Informasjon om vurderinga Suomalaista muotoilua 1-2 : MEK Finnish Tourist Board, http://www.discoveringfinland.com/fi/ travel/tietoasuomesta/suomalainen-muotoilu/tuotemerkit/ Marimekko : https://www.google.fi/search?q=marimekko Jean Sibelius: http://no.wikipedia.org/wiki/fil:jean_sibelius.jpg Nightwish : http://greenskymorning.wordpress.com/2011/11/ 06/metal-bandfinland/ (Alle tekstane og bileta med nedlastingsdato 15.03.2014) Sjå eksamensrettleiinga med kjenneteikn på måloppnåing til sentralt gitt skriftleg eksamen. Eksamensrettleiinga finn du på Utdanningsdirektoratets nettsider. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 3 av 14
Suomi-kuva Oppgåve 1 Les teksten i vedlegg 1. Bruk teksten til å vurdere om utsegnene under er sanne eller usanne. Grunngi svaret ditt ved kort å vise til kva som står i teksten. Skriv på norsk eller samisk. a) Husa i gamlebyen i Rauma er 600 år gamle. b) Gamlebyen i Rauma er eit populært bustadområde. c) Petäjävesi kyrkje er ei gammal steinkyrkje. d) Petäjävesi har to kyrkjer som er 200 år gamle. e) Suomenlinna (Sveaborg) har høyrt til tre statar. f) Suomenlinna har og har hatt ei viktig militær oppgåve. Oppgåve 2 Missä Suomen maailmanperintökohteessa haluaisit käydä (Ks. liite 1)? Miksi? Kirjoita teksti suomeksi. Oppgåve 3 Valitse yksi seuraavista aiheista ja kirjoita suomeksi yhtenäinen teksti. Valitse tyylilaji itse tehtävässä 3a ja 3c. a) Kirjoita teksti sivun 1 ja liitteen 2 kuvien pohjalta. Keksi sopiva otsikko itse. b) Vertaile alla olevien laulujen sisältöä keskenään. Millaisen kuvan ne antavat Suomesta? Keksi sopiva otsikko itse. c) Lue alla oleva teksti Laulu siirtotyöläisestä. Miten laulun miehen elämä jatkui? Kirjoita teksti hänen elämästään. Keksi sopiva otsikko itse. Suomessa oli 60/70-lukujen vaihteessa lukuisia siirtotyömaita, joihin työtön ihminen saatettiin määrätä, jos kotipaikkakunnalla ei ollut työpaikkaa. Työläiset olivat tulleet eri puolilta maata, ja he asuivat ahtaissa parakeissa. Televisioteatteri tuotti vuonna 1969 näytelmän Työtön, johon Aulikki Oksanen ja Kaj Chydenius tekivät mm. kappaleen Laulu siirtotyöläisestä. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 4 av 14
Laulu siirtotyöläisestä Juna hiljaista miestä kuljettaa. Mitä miettii se mies? Mihin matkustaa? On ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki. Juna hiljaista miestä kuljettaa. Kuka onkaan se mies? Mikä on se maa, se, missä saa katsella yötöntä yötä, vaan aikuinen mies on vailla työtä? Ja siihen se loppuu se vapaus. Vai onko hän poikkeustapaus? [- - ] Niin viskovat ne työmiestä riskiä kuin pikkuista, kurjaa piskiä. Juna hiljaista miestä kuljettaa, ja matkan pää on siirtotyömaa. Oi, armas Suomi, mitä hälle se antaa? Hän parakin luona patjaa kantaa, ei paljoa puhu, vaan takanansa on monta muuta, kokonainen kansa. Säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen (1969) Suomen kansallislaulu, Maamme-laulu Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran laulus, synnyinmaa, korkeemman kaiun saa. San. Johan Ludvig Runeberg (1846), suomennos Paavo Cajander (1889), säv. Fredrik Pacius (1848) Maamme-runossa on 11 säkeistöä, mutta siitä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Tilaisuuksissa, missä on suomenruotsalaisiakin, lauletaan ensimmäinen säkeistö ensin suomeksi, sitten ruotsiksi, ja viimeinen säkeistö suomeksi. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 5 av 14
Informasjon om vurderingen Pietil%c3%a4&qpvt=Raili+ja+Reima+Pietil%c3%a4 &FORM=IGRE#a Suomalaista muotoilua 1-2 : MEK Finnish Tourist Board, http://www.discoveringfinland.com/fi/ travel/tietoasuomesta/suomalainen-muotoilu/tuotemerkit/ Marimekko : https://www.google.fi/search?q=marimekko Jean Sibelius: http://no.wikipedia.org/wiki/fil:jean_sibelius.jpg Nightwish : http://greenskymorning.wordpress.com/2011/11/ 06/metal-bandfinland/ (Alle tekstene og bildene med nedlastingsdato 15.03.2014) Se eksamensveiledningen med kjennetegn på måloppnåelse til sentralt gitt skriftlig eksamen. Eksamensveiledningen finner du på Utdanningsdirektoratets nettsider. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 7 av 14
Suomi-kuva Oppgave 1 Les teksten i vedlegg 1. Bruk teksten til å vurdere om utsagnene under er sanne eller usanne. Begrunn svaret ditt ved kort å vise til hva som står i teksten. Skriv på norsk eller samisk. a) Husene i gamlebyen i Rauma er 600 år gamle. b) Gamlebyen i Rauma er et populært boligområde. c) Petäjävesi kirke er en gammel steinkirke. d) Petäjävesi har to kirker som er 200 år gamle. e) Suomenlinna (Sveaborg) har hørt til tre stater. f) Suomenlinna har og har hatt en viktig militær oppgave. Oppgave 2 Missä Suomen maailmanperintökohteessa haluaisit käydä (Ks. liite 1)? Miksi? Kirjoita teksti suomeksi. Oppgave 3 Valitse yksi seuraavista aiheista ja kirjoita suomeksi yhtenäinen teksti. Valitse tyylilaji itse tehtävässä 3a ja 3c. a) Kirjoita teksti sivun 1 ja liitteen 2 kuvien pohjalta. Keksi sopiva otsikko itse. b) Vertaile alla olevien laulujen sisältöä keskenään. Millaisen kuvan ne antavat Suomesta? Keksi sopiva otsikko itse. c) Lue alla oleva teksti Laulu siirtotyöläisestä. Miten laulun miehen elämä jatkui? Kirjoita teksti hänen elämästään. Keksi sopiva otsikko itse. Suomessa oli 60/70-lukujen vaihteessa lukuisia siirtotyömaita, joihin työtön ihminen saatettiin määrätä, jos kotipaikkakunnalla ei ollut työpaikkaa. Työläiset olivat tulleet eri puolilta maata, ja he asuivat ahtaissa parakeissa. Televisioteatteri tuotti vuonna 1969 näytelmän Työtön, johon Aulikki Oksanen ja Kaj Chydenius tekivät mm. kappaleen Laulu siirtotyöläisestä. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 8 av 14
Laulu siirtotyöläisestä Juna hiljaista miestä kuljettaa. Mitä miettii se mies? Mihin matkustaa? On ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki. Juna hiljaista miestä kuljettaa. Kuka onkaan se mies? Mikä on se maa, se, missä saa katsella yötöntä yötä, vaan aikuinen mies on vailla työtä? Ja siihen se loppuu se vapaus. Vai onko hän poikkeustapaus? [- - ] Niin viskovat ne työmiestä riskiä kuin pikkuista, kurjaa piskiä. Juna hiljaista miestä kuljettaa, ja matkan pää on siirtotyömaa. Oi, armas Suomi, mitä hälle se antaa? Hän parakin luona patjaa kantaa, ei paljoa puhu, vaan takanansa on monta muuta, kokonainen kansa. Säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen (1969) Suomen kansallislaulu, Maamme-laulu Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran laulus, synnyinmaa, korkeemman kaiun saa. San. Johan Ludvig Runeberg (1846), suomennos Paavo Cajander (1889), säv. Fredrik Pacius (1848) Maamme-runossa on 11 säkeistöä, mutta siitä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Tilaisuuksissa, missä on suomenruotsalaisiakin, lauletaan ensimmäinen säkeistö ensin suomeksi, sitten ruotsiksi, ja viimeinen säkeistö suomeksi. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 9 av 14
PSP5011 - H14 - VEDLEGG 1 Side 1 av 2 Unescon maailmanperintökohteita Suomessa Suomessa on tällä hetkellä seitsemän UNESCOn maailmanperintökohdetta. Tässä esitellään niistä kolme: Vanha Rauma Vanha Rauma edustaa tyypillistä pohjoismaista puukaupunkia. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jossa on eri-ikäisiä ja yksikerroksisia rakennuksia, keskiaikainen katuverkko, asuintaloja, kauppoja ja palveluita. Myös eläväksi museoksi kutsuttu alue rauhoitettiin 1900-luvun alussa, kun Raumaa alettiin laajentaa. Nykyisin Vanha Rauma on haluttu ja elävä asuinympäristö. 600 sen 100-200 vuotta vanhoista puurakennuksista on kunnostettu ja varustettu nykyajan mukavuuksin. Vanha Rauma merkittiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon 1991. Petäjäveden vanha kirkko Petäjäveden vanha kirkko sijaitsee hieman yli 30km päässä Jyväskylästä. Kirkko rakennettiin perinteistä hirsirakentamistaitoa käyttäen vuosina 1763-1765. Kellotapuli lisättiin vuonna 1825. Kirkko edustaa pohjoista ja luterilaista kirkkoarkkitehtuuria, minkä ansiosta se lisättiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjän uusi kirkko valmistui, eikä siellä järjestetty enää jumalanpalveluksia. Nykyisin kirkkoa käytetään kesäisin mm. vihkiäisiin ja konsertteihin. Suomenlinna Helsingin edustalla Suomenlinna rakennettiin Ruotsin linnaksi Venäjää vastaan vuonna 1748. Linnoitus oli aikanaan vahva tukikohta, joka Venäjän vallan aikana varustettiin puolestaan lännestä tulevia vihollisia vastaan. Se hyväksyttiin vuonna 1991 maailmanperintöluetteloon. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 10 av 14
PSP5011 - H14 - VEDLEGG 1 Side 2 av 2 Kun Suomi itsenäistyi, Suomenlinnasta tuli suomalainen varuskunta. Kansalaissodan jälkeen se toimi vankileirinä, ja toisessa maailmansodassa tärkeänä ilmapuolustuspaikkana. Suomenlinnan sotilaallinen asema päättyi vuonna 1973. Suomenlinna on suosittu turistinähtävyys sekä monen helsinkiläisen virkistys- ja ulkoilukohde. Saarella asuu yli 800 asukasta ja siellä on noin 400 työpaikkaa. Suomenlinnaan on säännöllinen lauttaliikenne Helsingin keskustasta. Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 11 av 14
Mistä Suomi tunnetaan? PSP5011 - H14 - VEDLEGG 2 Side 1 av 2 Suomi on todellinen arkkitehtuurin aarreaitta. Maastamme löytyy runsaasti historiallisia ja kulttuurillisesti merkittäviä sekä kansainvälisestikin tunnettujen nerojen, kuten Carl Ludwig Engelin, Alvar Aallon sekä Eliel ja Eero Saarisen, suunnittelemia rakennuksia. Eduskuntatalo Olavinlinna Savonlinnan kaupungissa Uspenskin katedraali Helsingissä Tampereen kaupunginkirjasto Metso Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 12 av 14
PSP5011 - H14 - VEDLEGG 2 Side 2 av 2 Suomalaista muotoilua 1 Suomalaista muotoilua 2 Marimekko Jean Sibelius Nightwish 2000-luvun alussa Eksamen PSP5011 Finsk nivå III Side 13 av 14