Kunnallinen eläkeopas 2012

Kunnallinen eläkeopas 2012

Keva Postiosoite PL 425, 00101 Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43 Puhelin Vaihde 020 614 21 Sähköposti etunimi.sukunimi@keva.fi Kotisivu www.keva.fi Virka-aika 8.00 16.00 Eläkeneuvonta 020 614 2837 Rekisterineuvonta Yhteyshenkilöt jäsenyhteisöihin 020 614 2858 Lomake- ja esitetilaukset www.keva.fi/julkaisut Faksi 020 614 2587 Puh. 020 614 2334

3 Lukijalle KuEL eli kunnallinen eläkelaki koskee valtaosaa kuntien ja muiden Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevista viranhaltijoista ja työntekijöistä. Tämä opas on tarkoi tettu heidän eläkeasioitaan kunnissa hoitavien eläkeasiamiesten ja muiden viranhaltijoiden, työpaikkojen luottamusmiesten, Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan ja muiden eläke neuvontaa antavien käyttöön. Oppaassa selostetaan KuEL:n mukaisen eläketurvan sisältö pääpiirteissään sellaisena kuin se on voimassa 1.1.2012. Sananmukaisten määräysten löytämiseksi on viitattu Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL mom) ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolakiin (KuEL Vpl...... mom.) Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on samanlainen eläketurva palvelussuhteen laadusta riippumatta. Näistä käytetään oppaassa yhteistä nimitystä työntekijä. Kevan jäsenyhteisöistä käytetään yleisnimitystä kunta. Keva huolehtii myös eräiden muiden lakien perusteella myönnettävien eläkkeiden myöntämisestä ja maksamisesta. Asiakaskäyttöä, henkilöstökoulutusta ja muita vastaavia tarpeita varten Keva julkaisee suppeampia esitteitä ja tiedotteita, joita voi tilata Kevasta. Alla on luettelo saatavissa olevista eläke-esitteistä. Eläkeoppaan ja esitteiden sisältöä koskevat huomautukset ja toivomukset pyydetään osoittamaan Kevan tiedottajille. Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Osa aikaeläke Perhe eläke Vuorotteluvapaa ja kunnallinen eläke Arvioi kunnallisen eläkkeesi määrä Vuoden 2004 loppuun karttuneilla julkisen puolen peruseläkkeillä on enimmäismäärä Ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrän muuntaminen Ammatillisella kuntoutuksella lisävuosia työelämään Ammatillinen kuntoutus Työkokeilu tukee työssä jatkamista Ammatillinen kuntoutus Opiskellen uuteen ammattiin Työnantaja hyötyy ammatillisesta kuntoutuksesta Onnistuneesti työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen Osatyökyvyttömyyseläke Taloudellinen tuki Kuntatyönantajan eläkemaksut 2012 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? Keva palveluksessanne Valtion eläketurva Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Esitteet löytyvät myös Kevan Internet sivulta, josta niitä voi myös tulostaa ja tilata. Myös kunnallinen eläkeopas löytyy Internetistä (www.keva.fi). Internetissä on lisäksi useita julkaisuja työssä jatkamisesta sekä Kevan julkaisemia yleiskirjeitä, tiedotteita ym. ajankohtaista tietoa.

4 Sisällys 6 Kokonaiseläketurva 6 Työeläkelait 6 Ns. viimeisen laitoksen periaate 6 Työeläkeneuvonta 7 Kunnallinen eläkejärjestelmä 7 Kunnallinen eläkelaki 8 Keva 8 Ketä KuEL koskee 8 Ala- ja yläikäraja 9 Ketä KuEL ei koske 9 Työntekijät, joiden eläkelaki on muu kuin KuEL 9 Valtion eläkejärjestelmä 10 Valintaoikeus on koskenut 10 Itsenäiset yrittäjät 10 Eläkkeet ja muut etuudet 11 Kunnalliset eläkkeet lyhyesti 12 Vanhuuseläke 12 Eläkkeelle kunnan palveluksesta 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 31.12.2004 saakka 13 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 1.1.2005 alkaen 13 Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin 14 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate 14 Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen 14 Vanhuuseläkkeen alkaminen 15 Työnteko eläkkeellä ollessa 15 Vanhuuseläkkeen määrä 15 Eläkkeessä huomioon otettava palvelus 31.12.2004 saakka 15 Kunnallinen palvelus 15 1. Ikäraja 23 vuotta 15 2. Riittävä ansio tai työaika 16 3. Palvelussuhteen kesto 16 Kunnallinen LEL-palvelu 17 Perhehoitajat 17 Omaishoitajat 17 Kunnalliset luottamushenkilöt 17 Palvelussuhteen keskeytykset ajalla 1.1.1996 31.12.2004 18 Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella 19 Eläkkeelläoloaika 19 Eläkkeen karttuminen 31.12.2004 saakka 19 Ennen 1.1.1993 alkaneet palvelussuhteet 19 1.1.1993 ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet 20 Eläkepalkka 31.12.2004 saakka 20 Mitä eläkepalkkaan sisältyy 20 Mitä eläkepalkkaan ei sisälly 21 Pohjavapaakirja 21 Vapaakirjauttaminen 31.12.1994 ja 31.12.2004 22 Tekninen katkaisu 23 Työeläkelisä 24 TEL indeksit vuosina 1962 2004 24 Eläkkeen karttuminen 1.1.2005 lähtien 25 Eläke jokaisen vuoden ansioista 26 Eläkkeelläoloaika 26 Palkkakerroin 26 Eläkettä palkattomilta jaksoilta 28 Eläkettä lapsenhoito- ja opiskeluajalta 28 Eläkkeen enimmäismäärä 29 Muut eläkkeet ja korvaukset 29 Muut työntekijälle 31.12.2004 mennessä karttuneet työeläkkeet 30 Muut eläkkeet ja korvaukset 1.1.2005 lukien 30 Enimmäismäärän laskeminen uudelleen 30 Elinaikakerroin 31 Esimerkkejä eläkkeen määräytymisestä 33 Varhennettu vanhuuseläke 34 Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä 34 Osa-aikaeläke 34 Osa-aikaeläkkeen saamisen ehdot 35 Osa-aikaeläkkeen määrä 36 Osa-aikaeläkeläisen ansiot 36 Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle 37 Ammatillinen kuntoutus 37 Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset 37 Kuntoutushakemus 37 Kuntoutussuunnitelma 38 Kuntoutusmuodot 38 Kuntoutusetuudet 38 Kuntoutusraha 38 Osakuntoutusraha 38 Kuntoutuskorotus 38 Kuntoutusavustus 39 Kuntoutuskustannukset

5 39 Ammatillista kuntoutusta koskevat päätökset 39 Muutoksenhaku 39 Työkyvyttömyyseläkkeet 39 Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 39 Ammattikohtainen työkyvyttömyys ja ns. yleinen työkyvyttömyys 40 Työkyvyttömyyden pitkäaikaisuus 40 Työkyvyttömyyseläke 40 Kuntoutustuki 40 Osatyökyvyttömyyseläke 41 Työskentely eläkkeellä ollessa 41 Työkyvyttömyysasian käsittely eläkelaitoksissa 41 Työkyvyttömyyseläkkeen määrä 42 Eläkkeelläoloaika 42 Työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä 43 Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä 43 Elinaikakerroin 43 Kertakorotus 43 Myönnetyn eläkkeen indeksitarkistus 44 Perhe-eläke 44 Edunsaajat 44 Leski 44 Lapsi 44 Perhe-eläkkeen määrä 45 Leskeneläkkeen vähentäminen 45 Laskettu leskeneläke 1/2 x (omat tulot vähennyksen peruste) 46 Leskeneläkkeen vähennyksen peruste 46 Vähennyksen peruste, kun leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäistä kertaa 1.1.2010 tai sen jälkeen 47 Vähennyksen peruste, kun edunjättäjä on kuollut ennen vuotta 2010 47 Perhe-eläkkeen alkaminen ja lakkaaminen 47 Taloudellinen tuki 48 Ketä taloudellinen tuki koskee 48 Edunsaajat 48 Korvauksen määrä 50 Taloudellisen tuen hakeminen 50 KuEL-eläkkeen hakeminen 50 Sähköinen hakeminen 51 Lomakkeella hakeminen 51 Eläkehakemuksen liitteet 51 Milloin hakemus on syytä tehdä 52 Muiden eläkkeiden hakeminen 53 Eläkkeen maksaminen ja verotus 53 Kunnan eläkkeet 53 Valtion eläkkeet 53 Kirkon eläkkeet 53 Kelan toimisuhde-eläkkeet 53 Eläkkeen maksuyhteystiedot 53 Eläkkeen ensimmäisen erän maksaminen 53 Viivästyskorotuksen maksaminen 54 Eläkkeen maksaminen ulkomaille 54 Eläkkeen verotus 54 Henkilökohtainen ennakonpidätystieto eläkkeelle 54 Palkkaveroprosentin käyttäminen eläkkeen alkaessa 55 Eläkkeeltä puuttuu henkilökohtainen ennakonpidätystieto 55 Eläkkeen maksaminen kertasuorituksena 55 Ulkomailla pysyvästi asuvan eläkkeensaajan eläkkeen verotus 55 Eläkkeensaajalle vuosittain selvitys maksetusta eläkkeestä 56 Eläkepäätöksen muuttaminen 56 Valittaminen 56 Kevan päätöksestä valittaminen 56 Valitusaika 57 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä valittaminen 57 Eläkepäätöksen oikaiseminen 57 Muut päätökset ja palvelut 58 Ennakkopäätös 58 Rekisteriotteet 58 KuEL-eläkemaksut 59 Palkkaperusteinen maksu 59 Eläkemenoperusteinen maksu 59 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 60 Aakkosellinen hakemisto 61 Osoitteita 61 Eläkelaitokset 61 Muita osoitteita

6 Kokonaiseläketurva Kaikilla palkansaajilla ja yrittäjillä on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläke turva. Sitä täydentää kansaneläke. Työssä olleen henkilön kokonaiseläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä tai työ- ja kansaneläkkeestä. Työeläkelakien piiriin kuuluvat lähes kaikki ansiotyötä tekevät henkilöt. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on omat työeläkelakinsa. Työeläkejärjestelmän rinnalla toimii kansaneläkejärjestelmä, joka takaa vähimmäistoimeentulon sellaiselle henkilölle, joka ei ole lainkaan tehnyt ansiotyötä tai jonka työeläke on jäänyt vähäiseksi. Eläkemuodot ovat eri järjestelmissä samankaltaiset. Sekä työeläkkeisiin että kansaneläkkeeseen sisältyy turva vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Mikäli työntekijä on Suomen lisäksi työskennellyt tai asunut jossakin ETA sopimukseen liittyneessä maassa tai Euroopan Unionin jäsenmaassa tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella tai EU:lla on sosiaaliturvasopimus, saattaa työntekijän kokonaiseläketurvaan sisältyä eläkettä myös näiltä ajoilta. ETA-sopimukseen tai Euroopan Unioniin ovat liittyneet seuraavat maat: Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, Islanti, Itävalta, Liechtenstein, Norja, Romania, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros. Sosiaaliturvasopimus Suomella tai EU:lla on Australian, Yhdysvaltojen, Israelin, Kanadan, Chilen ja Sveitsin kanssa. Työeläkelait Sivulla 7 on lueteltu tärkeimmät työeläkelait ja luonnehdittu niiden piiriin kuuluvia työntekijöitä sen mukaan, millaisen työnantajan palveluksessa henkilö on. Ns. viimeisen laitoksen periaate Kunnan, valtion, yksityisen sektorin, ev.lut. kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläkejärjestelmissä noudatetaan ns. viimeisen laitoksen periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on viimeksi kuulunut, antaa päätösyhdistelmän kaikista em. järjestelmien mukaisista eläkkeistä ja myös maksaa ne. Keva toimii kuitenkin viimeisenä laitoksena myös silloin, kun työntekijä jää eläkkeelle valtion, ev.lut.kirkon tai Kansaneläkelaitoksen palveluksesta. Työeläkeneuvonta Työeläkelaitoksista saa tietoa niiden hoitamista eläkkeistä. Työeläkettä koskevissa asioissa saa lisäksi neuvoja Eläketurvakeskuksesta, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista ja vakuutusyhtiöistä. Niistä saa myös esitteitä ja hakemuslomakkeita sekä apua eläkehakemuksen täyttämisessä. Työeläketietoa löytyy myös www.tyoelake.fi -Internetpalvelusta. Eläkelaitosten osoitteet ja Internet-osoitteet löytyvät tämän oppaan lopusta.

7 Eläkelaki KuEL Kunnallinen eläkelaki VaEL Valtion eläkelaki KiEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki TyEL Työntekijän eläkelaki YEL Yrittäjän eläkelaki MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki MEL Merimieseläkelaki Lain piiriin kuuluvat Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevat (poikkeuksin) Valtion palveluksessa olevat Ev.lut. kirkon ja sen seurakuntien palveluksessa olevat Yksityisten työnantajien palveluksessa olevat Yrittäjät Maatalouden harjoittajat, poronhoitajat ja kalastajat Eläkelaissa tarkoitettua työtä ulkomaan liikenteessä tekevät henkilöt Kunnallinen eläkejärjestelmä Kunnallinen eläkelaki Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL) tuli voimaan 1.5.1964. Yksityiskohtaiset säännökset eläke-eduista sisältyivät Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntöön (KES). Ennen lain ja eläkesäännön voimaantuloa kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkeedut määräytyivät kuntien omien eläkesääntöjen mukaan. Sekä KVTEL että KES on kumottu ja niiden sisältämät määräykset on siirretty Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolakiin (KuEL VpL), jotka tulivat voimaan 1.8.2003. Lain sisältämät määräykset ja eläke-edut ovat samat sekä viranhaltijoille että työntekijöille. KuEL ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1940 syntyneitä, vaan heihin sovelletaan edelleen KVTEL:a ja KES:ä.

8 Keva Keva on KuEL:ssa tarkoitettu kunnallinen eläkelaitos, joka myöntää ja maksaa KuEL:n mukaiset eläkkeet. Kunnalliset työnantajat ovat Kevan jäsenyhteisöjä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat jäsenyhteisöjä suoraan lain perusteella. Lisäksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä sellaisia yhdistyksiä, joiden jäseninä on vain kuntia tai muita Kevan jäsenyhteisöjä ja sellaisia osakeyhtiöitä, joiden kaikki osakkeet ovat Kevan jäsenyhteisöjen omistuksessa. Myös sellaiset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa Kevan jäsenyhteisöillä on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi. Kunnallisen eläkelain mukaiset eläkkeet kustannetaan jäsenyhteisöiltä ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla ja Kevan muilla tuloilla. Tällaisia muita tuloja ovat mm. Kevan eläkevastuurahaston sijoitustoiminnasta saatavat tuotot. Keva myöntää ja maksaa myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (KiEL) ja valtion eläkelain (VaEL) mukaiset eläkkeet sekä Kelan toimisuhde-eläkkeet. Ketä KuEL koskee (KuEL 3 ) KuEL:n piiriin kuuluu Kevan jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö, joka ei kuulu jonkun muun työeläkelain piiriin (ks. s. 9). Lisäksi KuEL:n piiriin kuuluu perhehoitaja (1.7.1992 lähtien), joka antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitajan on tehtävä kunnan kanssa perhehoitajalain 1 :n mukainen toimeksiantosopimus. KuEL koskee myös henkilöä (1.7.1993 lähtien), joka saa omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaista hoitopalkkiota ja joka on tehnyt kunnan kanssa em. lain 8 :n mukaisen hoitosopimuksen (31.12.2005 saakka sosiaalihuoltolain 27 :n mukaan). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen avulla. Myös muu kuin yllä mainittu henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa konsultti tai toimeksiantosopimuksen, kuuluu KuEL:n piiriin, mikäli hän ei toimi yrittäjänä. Kunnalliset luottamushenkilöt ovat kuuluneet KuEL:n mukaisen eläketurvan piiriin 1.1.1993 lukien. Eläkettä karttuu ansionmenetyskorvauksista ja erillisistä määräajalta maksetuista palkkioista. Eläkettä ei kartu kokouspalkkioista. Ala- ja yläikäraja (KuEL 5 ) 1.1.2005 lähtien työntekijä kuuluu KuEL:n piiriin 18 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. KuEL koskee työntekijää sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta.

9 Ketä KuEL ei koske Osa kunnallisessa palvelussuhteessa olevista työntekijöistä jää KuEL:n ulkopuolelle: Työntekijät, joiden eläkelaki on muu kuin KuEL Valtion eläkejärjestelmä Kuntien palveluksessa olevat peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajat, rehtorit sekä eräät muut valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät vuodesta 1999 lähtien asteittain KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on 1.1.1999 kuulunut valtion eläkelain piiriin, pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin kyseinen palvelussuhde jatkuu. Kun 1.1.1999 voimassa ollut palvelussuhde päättyy ja jos alkaa uusi kunnallinen palvelussuhde, työntekijä kuuluu edelleen valtion eläkejärjestelmään, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hän toimii pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisissa opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävissä. Jos sen sijaan tehtävistä vähintään puolet on muita kuin em. tehtäviä, esim. ammatilliseen opetukseen kuuuluvia, 1.1.1999 ja sen jälkeen alkanut palvelussuhde kuuluu KuEL:n piiriin. Vuonna 1970 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka on tullut 1.1.1999 tai sen jälkeen uuteen kunnalliseen palvelussuhteeseen perusopetuslain tai lukiolain mukaiseen opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on tullut 1.1.1999 tai sen jälkeen muuhun kuin opetus tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin iästä riippumatta. Esiopetusta koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.8.2000, esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Henkilö, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen 1.8.2000 ja jonka palvelussuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti, pysyy KuEL:n piirissä, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat pääosin esiopetustehtäviksi. Vastaavasti, jos henkilö on 1.8.2000 kuulunut VaEL:n piiriin, hän pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin hänen palvelussuhteensa jatkuu yhden jaksoisesti. Kun esiopettajan tehtävään otetaan uusi työntekijä, hän tulee VaEL:n piiriin, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hänen tehtävänsä ovat pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisia opetustehtäviä. Jos sen sijaan vähintään puolet tehtävistä on muuta kuin edellä mainittujen lakien mukaisia tehtäviä, työntekijä tulee KuEL:n piiriin. Silloin kun esiopetustehtäviin tuleva uusi työntekijä on syntynyt vuonna 1970 tai sen jälkeen, hän kuuluu aina KuEL:n piiriin. Määrättyjen kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion ja yksityisten laitosten sekä eräiden valtion haltuun siirrettyjen kunnallisten laitosten henkilökunnan eläke-edut on järjestetty erityislaeilla. Niiden mukaan siirtymävaiheessa palveluksessa olevat ovat saaneet valita eläketurvansa joko VaEL:n tai KuEL:n mukaan. Eläkkeen myöntää Keva.

10 Valintaoikeus on koskenut kansanterveyslain voimaan tullessa palveluksessa olleita (silloisia) kunnan terveyssisaria ja kätilöitä (kansanterveyslain voimaanpanolaki 67/1972) kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion huoltolaitosten (laki 1060/1975) henkilökuntaa eräiden kunnalliseen omistukseen siirtyneiden yksityisten laitosten henkilökuntaa (laki 988/1975) kuntainliiton omistukseen luovutetun Etelä Hämeen keskusammattikoulun henkilökuntaa (laki 18/1972) kansanterveyslaitoksen aluelaitosten henkilökuntaa (laki 1142/1983) Helsingin kaupungille luovutetun Kätilöopiston sairaalan henkilökuntaa (laki 1057/1985) valtion haltuun siirrettyjen maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupunkien ulosottolaitosten henkilökuntaa (laki 344/1976) valtion palvelukseen siirrettyjen lakkautettujen kaupunginvankiloiden henkilökuntaa (laki 346/1976) valtion haltuun siirrettyjen raastuvanoikeuksien ja kaupungin syyttäjälaitosten henkilökuntaa (laki 353/1976) Itsenäiset yrittäjät Itsenäisenä yrittäjänä kunnan töissä olevien henkilöiden on hankittava itselleen YEL:n mukainen eläkevakuutus ja palveluksessaan oleville työntekijöille TyEL-vakuutus. Pääsääntö on se, että jos henkilö tekee ansiotyötä, mutta ei ole työ- tai virkasuhteessa, hänen on otettava itselleen yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus. Eläketurvan järjestämiseen liittyvät asiat tulisi selvittää aina jo siinä vaiheessa, kun sopimusta työn tekemisestä tehdään. Suositeltavaa on tehdä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi, onko kyseessä työsuhde sekä se, kenelle eläketurvan järjestäminen kuuluu. Asianomaisen tulee selvittää Eläketurvakeskuksesta, onko hän velvollinen järjestämään itselleen työeläketurvan (esim. erilaiset tukihenkilöt, konsultit). Eläkkeet ja muut etuudet KuEL:n piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada iän perusteella myönnettävä vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke. Ikääntynyt työntekijä voi siirtyessään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön saada osa-aikaeläkkeen. Eläkelaitos voi kustantaa kuntoutusta henkilölle, joka on tullut työkyvyttömäksi ammattiinsa tai vielä työssä olevalle, jota työkyvyn menetys on uhkaamassa.

11 Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi sairauden, vian tai vamman vuoksi, hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Perheenhuoltajan kuollessa voidaan hänen omaisilleen maksaa perhe-eläkettä. Samoin heille voidaan maksaa taloudelliseksi tueksi kutsuttu ryhmähenkivakuutusta vastaava kertakorvaus. Kunnalliset eläkkeet lyhyesti Alla olevassa taulukossa esitetään kuntien työntekijöillä olevat eläkkeeelle siirtymisen vaihtoehdot ja kunkin eläkkeen saamisen perusehdot 1.1.2012 lukien. Eläkelaji Ennen 1.1.1993 alkaneet palv.suhteet 31.12.1992 jälkeen alkaneet palv.suhteet Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke 63 68 vuoden ikä tai alempi ammatillinen eläkeikä Oma valinta ja ikä vähint. 62 v/tai 3 v alle henk.koht.eläkeiän *) Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähint. 60 vuoden ikä **) 63 68 vuoden ikä Oma valinta ja ikä väh. 62 Oma valinta, osa-aika-työhön siirtyminen ja vähint. 60 vuoden ikä **) Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Osatyökyvyttömyyseläke Osittainen työkyvyttömyys Osittainen työkyvyttömyys Perhe-eläke Työntekijän kuolema Työntekijän kuolema *) Ennen vuotta 1960 syntyneet voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyin edellytyksin alle 62 v, ks. s. 33. **) Ennen vuotta 1953 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle jo ennen 60 vuoden ikää.

12 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa 63 68 vuoden iässä. Jos työntekijä on valinnut van han ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, jossa vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle tässä alemmassa iässä. (KuEL 11 1 mom, KuEL:n voim.tulosäännös 27 mom.) Eläkkeelle kunnan palveluksesta Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on ollut henkilökohtainen, 63 65 vuoden välille laskettu vanhuuseläkeikä. Henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään liittyy oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen, joka on 1 6 % eläkepalkasta. Ennen vuotta 1995 palvellulta ajalta on karttunut peruseläkettä 2,0 % palvelusvuotta kohti ja lisäeläkettä 0,2 % palvelusvuotta kohti. Lisä eläkeosuus säilyy vain siinä tapauksessa, että työntekijä jatkaa kuntatyössä henkilökohtaiseen eläkeikään asti tai sen yli ja että kuntapalvelu on ollut yhdenjaksoista. (KuEL:n voim.tulo säännös 19 mom.) Jos jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, eläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää siten, että peruseläkkeen karttumisprosentti ajalta ennen vuotta 1995 on 2,0:n sijaan 1,8 eikä lisäeläkeoikeutta ole lainkaan. Eläke on siis pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työnteko olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. (Nämä säännökset eivät koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.) (KuEL:n voim.tulosäännös 17 mom.) Yhdenjaksoinen palvelussuhde (KuEL:n voim.tulosäännös 26 mom.) Jotta ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläkeosuus säilyy, edellytetään, että kunnallinen palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään saakka. Yhdenjaksoisuuden täyttyminen tutkitaan erikseen 31.12.2004 saakka ja 1.1.2005 lähtien. Yhdenjaksoinen palvelussuhde 31.12.2004 saakka Jos kunnallinen palvelu on alkanut ennen vuotta 1993, sen on pitänyt jatkua yhdenjaksoisesti ajalla 31.12.1992 31.12.2004. Jos palvelussuhde on ollut välillä poikki, katko on saanut olla enintään yhden kuukauden mittainen. Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde ennen ja jälkeen katkon on ollut vähintään kuuden kuukauden mittainen. Esimerkiksi jos kunnallinen palvelussuhde on päättynyt 15.1.2000, seuraavan palvelussuhteen on pitänyt alkaa viimeistään 16.2.2000 (katkon pituus on siis 16.1. 15.2.). Palvelussuhteen katkolla tarkoitetaan esim. tilannetta, jossa työnantaja vaihtuu. Palvelussuhteen keskeytys kuten esim. virkavapaus, äitiysloma tms. ei katkaise palvelussuhdetta, jos työntekijä on palannut keskeytyksen jälkeen työhön (ks. s. 17).

13 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 1.1.2005 alkaen 1.1.2005 lähtien kuntapalvelu katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos kuntatyöstä saatu ansio yltää jokaisena kalenterivuonna ennen eläketapahtumavuotta vähimmäismäärään, joka vuonna 2012 on 7 746 euroa. Mikäli vähimmäisansioraja ei kaikkina vuosina täyty, eläke edut kuitenkin säilyvät, jos henkilöllä on kunnallinen työ- tai virkasuhde voimassa koko ajan aina eläkeiän täyttämiseen saakka. Esimerkki Työntekijän henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuonna 2013 ja hän haluaa pitää vuorotteluvapaata ennen sitä. Jos hän pitää vuorotteluvapaata vuonna 2012 niin pitkään, että ko. vuoden vähimmäisansioraja ei täyty, hän säilyttää eläke-etunsa, kunhan hän on kunnallisessa virka- tai työsuhteessa henkilökohtaisen eläkeikänsä täyttymiseen saakka. Eläkeiän täyttämisvuonna (2013) ei ole vähimmäis ansiorajaa. Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin Jos henkilön kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä, kuntapalvelun perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen saa täytettyään 63 vuotta. Jos eläkettä on karttunut ennen vuotta 1995, se osa eläkkeestä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää (ks. s. 12: Eläkkeelle kunnan palveluksesta). Muuntamattomana kunnallisen eläkkeen saa täytettyään 65 vuotta. (Tämä säännös ei koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä). Esimerkki Kun jokin kunnan toiminto yksityistetään ja työntekijä siirtyy kunnallisesta eläkejärjestelmästä yksityiseen eläkejärjestelmään, työntekijä menettää kokonaan ennen vuotta 1995 karttuneen lisäeläkeosuuden. Jos hän jää yksityisen palveluksesta vanhuuseläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja hakee samalla myös kunta eläkkeensä, ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke muunnetaan 63 vuoden ikää vastaavaksi.

14 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate Työntekijä voi saada KuEL-eläkkeen, jossa lisäeläkeosuus on mukana, vaikka kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä. Edellytys on, että hänellä on valtion tai jonkun muun julkisen sektorin eläkejärjestelmästä oikeus sellaiseen eläkkeeseen, jossa on ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkettä. (KuEL 12 1 mom.) Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen (esim. valtion haltuun siirretty oikeusaputoimen henkilöstö). Kun työntekijä siirtyy kunnan palveluksesta valtion palvelukseen samalla, kun jokin kunnan toiminto on siirretty valtion hoidettavaksi, hän säilyttää kunnalliseen palveluun perustuvan eläketurvan sellaisena, kuin se olisi ollut, jos hän olisi jatkanut kunnan palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Edellytyksenä on, että valtion palvelu jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka (KuEL:n voim.tulosäännös 20 mom.) Henkilökohtainen vanhuuseläke ikä säilyy samana mikä se olisi ollut kunnan palveluksessa ollessa, ja siinä iässä hän saa sekä kunnan että valtion eläkkeen. Samoin jos työntekijä siirtyy valtion palveluksesta kunnan palvelukseen samalla, kun valtion toiminto siirretään kunnalle, valtion palveluun perustuva lisäeläke säilyy, mikäli työntekijä jatkaa kunnallisessa palveluksessa yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Esimerkki Kun valtion omistuksessa ollut ammattioppilaitos on kunnallistettu ja opettaja on samalla siirtynyt valtion eläkejärjestelmästä kunnalliseen järjestelmään, hän säilyttää VaEL:n mukaisen eläketurvansa sellaisena, kuin se olisi ollut, jos valtion palvelu olisi jatkunut eläkkeelle siirtymiseen saakka. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä säilyy samana mikä se valtion palvelun perusteella olisi ollut ja siinä iässä hän saa sekä valtion että kunnan eläkkeen. Vanhuuseläkkeen alkaminen Työssä voi jatkaa ja eläkettä karttuu 68 vuoden täyttämiseen saakka. Työssä voi jatkaa vielä 68 vuoden täyttämisen jälkeenkin, mutta siitä on sovittava työnantajan kanssa. Eläkkeen karttuminen päättyy kuitenkin 68 vuoden täyttämiseen. (KuEL 50 ) Vanhuuseläke myönnetään sen jälkeen, kun työntekijä on eronnut kunnan palveluksesta. Eläke alkaa aikaisintaan 63 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, takautuvasti vanhuuseläke voidaan myöntää kolmelta kuukaudelta. (KuEL 11 2 mom.) Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta, eläkettä korotetaan 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti.

15 Työnteko eläkkeellä ollessa Vanhuuseläkkeellä ollessa saadut työansiot eivät vaikuta jo myönnetyn eläkkeen määrään. Eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu lisää eläkettä, jos eläkkeensaaja on alle 68-vuotias. Jos maksussa oleva vanhuuseläke on myönnetty kunnallisen palvelun perusteella, eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuneen uuden eläkkeen saa täytettyään 68 vuotta. Jos vanhuuseläke on myönnetty muun kuin kunnallisen palvelun perusteella ja eläkkeen aikainen työ on kunnan palveluksessa, siitä karttuneen uuden eläkkeen saa kun työ päättyy (aikaisintaan kuitenkin 63 vuoden iässä). (KuEL 11 3 mom.) Vanhuuseläkkeen määrä KuEL-eläke lasketaan erikseen 31.12.2004 saakka palvellulta ajalta ja sen jälkeisistä kunnallisista palvelussuhteista. 31.12.2004 saakka karttuneen eläkkeen määrään vaikuttavat: eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan pituus (ks. alla) eläkkeen karttumisnopeus (s. 19) eläkepalkka eli palvelussuhteista saadut ansiot (s. 20) eläkkeiden tai eläkkeen enimmäismäärän rajoittaminen (s. 28). 1.1.2005 lukien eläkkeen määrään vaikuttavat kunakin vuonna saadut KuEL:n alaiset ansiot ja karttumisprosentti. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu myös sosiaalietuuksista. Eläkkeessä huomioon otettava palvelus 31.12.2004 saakka Kunnallinen palvelus KuEL-eläkkeessä luetaan hyväksi sellainen kunnallinen palvelus, joka täyttää seuraavat työntekijän ikää, ansion määrää ja palvelusajan pituutta koskevat määräykset. Ennen 1.1.1998 päättyneissä palvelussuhteissa palvelusjaksot lasketaan kuukauden (30 päivän) tarkkuudella. Ajalla 1.1.1998 31.12.2004 myös vajaista kuukausista karttuu eläkettä. 1. Ikäraja 23 vuotta (KuEL 51 1 mom ennen 1.1.2005) Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa aletaan lukea työntekijän hyväksi siitä lähtien, kun hän on täyttänyt 23 vuotta. 2. Riittävä ansio tai työaika (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen 31.12.1988 päättynyt palvelus: riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16) tai työaika vähintään 20 t/vko. ajalla 1.1.1989 31.12.1997: riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16). ajalla 1.1.1998 31.12.2004: ei ansiorajaa.

16 3. Palvelussuhteen kesto (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen 1.7.1971 päättynyt palvelus: vähintään 4 kuukautta Ajalla 1.7.1971 31.12.1997 päättynyt palvelus: vähintään yksi kuukausi. Ajalta 1.1.1989 31.12.1997 otetaan huomioon alle kuukauden mittaiset palvelussuhteet seuraavin edellytyksin: työntekijä on tehnyt työtä vähintään kolmena, 1.1.1996 lukien vähintään kahtena perättäisenä kalenterikuukautena työ on ollut saman kunnan palveluksessa kaikki palvelussuhteet ovat olleet lyhyempiä kuin yksi kuukausi ansioraja on täyttynyt jokaisena kalenterikuukautena työntekijä on ollut työssä vähintään kolmena päivänä jokaisena kalenterikuukautena. Ajalla 1.1.1998 31.12.2004 eläkettä karttuu jokaisesta työpäivästä. Edellä mainitulla ansiorajalla tarkoitetaan palvelussuhteesta saatavaa veron ennakonpidätyk sen alaista keskimääräistä kuukausiansiota, jonka on täytynyt olla eri vuosina vähintään se u raava: Vuosi Vuosi Vuosi 1968 ja sitä ennen 30,27 1969 38,68 1970 42,00 1971 46,05 1972 52,66 1973 29,21 1974 33,58 1975 40,83 1976 49,25 1977 55,86 1978 61,08 1979 64,81 1980 70,89 1981 79,41 1982 89,12 1983 97,54 1984 107,24 1985 115,98 1986 124,19 1987 130,58 1988 137,62 1989 147,85 1990 157,87 1991 170,02 1992 179,30 1993 179,94 1994 179,94 1995 182,50 1996 187,61 1997 190,92 1998 194,54 1999 199,12 2000 202,86 2001 211,17 2002 219,00 2003 224,22 2004 229,34 Kunnallinen LEL-palvelu (KuEL:n voim.tulosäännös 23 mom.) Mikäli työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja eläkeikä on alle 63 vuotta, hän saa lukea hyväkseen kunnallisessa palveluksessa ennen 1.1.1993 LEL:n alaisena palvelemansa ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että palvelus on jatkunut yhdenjaksoisesti eläkeikään ja että työntekijä jää vanhuuseläkkeelle eläkeiässään. Huomioon otetaan sellaiset

17 kuukaudet, joina ansio on ollut vähintään em. ansiorajan suuruinen (23 vuoden alaikärajaa sovelletaan kuten KuEL-palveluksen osalta). Jos samasta palvelusta maksetaan myös TyEL-eläkettä, KuEL-eläkkeestä vähennetään LEL-ajalta karttunut eläke. Perhehoitajat Perhehoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu toimeksiantosopimuksen perusteella aikaisintaan 1.7.1992 lukien. Ennen 1.7.1992 palveltu aika perhehoitajana ei oikeuta eläkkeeseen. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun toimeksiantosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkka on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta 1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palveluajoista. Omaishoitajat Omaishoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu siitä lähtien, kun omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukainen sopimus on tehty (aiemmin sosiaalihuoltolain 27 b :n mukainen), aikaisintaan 1.7.1993 lukien. Ajalta ennen 1.7.1993 ei kartu eläkettä. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun hoitosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkkio on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palvelusajoista. Kunnalliset luottamushenkilöt Kunnalliselle luottamushenkilölle eläkkeeseen oikeuttavana palveluaikana pidetään jokaista kalenterivuotta, jolta luottamushenkilö on saanut ansionmenetyksen korvauksia tai määräajalta maksettuja erillisiä palkkioita. 1.1.2002 lukien ansionmenetyskorvauksista karttuu eläkettä ilman vuotuista alarajaa. Erillispalkkioiden täytyy täyttää 31.12.2004 saakka vuosittainen rajamäärä (2 752,08 euroa v. 2004). (KuEL 10 2 mom ennen 1.1.2005) Palvelussuhteen keskeytykset ajalla 1.1.1996 31.12.2004 (KuEL 52 1 ja 2 mom ennen 1.1.2005, KuEL VpL 5 2 mom.) Enintään yhden vuoden mittainen palkaton palvelussuhteen keskeytys (esim. virkavapaus, opintovapaa) luetaan yleensä palvelusajaksi, jos palvelussuhde jatkuu keskeytyksen yli katkeamatta ja työntekijä palaa työhön sen jälkeen. Ehtona on, ettei henkilö keskeytysaikana mene muun eläkelain piiriin kuuluvaan työhön. Lyhyempi keskeytys vähennetään palvelusajasta, jos työntekijä on sen aikana ollut muun eläkelain piiriin kuuluvassa työssä tai suorittamassa asevelvollisuuttaan. Silloin, kun palvelussuhde päättyy palkattomaan keskeytykseen, keskeytysaikaa ei oteta eläkkeessä huomioon. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma ovat kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem-

18 painrahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Palkaton hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se on alkanut välittömästi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja jos se yhdessä äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden kanssa on yli vuoden mittainen. Jos työntekijä on pitänyt vuosilomansa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja hoitovapaa on alkanut vuosiloman jälkeen, hoitovapaa vähennetään eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta vain silloin, jos se on kestänyt yli vuoden. Jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.1996, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa on vain enintään kuuden kuukauden mittainen keskeytys. Jos keskeytys on kestänyt yli kuusi kuukautta, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa siitä on vain se, jolta on maksettu palkkaa. Yli kuuden kuukauden mittainen palkaton keskeytys vähennetään siten kokonaan eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta. Poikkeuksena kuitenkin erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi, joka on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeinen hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se yhdessä em. maksukauden kanssa on yli kuuden kuukauden pituinen. Esimerkki 1 Työntekijä on ollut äitiyslomalla seuraavasti: palkallinen äitiysloma 19.8.1985 11.11.1985, palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) 12.11.1985 27.6.1986, vuosiloma 28.6.1986 1.8.1986, hoitovapaa 2.8.1986 31.12.1986. Eläkettä on karttunut muilta ajoilta paitsi hoitovapaalta. Esimerkki 2 Työntekijä on äitiyslomalla seuraavasti: palkallinen äitiysloma 19.8.1997 11.11.1997, palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) 12.11.1997 27.6.1998, vuosiloma 28.6.1998 1.8.1998, hoitovapaa 2.8.1998 31.7.1999. Eläkettä on karttunut koko ajalta. Palvelusajaksi luetaan myös aika, jona työntekijä on saanut työeläkelakien nojalla kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturma- tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. 1.1.2005 lähtien eläkettä karttuu palkattomilta jaksoilta eri perustein, ks. s. 26. Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella Mikäli vanhan eläkeikäjärjestelmän valinnut työntekijä on ollut sellaisessa työssä, jossa eläkeikä on ollut 53 tai 55 vuotta, kyseiseen työssäoloaikaan lasketaan 20 prosentin pidennys. Töissä, joissa eläkeikä on 57 tai 58 vuotta, pidennys on 10 prosenttia. (KuEL VpL 5 2 mom.)

19 Eläkkeelläoloaika Henkilö, joka on ollut ns. täysitehoisella työkyvyttömyyseläkkeellä (tuleva aika otettu huomioon), mutta palannut työhön, saa aikanaan uudessa eläkkeessään hyväkseen aikaisemman eläkkeelläoloajan. Osa-aikaeläkkeellä oloajasta lasketaan oma erillinen eläkkeensä. (KuEL 51 ja 59 ). Eläkkeen karttuminen 31.12.2004 saakka (KuEL 40 ennen 1.1.2005) 31.12.2004 saakka työntekijän eläke karttuu palvelusajan kuluessa. Eläkkeen karttumisnopeus riippuu työntekijän iästä sekä siitä, milloin kunnallinen palvelussuhde on alkanut. Eläke karttuu eri tavalla riippuen siitä, onko kunnallinen palvelussuhde alkanut ennen vuotta 1993 vai 1.1.1993 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.1993 alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijällä on ollut jatkuva kunnallinen palvelussuhde 1.1.1993 ja se jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka (s. 12), eläkettä karttuu seuraavasti: palvelusajalta ennen 1.1.1995 karttumisprosentti on 11/60 kuukautta kohti eli 2,2 prosenttia vuodessa palvelusajalta 1.1.1995 jälkeen karttumisprosentti on 1/8 kuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta karttumisprosentti on 1/6 kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta 1.1.1998 31.12.2004 Mikäli työntekijä jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä, ennen 1.1.1995 palvellun ajan karttumisprosentti on 1,8. (ks. s. 12) 1.1.1993 ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.1.1993 tai sen jälkeen, eläkettä karttuu 1/8 prosenttia palveluskuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa. 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta eläkettä karttuu 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa. Myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta 1.1.1998 31.12.2004. Jos työntekijällä on ennen 1.1.1993 päättyneitä kunnallisia palvelussuhteita, eläkkeen karttuma niiden osalta on 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa, mikäli palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti 65 vuoden ikään tai työkyvyttömyyden alkamiseen saakka. Jos vanhuuseläkkeelle siirrytään ennen 65 vuoden ikää, karttumisprosentti on 1,8 vuotta kohti ennen vuotta 1993 päättyneissä palvelussuhteissa.

20 Perhe- ja omaishoitotyöstä karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti 55 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 2 % vuotta kohti. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä sekä osa-aikatyöstä että ansion alenemasta 2 % vuotta kohti. Eläkepalkka 31.12.2004 saakka Eläkepalkka on laskennallinen palkkasumma, jonka perusteella lasketaan karttunut eläke. Eläkepalkka lasketaan erikseen jokaisesta palvelussuhteesta. 1.1.2005 voimassa ollut palve lussuhde katkaistaan 31.12.2004 ja 1.1.2005 lähtien karttunut eläke lasketaan erikseen. Eläkepalkka lasketaan kokonaisansioista, jotka määräytyvät samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä (KuEL 68 ennen 1.1.2005). Mitä eläkepalkkaan sisältyy Eläkepalkassa otetaan huomioon peruspalkan ja siihen tulevien palvelu- ym. lisien ohella mm. sijaisuuspalkkio sunnuntai, ylityö, varallaolo ym. korvaukset työkohtaiset erillislisät lomaraha johtavan lääkärin palkkio todistuspalkkiot erityismaksuluokan potilailta perityt maksut luontaisetujen verotusarvo päivärahat, eväsrahat ja ateriakorvaukset, joista on toimitettu veronpidätys. Sporttelit Eräillä työntekijöillä työansio koostuu osaksi tai kokonaan asiakkailta perityistä maksuista ja lunastuksista. Niistä kertyvä ansio otetaan huomioon eläkepalkassa niiden perusteiden mukaan, jotka kunta on vahvistanut (KuEL 68 ennen 1.1.2005). Mitä eläkepalkkaan ei sisälly Eläkepalkkaa laskettaessa ei oteta huomioon mm. pukurahaa matka, työkalu ym. kulukorvauksia kokouspalkkioita kertaluonteisia luento ja esitelmäpalkkioita palvelussuhteen päättyessä maksettua vuosilomakorvausta tekijänoikeuspalkkioita

21 Jos työntekijällä on ollut useampia palvelussuhteita samassa kunnassa, niiden katsotaan muodostavan yhden palvelussuhteen (KuEL 63 ennen 1.1.2005). Eläkepalkkaa laskettaessa niistä saadut ansiot lasketaan yhteen. Pohjavapaakirja (KuEL VpL 5 2 mom.) KuEL eläke lasketaan erikseen jokaisesta 1.1.1989 tai sen jälkeen päättyneestä palvelussuhteesta (ns. vapaakirjatekniikka). Ennen 1.1.1989 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi 1.1.1989 voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Eläkkeen laskemiseksi muodostetaan ns. pohjavapaakirja seuraavia periaatteita noudattaen: Mikäli työntekijällä on 1.1.1989 voimassa ollut palvelussuhde, vanhat palvelusajat luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi laskettaessa eläkettä tästä palvelussuhteesta. Mikäli työntekijän 1.1.1989 voimassa ollut palvelussuhde on ollut sivutoiminen ja hänellä on ennen 1.1.1989 päättyneitä päätoimisia palvelussuhteita, aikaisemmin päättyneet päätoimiset palvelussuhteet liitetään viimeiseen ennen 1.1.1989 päättyneeseen päätoimiseen palvelusjaksoon. Mikäli työntekijällä ei ole 1.1.1989 voimassa ollutta palvelussuhdetta, päätoimiset palvelusajat liitetään eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana viimeiseen ennen 1.1.1989 päättyneeseen päätoimiseen palvelussuhteeseen. Vapaakirjauttaminen 31.12.1994 ja 31.12.2004 (KuEL VpL 5 2 mom, KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Työntekijöiden, joiden kunnallinen palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 1993, palvelussuhde katkaistaan eläkettä laskettaessa 31.12.1994. Jos palvelussuhde on jatkunut yli neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien 1990 1993 ansioista siten, että ansioiltaan paras ja huonoin vuosi jätetään pois ja eläkepalkka on kahden ansioiltaan keskimmäisen vuoden keskikuukausiansio. Jos palvelussuhde on jatkunut neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien 1991 1994 ansioista valitsemalla ansioiltaan kaksi keskimmäistä vuotta. Kolmena vuotena jatkuneessa palvelussuhteessa eläkepalkka on kahden ansioiltaan parhaan vuoden keskiansio ja kahtena tai yhtenä vuotena jatkuneissa palvelussuhteissa koko palvelusajan keskiansio. 1.1.1995 aloitetaan eläkettä laskettaessa uusi palvelussuhde, joka katkaistaan 31.12.2004. Jos työntekijä on ollut koko ajan samassa palvelussuhteessa, eläkepalkka on kaikkien em. vuosien keskikuukausiansio. Kymmentä vuotta lyhyemmistä palvelussuhteista eläkepalkka on palvelussuhteen ansioiden keskiarvo. Työansioista vähennetään palkansaajan työeläkemaksua vastaava määrä. Ensimmäisen kerran ko. vähennys tehdään vuoden 1996 ansiosta ja sen määrä saadaan siten, että kerrotaan vuoden 1996 vuosiansio kertoimella 0,0343. Vuoden 1997 ansiosta vastaava kerroin on 0,045, vuosien 1998 2000 ansioista 0,047, vuoden 2001 ansioista 0,045, vuoden 2002 ansioista 0,044 ja vuosien 2003 sekä 2004 ansioista 0,046. Vähennyksen jälkeen työansiot tarkistetaan TEL-indeksillä vuoden 2004 tasoon.

22 Eläkepalkkaa laskettaessa 1.1.1995 jälkeisistä palvelussuhteista huomioon otetaan vain sellaiset vuodet, joihin ei sisälly palkatonta lakisääteistä äitiys- tai vanhempainlomaa tai hoitovapaata tai työeläkelakien mukaista vähintään yhden kuukauden pituista kuntoutusaikaa. Näistä laskentaan tulevista vuosista jätetään vielä pois ne vuodet, jolloin ansiot ovat olleet poikkeuksellisen pienet. Vuodet, joiden ansio on alle 50 % laskennassa mukana olevien vuosien keskiansiosta, jätetään pois. Pois jätettäviä vuosia saa olla korkeintaan yksi kolmasosa laskennassa mukana olevien vuosien määrästä, pois voidaan jättää vain vuosi 1996 tai sen jälkeisiä vuosia. Esimerkiksi, jos sama palvelussuhde on jatkunut vuodesta 1995 vuoteen 2004, pois voidaan jättää enintään kolmen vuoden ansiot. Siinä tapauksessa, että jonkin vuoden ansioita ei voida jättää pois, vaikka ne ovat alentuneet, eläkepalkkaa voidaan korjata. Korjaus tehdään, jos alentuneet ansiot ovat pienentäneet eläkepalkkaa vähintään 7,5 %. Perhehoitajalle ja omaishoitajalle eläkepalkka lasketaan hoitajalle maksetusta palkasta. Kulukorvauksia ei oteta huomioon. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista ei lasketa erillistä eläkepalkkaa, vaan karttunut eläke lasketaan niistä ansionmenetyskorvauksista ja määräajalta maksetuista palkkioista, jotka luottamushenkilölle on maksettu kunakin kalenterivuonna. (ks. rajamäärä s. 17) Tekninen katkaisu (KuEL 65 ennen 1.1.2005) Vuoden 1989 alusta lukien voidaan myös työoikeudellisesti yhtenäinen palvelussuhde eläkettä laskettaessa katkaista useammaksi erilliseksi palvelussuhteeksi, jos työntekijän työaika on muuttunut ja hänen ansionsa ovat samalla alentuneet tai nousseet (ns. tekninen katkaisu). Tekninen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläke lasketaan erikseen ennen muutosta palvellulta ajalta ja muutoksen jälkeiseltä ajalta ikään kuin ne olisivat eri palvelussuhteita. Teknistä katkaisua sovelletaan, jos palvelussuhde on ennen työajan muutosta jatkunut vähintään kolme vuotta työntekijällä on ollut säännöllisenä pidettävä työaika työntekijän työaika tai työaikajärjestely muuttuu eikä muutosta ole tarkoitettu tilapäiseksi työntekijän työansiot samalla alenevat vähintään yhdellä neljänneksellä tai nousevat vähintään yhdellä kolmanneksella muutos on tapahtunut 1.1.1989 tai sen jälkeen. Teknistä katkaisua voidaan työntekijän hakemuksesta soveltaa myös 1.1.1989 edeltäneeseen aikaan, jos pohjavapaakirjan (ks. s. 21) eläkepalkka on vähintään 25 % pienempi kuin sitä ennen päättyneen palvelussuhteen eläkepalkka. Tekninen katkaisu voi tulla sovellettavaksi myös työajan muuttuessa asteittain, jos työansiot ovat sen takia muuttuneet edellä mainitulla tavalla enintään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä muutoksesta lukien.

23 Työnantaja on ilmoittanut eläkelaitoksen rekisteriin työajan ja ansiotason muutoksista ja palvelussuhde katkaistaan näiden tietojen perusteella. Huom! Teknistä katkaisua ei tehdä enää 1.1.2005 jälkeisiin palvelusjaksoihin. Työeläkelisä (KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Eläkettä korotetaan työeläkelisällä, jos henkilö on palvelussuhteen päätyttyä saanut työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa, työvoimakoulutuksen ansiotukea, koulutus- ja erorahaston omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen myöntämää henkilökohtaista tukea taikka kuntoutusrahaa ja sen vuoksi myönnettyä ansionmenetyskorvausta. Työeläkelisään ei kuitenkaan ole oikeutta silloin, jos em. etuudet on maksettu ennen kuin työntekijä on täyttänyt 23 vuotta eläketapahtumavuonna ajalta ennen sitä kalenterivuotta, jona henkilöllä on ollut ensimmäinen työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen oikeuttava palvelussuhde tai yrittäjätoiminta siltä kalenterivuodelta, jona henkilön ensimmäinen työeläkelakien mukainen palvelussuhde alkoi sellaiselta kalenterivuodelta, jonka henkilö on kokonaan ollut työeläkelakien alaisessa palvelussuhteessa taikka yrittäjänä, ellei hän ole samana kalenterivuonna ansainnut LEL 5 2 mom:n rajamäärää. Työeläkelisää ei tule enää 1.1.2005 lähtien maksettavista etuuksista.

24 TEL-indeksit vuosina 1962 2004 Viereisessä taulukossa ovat eläkepalkan laskemista varten tarvittavat TEL-indeksit. Kun esim. lasketaan vuoden 2004 loppuun päätetyn palvelussuhteen eläkepalkka vuosien 1995 2004 ansioista, kaikki ansiot korotetaan ensin vuoden 2004 tasoon. Indeksikorotus tehdään siten, että vuosiansio kerrotaan vuoden 2004 indeksillä ja jaetaan ansaintavuoden indeksillä. Kun vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä korotetaan vuoden 2012 tasolle, käytetään palkkakerrointa (ks. s. 26). Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi 1966 142 1979 608 1992 1 682 1967 152 1980 665 1993 1 688 1968 165 1981 745 1994 1 688 1969 182 1982 835 1995 1 712 1970 197 1983 915 1996 1 760 1971 216 1984 1 006 1997 1 791 1972 247 1985 1 088 1998 1 825 1973 274 1986 1 165 1999 1 868 1974 315 1987 1 225 2000 1 903 1975 383 1988 1 291 2001 1 981 1976 462 1989 1 387 2002 2 054 1977 524 1990 1 481 2003 2 103 1978 573 1991 1 595 2004 2 151 Eläkkeen karttuminen 1.1.2005 lähtien (KuEL 40 ) Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista 18 67 vuotiaana saaduista työansioista. 18 vuoden ikärajaa ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti. 68 vuoden täyttämisen jälkeen eläkettä ei enää kartu, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella (ks. s. 14).

25 Eläke jokaisen vuoden ansioista Eläke lasketaan niistä työansioista, jotka työntekijä on kunakin vuonna saanut. Eläkettä karttuu 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 % vuosiansiosta, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 % vuosiansiosta. Vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä eläkettä karttuu kuitenkin 63 vuoden ikään saakka 2 % vuosiansiosta. Työansiot otetaan huomioon samoin kuin eläkepalkan laskennassa (ks. s. 20) paitsi, että 2005 lähtien myös vuosilomakorvauksesta ja luento- ja esitelmäpalkkioista karttuu eläkettä. Vuosiansiosta vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava määrä. Esimerkki Jos 52-vuotias henkilö ansaitsee 24 000 euroa/v, siitä karttuu eläkettä 1,5 % eli 360 euroa, josta kuukausieläkkeen määräksi tulee 30 euroa. Huom! Palvelussuhteen päättymisvuodelta karttunut eläke lasketaan kuitenkin edellisen vuoden ansioilla. Kun työntekijä jää vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle vuonna 2012 tai 1.1.2013, lasketaan vuonna 2012 karttunut eläke vuoden 2011 ansioilla. Jos vuoden 2011 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2009 ja 2010 ansioiden keskiarvosta, vuoden 2012 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2012 todellisilla ansioilla. Jos vanhuuseläke alkaa vuonna 2013 (1.2.2013 tai sen jälkeen), vuoden 2013 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2012 ansioilla. Jos vuoden 2012 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2010 ja 2011 ansioiden keskiarvosta, lasketaan vuoden 2013 eläkekarttuma vuoden 2013 ansioista. Poikkeus! Jos työntekijä on viimeisenä vuonna saanut jotakin sellaista sosiaalietuutta (ks. s. 26), joka otetaan huomioon eläkkeessä, viimeisen kalenterivuoden eläkekarttuma lasketaan aina todellisista ansioista ja palkattoman ajan perusteella. Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä 68 vuoden täyttämiseen saakka. Karttumisprosentti on tällöin kuitenkin iästä riippumatta aina 1,5 % vuosiansiosta. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä osa-aikatyön ansioista ja ennen vuotta 1953 syntyneille myös ansion alenemasta. Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneille karttuu eläkettä ansion alenemasta on 2 % vuodessa. Vuosina 1947 1951 syntyneille karttuu ansion alenemasta 0,75 % vuodessa. Jos kuitenkin työntekijä jää osa-aikaeläkkeelle vasta täytettyään 60 vuotta, ansion alenemasta karttuu 1 % vuodessa. Vuonna 1952 syntyneille karttuu ansion alenemasta eläkettä 0,75 % vuodessa, 1953 ja sen jälkeen syntyneille ei ansion alenemasta kartu eläkettä lainkaan. Osa-aikatyöstä karttuu vanhuuseläkettä samoin perustein kuin kokoaikatyöstä (ks.yllä).