Ympäristömelu Raportti PR3055 Y03 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 26.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELTYS Päivitys Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi
Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Alueen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 3.1 Ulkoalueet... 4 3.2 Sisätilat... 5 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli... 6 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Nykyinen maankäyttö... 8 5.1.1 armentava melumittaus... 9 5.2 Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne... 9 6 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset... 10 7 Parvekkeiden lasitusvaatimukset... 11 8 Tulosten tarkastelu... 11 9 Lisätietoa... 12 10 Kirjallisuus... 12 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikennemelua vastaan. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset päiväajan ohjearvon saavuttamiseksi. 2
1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie ja raideliikenteen melua suunnitellun asuinrakennuskohteen alueella Lahdessa. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Laskentatulosten perusteella on esitetty ohjeita ja suosituksia alueen jatkosuunnittelulle. Promethor Oy on laatinut kohteeseen aiemmin meluselvityksen PR3055 Y01 (päivätty 29.5.2014). Tämä selvitys on aiemman selvityksen päivitys, jossa melulaskennat on suoritettu viimeisimmälle massoittelulle. Lisäksi liikenteen lähtötiedot on päivitetty viimeisimpien ennusteiden mukaisiksi. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Lahden keskustan lounaispuolella. Kuvassa 1 on esitetty tutkittavan alueen sijainti kartalla. Kuva 1. Tutkittavan alueen sijainti on esitetty kuvassa punaisella. Rajaus on suuntaa antava. Alueella sijaitsee nykyisin mm. Starkin varastorakennuksia sekä joitakin toimisto ja liikerakennuksia. Alueella ei nykytilanteessa sijaitse melulle herkkiä kohteita. Kaavamuutoksen avulla alueelle on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Ote alueen maankäyttöluonnoksen havainnekuvasta on esitetty kuvassa 2. 3
Kohdealueen kannalta merkittävimmät melulähteet ovat länsipuolella kulkeva Helsingintie ja pohjoispuolella kulkeva rautatie. Kuva 2. Kohteen suunniteltu maankäyttö Helsingintien suunnasta katsottuna (Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy, 21.1.2015). Alkuperäisessä selvityksessä PR3055 Y01 tarkasteltuun massoitteluun nähden päivitetty massoittelu poikkeaa osalla aluetta rakennusten sijoittelun ja muodon osalta. Muutosten vaikutus melutasoihin on pieni ja selvityksen johtopäätökset vastaavat oleellisilta osin aiemmin laadittua selvitystä. 3 MELUTASON OHJEAROT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. 4
Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä, hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2, 3 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat altioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 5
4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1200 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Ennustetilanteen osalta alueen maasto on huomioitu nykyisen maaston mukaisesti, koska maaston korkeusasema ei todennäköisesti merkittävästi muutu. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja arkkitehdilta saatuun aineistoon. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on arvioitu kerrosluvun mukaisesti käyttäen kerroskorkeutena 3 m. Alueen länsireunaan sijoitettavan pysäköintirakennuksen korkeutena on käytetty +115 m (N2000). 6
Kohteen suunniteltu maankäyttö on huomioitu 27.1.2015 päivätyn maankäyttöluonnoksen mukaisesti. Lähimpänä junarataa sijaitsevien rakennusten välit on suljettu laskennassa umpinaiseksi parvekerakenteilla havainnekuvan mukaisesti. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt nykytilanteen liikennetiedot perustuvat Promethor Oy:n Lahden kaupungille vuonna 2012 laatiman EU direktiivin mukaisen meluselvityksen tietoihin. Ennustetilanteen liikennetiedot vuonna 2030 Helsingintien ja Tapparankadun osalta on saatu Lahden kaupungin liikennesuunnitteluyksiköstä. Muiden teiden ja katujen ennusteeksi on arvioitu, että alueen katujen liikennemäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin 30 % nykyiseen verrattuna. Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo 7 22. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KLliikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie KL nykytilanteessa KL ennustetilanteessa vuonna 2030/2035 Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Helsingintie 17000 19000 3,0 50 Mannerheiminkatu 17366 22574 9,9 50 Hämeenlinnantie (vt12) 17366 22574 9,9 50 Tapparakatu 14000 16000 2,5 50 Hollolankatu 35000 45500 3,3 50 Raideliikenne Raideliikenteen tiedot rautatieaseman länsipuoleiselta rataosuudelta hankittiin R Track Oy:ltä 28.11.2014. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeus on laskennassa alennettu portaittain asemaa lähestyttäessä. Taulukossa esitetty ajonopeus vastaa junien nopeutta kohteen kohdalla. Rautatieaseman itäpuoleisen osan liikennetietoina on käytetty samoja tietoja kuin aiemmassa selvityksessä. Päivitettyjen junatietojen perusteella tavarajunaliikenne rata osuudella on aiempaa pienempi, mistä johtuen rautatieliikenteen aiheuttama melu kohteessa on hieman aiempien laskentojen tulosta pienempi. Ennuste on laadittu tavaraliikenteen osalta vuodelle 2035 ja henkilöjunaliikenteen osalta vuodelle 2050. 7
Taulukko 5. Junaliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne (2014) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) 4 2 223 80 Pen Pendolino (Sm3) 12 2 190 100 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat 19 2 143 100 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 59 13 109 100 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 8 7 470 50 R TaJu enäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 50 Ennustetilanne (2035/2050) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) 6 3 223 80 Pen Pendolino (Sm3) 18 3 190 100 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat 28 3 143 100 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 74 16 109 100 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 9 8 470 50 R TaJu enäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 50 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset nyky ja ennustetilanteissa. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. 5.1 Nykyinen maankäyttö Liitteiden 1A ja 1B melukartoissa on esitetty melutaso alueella nykytilanteessa. Laskennan perusteella merkittävimmät melulähteet ovat Helsingintie ja rautatie. Melutaso on suurimmillaan alueen pohjois ja itäosassa lähellä melulähteitä. Pääosalla aluetta melutaso on nykytilanteessa päiväaikaan alle 55 db(a) johtuen siitä, että suuret rakennukset estävät melun leviämistä. Kohdealueella ei sijaitse nykytilanteessa melulle herkkiä kohteita. Teiden ja rautatien liikennemäärien kasvusta seuraa, että melutaso alueella on ennustetilanteessa noin 0,5 1 db nykyistä suurempi. Melualueet nykyisellä maankäytöllä ja ennusteliikenteellä on esitetty liitekartoissa 2A ja 2B. Laskennassa on käytetty vuoden 2030/2035 tieliikennemääriä ja vuoden 2035/2050 junaliikennemääriä. 8
5.1.1 armentava melumittaus Kohteessa suoritettiin laskennallisen mallinnuksen tulosten ja niistä tehtävien johtopäätösten varmentamiseksi viikon mittainen melumittaus. Äänitasoa mitattiin tarkastelualueen koilliskulmassa nykyisen pienen varastorakennuksen läheisyydessä. Mittauksella selvitettiin päivä ja yöajan keskiäänitasot nykytilanteessa. Lisäksi määritettiin junien ohiajoista aiheutuvien hetkellisten maksimiäänitasojen suuruus sekä yöaikaisen taustamelutason suuruus niinä aikoina, kun junia ei kulje. Äänitasoa mitattiin 24.3. 1.4.2014 välisenä aikana. Mittauspisteessä päiväajan keskiäänitaso vaihteli välillä L Aeq,7 22 = 61 64 db(a) ja yöajan keskiäänitaso välillä L Aeq,22 7 = 58 64 db(a). Päiväajan keskiäänitason keskiarvo oli L Aeq,7 22 = 63 db(a) ja yöajan keskiäänitason L Aeq,22 7 = 62 db(a). Mittaustulokset vastaavat nykytilanteen laskentatuloksia, jonka perusteella melulaskennan tuloksia voidaan pitää luotettavina. Mittauksen äänitasokuvaajien perusteella yöaikaan klo 22 07 äänitaso on 45 50 db(a) aikoina, jolloin junia ei kulje. Yöajan melutaso aiheutuu autojen äänistä Helsingintiellä ja Mannerheiminkadulla sekä yleisestä kaupungin kohinasta. Yöajan viimeisinä tunteina kello 5 jälkeen äänitaso nousee johtuen työpaikkaliikenteen vilkastumisesta. Tarkastelualueelle aiheutuu hetkellisesti suuria äänitasoja junien ohiajoista. Suurimmat äänitasot aiheutuvat tavarajunista. Äänitasomittauksen perusteella suurimmat maksimimelutasot ovat yli 95 db(a) (L AF,maks ). Näin suuria maksimeja aiheutuu kuitenkin vain yksittäisiä eikä niitä esiinny joka yö. Pääosa maksimiäänitasoista ovat 80 90 db(a). Äänitasot aiheutuvat junien pyörien kolinasta sekä jarrujen vinkunasta. 5.2 Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne Liitteiden 3A ja 3B melukartoissa on esitetty melutaso ulkoalueilla ennustetilanteessa, kun alueen suunniteltu maankäyttö on toteutunut. Kohdealueen suunniteltu maankäyttö on huomioitu 27.1.2015 päivätyn maankäyttöluonnoksen mukaisesti. Laskennassa on käytetty vuoden 2030/2035 tieliikennemääriä ja vuoden 2035/2050 junaliikennemääriä. Laskennan perusteella suunniteltu massoittelu suojaa hyvin rakennusten ulkoalueita melulta. Korkeat ja pitkät yhtenäiset Helsingintien ja junaradan suuntaiset rakennusmassat estävät tehokkaasti melun leviämistä sisäpiha alueille. Laskentatulosten perusteella: päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) asuinrakennusten sisäpiha alueilla yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) pääosalla asuinrakennusten sisäpiha alueita. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot suunniteltujen asuinrakennusten sisäpiha alueilla. Laskennan perusteella yöajan keskiäänitaso on myös alle 45 db(a) pääosalla sisäpiha alueita. Rakennusten melulähteiden puoleisilla alueilla (junaradan varsi ja Helsingintie läheisyys) melutaso ylittää ohjearvot. Alueille, joilla melutaso laskennan perusteella alittaa ohjearvot, voidaan sijoittaa oleskelualueita ja leikkipaikkoja, eikä niitä ole muutoin tarpeen suojata melulta. Junaradan puoleisten rakennusten julkisivujen välit tulee sulkea tiiviillä parvekerakenteilla esitetyllä tavalla, jotta rakennukset muodostavat yhtenäisen suojaavan massan. 9
6 JULKISIUJEN ÄÄNENERISTÄYYSAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus on laskettu (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen aiheuttaman yöaikaisen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Äänitasojen laskennassa on käytetty ennusteliikennemääriä. Laskennassa on käytetty sallittuna sisämelutasona taulukossa 2 esitettyjä valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut ääneneristävyysvaatimukset eivät sisältävät varmuusvaraa, mikä tulee huomioida laskentatuloksen tarkastelussa. Normaalisti laskennassa käytettävä varmuusvara on 1 3 db. Laskennan perusteella julkisivuun kohdistuvat hetkelliset maksimiäänitasot ovat lähimpänä junarataa sijaitsevilla rakennuksilla noin L AF,maks = 87 db(a). Äänitasomittauksen tulosten perusteella hetkelliset maksimimelutasot julkisivulla vaihtelevat pääosin välillä L AF,maks = 80 90 db(a). Näin ollen riittävän hyvät olosuhteet sisä äänitason osalta saavutetaan, kun julkisivujen ääneneristävyys radan puoleisilla julkisivuilla on 45 db. Tällöin myös keskiäänitaso sisätiloissa alittaa selvästi valtioneuvoston päätöksen ohjearvot. Muilla alueen julkisivuilla vaatimus on enimmillään 30 32 db. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan normaaliksi. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 4. Alle 26 db:n vaatimuksia ei ole esitetty. Suosittelemme kuitenkin, että kaikkien asuinrakennusten kaikkien julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksena sovelletaan vähintään 25 db:ä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten vaikutukset rakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [5]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus aatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. 10
Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilojen välillä on vähintään x db. 7 PAREKKEIDEN LASITUSAATIMUKSET Parvekkeiden käyttökelpoisuuden saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvon 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon 50 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Esitetty äänitasoerovaatimus kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan äänitason ja päiväajan ohjearvon välistä eroa. Laskennan perusteella parvekkeet tulee lasittaa osalla julkisivuista, jotta ohjearvo niillä varmuudella täyttyy. Pääosalla lasitettavista parvekkeista vaimennustarve on 1 7 db, joka saavutetaan normaalilla raollisella lasituksella. Yhden junaradan suuntaisen rakennuksen radan puoleisilla julkisivuilla keskiäänitaso on suuruudeltaan noin 63 db(a), jolloin äänitasoerovaatimukseksi muodostuu 8 db. Tämä saavutetaan esimerkiksi tiivistetyllä lasituksella. Lasitusratkaisuilla aikaansaatavaan vaimennukseen ja parvekkeella havaittavaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisujen lisäksi mm. parvekkeen rakenne, muoto ja mitat. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, tulee tarkentaa vielä rakennussuunnittelun edettyä. 8 TULOSTEN TARKASTELU Ulkoalueet Ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 50 db(a). Suunniteltu rakennusmassoittelu on piha alueiden melutasojen kannalta hyvin suojaava, kun radan varren rakennusten välit suljetaan parvekerakenteilla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ennustetilanteessa ohjearvot suunniteltujen rakennusten sisäpiha alueilla. Näin ollen lisämeluntorjuntaa ei ole tarpeen rakentaa. Pihan melulle herkät oleskelualueet suositellaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettavan niille alueille, joilla liitteen 4A melukartassa melua on vähiten. Julkisivujen ääneneristävyydet Laskennan ja äänitasomittauksen perusteella junien ohiajoista aiheutuvat hetkelliset maksimiäänitasot radan suuntaisen rakennuksen julkisivulla ovat noin 90 db(a). Näin ollen riittävän viihtyisien sisäääniolosuhteiden saavuttamiseksi julkisivujen ääneneristävyysvaatimus rakennusten radan puoleisella julkisivulla on 45 db. Tämän suuruinen vaatimus on korkea ja sen saavuttaminen vaatii julkisivulta normaalia parempaa ääneneristävyyttä. Tämä tulee huomioida rakennuksen suunnittelussa. Käytännössä vaatimus saavutetaan käyttämällä jonkinlaista kaksoisjulkisivua (erillinen kaksoisjulkisivu tai parvekevyöhyke) ja/tai sijoittamalla porrashuoneita kyseiselle julkisivulle. Lisäksi asuinhuoneistojen sisällä kyseiselle julkisivulle kannattaa sijoittaa niin sanottuja toisarvoisia tiloja (pesutilat, wc, eteistilat, keittiö). Muiden rakennusten julkisivuilla vaatimukset ovat suurimmillaan 30 32 db. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan normaaleiksi. 11
Parvekkeiden lasitusvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvon 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon 50 db(a). Esitetty äänitasoerovaatimus kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan äänitason ja päiväajan ohjearvon välistä eroa. Laskennan perusteella osa rakennusten parvekkeista tulee lasittaa, jotta päiväajan ohjearvo niillä varmuudella saavutetaan. Pääosalla näistä parvekkeista lasitukseksi riittää normaali raollinen 6 mm lasitus. Yhdellä junaradan suuntaisella rakennuksella radan puoleisille julkisivuille vaatimus on 8 db. Tämä saavutetaan esimerkiksi tiivistetyllä lasituksella. Parvekelasitusten ratkaisut tulee tarkentaa, kun parvekkeiden sijoituspaikat ja parvekkeiden rakenteet ovat selvillä. Huoneistojen sijoittelu Laskennan perusteella junaradan puoleisilla rakennuksilla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on yli 60 db(a). Näillä rakennuksilla tulee mahdollisuuksien mukaan välttää huoneistoja, joilla on avattava ikkuna ainoastaan rakennuksen meluisimmalla julkisivulla. Muiden rakennusten osalta huoneistojen avautumissuuntia ei ole melun näkökulmasta katsottuna tarpeen rajoittaa. Huoneiden sijoittelu Junaradan suuntaisella rakennuksella julkisivuun kohdistuvat äänitasot ovat radan puoleisilla julkisivuilla niin suuria, että asuinhuoneet suositellaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettavan rakennuksen ns. suojan puoleiselle sivulle. Muilla rakennuksilla asuinhuoneita voidaan sijoittaa rakennusten kaikille julkisivuille. Tulosten muutokset edelliseen selvitykseen verrattuna Parvekelasituksien ääneneristävyysvaatimukset junaradan puoleisella julkisivulla ovat pienentyneet. Selitys tälle on hieman muuttunut raideliikennemääräennuste ja rakennusten hieman kaukaisempi sijainti junaradasta. Piha alueiden melutasossa ja julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. 9 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh. 040 574 0028 puh. 040 843 6485 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 12
3. Ympäristöministeriö. altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 13
26480200 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 26.2.2015 Mittakaava 1:2000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A
26480200 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 26.2.2015 Mittakaava 1:2000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B
26480200 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:2000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 26.2.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A
26480200 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:2000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 26.2.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B
26480200 I X 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:2000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö (27.1.2015 luonnos) ja v. 2035 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 26.2.2015 Liite 3A
26480200 I X 26480200 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:2000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö (27.1.2015 luonnos) ja v. 2035 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 26.2.2015 Liite 3B
I X Rakennuksilla, jotka on ympyröity punaisella, tulee huomioida melun vaikutuksen huoneistojen avautumissuuntien suunnittelussa. = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) = 42 db(a) = 44 db(a) = 45 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:1500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tie- ja raideliikennemelua vastaan. 26.2.2015 Liite 4
I X = 1-7 db(a) = 8-9 db(a) = 10-11 db(a) = 12-13 db(a) PR3055-Y03 Mittakaava 1:1500 (A3) Laskenta kerroksittain. Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö (27.1.2015 luonnos) ja v. 2035 ennusteliikenne. Parvekkeiden lasitusten äänitasoerovaatimukset. Liite 5 26.2.2015