Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Tehtävät Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä Tuottamalla tieteellistä tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien eri käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta Palvelemalla tiedon tarvitsijoita ja toimimalla asiantuntijana Vastaamalla metsänjalostustoiminnasta Huolehtimalla sille määrätyistä viranomaistehtävistä Hoitamalla hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita Julkaisemalla tutkimustuloksia ja tiedottamalla ajankohtaisista metsiin ja metsäntutkimukseen liittyvistä asioista 6.7.2010 2

Tutkimuksen painoalat Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 6.7.2010 3

Organisaatio Metla on maa- ja metsätalousministeriön alainen sektoritutkimuslaitos 6.7.2010 4

Toimintayksiköt 9 toimintayksikköä eri puolilla maata Henkilöstöä noin 900 Tutkijoita runsas 300, joista tohtoreita lähes 150 6.7.2010 5

Tutkimusmetsät Metlalla on hallinnassaan 86 000 hehtaaria tutkimusmetsiä, joista Opetusmetsiä 5 000 ha Luonnonsuojelualueita 7 500 ha Tutkimusalueita 73 500 ha 6.7.2010 6

Viranomaistehtävät Valtakunnan metsien inventointi Metsien terveydentilan seuranta Metsätilastollinen tietopalvelu Metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden tarkastus Puutavaran mittausmenetelmien perusteet ja mittausohjeet Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Metsäpuiden geenivarat Metsätuhotietopalvelu Suojametsäalueen ja korkeiden alueiden metsien uudistamisen seuranta Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hoito ja ylläpito 6.7.2010 7

Asiakasrahoitteinen toiminta Metlan tarjoamat palvelut Tilaustutkimukset ja asiantuntijakonsultaatiot Tilastollinen tietopalvelu Metsätalousmallit ja analyysit Tietojärjestelmä- ja menetelmäpalvelut Laboratoriopalvelut Ympäristövaikutuksien arviointipalvelu Asiantuntija- ja koulutuspalvelut Julkaisujen myynti Kuva-arkisto 6.7.2010 8

Rahoitus Budjetti vuonna 2007 n. 40 miljoonaa euroa, josta suoraa budjettirahoitusta ¾ (maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö). Muita rahoituslähteitä: Suomen Akatemia Tekes EU Säätiöt Rahastot jne. 6.7.2010 9

Julkaisutoiminta Metsätilastollinen vuosikirja Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimus asiakaslehti Taimiuutiset taimi- ja metsänviljelyalan ammattilehti Dissertationes Forestales metsätieteellinen väitöskirjasarja Metlan työraportteja Working Papers (ilmestyy vain verkossa) Metlan julkaisut yhteistyössä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa: Metsätieteen aikakauskirja kotimainen metsätieteellinen julkaisusarja Silva Fennica kansainvälinen metsätieteellinen julkaisusarja 6.7.2010 10

Punkaharjun toimintayksikkö Metlan Punkaharjun toimintayksikkö rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa puiden periytyvistä ominaisuuksista ja soveltamalla sitä metsänjalostuksessa Tutkimustoimintaa 1870-luvulta Kokeilualueeksi 1924 Jalostuskoeasemana vuodesta 1965 Tutkimusasemana vuodesta 1988 Punkaharjun luonnonsuojelualue Henkilökuntaa 40 50 Työskentelyä Suomen Punkaharjun Ilmakuva Metsänhoitoyhdistyksen taimitarhalla väki Punkaharjusta Uudet toimitilat Kesätyöntekijöitä valmistuivat virkistäytymisretkellä Imatrankoskella 80-luvulla vuonna 1928 1982, 30-vuotiskokouksen laajennusosa osanottajia vuonna 1997 retkeilyllä Punkaharjulla vuonna 1907 6.7.2010 11

Punkaharjun toimintayksikkö Punkaharjulla keskitytään metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimukseen Tutkimusaiheet Biotekniikka Erikoispuiden kasvatus Metsien terveydentilan seuranta (Forest Focus) Haavan jalostus Jalostettu metsänviljelyaineisto Kestävyysjalostus Puun laatuominaisuudet Lisäksi yksikössämme osallistutaan valtakunnalliseen metsänjalostustoimintaan ja lukuisiin muualta johdettuihin tutkimushankkeisiin 6.7.2010 12

Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta resurssit 2006 Toimintayksikössä työskenteli 34 vakinaista henkilöä: Johto + tutkijat 9 Tekninen henkilöstö 6 Tutkimusta avustavat 6 Huoltohenkilöstö 4 Toimistohenkilöstö 3 Laboratoriohenkilöstö 4 Tutkimusmetsien tutkimusmestarit 2 Lisäksi yksikössämme työskenteli kaksi ulkopuolista tutkijaa omalla apurahalla, 10 tukityöllistettyä sekä 19 harjoittelijaa oppilaitosten tuella ja kansainvälisellä rahoituksella 6.7.2010 13

Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta - tulokset Tutkimustyön tulos on tutkimusjulkaisu: Tieteellinen Yleistajuinen (lehtiartikkelit, tiedotteet, monisteet, ) 35 30 tieteelliset yleistajuiset Julkaisuja, kpl 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6.7.2010 14

Punkaharjun toimintayksikkö Tutkimustoiminta - esittelyt Esitelmät Tietotaulut Retkeilyt Retkeilyreitit Tutkimuspäivät Avoimet ovet Messut ym. 6.7.2010 15

Biotekniikka metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimuksessa Tuija Aronen, Leena Ryynänen Metsäpuiden kasvullinen lisäys ja syväjäädytys: Männyn solukkolisäys: kasvullisten alkioiden tuotantomenetelmä Mäntypistokkaat jalostuksen testaustarpeisiin Koivun erikoismuotojen mikrolisäys Regeneraatiokykyyn vaikuttavien tekijöiden tutkimus Koivun, haavan ja männyn syväjäädytys Yhteistyökumppanit: Skogforsk (Ruotsi) ja SILAVA (Latvia) Geeninsiirtotekniikat koivulle, haavalle ja männylle 6.7.2010 16

Biotekniikka metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tutkimuksessa Koivun puuaineen (ligniinin) tutkimus: Ligniinin muodostukseen vaikuttavien COMT ja 4CL-geenien toiminnan tutkimus siirtogeenisillä koivulinjoilla COMT-geenin säätelyn kartoittaminen Ligniinimuunneltujen koivujen mahdolliset ekologiset vaikutukset: koivua ravintonaan käyttäviin hyönteisiin sienijuuren muodostumiseen in vitro -oloissa lehtien, varren ja juurien maatumiseen Yhteistyökumppanit: OY, HY, North Carolina State Univ. (USA) ja Michigan Tech. Univ. (USA) 6.7.2010 17

Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus Teijo Nikkanen, Seppo Ruotsalainen Ulkomaisia puulajeja on 1800-luvulta lähtien tutkittu keinona parantaa metsien tuottoa Parempi kestävyys Nopeampi kasvu Puuaineen erikoisominaisuudet Suomessa ulkomaisia puulajeja ei metsiin juuri viljellä, lehtikuusta kuitenkin vähän Visakoivu on erikoispuista arvokkain Puiden merkitys viherrakentamisessa on lisääntynyt 6.7.2010 18

Ulkomaisten puulajien ja erikoispuiden kasvatus Syytä tutkia, vaikka käytännön metsätalous ei juuri käytä vieraita puulajeja Viherrakentamisen ja koristekäytön tarpeet Muut tulevaisuuden tarpeet (esim. ilmastonmuutos, uudet puuperäiset tuotteet) Tehtävänä huolehtia puulajien kasvatusperinteen jatkuvuudesta Metlalla Suomen laajimmat ja kattavimmat vieraiden puulajien viljelmät Punkaharju Metlan tärkeimpiä vieraiden puulajien viljelypaikkoja 6.7.2010 19

Jalostetun metsänviljelyaineiston tuotannon ja käytön tehostaminen Teijo Nikkanen, Seppo Ruotsalainen Kun metsänviljelyssä käytetään siemenviljelyksillä tuotettua siementä, voidaan lisätä viljelyvarmuutta, nopeuttaa kasvua ja parantaa puiden laatua. Siemenviljelykset perustettu luonnonmetsien puiden parhaimmistolla, valituilla pluspuilla pluspuut monistettu kasvullisesti varttamalla Siemenviljelysten tarkoituksena tuottaa runsas, geneettisesti ja fysiologisesti hyvälaatuinen siemensato Nyt perustetaan uusia valiosiemenviljelyksiä valitsemalla pluspuut jälkeläiskokeiden perusteella 6.7.2010 20

Jalostetun metsänviljelyaineiston tuotannon ja käytön tehostaminen Yleisenä tavoitteena on tutkia menetelmiä, joilla jalostetun metsänviljelyaineiston tuotantoa ja käyttöä voidaan tehostaa. Siemenviljelysten toimivuus ja geneettisen kokoonpanon optimointi Tutkitaan perustamistavan, pluspuiden ominaisuuksien ja niiden määrän vaikutusta siemenviljelysten siementuotantoon, jalostushyötyyn ja geneettiseen monimuotoisuuteen Metsänviljelyaineiston käyttöalueiden määrittäminen Tavoitteena valita viljelypaikalle alkuperältään parhaiten sopiva viljelyaineisto Lähtöaineistona olemassa olevat alkuperäkokeet 6.7.2010 21

Koivun sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Matti Rousi Tutkitaan puiden perinnöllisen vaihtelun suuruutta Punkaharjulla olevassa koivikossa ja sen jälkeläisissä kasvihuone- ja maastokokeissa Tutkittavat ominaisuudet: Fenologia (lehtien puhkeamisen ja kukinnan ajoittuminen) Siementuotanto Kasvu sekä ilmaston- ja tuholaiskestävyys Kuva siitä miten puiden kestävyys, kasvu ja lisääntyminen liittyvät toisiinsa Kuinka rauduskoivu tulee sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon 6.7.2010 22

Männyn ja lehtikuusen sydänpuu kestävien puutuotteiden raaka-aineena Martti Venäläinen, Anni Harju 6.7.2010 23 Sydänpuu on kohtalaisen kestävää kosteusvaihteluja ja lahoamista vastaan Sydänpuun ominaisuuksissa on laaja vaihtelu puiden sisällä ja puiden välillä Vaihtelun hyödyntämiseksi tarvitaan Puutavaran lajittelua metsästä tehtaalle ja tuotteeksi johtavan käsittelyketjun aikana Valintajalostusta perinnöllisen vaihtelun hyödyntämiseksi metsänviljelyvaiheessa Tavoitteena on korkea- ja tasalaatuinen sydänpuuraaka-aine

Männyn ja lehtikuusen sydänpuu kestävien puutuotteiden raaka-aineena Tutkimme Puun laatuominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua Sydänpuuominaisuuksien mittaamista eri menetelmillä: Kostutuskokeet vesihöyryssä (Metla) Lahotuskokeet laboratoriossa (VTT, SLU) Kemialliset analyysit (Metla, Åbo Akademi, Kuopion yliopisto) Lähi-infrapuna spektroskopia, FT-NIR (Mittalaitelaboratorio, Kajaani) Infrapuna spektroskopia, FT-IR (Metla) Maalahotuskokeet (Metla) Ultraääni- ja impedanssimittaukset (Kuopion yliopisto) Värimittaukset (Metla) Maalahotuskoe Impedanssin mittaus Uuttolaitteisto 6.7.2010 24

Kuusen silmulevon purkautuminen ja karaistuneisuus muuttuvassa ilmastossa Jouni Partanen Viileän ja lauhkean vyöhykkeen puiden vuosirytmin säätely tapahtuu perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Vuosirytmiä säätelevistä ympäristötekijöistä tärkeimmät ovat lämpö ja valo Tutkimuksen tavoite Selvittää kokeellisesti iän, taimien kasvatushistorian, lyhytpäiväkäsittelyn sekä kertyneen viileäaltistuksen vaikutusta kuusen silmulevon purkautumiseen ja karaistumiseen 6.7.2010 25

Kuusen silmulevon purkautuminen ja karaistuneisuus muuttuvassa ilmastossa Tutkimusmenetelmä Siirretään taimi- ja oksamateriaalia luonnonolosuhteista kasvihuoneeseen kontrolloituihin valo-ja lämpöolosuhteisiin Testataan koemateriaalien pakkaskestävyys siirtohetkellä Seurataan silmujen kehitystä sekä silmävaraisesti että mikroskooppisesti Tulosten soveltaminen Ilmaston muutoksen metsille ja metsätaloudelle aiheuttamien vaikutusten ennakointi Taimituotanto säädellyissä olosuhteissa taimitarhoilla metsänviljelyä varten 6.7.2010 26

Punkaharjun tutkimusmetsät Katriina Huttunen Pinta-ala yhteensä n. 2600 ha tutkimusmetsät 1490 ha luonnonsuojelualueiden maapinta-ala 220 ha vesialueita 900 ha alueet sijaitsevat 5 kunnan alueella Punkaharjun tutkimuspuisto n. 60 havupuulajia n. 35 lehtipuulajia 6.7.2010 27

Punkaharjun tutkimusmetsät Geenireservimetsät Patasalo mänty Haarikonmäki vaahtera Niinisaari ja Vasattari lehmus Geenireservimetsä on metsäpuiden geenivarojen säilyttämistä varten kehitetty menetelmä, missä geenivarojen hoito ja säilyttäminen tapahtuu valitun puupopulaation luontaisella kasvupaikalla, luonnonvaraisessa metsässä Lehmuksen geenireservimetsä Niinisaaressa 6.7.2010 28

Punkaharjun tutkimusmetsät Punkaharjun luonnonsuojelualue Pinta-ala n. 655 ha 180 ha maata, 475 ha vettä Kruununpuistoksi v. 1843 Metlan hallintaan v. 1924 Kokonharjun aarnialue ollut rauhoitettuna siitä lähtien, muuta aluetta hoidettu puistometsänä Luonnonsuojelualueeksi v. 1991 6.7.2010 29

Punkaharjun tutkimusmetsät Punkaharjun luonnonsuojelualueen osa-alueet Aarnialue Harjutien näkymäalue Matkailupalvelujen alue Sivualue 42 ha 40 ha 40 ha 70 ha 6.7.2010 30

Punkaharjun tutkimusmetsät Hytermän saaret Kerimäellä Maata n. 37 ha, vesialuetta n. 30 ha Mikkelin läänin ensimmäinen luonnonsuojelualue, rauhoitettu vuonna 1932 Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen (Romu-Heikki) vaimoineen testamenttasi saaret v. 1942 Metlan hallintaan Punkaharju pienoiskoossa Hytermässä on lähiseudulta siirrettyjä vanhoja talonpoikaisrakennuksia sekä erilaisia myllynkivirakennelmia Romu-Heikin rakennuttama Työn muistomerkki Hytermässä 6.7.2010 31

Punkaharjun tutkimusmetsät Muita kohteita Salpalinja Kuikonniemessä Punkaharjun luonnonsuojelualueella on kunnostettuja Salpalinjan juoksuhautoja sekä miehistökorsu Puhoksen lehtikuusikko Kiteellä Suomen vanhin viljelymetsikkö Laivanvarustaja ja sahanomistaja Nils Ludvig Arppe perusti metsikön vuonna 1842 Lönnrotin petäjä Kesälahden Hummovaarassa Elias Lönnrotin kerrotaan kirjoittaneen täällä talteen kansanrunoutta ja -perinnettä ensimmäisellä runonkeräysmatkallaan vuonna 1828 6.7.2010 32

Punkaharjun reittiverkosto Montellin reitti Vanhat puulajikohteet Puulajireitti Ulkomaiset puulajit Luontoreitti Kokonharjun aarnialue Kulttuurireitti Vanhat kulttuurikohteet 3,2 km 3,0 km 3,0 km 3,5 km Harjualueen polut Majavanpesät ym. Latuverkosto 7,5 km 6.7.2010 33

rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin Punkaharju on tässä vahvasti mukana Pidetään yhteyttä 6.7.2010 34