1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot



Samankaltaiset tiedostot
Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2013

VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) I)

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Antti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt

VJV Voimalaitosten mallintaminen. Voimalaitospäivä Scandic Park Ilkka Luukkonen

Generaattorin suojauksen

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

GENERAATTORIN JÄNNITESÄÄDÖN PERIAATTEET, VAATIMUKSET JA MITTAAMINEN

Naistenlahden voimalaitosverkon oikosulkuarvojen tarkastelu

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted

Wind Power in Power Systems

Lisästabiloinnin viritysohje Suomen voimajärjestelmään liitettäville generaattoreille

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili

Tilaisuuden ohjelma

LIITE 9 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Ilja Ilitchov DIESELGENERAATTORIN JÄNNITESÄÄTÄJÄN KOESTUSLAITTEISTON SUUNNITTELU

Voimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Harjula

Antti Kuusela. NC RfG implementointi ja VJV2018

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Liite 2. Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje alkaen

Käyttötoimikunta Jari Siltala. Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

TAHTIKONE JA SEN SÄÄTIMEN TOIMINTA

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

Webinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa Liisa Haarla

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje alkaen

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

Aurinkosähköjärjestelmien verkostovaikutukset

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Stabiilisuus Jarmo Partanen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

WIND POWER IN POWER SYSTEMS

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2018

Offshore puistojen sähkönsiirto

M.7. Sisällysluettelo Virtamuuntajatand shunts. Sivu. Tuotteet 3 TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12. Virtamuuntajat 7

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Huonelämpötila-anturit

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas

Alitaajuudesta tapahtuvan kulutuksen irtikytkennän toteutus Suomessa

TOMI AHOKAS VOIMALAITOSGENERAATTORIEN SUOJAUS JA MAGNETOINTI

Diplomityö, joka on jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Markkinatoimikunta. Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista

Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien

Antti Kuusela. NC RfG implementointisuunnitelma

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

Taajuusohjattujen reservien ylläpidon sovellusohje

Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari Johtava asiantuntija Maiju Seppälä

, jossa X AF on johdon reaktanssi vikapaikkaan asti. Nyt voidaan laskea reaktanssi asemalta A vikapaikkaan F. U X

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

VJV2013 vaatimustenmukaisuuden todentamisvastuu ja velvoitteet tuottajan ja verkonhaltijan näkökulmasta Antti Kuusela

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1

Suuritehoisen taajuusmuuttajan verkkoliityntä voimantuotannossa

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

TEKNINEN LIITE 2 OHJEESEEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOKSEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON - NIMELLISTEHOLTAAN YLI 50 kva LAITOKSEN LIITTÄMINEN

MIKA RISTIMÄKI DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044617/02 - LIITTEET.

Jännite, virran voimakkuus ja teho

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely

Vaatimusten todentamiseen liittyvät toimintatavat ja kuvaus käyttöönottokokeiden sisällöstä

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

Juha Seppänen VOIMALAITOKSEN KYKY SELVIYTYÄ HÄIRIÖTILANTEISSA

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017

Vastine Fingrid Oyj:n voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista (VJV2013) annettuihin lausuntoihin

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Transkriptio:

1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista toimitettavat perustiedot 1 2 3 4 5 Mitoitusarvot 1.1 Mitoitusjännite U n [kv] 1.2 Jännitealue +/- % [%] 1.3 Mitoitusteho S n [MVA] 1.4 Mitoituspätöteho P n [MW] 1.5 Mitoitusvirta I n [A] 1.6 1.7 Mitoitustehokerroin cos ϕn Mitoituspyörimisnopeus n [1/min] 1.8 Mitoitusmagnetointijännite U mn [V] 1.9 Mitoitusmagnetointivirta I mn [A] Impedanssit 2.1 Staattoriresistanssi R [p.u.] tai [Ohm ja lämpötila C] 2.2 Pitkittäinen tahtireaktanssi X d 2.3 Pitkittäinen tahtireaktanssi X d (kyllästynyt) 2.4 Poikittainen tahtireaktanssi X q 2.5 Pitkittäinen muutosreaktanssi X d' 2.6 Pitkittäinen muutosreaktanssi X d' (kyllästynyt) 2.7 Poikittainen muutosreaktanssi X q' 2.8 Pitkittäinen alkureaktanssi X d" 2.9 Poikittainen alkureaktanssi X q" 2.10 Staattorin hajareaktanssi X l 2.11 Nollareaktanssi X 0 2.12 Vastareaktanssi X 2 Aikavakiot 3.1 Tasakomponentin aikavakio T a 3.2 Pitkittäinen tyhjäkäyntimuutosaikavakio T do' 3.3 Poikittainen tyhjäkäyntimuutosaikavakio T qo' 3.4 Pitkittäinen tyhjäkäyntialkuaikavakio T do" 3.5 Poikittainen tyhjäkäyntialkuaikavakio T qo" 3.6 Pitkittäinen muutosaikavakio T d' 3.7 Poikittainen muutosaikavakio Tq' 3.8 Pitkittäinen alkuaikavakio Td" 3.9 Poikittainen alkuaikavakio Tq" Mekaaniset parametrit 4.1 Hitausvakio (generaattori + turpiini) H 4.2 Generaattorin roottorin hitausmomentti J g 4.3 Kunkin osaturpiinin hitausmomentti J t1, J t2, J t3,... 4.4 Magnetointikoneen (jos käytössä) hitausmomentti J exc 4.5 Edellä annettujen turpiinigeneraattorin osien väliset akseliston jousivakiot K t1_t2, K t2_t3,..., K tx_g, K g_exc [Nm/Rad] Generaattorimuuntajan mitoitusarvot 5.1 Mitoitusteho S n [MVA] 5.2 Reaktanssi X 5.3 Resistanssi R 5.4 Muuntosuhde ja sen säädettävyys [kv]

2 (5) 2. Siirtyminen omakäytölle ja toiminta jännitehäiriöiden yhteydessä Alla on esitettynä kysymyksiä liittyen voimalaitoksen toimintaan omakäytöllä ja jännitehäiriöiden yhteydessä. Monivalintakysymyksiin voi tarvittaessa vastata useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon. 2.1. Omakäytölle jäänti ja toiminta omakäytöllä Voimalaitoksen katsotaan jääneen onnistuneesti omakäytölle, mikäli laitos on siirtynyt omakäytölle ja toiminut tämän jälkeen omakäytöllä vähintään 15 minuutin ajan. 2.1.1 Onko voimalaitoksen omakäytölle jäänti todennettu käyttöönoton yhteydessä? ( ) on, laitos jäi onnistuneesti omakäytölle ( ) koe on tehty, mutta laitos ei jäänyt onnistuneesti omakäytölle 2.1.2 Onko voimalaitoksen käytön aikana tullut vastaan tilanteita, joissa voimalaitoksen olisi pitänyt siirtyä omakäytölle? ( ) on, laitos jäi onnistuneesti omakäytölle ( ) laitos ei jäänyt onnistuneesti omakäytölle ( ) tilanteita ei ole tullut vastaan voimalaitoksen käytön aikana 2.1.3 Kuinka kauan voimalaitos kykenee toimimaan omakäytöllä? 2.1.4 Kuinka nopeasti voimalaitos voidaan käynnistää uudelleen ja tahdistaa sähköverkkoon omakäytön menettämisen jälkeen? 2.2 Voimalaitoksen toiminta jännitehäiriöiden yhteydessä 2.2.1 Onko voimalaitoksen toiminta jännitehäiriössä todennettu verkkokokeella? Verkkokokeella tarkoitetaan tässä yhteydessä sähköverkkoon voimalaitoksen läheisyyteen koekytkennällä tehtyä kaksi- tai kolmivaiheista vikaa. ( ) on, voimalaitos jatkoi toimintaa jännitehäiriön jälkeen ja palasi häiriötä edeltävään tilaan ( ) koe on tehty, mutta voimalaitos ei palautunut jännitehäiriön jälkeen häiriötä edeltäneeseen tilaan 2.2.2 Onko voimalaitoksen läheisyydessä tapahtunut jännitehäiriöitä voimalaitoksen käytön aikana? Jännitehäiriöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa sähköverkossa tapahtunutta yksi-, kaksi- tai kolmivaiheista vikaa. ( ) on, voimalaitos jatkoi toimintaa jännitehäiriön jälkeen ja palasi häiriötä edeltävään tilaan ( ) on, mutta voimalaitos ei palautunut jännitehäiriön jälkeen häiriötä edeltäneeseen tilaan ( ) ei ole tapahtunut

3 (5) 2.2.3 Onko voimalaitoksen jännitehäiriökestoisuus (voimalaitoksen lähellä tapahtuva kolmivaiheinen oikosulku) tarkasteltu laskelmin? ( ) on, raportti saatavilla, kriittinen vika-aika ms ( ) on, raportti saatavilla ( ) on, ei raporttia ( ) ei ole tarkasteltu 3. Yhteyskaavio Voimalaitoksesta tulee toimittaa yhteys- tai pääkaavio, josta ilmenee generaattoreiden normaalitilan liityntä sähköverkkoon, omakäytön syöttötapa sekä generaattorimuuntajien mitoitusarvot. 4. PQ-diagrammi Voimalaitoksen jokaisesta generaattorista tulee toimittaa PQ-diagrammi, josta ilmenee generaattorin loistehokapasiteetti. Jos rajoittimien sallima loistehokapasiteetti on pienempi, tulee ilmoittaa rajoittimien sallima loistehokapasiteetti. Kuva 1 havainnollistaa pelkistettyä esimerkkiä generaattorin PQ-diagrammista. P cos(ɸ) n alimagn. ylimagn. Q Kuva 1. Pelkistetty esimerkki generaattorin PQ-diagrammista. 5. Jännitteensäädön perustiedot Voimalaitoksen kunkin generaattorin jännitteensäädöstä ja mahdollisesta lisästabiloinnista tulee toimittaa seuraavat tiedot: 1. Magnetointijärjestelmän tyyppi (staattinen/harjaton/muu) 2. Jännitteensäädön askelvastekokeen tulokset 3. Jännitteensäädön lohkokaavioesitys asetteluineen (kuten vahvistukset ja aikavakiot) 4. Lisästabilointipiirin lohkokaavio asetteluineen 5. Jännitteensäädön statiikan (loistehostatiikka/loisvirtastatiikka) asetteluarvo ja asettelualue

4 (5) Kuvassa 2 on esitettynä esimerkkinä eräs jännitteensäätäjän ja magnetoinnin lohkokaavioesitys (tyyppi IEEE AC2A [1]). Tietylle generaattorille soveltuva lohkokaavioesitys on yksilöllinen ja riippuu mm. magnetointijärjestelmän tyypistä ja jännitteensäädön rakenteesta. Kuva 2. Generaattorin jännitteensäädön ja magnetoinnin lohkokaavioesitys IEEE AC2A [1]. 6. Turpiinisäädön perustiedot Voimalaitoksen kunkin generaattorin turpiinisäädöstä tulee toimittaa seuraavat tiedot: 1. Turpiinisäädön lohkokaavioesitys asetteluineen (kuten vahvistukset ja aikavakiot) 2. Taajuusvaikutuksen statiikan (pätötehostatiikan, sähkötehon säädössä olevan taajuusvaikutuksen statiikan) asetteluarvo (%) ja kuollut alue (+/- mhz) Onko turpiinisäädön vaste sähköjärjestelmässä tapahtuviin taajuusmuutoksiin todennettu? Kysymykseen pyydetään vastausta riippumatta voimalaitoksen pääajotavasta ja siitä, osallistuuko voimalaitos sähköjärjestelmän taajuuden tuentaan. ( ) on, raportti saatavilla ( ) on, ei raporttia 7. Suojaustiedot Voimalaitoksen verkkotoimintaan liittyvistä generaattorin, generaattorimuuntajan ja suurjännitteisen kytkinlaitoksen generaattorilähdön suojauksesta tulee toimittaa vähintään taulukossa 2 esitetyt tiedot. Tiedot tulee toimittaa voimalaitoksen kaikkien generaattoreiden ja generaattorilähtöjen osalta. Tiedoista tulee ilmetä suojaustoimintojen laukaisuarvot, mittamuuntajien muuntosuhteet, hidastukset (ml. käänteisaikahidastus) ja suojaustoiminnon laukaisemat kohteet. Tiedot toimitetaan suojauspääkaaviona tai laukaisutaulukkona. Mikäli näitä ei ole saatavilla, niin tiedot voi toimittaa taulukon 2 esittämässä muodossa.

5 (5) Taulukko 2. Suojaustiedot. LÄHTEET [1] IEEE Std 421.5-2005 - IEEE Recommended Practice for Excitation System Models for Power System Stability Studies