Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet



Samankaltaiset tiedostot
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Taimenistutukset v yhteensä 90600

Vantaanjoki. Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry. Seminaari Pienvedet ekologisina yhteyksinä Hyvinkäällä

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Jokitalkkari hanke

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset :

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Vantaanjoki vuonna 2012

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Perustietoa Hiitolanjoesta

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin!

Vantaanjoki vuonna 2009

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vantaanjoki vuonna 2008

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

HELSINGIN KAUPUNGIN VESIALUEILLA TAPAHTUVAA KALASTUSTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 2017

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2018

Perustietoa Hiitolanjoesta

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Vantaanjoki vuonna 2011

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 119/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 33 Annettu julkipanon jälkeen

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

TOIMIVATKO KALATIET?

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Itämeren lohikantojen tila

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Vantaanjoki vuonna 2010

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Transkriptio:

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015

kala ELYT

Vanhankaupunginkosken kalatie 1986-1999 Kuva: Esa Lehtinen

Keravanjoen Kirkonkylänkoski

TIKKURILANKOSKI

Kalataloudelliset kunnostukset Vantaanjoella Vaellusesteiden poistoja ja ohituksia Virtavesikunnostukset (pääuomat ja sivupurot) Toimijoita: Viranomaiset (ympäristö- ja kalatalousviranomainen, vesiensuojeluyhdistys, kunnat, kuntayhtymät) Muut toimijat (Virho, SKES)

Vantaanjoen kalataloudellisia kunnostuksia 1986-2007 (Esa Lehtinen) TOTEUTETUNEET KALATALOUDELLISET KUNNOSTUSHANKKEET Vantaanjoki Vanhankaupunginkoski Kalaporras Helsinki 1986 Keravanjoki Kirkonkylänkoski Kunnostus Vantaa 1987 Keravanjoki Kirkonkylänkoski Kalaporras Vantaa 1989 Keravanjoki Tikkurilankoski Kalaporras Vantaa 1994 Keravanjoki Tikkurilankoski Kunnostus Vantaa 1996 Vantaanjoki Myllymäenkoski kunnostus ja padon purku Nurmijärvi 1996 Vantaanjoki Nukarinkoski kunnostus,padon purku, ohitusuoma Nurmijärvi 1997 Vantaanjoki Kittelän virta ym 9 koskialuetta Kunnostus Hyvinkää 1999 Vantaanjoki Vantaan- ja Mustakoski kunnostus ja kalan kulku Vantaa 1999 Vantaanjoki Vantaan latvat, 4 koskialuetta kunnostus, kalatie, polku, pato- Riihimäki, muutokset 3 kpl, pohjakynnys Hausjärvi 2002 Vantaanjoki Uhkolan-,Epranoja, Herajoki ym. Kunnostus Riihimäki, 2003 Vantaanjoki Arolammin kunnostus tekokoskimainen pohjakynnys Riihimäki, 2003 Vantaanjoki Vanhankaupunginkoski kalaporras (purettu 1999) Helsinki 1986 Vantaanjoki Vanhankaupunginkoski kunnostus, itähaaran kunnostus Helsinki 1999 Vantaanjoki Pitkä-, Härkälänkoski, Paalijoki, Palojoki, Keravanjoki jne soraistuksia, hautomotoimintaa, kotiutusistutuksia, inventointeja jne Vantaa, Hki, Espoo, H:kää 2002 Keravanjoki Rekolanoja kunnostus, istutus, siirto ym. Vantaa 2002 Luhtajoki Koirasuolenoja ym. kunnostus, istutus Nurmijärvi 2003 Vantaanjoki Paalijoki (raportit 2002-2006) kunnostus, kotiutusistutus Riihimäki, Hyvinkää 2006 Vantaanjoki Nukarinkosken niskakoski kunnostus, kotiutusistutus Nurmijärvi 2003 Luhtajoki Hongisojan pohjakynnys Rakentaminen Nurmijärvi 2004 Vantaanjoki Königstedtinkoski Kunnostus Vantaa 2004 Keravanjoki Keravanjoen latvat 8 koskea kunnostus ja kalatie Hyvinkää 2006 Vantaanjoki, Erkylänlukkojenpuro, Palojoki, Hyvinkää, Riihimäki, Keravanjoki Ohkolanjoki, Pitkäkoski ym. Raportti kunnostus, kalatie, kotiutusistutus Vantaa 2007 Keravanjoki Kylmäoja patomuutokset (2 kpl) Vantaa 2007 Vantaanjoki ym. Longinoja, Kvarnbyb.,Ritob.,Kocksbb. kunnostus (PuroLIFE-kohteet 4 kpl) Helsinki, Siuntio, Sipoo, Inkoo 2007

Vantaanjoen kalataloudellisia kunnostuksia RIIHIMÄKI Pääuoma Keravanjoki Luhtajoki Lepsämänjoki Kytäjoki, Keihäsjoki, Koirajoki Sivujoet ja -purot Täydellinen vaelluseste Kalatie tms. rakenne tai padon poisto HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ NURMIJÄRVI TUUSULA KERAVA VANTAA ESPOO HELSINKI

Vantaanjoki Vantaanjoki kuuluu ryhmään -Keskisuuret savisameat joet Luontotyypin uhanalaisuusluokitus CR = äärimmäisen uhanalainen Uhanalaistumisen syinä ja uhkatekijöinä mainitaan vesirakentaminen, vesien rehevöityminen ja likaantuminen, vesien säännöstely Raunio, Anne; Schulman, Anna; Kontula, Tytti 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1 ja 2: Suomen Ympäristö 8/2008

Vesistöalueen kuvailua (WWW.VHVSY.FI) Vantaanjoen vesistön suurimpien jokien yhteispituus on yli 300 km. Lisäksi on suuri joukko pienempiä jokia ja puroja. Vesistöalueen suurimmat kosket

Hallinnointi Joella Vantaanjoen kalastusalue, Lopen kalastusalue Edustan merialueella Helsingin-Espoon kalastusalue Vesialueen omistajat, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, yksityiset vesialueen omistajat Kalatalousviranomaisina Pohjois-Savon ja Varsinais- Suomen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue aktiivinen mm. virtavesikunnostuksissa. Vantaanjoki-neuvottelukunta

Pintavesien ekologinen tila v. 2013 Uudellamaalla.

Pintavesien hydromorfologinen tila v. 2013

Vantaanjoen edustan kalastuksensäätely Kalaväylä (KL 24, 25 ) pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä. kaikenlainen kalastus kielletty ongintaa, pilkkimistä, uistelua ja katiskapyyntiä lukuun ottamatta 1.4.-31.12. kaikenlainen kalastus kielletty ongintaa, pilkkimistä, uistelua ja katiskapyyntiä lukuun ottamatta 1.4. 30.9. kello 12.00 asti.

Mitä on saavutettu? - Vantaanjoen taimenkannan elpyminen - Taimentiheys koskissa kasvanut jatkuvasti - Istutuksia ei enää suositella jokipoikasilla - Lohi lisääntyy vähäisessä määrin isoimmilla koskilla - Koskikalasto on monipuolista seurannoissa

Vantaanjoen vesistön kalat (34 kpl + nahkiaiset ja ravut) Lähde: http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1049/kalasto.html

Vantaanjoen pääuoman (Vanhankaupunginkoski-Käräjäkoski) ja eräiden sivu-uomien (Keravanjoki, Luhtajoki) koskien keskimääräinen taimentiheys vuosina 2000-2014. Lähde: Ari Haikonen. Kala- ja vesitutkimus Oy. 2014.

Taimenen istutukset Vantaanjoella Vantaanjokeen on vuosien varrella istutettu ennakkoluulottomasti kirjava sekoitus eri alkuperää olevia taimenia ja niiden sekoituksia vuodesta 1980. Ingarskilan- Aura- ja Isojoen kannat ovat viime vuosina olleet yleisimmät istutuskannat. Aiemmin on eniten istutettu Ingarskilanjoen kantaa. Haikonen, Paasivirta, Helminen ja Tolvanen 2013: Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2012. Kala- ja vesitutkimuksia 105.

Radiokalahanke 2008-2009 - Taimenia pyydystettiin ja merkittiin yhteensä 87 kpl Vanhankaupunginkosken suvannosta - 51 % kaloista nousi jokeen - 31 % kaloista pysyi joessa ja vaelsi kutualueille Karppinen, Haikonen & Relander 2010: Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina 2008 2009. Kala- ja vesimonisteita 33

Todennäköisyysmallit ja päätösanalyysi - kurssin lopputyö 30.09.2015. Tuuli Parviainen Ympäristötieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto Vantaanjoen taimeniin kohdistuvien arvojen ja tavoitteiden arvioiminen Bayes-päätösanalyysin avulla

Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area. 25, 2013 Marja-Liisa Koljonen, Aki Janatuinen, Ari Saura ja Jarmo Koskiniemi, Työraportteja, nro

MIKSI VANTAANJOELLA ON SAAVUTETTU HYVIÄ TULOKSIA KALAKANTOJEN HOIDOSSA? - Veden laatu - Vaellusesteitä pois tai ohitettu - Virtavesikunnostukset - Kalastuksen säätely (jokisuu, joki) - Kalastuksen järjestäminen - Yhteistyö (neuvottelukunta) - Kansalaisaktiivisuus - Ylläpito

Mitä toimenpiteitä vielä tarvitaan?

LIITE 2. Kunnostusta, rakentamista ja säännöstelyä koskevat toimenpide-esitykset

Kiitos