Aikajana. Keski-Suomen

Transkriptio

1 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA JA INVESTOINNIT KESKI-SUOMESSA 11 VAIHTUVA TEEMA: KESKI-SUOMEN SEUTUKUNNAT Keski-Suomen Aikajana HELMIKUU

2 Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Euroopan taloudessa on viime syksystä alkaen näkynyt positiivisia merkkejä, vaikka talouden kasvu erityisesti euroalueella on edelleen vaatimatonta. Suomessa tuotannon lasku pysähtyi syksyllä, mutta selvää käännettä kasvuun ei ole vielä tapahtunut. Suomen vienti EU-maihin kääntyi viime vuoden lopulla nousuun, mutta vienti muille keskeisille vientialueille laski edelleen. Keski-Suomessa vuoden 2013 alun lupaava vientivetoinen nousukäänne jäi lyhyeksi, ja yritysten vienti sekä liikevaihto kääntyivät uudelleen laskuun. Taantuminen perustui teollisuuden ongelmien jatkumiseen, mutta myös palvelualojen kasvu on hiipunut. Viime vuoden perusteella talouden rakennemuutos koettelee Keski-Suomea erityisen voimakkaasti. Keski-Suomen yritysten vienti kääntyi kasvuun vuoden 2012 loppupuolella ja kasvoi vielä vuoden 2013 alussa. Viennin trendi kääntyi kuitenkin taas laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Lasku jatkui heinä syyskuussa, jolloin vienti aleni myös vuoden takaiseen nähden. Viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan yritysten vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vajaat 2 % alemmalla tasolla. Taantumavuodesta 2009 Keski-Suomen yritysten vienti on kuitenkin kasvanut noin 7 %. Viennin viimeaikaiset vaihtelut ovat olleet maakunnassa suurempia kuin valtakunnallisesti. Viennin suhdannekehitys oli kahdella viimeisellä neljänneksellä Keski-Suomessa koko maata heikompaa. Maakunnan yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi viennin positiivisen kehityksen myötä vuoden 2012 lopussa ja trendi kasvoi hieman viime vuoden alussa. Liikevaihdon trendi kääntyi kuitenkin viennin vetämänä loivaan laskuun vuoden toisella neljänneksellä ja lasku jatkui heinä-syyskuussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeisen puolen vuoden aikana noin prosentin alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi kahdella edellisellä neljänneksellä matkailussa ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. supistui viimeisen puolen vuoden aikana eniten teknologiateollisuudessa. Koko maassa yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi viime vuoden huhti kesäkuussa ja kääntyi kasvuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Viiden vuoden takaiseen verrattuna liikevaihdon kehitys on ollut valtakunnallisesti Keski-Suomea vahvempaa: liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana koko maassa 17 % ja Keski-Suomessa 12 % korkeammalla tasolla kuin vuonna /2 11/3 11/4 12/1 12/2 12/3 12/4 13/1 13/2 13/3 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2009 = Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta Vienti Keski-Suomi Keski-Suomi koko maa Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 2009 = 2 Yritysten henkilöstömäärä pysyi ennallaan Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän trendi on pysynyt vuoden 2012 lopulta alkaen lähes samalla tasolla. Valtakunnallisesti työllisyys laski loivasti viime vuoden alkupuolella, mutta vuoden kolmannella neljänneksellä koko maan työllisyyden lasku pysähtyi. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski- Suomessa vajaan prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstömäärä kasvoi viimeisen puolen vuoden aikana maakunnan toimialoista matkailussa ja hyvinvointipalveluissa. 95 Keski-Suomi Työllisyys koko maa

3 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Indeksi 2009 = Jalostus Palvelut Jalostusalojen liikevaihto kääntyi taas laskuun Teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Jalostuksen yli vuoden ajan kestänyt lasku pysähtyi vuoden 2012 lopussa, mutta jatkui taas viime vuoden toisella neljänneksellä. Jalostusalojen suhdannekehitys jatkui heikkona vuoden 2013 heinä syyskuussa. Liikevaihdon lasku jatkui myös vuoden takaiseen verrattuna. Viimeisen puolen vuoden aikana liikevaihto oli edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 3 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana jalostusalojen liikevaihto oli kuitenkin 9 % yli taantumavuoden 2009 tason. Jalostusalojen henkilöstömäärän lasku jatkui viime vuoden alkupuolella ja vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta aikaisempaa hitaampana. Viimeisen puolen vuoden aikana henkilöstömäärä oli jalostuksessa reilut 2 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut noin 3 % Jalostus- ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa Indeksi 2009 = Jalostus Palvelut Palvelualojen kasvu on hidastunut Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu hiipui vuoden 2012 loppupuolella. Liikevaihdon trendi kasvoi taas hieman viime vuoden alkupuolella. Vuoden kolmannella neljänneksellä liikevaihdon taso pysyi palvelualoilla ennallaan. Viimeisen puolen vuoden aikana palveluiden liikevaihto oli noin puolitoista prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuodesta 2009 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla 15 %. Palvelualojen henkilöstömäärän trendi kääntyi lähes vuoden kestäneen laskun jälkeen kasvuun viime vuoden toisella neljänneksellä ja trendin kasvu jatkui huhti kesäkuussa. Heinä syyskuussa trendi pysyi ennallaan. Palvelualojen henkilöstömäärä oli viimeisen puolen vuoden aikana lähes samalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoteen 2009 verrattuna kasvua on kertynyt reilu prosentti. KUVA: PEKKA RÖTKÖNEN Antti Määttä Toimitusjohtaja Osuuskauppa Keskimaa Tunnelma on odottava. Keski-Suomen taloustilanne vastaa suurin piirtein maan tilannetta. Maailmalla näkyy jo positiivisia signaaleja. On vaikea arvioida, koska ne ulottuvat meille. Suomessa myös julkinen sektori on ahdingossa, mikä vaikuttaa isoon ihmisjoukkoon. Jyväskylän kaupungin talous heijastuu koko maakunnan yleisilmeeseen. Kuluttajien käteen jäävä raha ei ole vähentynyt, mutta heikko luottamus tulevaan vaikuttaa valintoihin sitä enemmän. Epävarmuus lykkää isoja ostopäätöksiä. Päivittäistavarakauppa käy hyvin. Kilpailu on kovaa. Se näkyy käyttötavarapuolella siirtymisinä, sulkemisina ja uusina alkuina. Kehittyvä sähköinen kauppa haastaa perinteiset kaupan toimijat. Toivon, että lainsäätäjillä on viisautta tukea työllistäviä aloja. Palveluiden kysyntä kasvaa ja tuo tärkeitä turistieuroja. Olen pöyristynyt loppiaisen aukiolopäätöksestä, joka pakottaa pitämään alan tuotannon ja myynnin kiinni suurimman kysynnän aikaan. Meillä on vetovoimainen maakunta Suomen solmukohdassa. Tänne on muuttovalmiutta. Eteenpäin mennään yhteistyössä. Energia ja into tulee nyt suunnata tekemiseen ja kehittämiseen. Kuntarajoista kinaaminen on voimavarojen väärinkäyttöä. 3

4 Keski-Suomen talouden rakenne Keski-Suomen talous perustuu vahvasti teollisuuteen, jonka ytimen muodostavat metsäteollisuus sekä siihen kytkeytyvä teknologiateollisuus. Vaikka yksityisten ja julkisen palveluiden työpaikat ovat lisääntyneet, vientiteollisuus määrää maakunnan suhdanteita. Keski-Suomen maakunta Keski-Suomi jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2013 lopussa henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin , ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7,6 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 14 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 11,6 miljardia euroa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,5 miljardia euroa. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta oli 54 % ja palveluiden osuus 46 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 69 % ja jalostusalat 31 % maakunnan henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työllisistä, Keski-Suomi. Alkutuotanto 5.7 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 13.0 % Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Muut markkinapalvelut 22.9 % Rakentaminen 7.9 % Päätoimialojen osuus työllisistä, koko maa. Alkutuotanto 4.7 % Yhteiskunnalliset palvelut 28.3 % Teollisuus 19.0 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 15.2 % Teollisuus 16.6 % Muut markkinapalvelut 27.7 % Rakentaminen 7.6 % Keski-Suomen avainluvut 2013 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat. Indeksi, koko maa = Väestö (12/2013) Työpaikat Bruttokansantuote (milj. euroa) Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat 14 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) Vienti (milj. euroa) Koneiden ja laitteiden valmistus Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Kulkuneuvojen valmistus Koulutus 4 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä (henkilötyövuosia) Erikoistuneisuus (indeksi)

5 Arvonlisäys päätoimialoittain Toimialarakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut määrä päätoimialoittain Alkutuotanto Teollisuus Miljoonaa euroa Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on suuri. Alan osuus maakunnan työllisyydestä on 19 % ja tuotannon arvonlisäyksestä 23 %. Alkutuotannon osuus maakunnan työllisyydestä on 6 % ja arvonlisäyksestä 5 %. Rakentamisen osuus on sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä 8 %. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnan henkilöstöstä 13 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä vain 9 %. Sen sijaan muut markkinapalvelut (mm. liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä noin kolmanneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on alhaisempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät maakunnassa lähes kolmanneksen henkilöstöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäyksestä. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhaisemmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Erikoistumisalat Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut Henkilötyövuosia Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien perusteella Keski-Suomi on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Koneiden ja laitteiden valmistuksen, paperiteollisuuden, puuteollisuuden, sekä metsätalouden työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suomessa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus on vahva erikoistumisala 5

6 Keski-Suomen avainalat Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen avainalan teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen liiketoiminnan kehitystä. Asumisen ja rakentamisen lasku taittui, mutta metsäteollisuudessa liikevaihto laski jyrkästi. Myös energia-alalla liikevaihto oli laskussa. Teknologiateollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö Teknologiateollisuuden liiketoiminnan kehitys oli heikkoa Indeksi 2009 = Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden viennin trendi kasvoi vahvasti vielä vuoden 2013 alussa, mutta kääntyi jyrkkään laskuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Viennin trendin lasku jatkui kolmannella neljänneksellä. Viennin vetämänä myös alan liikevaihto kääntyi selvään laskuun. Alan liikevaihto oli huhti syyskuussa keskimäärin 7 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihdon trendi oli laskussa koko vuoden 2012 ja vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen ajan. Viime vuoden puolella lasku oli edellisvuotta hieman loivempaa. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana vajaat 2 % korkeammalla tasolla kuin taantumavuonna Vienti oli hieman alle viiden vuoden takaisen tason. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärän vuoden 2012 alussa alkanut lasku jatkui viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Edellisvuoteen verrattuna alan henkilöstömäärä oli noin 8 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on laskenut teknologiateollisuudessa 7 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 0 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä henkilötyövuotta. Alan yrityksillä oli maakunnassa 530 toimipaikkaa Vienti Energiaala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2009 = Asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2009 = 6

7 Energia-alan liiketoiminta laski hieman edellisvuodesta Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energiaalan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon trendin kääntyi viime vuoden toisella neljänneksellä laskuun ja trendin lasku jatkui heinä syyskussa. Alan liikevaihtoa laski muun muassa teollisuuden sähkön käytön väheneminen ja sähkön hinnan lasku. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto oli vuoden 2013 toisella ja kolmannella neljänneksellä keskimäärin vajaan prosentin alemmalla tasolla. Taantumavuoteen 2009 nähden liikevaihdon taso oli kuitenkin alalla 27 % korkeampi. Alan henkilöstömäärän trendin vuoden 2012 lopussa alkanut lasku pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä ja trendi kääntyi loivaan kasvuun kolmannella neljänneksellä. Energia-alan henkilöstömäärä supistui kuitenkin edelleen vuoden takaiseen nähden. Viimeisen puolen vuoden aikana laskua kertyi edellisvuodesta 3 %. Viiden vuoden takaisesta alan henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa 800 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli noin 500 toimipaikkaa. Asumisen ja rakentamisen liikevaihto kääntyi kasvuun Asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen liikevaihto kääntyi kasvuun yli vuoden ajan kestäneen laskun jälkeen viime vuoden toisella neljänneksellä. Kasvu jatkui heinä syyskuussa. Vuoden 2012 laskun vaikutuksesta liikevaihto oli alalla kuitenkin edelleen vajaan prosentin edellisvuotta alemmalla tasolla. Taantumavuoteen 2009 nähden asumisen ja rakentamisen liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa noin viidenneksen. Rakentamisen liikevaihdon trendi kääntyi loivaan kasvuun myös valtakunnallisesti. Alan henkilöstömäärän trendi kääntyi kasvuun viime vuoden alkupuolella. Vuoden kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärän taso pysyi ennallaan. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli prosentin alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta tasosta asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä on kasvanut 3 %. Asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli toimipaikkaa KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY Olen huolissani Keski-Suomen talouden näkymistä. Maakunnassa on liian vähän Harvian tapaisia vahvoja paikallisesti omistettuja kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Teollisen rakenteen monipuolistaminen olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen on välttämätöntä. Alueen logistinen sijainti ja vahva koulutusklusteri tukevat menestystä. Keskisuomalainen-konsernin Keski- Suomessa kustantamat lehdet elävät maakunnan talouden sykkeestä. Korkeasta työttömyydestä ja talouden epävarmuudesta huolimatta iimoitusmäärät ovat säilyneet kohtuullisina. Yritysosto lavensi tuotevalikoimaamme ja toimintaamme maantieteellisesti. Tämä helpotti hieman kehnon suhdanteen ja median murroksen tuomia paineita. Maakunnan veturi kaipaa uutta suuntaa ja tuoreutta. Jyväskylän taloushuolet ovat osin liioiteltuja, mutta ne uhkaavat koko maakunnan mainetta ja vetovoimaa. Kuntaliitoksissa ydinasia ovat tulevat rakenteelliset säästöt. On oltava rohkeutta tehdä vaikeita asioita ja päätöksiä. Tarvitsemme myös uusia toimijoita viemään asioita eteenpäin. Keski-Suomesta pitää oikeasti saada houkutteleva maakunta yrittää. On tehtävä myös arvovalintoja. Minä rakentaisin julkisilla rahoilla mieluummin sairaalan kuin konserttitalon. Molempia tarvitaan, mutta tässä järjestyksessä. Vesa-Pekka Kangaskorpi Konsernijohtaja Keskisuomalainen Oyj Keski-Suomen matkailu on lähellä aallon harjaa. Kesä oli vilkas, loppuvuosi hiljaisempi. Vuodenvaihteen turistit toivat maakuntaan euroja aiempien vuosien tapaan. Jämsän seudulla matkailu ei viime vuonna kasvanut, muttei hiipunutkaan. HimosLomat on hyvässä vireessä. Pitkäjänteinen kehittäminen ja muuttuviin asiakastarpeisiin vastaaminen tuovat tulosta. Kasvu rakentuu rohkeista ideoista, investoinneista ja työstä. Maakunnan matkailun valtti on yhdistelmä luontoelämyksiä ja urbaaneja palveluita. Onko tätä pakettia tuotu esiin parhaalla tavalla? Isot matkailukeskittymät vetävät väkeä. Niiden elinvoima ja näkyvyys on varmistettava. Pienet yritykset pitävät valikoiman houkuttelevana ja monipuolisena. Turisteille etäisyytemme tai kuntarajamme ovat olemattomia. Matkailumaakuntaa on markkinoitava yhdessä ja nykyistä tehokkaammin. Keski-Suomen matkailun hallitus on edistänyt alaa. Toiminnan suunta on nyt oikea, mutta volyymi liian pieni. Tarvitaan lisäpotkua ja vaikuttamista niin, että päättäjät ja rahoittajat näkevät työmme liiketoimintana teollisuuden rinnalla. Matkailun kehittäminen on samalla työllisyyden kehittämistä. Hannu Haljala Yrittäjä HimosLomat Oy 7

8 Keski-Suomen toimialaryhmät 8 Liikevaihdon trendi kasvoi osaamisintensiivisissä liikeelämän palveluissa ja hyvinvointipalveluissa. Matkailualan kasvu hiipui. Metsäteollisuuden liiketoiminta kääntyi taas laskuun. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon trendi kasvussa Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS-ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon trendi kääntyi vuoden 2012 loppupuolen notkahduksen jälkeen taas kasvuun viime vuoden alkupuolella. Alan liikevaihdon trendi kasvoi hieman myös vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Valtakunnallisesti liike-elämän palveluiden liikevaihdon trendi pysyi lähes ennallaan vuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa, mutta kasvoi kahden viimeksi kuluneen neljänneksen aikana. Keski-Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli huhti-syyskuussa vajaan prosentin korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta ryhmittymän liikevaihto on kasvanut viidenneksen. Yritysryhmittymän henkilöstömäärän trendi on pysynyt viimeisen vuoden aikana lähes ennallaan. Vuoden 2012 loppupuolen laskun vaikutuksesta henkilöstömäärä oli kuitenkin noin prosentin edellisvuotta alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaiseen tasoon verrattuna ryhmittymän henkilöstömäärä on kasvanut 9 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritysten liikevaihto oli 610 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 työvuotta. Alan yrityksillä oli Keski-Suomessa toimipaikkaa. Yksityisten hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärän ja palkkasumman kasvu jatkui Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten palkkasumman kasvu notkahti vuoden 2012 loppupuolella, mutta jatkui taas vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Koko maassa yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden palkkasumman kasvu on ollut vakaata koko tarkastelujakson ajan. Vuoden takaiseen verrattuna Keski-Suomen hyvinvointipalveluiden palkkasumma oli 4 % korkeammalla tasolla. Vuodesta 2009 yritysryhmän palkkasumman kasvua on kertynyt 17 %. Myös hyvinvointipalveluiden henkilöstömäärän kehitys oli vahvaa viimeisen vuoden aikana. määrä oli hyvinvointipalveluissa 4 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 7 %. Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana työvuotta. Hyvinvointipalveluiden ryhmän yrityksillä oli 650 toimipaikkaa Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 2009 = Hyvinvointipalvelut, yritysten palkkasmma ja henkilöstö Indeksi 2009 = Palkkasumma Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2009 =

9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 80 Matkailualan liikevaihdon kasvu pysähtyi, mutta henkilöstön kasvu jatkui Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taide- ja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Matkailualan liikevaihdon vahva kasvu pysähtyi viime vuoden huhti kesäkuussa, ja vuoden kolmannella neljänneksellä alan liikevaihdon trendi kääntyi loivaan laskuun. Vuoden 2012 lopun ja viime vuoden alun kasvun myötä liikevaihto oli kuitenkin alalla 3 % edellisvuoden tasoa korkeammalla. Koko maassa majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon trendi pysyi viimeisen puolen vuoden aikana lähes ennallaan. Vuodesta 2009 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa 18 %. Maakunnan matkailualan henkilöstömäärän trendin kasvu jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Edellisvuodesta henkilöstömäärän kasvua kertyi 3 %. Viiden vuoden takaiseen nähden alan henkilöstömäärä oli 3 % korkeammalla tasolla. Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 160 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 430 toimipaikkaa Metsäteollisuuden liiketoiminta kääntyi taas laskuun Metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 2009 = Vienti Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Metsäteollisuuden liikevaihdon trendin jyrkkä lasku taittui vuoden 2012 lopussa, mutta jatkui taas viimeisen puolen vuoden aikana. Valtakunnallisesti metsäteollisuuden liikevaihto pysyi vuonna 2012 melko samalla tasolla, mutta oli viime vuoden alun sekä toisen ja kolmannen neljänneksen ajan laskussa. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto aleni Keski-Suomen metsäteollisuudessa reilun prosentin. Metsäteollisuuden liikevaihdon laskun taustalla on viennin heikko kehitys. Viennin trendi kasvoi hieman vuoden 2013 alussa, mutta kääntyi sen jälkeen selvään laskuun. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vientiliikevaihto aleni noin 5 %. on metsäteollisuudessa hieman alle taantumavuoden 2009 tason. Vienti on kasvanut vuoden 2009 tasosta noin 5 %. Myös toimialaryhmän henkilöstömäärän trendi laski kahdella edellisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli 2 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta alan henkilöstömäärä on supistunut noin kymmenyksen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä työvuotta. Alan yrityksillä oli 150 toimipaikkaa +? Keski-Suomen plussat Keski-Suomen jalostusaloille odotetaan käännettä noususuuntaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on kasvussa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Asumisen ja rakentamisen trendi kääntyi kasvuun. Hyvinvointipalveluiden kasvu jatkui vakaana. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto kääntyi nousuun notkahduksen jälkeen. Keuruun seutukunnan yritysten liikevaihdon kehitys on ollut vahvaa ja Äänekosken seudun laskeva trendi on kääntynyt kasvuun. - Keski-Suomen miinukset Vienti laski viime vuonna jyrkästi sekä metsäteollisuudessa että teknologiateollisuudessa. Energia-alalla pitkäaikainen laskutrendi jatkuu. Kotimainen kysyntä on hiipunut ja sen myötä palvelualojen kasvu pysähtynyt. Maakunnan väestön väheneminen Jyväskylän seudun ulkopuolella vie alueiden elinvoimaa. Keski-Suomen työttömyys kasvoi voimakkaasti viime vuonna. Kuntien taloustilanne on heikko. Työllisyyden ja yksityisen kulutuksen ei ennusteta kasvavan tänä vuonna. Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktiivisuudessa olisi edelleen parantamisen varaa. Keski-Suomen kysymysmerkit Koetteleeko teollisuuden rakennemuutos Keski-Suomea erityisen ankarasti? Pystyykö Keski-Suomen talouden veturi, Jyväskylän seutu, nousemaan taas kasvu-uralle? Mistä löytyy uusia kasvualoja? Pysähtyykö Keski-Suomen väestönkasvu? Kuinka matkailualan kasvutrendi saataisiin kestämään? Kääntääkö hiipuva kotimainen kysyntä palvelualojen työllisyyden laskuun? Pystytäänkö työttömyyden kasvu pysäyttämään? 9

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 10 Maailmantalouden hitaan elpymisen ennakoidaan kääntävän Suomen talouden loivaan nousuun kuluvana vuonna. Myös Keski-Suomen elinkeinotoiminnan on arvioitu kääntyvän parempaan suuntaan. Pieniä viitteitä maakunnan T&Kja investointitoiminnan kohentumisesta on havaittavissa. T&K-toiminta Keski-Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoiminta näyttää hieman piristymisen merkkejä. Julkisella puolella T&K -toiminnan aktiivisuus on selvästi koko maan tason yläpuolella. Yritysten T&K -toiminnassa näyttää tapahtuneen myönteinen käänne, vaikka sen resurssointi jää edelleen selvästi maan keskiarvon alapuolelle. Seutukunnittain tarkasteltuna yritysten T&K -panostus on suurinta Jyväskylän (osuus 73,5 %) ja Äänekosken seutukunnissa (osuus 22,3 %). Vuonna 2012 yritysten T&K -menot kasvoivat euromääräisesti eniten juuri mainituissa seutukunnissa (n. 10 milj. =12,5 % kasvu), mutta suhteellinen kasvu oli suurinta muissa seutukunnissa ( % kasvu = 2 milj. ). Maakunnan yritysten T&K -toiminnan vilkastumisesta kertovat myös yritysten saama julkinen tuki. Tekesin maksama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus yrityksille kasvoi vuonna 2012 Keski-Suomessa, samoin ELY-keskuksen vuoden 2013 alussa yrityksille myöntämien kehittämisavustusten määrä. Teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa Teolisuuden investoinnit eivät ole kääntyneet nousuun, vaan vuonna 2013 niiden arvioidaan jäävän edellisvuoden tasolle. Ennusteet ja yritystiedustelut eivät lupaa merkittävää muutosta yritysten investointihalukkuuteen. Keski-Suomen teollisuuden investoinneissa positiivinen muutos on metsäteollisuuden investointiasteen kohentuminen. Koko maata kuvaavat tilastot osoittavat teollisuuden investointiasteen hieman kohentuneen vuonna 2012 edelliseen vuoteen nähden. Metsäteollisuudessa investointiaste pysyi kokonaisuutena lähes ennallaan, kun investointiaste laski saha- ja puuaineteollisuudessa ja nousi paperiteollisuudessa. Metalliteollisuuden investointiasteen muutos oli hiukan plussan puolella. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät Suomen vuoden 2013 talouskehityksen odotetaan jäävän odotuksia heikommaksi ja bruttokansantuotteen muutoksen arvioidaan olevan negatiivinen (-0,5-1,2 %). Kuluvan vuoden aikana odotetaan maailmantalouden elpymisen vetävän Suomen heikkoon kasvuun (n. 1 % kasvua). Työllisyyden ei odoteta kohentuvan kuluvana vuonna eikä yksityisen kulutuksen juurikaan kasvavan. Keski-Suomessa teollisuuden suhdannenäkymät olivat vuoden 2013 alussa jokseenkin synkeät (saldoluku -87). Vuoden mittaan trendi näytti parempaa suuntaa aina syksyyn saakka. Lokakuun tiedustelussa saldoluku putosi taas selvästi (-71). Teollisuudessa odotukset kääntyivät lokakuussa selvästi positiivisiksi (saldoluku +39), kun koko maan osalta odotukset olivat selkeästi negatiiviset (-31). Sen sijaan palvelujen suhdannenäkymät maakunnassa heikkenivät loppuvuodesta edelleen. Sijaintiosamäärä % Saldoluku /04 13/07 13/10 Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. T&K-menot Keski-Suomessa suhteessa koko maahan. Sijaintiosamäärä Yritysten T&K Julkinen T&K Yhteensä Seutukuntien osuudet maakunnan yritysten T&Kmenoista Jyväskylä Äänekoski Jämsä Muut seutukunnat Teollisuuden ja palvelujen suhdannenäkymät Teollisuus ja rakentaminen nyt Teollisuus ja rakentaminen tuleva Palvelut nyt Palvelut tuleva Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus.

11 Vaihtuva teema: Keski-Suomen seutukunnat kasvoi viimeisen puolen vuoden aikana Keski-Suomessa Keuruun ja Äänekosken seuduilla. Työttömyys lisääntyi kaikissa maakunnan seutukunnissa. Talouden pitkäaikainen taantuma on koetellut yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa kaikkia Keski-Suomen seutukuntia. Negatiiviset vaikutukset ovat olleet suurimmat teollisuusvaltaisilla Äänekosken ja Jämsän seuduilla, joissa liikevaihto on lähellä taantumavuoden 2009 tasoa. Äänekosken seudulla negatiivinen kehitys on taittunut, mutta Jämsän seudulla liikevaihdon lasku on jatkunut. Jyväskylän seudun kehitys vastaa melko pitkälti koko maakunnan keskimääräistä kehitystä. Tämän seudun liikevaihdon taso pysyi viimeksi kuluneen vuoden aikana lähes ennallaan. Alkutuotantovaltaisilla Saarijärven Viitasaaren ja Joutsan seuduilla liikevaihdon vaihtelut ovat olleet pienempiä, mutta Joutsan seudun viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kehitys oli maakunnan heikointa. Vuodesta 2009 kasvu on ollut selvästi vahvinta Keuruun seudulla, jossa liikevaihdon kasvua on kertynyt noin neljännes. Talouden taantuman ja rakennemuutoksen negatiiviset vaikutukset ovat näkyneet myös korkeana työttömyytenä erityisesti teollisuusvaltaisilla alueilla. Työttömyysaste oli vuoden 2013 marraskuussa Keski-Suomessa korkein Äänekosken ja Jämsän seuduilla. Äänekosken seudun työttömyyden kasvu edellisvuoden vastaavasta ajasta oli kuitenkin maakunnan seutukunnista pienintä. Työttömyys kasvoi selvästi voimakkaimmin Joutsan seudulla. Keskimääräistä enemmän työttömyysaste kasvoi myös Jyväskylän seudulla, mutta seudun työttömyys oli kuitenkin edelleen alle maakunnan keskitason. Työttömyysaste oli viime vuoden lopussa pienin Keuruun seudulla. Maakunnan työttömyysaste oli koko maan keskimääräistä selvästi korkeampi, mutta työttömyyden kasvu edellisvuodesta oli Keski-Suomessa valtakunnallista hieman hitaampaa. Keski-Suomen väestö kasvoi 250 hengellä (0,1 %) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kasvu perustui luonnolliseen väestönmuutokseen. Muuttoliikkeen tulos oli lievästi negatiivista maassamuuton muuttotappion vuoksi, vaikka maakunta sai muuttovoittoa ulkomaisesta muuttoliikkeestä. Keski-Suomen seutukunnista väestö lisääntyi ainoastaan Jyväskylän seudulla, jossa väestö kasvoi (0,8 %). Suurin osa kasvusta perustui luonnolliseen muutokseen, mutta myös muuttoliike oli voitollista. Kaikissa muissa seutukunnissa väestö väheni sekä muuttotappion että luonnollisen vähenemisen vaikutuksesta. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tilastokeskus, väestönmuutosten ennakkotiedot Työvoimahallinto, työllisyyskatsaus % väestöstä Indeksi Keski-Suomi Jyväskylä Joutsa Jämsä Keuruu Saarijärvi - Viitasaari Äänekoski -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 09/3 10/3 11/3 12/3 13 /3 1 Väestönmuutos seutukunnittain Keski-Suomessa, neljännekset 4/2012-3/2013. (% asukkaista) Luonnollinen muutos Nettomuutto Yritysten liikevaihto seutukunnittain Indeksi 2009 = Jyväskylän seutu Joutsan seutu Keuruun seutu Jämsän seutu Äänekosken seutu Saarijärven - Viitasaaren seutu Työttömyysaste seutukunnissa marraskuussa 2012 ja Osuus (%) työvoimasta Saarijärvi - Viitasaari Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Keski- Suomi 11

12 Keski-Suomen Aikajana 1 08 JULKAISIJAT Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Johtaja Olli Patrikainen olli.patrikainen@jykes.fi TOIMITUS Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Tutkija Tamás Lahdelma tamas.lahdelma@kaupunkitutkimusta.fi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Esa Storhammar esa.t.storhammar@jyu.fi Viestintätoimisto Medita Communication Oy Reetta Mikkola reetta.mikkola@medita.fi Ulkoasu Mainostoimisto Cake Oy Kari Lehkonen kari.lehkonen@getcake.fi KÄSITTEET JA TIETOLÄHTEET on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Sijaintiosamäärä lasketaan jakamalla Keski-Suomen T&Kmenojen ja investointien osuus tuotannon bruttoarvosta koko maan vastaavilla osuuksilla. Sijaintiosamäärä on 1, kun osuudet ovat samansuuruiset. Tietolähde: Suomen virallinen tilasto (SVT) / Aluetilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja Teollisuuden alue- ja toimialatilasto. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski- Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Työllisiä ovat kaikki Keski-Suomessa asuvat vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Työpaikoilla tarkoitetaan niiden työllisten määrää, joiden työpaikka sijaitsee Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11- kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on Trendien laskemisessa on käytetty tässä katsauksessa aikaisempaa voimakkaammin tasoittavaa kausitasoitusmenetelmää. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. YHTEISTYÖKUMPPANIT