PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 30/2014/2 Dnro ISAVI/16/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2014 ASIA HAKIJA Tilapäinen poikkeaminen Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyä ja Kissakosken voimalaitoksella tapahtuvaa juoksutusta koskevista Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 28.11.1964 nro 110/1964 lupaehdoista Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUS Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 9.4.2014 aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto määräisi vesilain 18 luvun 4 :n nojalla Suur-Savon Sähkö Oy:n väliaikaisesti poikkeamaan Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstely- ja juoksutusmääräyksistä matalasta vedenkorkeudesta aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Järviä säännöstellään Suur-Savon Sähkö Oy:n omistamalla Kissakosken voimalaitoksella. Hakemuksen mukaan poikkeuksellisista luonnonoloista uhkaa aiheutua sellainen vesistön tai sen vesiolojen muutos, josta voi aiheutua suurta vahinkoa yleiselle edulle. Kulunut talvi 2013 2014 on Mäntyharjun reitin vesistöalueella ollut poikkeuksellisen vähäluminen. Alkutalven aikana maahan satanut lumi suli joulukuussa. Talvi on ollut keskimääräistä kuivempi ja lämpimämpi eikä lunta maastossa juurikaan ole enää. Ennusteiden mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että mikäli Kissakosken voimalaitoksella tehdään keväällä juoksutukset säännöstelyn lupapäätöksen mukaisesti, uhkaavat Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden sekä voimalaitoksen alapuolisesta vesistönosasta etenkin Iso ja Pieni Metsälampien, Vahvajärven, Iso-Sämpiän, Sämpiän ja Tuusjärven vedenkorkeudet jäädä paljon keskimääräistä matalammalle tasolle sekä reitin koskien virtaamat selvästi tavanomaista pienemmiksi tulevana kesänä, ellei kevään ja kesän aikana sada selvästi tavanomaista enemmän. Alhaisista vedenkorkeuksista aiheutuisi vahinkoja lähinnä vesistöjen virkistyskäytölle sekä jonkin verran kalataloudelle ja luonnonsuojelulle. Vedenkorkeuksien alenemista on mahdollista rajoittaa vähentämällä Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden menovirtaamaa kevään ja alkukesän aikana lupamääräyksiä pienemmäksi. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (11) Vesistö Puula ja samassa vedenkorkeustasossa olevat Liekune ja Ryökäsvesi sijaitsevat Etelä- Savon maakunnassa Kymijoen vesistöalueen Mäntyharjun reitillä Hirvensalmen, Mikkelin ja Kangasniemen kuntien alueella. Puulaa, Liekunetta ja Ryökäsvettä säännöstellään Suur-Savon Sähkö Oy:n omistaman Kissakosken voimalaitoksen padolla. Voimalaitos purkaa vedet alapuoliseen vesistöön, josta vedet virtaavat useiden järvien jo jokien kautta Kymijokeen. Voimalaitoksen alapuolella Mäntyharjun reitillä sijaitsevat säännöstelemättömät järvet Pieni Metsälampi, Iso Metsälampi, Vahvajärvi, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Tuusjärvi ja Lahnavesi, joiden kautta vesi virtaa säännösteltyihin Tarha-, Juolas- ja Sarkaveteen, josta edelleen säännösteltyihin Vuohijärveen sekä reitin alaosassa sijaitsevaan Niska- ja Suolajärveen. Tarha-, Juolas- ja Sarkavettä säännöstellään Voikosken voimalaitoksella, Vuohijärveä Siikakosken voimalaitoksella ja Niska- ja Suolajärveä Verlan voimalaitoksella. Kissakosken voimalaitoksen juoksutusmäärät vaikuttavat voimakkaasti etenkin lähimpien alapuolisten vesistöjen vedenkorkeuksiin, sillä esimerkiksi Metsälampien ja Vahvajärven omat lähivaluma-alueet ovat pienehköt. Säännösteltävän Puula-Liekune-Ryökäsveden kokonaispinta-ala on noin 381 neliökilometriä. Ranta-asuntoja Puulan rannoilla on yli 4 000 ja alapuolisessa vesistössä esimerkiksi pelkästään Vahvajärven rannoilla satoja. Suunnitelman vaikutusalueella vesistöjen virkistyskäyttö on vilkasta ja rannoilla mm. sijaitsee yleisiä uimarantoja. Alueella sijaitsee useita suojelualueita. Natura 2000-kohteisiin kuuluvia alueita ovat Puulavesi (FI0500025) ja alapuolisessa vesistössä sijaitseva Mäntyharjun reitin kosket (FI0500060). Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstely Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden nykyinen säännöstely perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 28.11.1964 nro 110/1964. Lupapäätöksen lupaehdon 3 mukaan jos vedenpinta nousee lupaehdossa 2 a mainitun ylärajan yläpuolelle, mutta on kuitenkin korkeuden NN +94,70 metriä alapuolella, niin juoksutetaan vähintään 34 m 3 /s. Lupaehdon 2 a mukainen säännöstelyn yläraja kulkee seuraavien taitepisteiden kautta: ajankohta vedenkorkeus 1.1. NN +94,70 m 1.5. NN +94,40 m 1.6. NN +94,65 m 1.10. NN +94,65 m 1.11. NN +94,70 m 31.12. NN +94,70 m Lupaehdon 5 mukaan uiton aikana juoksutetaan vähintään 15 m 3 /s, jos se on mahdollista alittamatta säännöstelyn alarajaa. Lupaehdon 6 mukaan Puula-, Liekune- ja Ryökäsveden purjehduskauden aikana vedenkorkeutta ei lasketa alle tason NN +94,40 metriä, ellei Kymin uittoyhdistys sitä pyydä alempana Mäntyharjunväylässä tapahtuvan uiton tarvitseman suuremman juoksutuksen aikaansaamiseksi. Alapuolisessa vesistössä uittosääntö on sittemmin kumottu eikä lupamääräyksissä ole määrätty muuta vähimmäisjuoksutusmäärää silloin, kun vedenkorkeus on ylärajan alapuolella. Yleisesti ottaen juoksutus on kuitenkin pyritty pitämään vähintään 15 m 3 /s tasolla alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien takaamiseksi.

3 (11) Vallitseva vesitilanne ja ennuste Suomen ympäristökeskus on julkaissut 1.4.2014 vesitilannetiedotteen. Järvi-Suomessa useiden suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta lumen vähyyden vuoksi kevään vedenkorkeuden nousu on jäämässä hyvin pieneksi ja lumettomilla alueilla jotkut järvet eivät nouse kevään aikana enää lainkaan. Jos loppukeväästä ei tule runsassateista, jäävät kevään tulovirtaamat pieniksi ja vedenkorkeus uhkaa joillakin järvillä jäädä kesällä selvästi tavanomaista alhaisemmaksi. Kulunut talvi 2013 2014 on Mäntyharjun reitin vesistöalueella ollut poikkeuksellisen vähäluminen. Alkutalven aikana maahan satanut lumi suli joulukuussa aiheuttaen tulovirtaamien kasvun ja vedenpintojen nousun vuodenvaihteessa. Talvi on ollut keskimääräistä kuivempi ja lämpimämpi eikä lunta maastossa juurikaan enää ole. Lumilinjamittausten ja vesistömallijärjestelmän laskennallisten tietojen avulla on arvioitu Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden valuma-alueen keskimääräiseksi lumen vesiarvoksi noin 3 millimetriä (tilanne 8.4.2014). Tavanomaisesti lumen vesiarvoksi valuma-alueella vastaavana ajankohtana on arvioitu 85 millimetriä ja keskimääräiseksi maksimiksi noin 90 millimetriä. Myös kevät on ollut tavanomaista kuivempi ja sadesumma valuma-alueella on vesistömallijärjestelmän tietojen mukaan ollut tänä vuonna vain noin puolet tavanomaisesta sadekertymästä. Kertynyt sadesumma on arviolta yhteensä noin 60 millimetriä, kun normaalisti vettä sataa ajanjaksolla noin 120 millimetriä. Mikäli Puulaa, Liekunetta ja Ryökäsvettä säännöstellään voimassa olevien säännöstelymääräysten mukaisesti, ne uhkaavat vesistöennusteiden mukaan jäädä näillä näkymin matalalle tasolle kesäksi ja syksyksi. Voimalaitoksen juoksutusmäärät uhkaavat tämän johdosta jäädä kesällä ja syksyllä normaalia pienemmiksi, jonka vuoksi alapuolisessa vesistössä vedenkorkeudet jäisivät kesällä ja syksyllä normaalia matalammiksi ja virtaamat vähäisemmiksi. Puulan ja Ryökäsvesi-Liekuneen vedenkorkeus on tällä hetkellä tasolla NN +94,55 metriä (havainto 8.4.2014 asemalta nro 1407810). Vedenkorkeus on ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammalla joulukuun lämpimän sulamisjakson vuoksi. Poikkeuksellisen vähäisen lumen määrän ja kuivan kevään vuoksi kevään vedenkorkeuksien nousua ei tapahdu, vaan vedenpinta on laskusuunnassa. Vesistöennusteen mukaan vedenkorkeus alenee kevään ja kesän aikana, kun yleensä vedenkorkeus nousee kevään aikana ollen ylimmillään tavanomaisesti kesäkuussa. Myöskään yläpuolisista järvistä Kyyvedellä ei ennusteen mukaan toteudu tänä keväänä lainkaan kevättulvaa, vaan vedenkorkeus jää laskuun ja tulovirtaama Puulaan pienentyy. Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden mukaan tavanomaista lämpimämpi säätyyppi on jatkumassa. Puula-Ryökäsvesi-Liekuneen vedenkorkeuden ennustetaan painuvan toukokuun alkupuolelta lähtien ajankohdan tavanomaista korkeutta alemmas. Keskiennusteen (8.4.2014) mukaan vedenkorkeus tulee laskemaan elokuun puoleen väliin mentäessä noin tasolle NN +94,40 metriä ollen koko kesän tavanomaista korkeutta alempana. Keskimääräiselläkin sadannalla vedenkorkeus laskee siis tavanomaista alemmas, aivan purjehduskauden alarajan tuntumaan. Ennusteen mukaan vedenkorkeus on elokuussa

4 (11) 50 % todennäköisyydellä noin tasolla NN +94,35 94,53 metriä. Vedenkorkeuden keskiennuste perustuu juoksutusmalliin, jonka mukaan Kissakosken juoksutus pienenee huomattavasti toukokuun puolivälissä, ollen toukokuun puolesta välistä alkaen vain noin 7 m 3 /s aina lokakuun puoleen väliin asti. Vahvajärven vedenkorkeus laskisi kyseisellä juoksutusmallilla kesäkuun puolivälissä tasolle NN +87,75 metriä, ollen koko kesän ja alkusyksyn noin puoli metriä Vahvajärven pitkäaikaisten havaintojen (vuodet 1940 2013) mediaanin alapuolella. Pienten juoksutusmäärien vaikutus näkyisi alapuolisista järvistä myös etenkin Metsälampien, Iso-Sämpiän, Sämpiän ja Tuusjärven haitallisen alhaisina vedenkorkeuksina. Lahnavedessä ja säännöstellyssä Tarha-, Juolas- ja Sarkavedessä vaikutus olisi vähäisempi. Mikäli kevät ja kesä ovat tavanomaista vähäsateisempia, vedenkorkeus voi laskea purjehduskauden alarajan alle. Purjehduskauden alarajan alittumisen uhatessa jouduttaisiin juoksutusta rajoittamaan vielä nykyennustetta voimakkaammin. Näin pienet juoksutusmäärät aiheuttavat vedenkorkeuden laskemisen voimalaitoksen alapuolisessa vesistössä haitallisen alas ja virtaamien pienentymisen koskissa haitallisen pieneksi. Hakemukseen on liitetty vesistömalliin pohjautuvat ennusteet järvien vedenpinnan tasoista, jos Puulaa, Ryökäsvettä ja Liekunetta säännöstellään luvanmukaisella tavalla. Ehdotus lupaehdoista poikkeamiseksi ja sen vaikutus vesioloihin ELY-keskus esittää, että aluehallintovirasto antaisi 30.6.2014 saakka määräyksen poiketa säännöstelyn lupaehdosta 3 seuraavasti: Jos vedenpinta on säännöstelyn ylärajan yläpuolella, mutta on kuitenkin korkeuden NN + 94,70 m alapuolella, niin juoksutetaan vähintään 15 m 3 /s. Muutoin lupamääräyksiin ei esitetä muutoksia. Voimassaolevien säännöstelymääräysten mukaan vähimmäisjuoksutus on 34 m 3 /s. Esitetty säännöstelyn muutos nostaisi Puulan vedenpintaa juoksutusmäärästä riippuen noin 2 senttimetriä viikossa. Esitetty poikkeaminen mahdollistaa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen pinnan nousun lähemmäksi ajankohdan tavanomaista tasoa kesään mennessä. Muutoksella turvataan myös, että vettä riittää paremmin juoksutettavaksi alapuoliseen vesistöön kesällä. Muutos ei aiheuta tulvavaaraa, sillä juoksutusta voidaan tarvittaessa nostaa, mikäli sääolot ja ennusteet niin edellyttävät. Hakemukseen on liitetty vesistöennusteet, joiden mukaan poikkeusjuoksutus nostaisi Puulan vedenpintaa toukokuun lopussa noin 10 15 senttimetriä ja loppukesästä noin 5 senttimetriä ylemmäs kuin ilman poikkeusjuoksutuksia. Kesän juoksutukset Kissakosken voimalaitoksella säilyisivät kesällä suurempina, minkä seurauksena Vahvajärven vedenkorkeudet säilyisivät lähempänä tavanomaista tasoaan ja olisivat kesä- ja heinäkuussa noin 30 senttimetriä ylempänä kuin ilman poikkeusjuoksutuksia. Esitetty poikkeusjuoksutuksen vähimmäisjuoksutusmäärä 15 m 3 /s voidaan arvioida riittäväksi Kissakosken voimalaitoksen alapuolisen vesistön kannalta.

5 (11) Arvio vaikutuksista Säännöstelyn muutoksen vaikutukset ulottuvat pääasiassa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen alueelle sekä alapuolisesta vesistöstä Mäntyharjun reitillä lähinnä Etelä-Savon alueelle. Vaikutusalueen kuntia ovat Kangasniemi, Mikkeli, Hirvensalmi ja Mäntyharju. Poikkeusjuoksutukset tasaisivat virtaamia hieman myös alempana Mäntyharjun reitillä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella, mutta vaikutusta siellä voidaan pitää melko vähäisenä. Hakemuksen mukaisella järvien väliaikaisella poikkeusjuoksutuksella olisi positiivisia vaikutuksia Puulan, Liekuneen, Ryökäsveden sekä alapuolisen vesistön (etenkin Iso ja Pieni Metsälampien, Vahvajärven, Iso-Sämpiän, Sämpiän ja Tuusjärven sekä niihin liittyvien koskien) virkistyskäytölle, kalataloudelle ja luonnonsuojelulle. Alhainen vedenpinnantaso aiheuttaa haittaa järvien virkistyskäytölle. Vaikutusalueen vesistöjen rannoille on rakentunut merkittävä määrä loma-asutusta. Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen sekä alapuolisen vesistön alhaiset vedenkorkeudet esimerkiksi vuonna 2013 aiheuttivat tuolloin runsaasti yhteydenottoja ELY-keskukseen ja kuntaan. Asiasta käydyt keskustelut osoittivat, että alhaiset vedenkorkeudet koettiin hyvin haitallisiksi. ELY-keskukseen tulleiden yhteydenottojen perusteella haitat Vahvajärvellä ja muussa alapuolisessa vesistössä kasvavat selvästi, jos Kissakosken juoksutusmäärä laskee alle 15 m 3 /s. Mikäli Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden purjehduskauden alaraja uhkaisi alittua, jouduttaisiin juoksutusta rajoittamaan voimakkaasti. Tämä aiheuttaisi ennalta arvioiden huomattavia ongelmia voimalaitoksen alapuolisen vesistön virkistyskäytölle. Matalasta vedenkorkeudesta vesistön virkistyskäytölle aiheutuvien rahallisten vahinkojen arvioiminen on vaikeaa. Kesän vedenkorkeuksien vaikutusta rantojen virkistyskäyttöön on selvitetty vuonna 1999 Fortum Power and Heat Oy:ssä kehitetyn VIRKIlaskentamallin avulla. Maastokartoituksen ja laskentamallin avulla on arvioitu, että virkistyskäytön kannalta paras vedenkorkeustaso Puulalla on välillä NN +94,50 94,75 metriä ja Vahvajärvellä välillä NN +88,44 88,89 metriä. Tulosten mukaan mikäli Puulan vedenkorkeus olisi koko kesän tasolla NN +94,45 metriä, olisi vakinaiselle ja loma-asuntojen virkistyskäytölle aiheutuvan vuosihaitan nykyarvo noin 90 000 euroa. Mikäli Vahvajärven vedenkorkeus olisi koko kesän tasolla NN +87,75 metriä, vastaava vuosihaitan nykyarvo olisi noin 70 000 euroa. Muista alapuolisista järvistä VIRKI-mallin mukaista laskentaa ei ole tehty. VIRKI-malli arvioi vain rannan virkistyskäytön arvoa. Vesiluonto Natura 2000 -kohteisiin kuuluvia alueita ovat Puulalla sijaitseva Puulavesi (FI0500025) ja alapuolisessa vesistössä sijaitseva Mäntyharjun reitin kosket (FI0500060). Puulaveden Natura 2000 -alue on laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen järvi. Hakemuksen mukaan säännöstelyluvan tilapäisestä poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan haitallista vaikutusta Puulaveden Natura 2000 -alueen luontoarvoihin, koska toimenpiteellä turvataan Puulan vedenpinnan nousu kesää vasten lähelle tavanomaista ajankohdan vedenkorkeutta.

6 (11) Natura 2000 -alueeseen Mäntyharjun reitin kosket kuuluvat Hirvensalmen Tuhankoski ja Ripatinkoski sekä Mäntyharjun Puuskankoski, Pyhäkoski ja Miekankoski. Kosket ovat linnuille tärkeitä talvehtimis- ja levähdysalueita. Mäntyharjun reitin kosket muodostavat arvokkaan vesistöluonnon suojelukohteen. Puuskankoski on valtakunnallisesti merkittävä, ja muut kosket on luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi. Kaikki kosket ovat tärkeitä lohikalojen kutualueita, joilla mm. harjus ja järvitaimen lisääntyvät. Kosket ovat koskikarojen talvehtimisalueita. Tuhankoskella on havaittu saukko, mikä on luontodirektiivin liitteen II laji. Poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia Mäntyharjun reitin koskien Natura 2000 -alueen luontoarvoihin. Riittävä kesävirtaama turvaisi osaltaan alueen luontoarvoja. Poikkeusjuoksutuksilla ei ole haitallista vaikutusta koskessa talvehtiviin koskikaroihin, sillä ne siirtyvät kevään aikana pesimisalueille pohjoisemmaksi. Saukolle ei ole ennakoitavissa haittaa, sillä laajan elinpiirin omaavana se voi tarvittaessa siirtyä muualle vesireitillä. Hakemuksessa esitetty 15 m 3 /s kevätaikainen juoksutus turvaa koskikohteiden riittävän vesityksen Mäntyharjun reitin koskissa olevien lohikalojen mädin ja pienpoikasten kannalta. Hakemus turvaa kesäaikaista veden riittävyyttä, joka on välttämätönkoskissa tavattavien kevätkutuisten kalalajien hyvinvoinnin kannalta. Koskien kuivuminen kesällä olisi haitallista myös koskissa eläville pohjaeläimille. Esimerkiksi Ripatin- ja Puuskankoskissa tavattavalle keltasurviaiselle (uhanalaisuusluokitus silmälläpidettävä) olisi koskien kuivuminen heinä-elokuussa luultavasti hyvin tuhoisaa lajin seuraavan sukupolven kannalta, kun valtaosa keltasurviaisen munista jäisi kuiville. Vesien tila Vaikutusalueen vesien tila on määritelty Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa pääosin hyvään tai erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Poikkeuksena on Puulan Kotalahti, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Puulan keskusallas ja Lihavanselkä-Kaiskonselkä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaisiksi sekä Puulan Ruovedenselkä-Vuojaselkä, Puulan Siikavesi ja Ryökäsvesi-Liekune ekologiselta tilaltaan hyväksi. Voimalaitoksen alapuolisesta vesistöstä Iso-Metsälampi, Vahvajärvi, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Tuusjärvi, Lahnavesi ja Juolasvesi-Sarkavesi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaisiksi ja Mäntyharjun reitin kosket hyväksi. Vaikutuksiltaan lyhytaikaisiksi jäävät juoksutuksen tilapäiset muutokset eivät vaikuta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen tai turvaamiseen vaikutusalueella. Muita vaikutuksia Pienet juoksutusmäärät kesällä aiheuttaisivat haittaa alapuolisen vesistön kalataloudellisille arvoille, sillä kesäaikainen veden riittävyys koskissa on välttämätöntä koskissa tavattavien kevätkutuisten kalalajien hyvinvoinnin kannalta. Hakemus turvaa koskien kesäaikaista vesitystä, joten sillä olisi positiivinen vaikutus kalataloudellisille arvoille. Esitetyn mukainen säännöstely ei aiheuta haittaa voimataloudelle, koska menettely ei lisää tarvetta ohijuoksutuksiin. Se ei myöskään lisää alapuolisten uomien syöpymisriskiä tai vaikuta järvien rantarakenteisiin.

7 (11) Oikeudelliset edellytykset Hakemukseen on liitetty säännöstelyä hoitavan Kissakosken voimalaitoksen omistajan Suur-Savon Sähkö Oy:n suostumus. Esitetyillä poikkeusjuoksutustoimenpiteillä voidaan vähentää vedenkorkeuden alenemisesta aiheutuvaa vahinkoa yleiselle ja yksityiselle edulle. ELY-keskus arvioi, että toimenpide ei ennalta arvioiden aiheuta haittoja alueen vesien- tai rantojenkäytölle tai luonnonarvoille. Aiemmin kuvatun perusteella voidaan arvioida, että toimenpide ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueiden luonnonarvoja, vaan turvaa Mäntyharjun reitin koskien luonnonarvoja, minkä vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. Juoksutuksen tilapäiset muutokset eivät vaikuta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen vesistöalueella. Hakijan mukaan edellytykset määrätä väliaikaisesta poikkeamisesta Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden juoksutuksesta ovat vesilain 18 luvun 4 :n mukaisesti olemassa. Viranomaisten kannanotot Hakemukseen on liitetty Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisena antama lausunto. Hakemuksen mukaiset juoksutusmuutokset eivät aiheuta haittaa yleiselle kalatalousedulle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on Kymenlaakson alueen vesilain yleisen edun valvojana ilmoittanut 4.4.2014 Etelä-Savon ELY-keskukselle, että sillä ei ole tarvetta antaa lausuntoa. Poikkeuslupa tasaa virtaamia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian kiireellisyys sekä hakemukseen liitetty suostumus ja lausunto huomioon ottaen hakemusta ei ole annettu tiedoksi ennen asian ratkaisemista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Aluehallintovirasto antaa Suur-Savon Sähkö Oy:lle Kissakosken voimalaitoksen omistajana määräykset väliaikaisesta poikkeamisesta Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyä ja Kissakosken voimalaitoksella tapahtuvaa juoksutusta koskevista Itä- Suomen vesioikeuden päätöksen 28.11.1964 nro 110/1964 lupaehdoista. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 1. Juoksutus Kissakosken voimalaitoksella on toteutettava 30.6.2014 asti lupaehdosta 3 poiketen seuraavasti: Jos vedenpinta on lupaehdossa 2a) määrätyn säännöstelyn ylärajan yläpuolella, mutta kuitenkin korkeuden NN +94,70 metriä alapuolella, niin juoksutetaan vähintään 15 m 3 /s.

8 (11) PERUSTELUT 2. Poikkeusjuoksutuksen aikana vesitilanteen kehitystä on seurattava jatkuvasti. Sadannan ollessa keskimääräistä suurempi, on vesistöennusteiden perusteella juoksutusvähennystä pienennettävä tulvanvaaran välttämiseksi. 3. ELY-keskuksen on annettava tarpeelliset ohjeet Suur Savon Sähkö Oy:lle tämän päätöksen edellyttämistä muutoksista voimalaitoksen juoksutukseen. 4. ELY-keskuksen on ilmoitettava viipymättä poikkeusjuoksutuksen alkamisesta ja päättymisestä aluehallintovirastolle, Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sekä Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Joutsan, Kangasniemen ja Mäntyharjun kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5. Tämän päätöksen seurauksena omaisuutta välittömästi kohtaavista edunmenetyksistä on suoritettava korvaus valtion varoista. Korvattavana vahinkona ei pidetä vesivoiman menetyksestä aiheutuvia edunmenetyksiä. Asia voidaan tarvittaessa saattaa hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 momentin mukaan jos poikkeuksellisista luonnonoloista aiheutuu tulva tai muu sellainen vesistön tai sen vesiolojen muutos, josta voi aiheutua suurta vahinkoa yksityiselle tai yleiselle edulle, lupaviranomaisen on määrättävä valtion valvontaviranomainen tai vesitaloushankkeesta vastaava ryhtymään vahinkojen vähentämiseksi välttämättömiin väliaikaisiin toimenpiteisiin. Saman säännöksen 3 momentin mukaan hakemus voidaan käsitellä noudattamatta, mitä hakemusasioiden käsittelystä on säädetty, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää, ja päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Talvi 2013 2014 on ollut poikkeuksellisen vähäluminen, lämmin ja kuiva. Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden säännöstelyn kevätkuopan toteuttaminen Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 28.11.1964 nro 110/1964 mukaisesti samalla kun kevään tulovirtaamat tulevat jäämään ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähäisiksi, johtaisi kesän ja syksyn aikana tavanomaista matalampiin vedenkorkeuksiin. Tämä edellyttäisi Kissakosken juoksutusmäärien voimakasta rajoittamista kesällä, jotta Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden vedenkorkeudet voidaan säilyttää säännöstelyn alarajan yläpuolella. Juoksutussääntöön ei sisälly varsinaista minimijuoksutusta virtaamien turvaamiseksi matalien vedenkorkeuksien ja kuivuuden vallitessa. Tällä päätöksellä toteutettava tilapäinen poikkeaminen säännöstelyn juoksutusmääräyksistä vähentää Puulan vedenpinnan alenemista noin kahdella senttimetrillä viikossa. Tämä mahdollistaa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen pinnan nousun lähemmäksi ajankohdan tavanomaista tasoa kesään mennessä, mikä turvaa veden riittävyyttä kesällä. Vesistömallilaskennan mukaan poikkeusjuoksutus tulee nostamaan Puulan vedenpintaa toukokuun lopussa noin 10 15 cm ylemmäksi ja loppukesästä noin 5 cm ylemmäksi kuin ilman poikkeusjuoksutuksia. Tämä mahdollistaa Kissakosken voimalaitoksella juoksutusten säilyttämistä kesällä, mikä turvaa vedenkorkeuksien säilymistä erityisesti alapuolisissa järvialtaissa ja koskiosuuksilla.

Sovelletut säännökset 9 (11) Toimenpide vähentää matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia vahingollisia seurauksia virkistyskäytölle, kalataloudelle ja luonnonsuojelulle Puulan, Liekuneen ja Ryökäsveden alueilla sekä alapuolisessa vesistössä Iso ja Pieni Metsälampien, Vahvajärven, Iso- Sämpiän, Sämpiän ja Tuusjärven ja näihin liittyvien koskien alueilla. Mahdollisia vahinkoja, joita toimenpiteellä pyritään ennaltaehkäisemään, on pidettävä yleiseltä ja yksityiseltä kannalta suurina. Hanke ei heikennä Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseiset alueet on sisällytetty Natura-verkostoon, joten hankkeesta ei ole tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Kalatalousviranomaisen lausunto on otettu luparatkaisussa huomioon. Vesilain 18 luvun 4 :n 1 ja 3 momentti ja 6 Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Vesilain 18 luvun 12 :n 1 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Suur-Savon Sähkö Oy Mikkelin kaupunki Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Joutsan kunta Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Mäntyharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Liikennevirasto, sisävesiväylät -yksikkö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Oy Woikoski Ab (PL 1, 45371 Valkeala) KSS Energia (Hovioikeudenkatu 3, 45100 Kouvola)

10 (11) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Joutsan, Kangasniemen ja Mäntyharjun kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.

11 (11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Martti Häikiö Sinikka Pärnänen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä) ja ympäristölakimies Sinikka Pärnänen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.5.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 faksi: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.