Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet



Samankaltaiset tiedostot
Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Helsingin kaupungin ohjeistus puistojen kulttuurikasvillisuuden inventoimiseksi

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

5.2 Ylikerava Historia Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila Historia. 5.3.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu Executive-raportti LAPPEENRANTA

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Tehdashistorian elementtejä

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Valolla miellyttävään tulevaisuuteen

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE

ovat kaupungin vaatteet Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus

Vantaan kaupunkitilaohje

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN HOITO VERRATTUNA MUIHIN KAUPUNKEIHIN. Ympäristö ja liikenne Nurmes 2010

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

uistokummin P käsikirja r oskajoukko

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

Hulevesien hallinta Vantaalla

Puistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi.

HELSINGIN YLEISKAAVA

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

VIHERALUEIDEN TILAPÄISET MAANKÄYTTÖLUVAT. viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun ILKKA-hanke

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

KATUPUULAJIVALIKOIMAN MONIPUOLISTAMINEN HELSINGISSÄ

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

Multisillan ekosysteemipalvelut

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi


Vihreä infrastruktuuri

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

viheralueohjelma

PAIKALLA TEHTÄVÄT KASVUALUSTAT YGOFORUM Elina Regårdh WSP Mikko Suominen Helsingin kaupunki

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (6) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8715/ /2013

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Transkriptio:

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus

Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien suhina tuulessa ja syysvärit vievät monesti vuosienkin taa.

Sisältö Vantaan julkisen kaupunkitilan kasvillisuus Kasvien merkitys kaupunkiympäristössä Vantaan kasvillisuuden ominaispiirteet Katupuut Kasvillisuuden erikoispuistot Vantaan kasvillisuuden käytön nykytila Valintaperiaatteet ja niiden muutokset Nykyiset haasteet ja ongelmat Käytetty taimiaines Kasvillisuuden tulevaisuus Vantaalla Ilmastonmuutos Muuttuva kaupunkirakenne Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön visio Vantaan kasvillisuuden käytön toimenpiteet Lajiston valintaa ohjaavat periaatteet 15.2.2016 3

Vantaalla Ei ole aiemmin koordinoitu kasvien käyttöä kokonaisuutena Laatiminen toteuttaa Vantaan ympäristö- ja viheralueohjelmia Asemakaavoitettujen viher- ja katualueiden kasvillisuus 4

Vantaan Julkisen kaupunkitilan kasvillisuus 15.2.2016 5

Vantaan kasvillisuuden ominaispiirteet Tyypillistä monipuolisuus ja luonnonympäristön suuri määrä Lehtoja ja lehtomaisia metsiä Vantaanjoki sivuhaaroineen sekä lukuisat kaupunkipurot Julkisen kaupunkitilan kasvillisuus verrattain nuorta, pääosin 1960-70-luvuilta Istutettua kasvillisuutta tutkittu ja dokumentoitu suhteellisen vähän, tämän työn yhteydessä kartoitus: Kasvillisuuden kehitys Vantaalla 13 esimerkkikohdetta Katupuiden lajivalikoimaan on vaikuttanut katupuiden viljelysopimus 1980-luvun lopulta lähtien 21.1.2015 6

Vantaan kasvillisuuden käytön nykytila 21.1.2015 7

Valintaperiaatteet Kohteen ominaisuudet (historialliset, biologiset, kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset) Kasvillisuuden kunnossapidolliset ominaisuudet Kasvillisuuden ulkonäkö Trendit ja ideologiset periaatteet, esim. Santamourin malli Toimitussopimukset 15.2.2016 8

Nykyiset haasteet ja ongelmat Mekaaniset vauriot Kunnossapidon resurssit Ilkivalta Allergeenit Vieraslajit 21.1.2015 9

Kasvillisuuden tulevaisuus Vantaalla 15.2.2016 10

Ilmastonmuutos 15.2.2016 11

Muuttuva kaupunkirakenne Asutuksen ja toimintojen tiivistyminen Puistojen ja viheralueiden merkitys ja käyttö muuttuu Pienten viheralueiden poistuessa säilyvien viheralueiden merkitys korostuu Maan alle tulevaa infraa yhä enemmän Kaupunkialueiden erilainen ilmasto ja kosteusolosuhteet 15.2.2016 12

15.2.2016 13

Vantaan kasvillisuuden käytön visio 15.2.2016 14

Visio on jaettu neljään eri pääkohtaan: 1. Ympäristön muutoksiin sopeutuminen 2. Elämyksellisen ja ekologisesti kestävän kasvillisuuden tavoitteleminen 3. Kasvillisuuden arvostuksen lisääminen 4. Vantaan kasvillisuuden alueellisten ominaispiirteinen kehittäminen 15.2.2016 15

1. YMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN SOPEUTUMINEN Tulevaisuudessa ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuusvalintoihin. Kaupungin tiivistyessä tilaa kasvillisuudelle on koko ajan vähemmän samaan aikaan kun puistojen käyttöaste tulee kasvamaan. 21.1.2015 16

2. ELÄMYKSELLISEN JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KASVILLISUUDEN TAVOITTELEMINEN Rakennettujen alueiden kasvillisuuden käytössä pyrimme monipuolisiin, elämyksellisiin ja ekologisesti kestäviin valintoihin. Tavoitteenamme on esteettisesti korkeatasoinen ympäristö, missä kasvillisuus on laadukkaasti suunniteltu, huolellisesti istutettu ja hyvin kunnossapidetty. 15.2.2016 17

3. KASVILLISUUDEN ARVOSTUKSEN LISÄÄMINEN Katu- ja puistopuut ovat osa kulttuurihistoriaa sekä maisemallisesti, kaupunkiekologisesti ja taloudellisesti merkittävä julkinen omaisuus. 21.1.2015 18

4. VANTAAN KASVILLISUUDEN ALUEELLISTEN OMINAISPIIRTEIDEN KEHITTÄMINEN Vantaalla on runsaasti luonnonmukaisia viheralueita. Viheralueilla on myös usein sekä rakennettuja että luonnontilaisia osia. 15.2.2016 19

Lajiston valintaa ohjaavat periaatteet 21.1.2015 20

Lajiston valintaa ohjaavat periaatteet 15.2.2016 21

Lajiston valintaa ohjaavat periaatteet 15.2.2016 22

Lajiston valintaa ohjaavat periaatteet 15.2.2016 23

Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus / Viheralueyksikkö Kielotie 13