Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Transkriptio

1 Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto

2 Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella vielä merkitystä Keski-Suomessa? Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa kaikki toimialat, indeksi 2005=100 Lama sai aikaan nopean viennin romahduksen Keski-Suomessa ja muualla maassa Seurauksena tuotannon ja työllisyyden jyrkkä lasku vuoden 2008 lopulta alkaen Vaikutukset korostuivat jalostusaloilla (teollisuudessa ja rakentamisessa) Lasku pysähtyi vuoden 2009 jälkipuolella Toimialojen välillä suuria eroja elpymisessä /4 2006/4 2007/4 2008/4 2009/4 Liikevaihto Keski-Suomi Liikevaihto koko maa Vienti Keski-Suomi Lähde: KS:n Aikajana 1/2010

3 Indeksi (2005=100) Jalostusyritysten liikevaihdon pudotus jyrkempi kuin palveluissa, palveluiden lasku pysähtyi aikaisemmin Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski-Suomessa sekä hintakehitys koko maassa indeksi 2005= /4 2006/4 2007/4 2008/4 2009/4 Jalostus Kuluttajahinnat Palvelut Teoll. tuottajahinnat Lähde: KS:n Aikajana 1/2010

4 Indeksi (2005=100) Jalostusaloilla myös henkilöstömäärän lasku rajumpaa kuin palveluissa Jalostus- ja palvelualojen henkilöstömäärä Keski-Suomessa indeksi 2005= /4 2006/4 2007/4 2008/4 2009/4 Jalostus Lähde: KS:n Aikajana 1/2010 Palvelut

5 Indeksi Talouden elpyminen vauhdittunut v alkupuolella Teollisuuden uudet tilaukset koko maassa Teollisuus yhteensä sekä paperi- ja metalliteollisuus Indeksi 2005= /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 Teollisuus Paperi Metalli Teollisuuden uudet tilaukset (koko maa) ennakoivat talouden elpymistä Paperiteollisuus: uudet tilaukset nousseet ennätystasolle Metalliteollisuus: käänne tapahtunut myöhemmin ja taso edelleen kaukana edellisvuosista EK:n suhdannebarometri 08/2010 Keski-Suomen teollisuusyritysten odotukset positiiviset samalla tasolla kuin koko maassa Teollisuuden elpyminen epäyhtenäistä Mm. kone- ja laiteteollisuudessa suuria yrityskohtaisia ja tuotekohtaisia eroja Suurten pörssiyhtiöiden kasvu nopeampaa kuin PK-yritysten Kasvun lähteenä tyhjentyneiden varastojen täyttyminen ei investoinnit Markkina-alueiden välillä suuria eroja Kiina ja muut kehittyvät taloudet USA Saksa ja Ruotsi Muu EU Venäjä

6 Teollisuuden merkitys Keski-Suomen taloudelle on huomattavasti suurempi kuin sen osuus työllisyydestä Arvonlisäys ja työllisyys päätoimialoittain Keski-Suomessa v Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa, majoitus- & rav.ala Muut markkinapalvelut Julkinen sektori Teollisuuden osuus Keski- Suomessa (v. 2007) Työllisyydestä 20 % Arvonlisäyksestä 28 % Tuotoksesta 42 % Yritysten liikevaihdosta 58 % Teollisuus suhteessa koko talouteen (=100) Arvonlisäys/työllinen: 138 Palkansaajakorvaus/työllinen: 134 Metsäteollisuus ja metalliteollisuus hallitsevat 90 % koko maakunnan viennistä Osuus (%) Arvonlisäys Työlliset

7 Keski-Suomen teollisuuden tuotantopanoksista suurin osa tulee omasta maakunnasta raaka-aineiden ja välituotteiden ostot eri toimialoilta työpanos (palkat) Keski-Suomen teollisuuden komponentit Ostot Keski-Suomesta Tuonti kotimaasta Tuonti ulkomailta Palkat Toimintaylijäämä Osuus (%) koko teollisuustuotannosta Teollisuus Alkutuotanto Yksityiset palvelut Muut palvelut Palkat Toimintaylijäämä Perustuu alueelliseen panostuotostutkimukseen 2002 (Tilastokeskus)

8 Keski-Suomen teollisuuden osuus maakunnan koko tuotoksesta on yli puolet kun kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon Kaikki toimialat Alkutuotanto Rakentaminen ja energia Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Teollisuuden vaikutus eri toimialojen tuotokseen Keski-Suomessa Miljerdia euroa v Teollisuus Teollisuuden kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä alkutuotannossa raaka-aineet teollisuudessa alihankinta yksityisissä palveluissa liike-elämän palvelut kuljetus kauppa Miljardia euroa Tuotanto ilman teollisuuden vaikutusta Teollisuus ilman kerrannaisvaikutuksia Teollisuuden kerrannaisvaikutukset

9 Keski-Suomen teollisuuden vaikutus koko maakunnan työllisyyteen on noin 45 %, kun kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon Teollisuuden vaikutus eri toimialojen työpanokseen Keski-Suomessa 1000 työvuotta v Kaikki toimialat Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen ja energia Kerrannaisvaikutukset työllisyyteen koostuvat tuotantovaikutuksesta tulovaikutuksesta Yksityiset palvelut Julkiset palvelut työvuotta Työpanos ilman teollisuuden vaikutusta Teollisuus Teollisuuden tuotantovaikutus Teollisuuden tulovaikutus Teollisuuden tulovaikutus laskettu toimialoille yhteensä

10 Jos teollisuuden tuotos muuttuisi pitkäaikaisesti (+/-) 1 miljardi, vaikutus koko talouteen olisi noin 1,6 miljardia Teollisuuden vaikutus eri toimialojen tuotokseen Keski-Suomessa Oletus: teollisuuden tuotos muuttuu +/- 1 miljardi euroa Kaikki toimialat Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen ja energia Suurin vaikutus kohdistuu teollisuuteen, mm. alihankinnan muutos Merkittävät vaikutukset myös alkutuotantoon ja yksityisiin palveluihin Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Miljardia euroa Teollisuus +1 mrd. Tuotos 2007 Teollisuus -1 mrd.

11 Panostukset tulevaan T&K-toiminta Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K) ja muuhun innovaatioiden tuottamiseen luovat perustaa tulevaisuuden kilpailukyvylle. Investoinnit koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuottavat tuloksia (Tekes) : osaaminen, verkottuminen ja innovaatiot uudet yritykset, liiketoiminta-alueet ja palvelut yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä tuottavuuden kasvun lisääntyvä vauraus, alueiden elinvoimaisuus, työllisyys, ja sosiaalinen hyvinvointi Onnistunut innovaatiotoiminta luo uusia ja aikaisemmasta kehitettyjä tuotteita, palveluita, menetelmiä, prosesseja, organisaatioita ja toimintatapoja Lähde: Tekes Innovaatiotoiminnan vaikutukset.

12 Keski-Suomen T&K-toiminta painottuu korkeakoulusektorille enemmän kuin muualla Vahva yliopistollinen tutkimuspanostus ei näytä heijastuvan Keski-Suomen ja Jyväskylän yrityssektorin T&K-toimintaan sitä vahvistavasti Vrt. Oulun ja Tampereen seudut Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen jakautuminen Keski-Suomessa ja koko maassa v (Tilastokeskus) Sektoreiden osuudet (%) T&K-menoista, Keski- Suomi Sektoreiden osuudet (%) T&K-menoista, koko maa Keski-Suomen osuus (%) koko maasta T&K-toiminta yhteensä Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori ,8 3,2 3,4 6,4

13 Keski-Suomen avaintoimialojen näkymät ETLA:n valtakunnallisen toimialaennusteen mukaan Keski-Suomen teollisuuden avaintoimialojen odotetaan kasvavan kohtuullisesti 5-vuotisjaksolla vuoteen 2014 Paperiteollisuus kääntynyt nousuun Metalliteollisuudessa suhdannekäänne myöhemmin Avaintoimialojen tuotanto (arvonlisäys) Muutos edellisestä vuodesta (%) Toimiala keskim. Koneiden ja metallituotteiden valmistus -19,5 0,5 6 Paperiteollisuus -20,7 8 5 Puutuoteteollisuus -20,4 5 6,5 Huom. 6 %:n vuosikasvulla 20 % vähennyksen umpeen kurominen kestää 4 vuotta! Lähde: ETLA:n Suhdanne 2010:1, 03/2010

14 Tulevaisuuden kilpailukyvyn elementit Teollisuuden maailmanlaajuinen lama vaikuttaa Keski-Suomen teollisuuteen Ilmastonmuutoksen rajoittamistoimet edistävät talouden rakennemuutosta, koska ne johtavat merkittäviin muutoksiin energiantuotannon ja teollisuuden raakaaineiden käytössä, tuotantoteknologioissa ja tuotannon sijoittumisessa. Tämän seurauksena syntyy paljon kysyntää uusille vähähiilisille tuotteille ja tuotantoteknologioille. Suomella ja Keski-Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä ympäristöteknologian soveltamisessa ja hakea uutta kasvua ns. CleanTech - aloilta. Toisaalta alan kansainvälinen kilpailu on kovaa ja menestyminen edellyttää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusien kansainvälisesti menestyvien liiketoimintamallien soveltamista. Keski-Suomen kärkiklusterit toimivat muutoksen ytimessä Uudistuvat koneet ja laitteet Bioenergiasta elinvoimaa Kehittyvä asuminen

15 Asiantuntijoiden näkemyksiä Metsäteollisuudessa on pitkään ollut ongelmana ylikapasiteetti erityisesti Euroopassa, mutta lama nopeutti tarjonnan sopeutumista kysyntään. Teknologiateollisuudessa bulkkituotanto on siirtynyt edullisemman kustannustason maihin ja Suomessa toimiva tuotanto perustuu pitkälle menevään erikoistumiseen, kuten laadullisesti vaativiin tuotteisiin ja pieniin sarjoihin. Markkinat ovat globaalit, jako kotimarkkinoihin ja vientimarkkinoihin ei enää päde. Vanhojen tuotteiden varassa on vaikea toimia kannattavasti jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa. Kone- ja laiteteollisuudessa kansainvälisillä markkinoilla toimivat järjestelmätoimittajat menestyvät, mutta se edellyttää strategiaosaamista, markkinointiosaamista ja konseptointiosaamista, joista on puutetta. Palvelut, kuten suunnittelu, muotoilu, elektronisiin komponentteihin sisältyvät ohjelmat sekä huolto muodostavat jatkuvasti kasvavan osan teollisuustuotteiden jalostusarvosta. Tietointensiivisten palveluiden (KIBS) yritystoiminta on kasvanut voimakkaasti Keski- Suomessa Jyväskylään keskittyen. Markkina-alueet ovat laajentuneet nopeasti omasta maakunnasta valtakunnallisiksi ja myös kansainvälisiksi. Pitkällä ajalla KIBS-alat kompensoivat teollisuuden työllisyyden vähittäistä supistumista, mutta edellytyksenä on, että maakunnan KIBS-yritykset laajentavat markkina-alueitaan yhä syventyvän erikoistumisen ja laajemman verkottumisen kautta.

16 Mitä Keski-Suomi voi tehdä alueen teollisuuden hyväksi? Koko toimintaympäristö pidettävä kunnossa ja kilpailukykyisenä, mm. liikenteellinen saavutettavuus Osaajien saatavuuden varmistaminen mm. suuntaamalla koulutusta yritysten tarpeisiin Innovaatioprosessien ja -verkostojen tukeminen Infrastruktuurin rakentaminen ja kehittäminen Klusteritoiminnan vahvistaminen uusien liiketoimintamallien kehittäminen ja kansainvälisesti menestyvien miniklustereiden vahvistaminen Onnistuneiden hankkeiden markkinointi kansainvälisille rahoittajille Alueen tarjoaman elämänlaadun hyödyntäminen vetovoimatekijänä yrityksille ja ihmisille Uusien innovatiivisten yritysten tuki ohjaamalla kehittämisrahaa tutkimukseen sekä teollisuuteen liittyvien avauksien rahoittamiseen Toimimalla asiakkaana julkinen sektori tarjoaa yrityksille referenssejä Pääomien riittävyyden turvaaminen Byrokratian toteuttaminen yritysten kannalta sujuvasti