyden oloissa? Kuinka Keski-Suomen liikenneyhteydet kehittyvät lähitulevaisuudessa? 9

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 10 Taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut toivottua muutosta, joka piristäisi maakunnan elinkeinotoimintaa ja vauhdittaisi innovaatio- ja T&K -toimintaa. Keski-Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja investoinneissa ei toistaiseksi ole selviä merkkejä käänteestä kasvu-uralle. Puunjalostusteollisuuden investointiaste on kohentunut. T&K-toiminta Keski-Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnatut resurssit ovat viime vuosina olleet Keski-Suomessa koko maan tason alapuolella. Erityisesti yritysten osalta tuotekehityspanokset ovat olleet laskussa. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista on laskenut noin 60 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna. Julkisen puolen T&K -menot ovat maakunnassa sen sijaan olleet korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Jyväskylän seutukunnan osuus maakunnan kaikista tuotekehitysmenoista on noussut lähes prosenttiin vuosina Vaikka suurin pudotus yritysten T&K-resursseissa on viime vuosina tapahtunut Jyväskylän seutukunnassa, on sen osuus edelleen noin 75 prosenttia maakunnan yritysten T&K-menoista. Äänekosken seutukunnan osuus maakunnan T&K-menoista on kasvanut ja Jämsän seutukunnan osuus laskenut. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kasvoi vuonna 2012 niin koko maassa kuin Tekesin julkiselle puolelle myöntämä rahoitus väheni viime vuonna huomattavasti koko maassa (-40 %), Keski-Suomessa rahoituksen lasku oli selvästi lievempi (-25 %). ELY-keskuksen vuoden 2013 alussa yrityksille myöntämien kehittämisavustusten määrän kasvu (n. 6 %) Keski-Suomessa osoittaa yritysten kehittämistoiminnan aktivoitumista edellisiin vuosiin nähden. Teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa Keski-Suomen teollisuuden investointiaste laski vuonna 2011 hieman koko maan tason alapuolelle. Mekaanisen puuteollisuuden investointiaste kohosi edelleen koko maan tason yläpuolelle. Myös paperiteollisuuden investointiaste koheni selvästi. Metalliteollisuudessa investoinnit jäivät Keski-Suomessa vähäisemmiksi kuin alalla keskimäärin. Vuonna 2011 Keski-Suomen seutukunnissa investointiaste koheni edellisestä vuodesta Keuruun, Äänekosken ja Jämsän seutukunnissa. Sen sijaan Jyväskylän, Joutsan ja Saarijärvi Viitasaaren seutukunnissa investointiaste laski. Investointiasteessa tapahtuneet muutokset antavat positiivisia viitteitä puunjalostusteollisuuden elpymisestä maakunnassa. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät Maailmantaloudessa ei ole tapahtunut odotettua käännettä kuluvan vuoden aikana. Suomen talouskehityksen odotetaan jäävän tänä vuonna alkuvuoden odotuksia heikommaksi. Euroalueen teollisuuden tilanteen viimeaikainen kohentuminen ei näytä toistaiseksi heijastuneen Suomen teollisuuden kehitykseen. Keski-Suomessa teollisuuden suhdannenäkymät olivat vuoden 2013 alussa jokseenkin synkeät (saldoluku -87). Vaikka tiedustelut eivät osoita tapahtuneen selvää positiivista käännettä, kertoo tulosten trendi kuitenkin sen, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Palvelujen Saldoluku euroa suhdannenäkymät maakunnassa ovat kuluvan vuoden aikana olleet hieman laskusuunnassa. EK:n huhti toukokuussa 2013 tekemän investointitiedustelun mukaan teollisuuden investoinnit kasvoivat vuonna 2012 edellisvuodesta. Tämän vuoden osalta investointien arvioidaan laskevan. Teollisuuden T&K-menot Suomessa ovat tiedustelun mukaan olleet selvästi laskusuunnassa niin viime kuin kuluvana vuonna. Merkittävin T&K-toimintaan panostava toimiala on teknologiateollisuus, jonka T&K-menot Suomessa vähenivät vuodesta 2011 lähes miljardilla eurolla. Toimialan osuus teollisuuden T&K-menoista laski 86 prosentista 81 prosenttiin. Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus / / /07 Yrityksille myönnetty kehittämisavustus Keski- Suomesssa. Teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelujen suhdannenäkymät Keski- Suomesssa. Teollisuus ja rakentaminen nyt Teollisuus ja rakentaminen tuleva Palvelut nyt Palvelut tuleva

11 Vaihtuva teema: Aluekehitys suurilla kaupunkiseuduilla Taantuma on aiheuttanut Jyväskylän seudulla aluetaloudelle suurempia ongelmia kuin useimmilla suurilla kaupunkialueilla. Yritysten liikevaihto kasvoi Jyväskylän seudulla suurista kaupunkialueista heikoimmin vuonna 2011 ja Oulun jälkeen toiseksi heikoimmin vuonna Nämä alueet jäivät myös jälkeen koko maan kasvusta. Tampereen, Turun, Kuopion ja Lahden seuduilla kasvu oli kumpanakin vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin, vaikka niissäkin kasvu hiipui viime vuonna. Oulu koki suurista kaupunkialueista jyrkimmän pudotuksen. Jyväskylän työttömyysaste oli viime vuonna suurten kaupunkialueiden korkein yhdessä Oulun kanssa, 12,5 %. Kaikkien suurten kaupunkialueiden työttömyysaste ylitti koko maan keskimääräisen tason. Alimmat työttömyysprosentit olivat Kuopion ja Turun seuduilla. Vuodesta 2010 ainoastaan Oulun työttömyysaste nousi. Jyväskylässä ja Turussa se pysyi muuttumattomana, kun taas Kuopiossa, Lahdessa ja Tampereella työttömyysaste aleni vuodesta 2010 vuoteen Kaikki suuret kaupunkialueet olivat muuttovoittoalueita vuosina 2010 ja Jyväskylän seutu sijoittui väkilukuun suhteutetussa muuttovoitossa suurten kaupunkien keskivaiheille. Viime vuonna Jyväskylän muuttovoitto oli suhteellisesti suurempaa kuin Oulun seudulla, joka oli viime vuosikymmenellä johtava muuttovoittoalue. Jyväskylässä erityisesti maahanmuutto kasvoi vuodesta 2010 vuoteen Viime vuonna suhteellisesti suurin muuttovoitto suuntautui Kuopion seutukuntaan, jossa maassamuuton muuttovoitto on lisääntynyt voimakkaasti. Myös Tampereen ja Turun seutujen muuttovoitto oli suurempaa kuin Jyväskylän seudulla sekä viime vuonna että vuonna Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot eroavat asukaslukuun suhteutettuna voimakkaasti suurten kaupunkialueiden välillä. Jyväskylän seutu kuuluu yhdessä Kuopion ja Turun kanssa keskikastiin, jossa menot asukasta kohti ovat likimäärin koko maan keskitasolla. Oulun ja Tampereen seudut ovat muihin verrattuna omaa luokkaansa. Oulussa suhdeluku on nelinkertainen ja Tampereella kolminkertainen koko maahan verrattuna. Lahden seutu jää selvästi jälkeen muista suurista kaupunkialueista. T&K-menot suhteessa väestöön ovat laskeneet vuodesta 2009 vuoteen 2011 muissa kaupungeissa paitsi Kuopiossa ja Turussa, vaikka koko maassa on tapahtunut pientä nousua. Euroopan talouskriisiin kytkeytyvä pitkäaikainen taantuma on vaikuttanut kaikilla suurilla kaupunkialueilla yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Jyväskylän ja Oulun seuduilla negatiiviset vaikutukset ovat olleet suurimmat, mikä näkyy erityisesti yritysten liikevaihdon kasvun hiipumisena ja korkeana työttömyytenä. Tietolähde: Tilastokeskus Euroa/asukas Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 0 Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 1 0,8 0,6 0,4 0, Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa Yritysten liikevaihdon muutos seutukunnissa. Muutos (%) edellisestä vuodesta Työttömyysaste seutukunnissa. Osuus (%) työvoimasta, vuosikeskiarvo Nettomuutto seutukunnissa. Osuus (%) väkiluvusta (maassamuutto ja maahan- ja maastamuutto) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot/ asukas, julkinen ja yksityinen T&K-rahoitus Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Koko maa 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Klusteripäälliköt Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri pekka.matinaro@jykes.fi Kehittämispäällikkö Matti Paatola Kehittyvä asuminen -klusteri matti.paatola@jykes.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Tutkija Tamás Lahdelma tamas.lahdelma@kaupunkitutkimusta.fi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Esa Storhammar esa.t.storhammar@jyu.fi Viestintätoimisto Medita Communication Oy Reetta Mikkola reetta.mikkola@medita.fi Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11- kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on Trendien laskemisessa on käytetty tässä katsauksessa aikaisempaa voimakkaammin tasoittavaa kausitasoitusmenetelmää. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Ulkoasu Mainostoimisto Cake Oy Kari Lehkonen kari.lehkonen@getcake.fi yhteistyökumppanit