Uutiskirje 1/2016 Maaliskuu Katseet kohti kevättä Vuosi on taas vaihtunut, keväthanget ovat parhaimmillaan ja aurinko tuo jo mukavasti piristystä päiviin. Viime aikoina monessa keskustelussa on aiheeksi noussut Verohallinnon selvästi kiristynyt linja veronkorotusten määräämisessä. Korkein hallinto-oikeus on helmikuussa antamillaan ratkaisuillaan käytännössä hyväksynyt Verohallinnon kiristyneen linjan. Ratkaisuissa oli kysymys siitä, milloin veronkorotus voidaan määrätä verotusmenettelylain 32.3 :n eli ankarimman veronkorotussäännöksen perusteella. Pykälän soveltaminen edellyttää, että verovelvollinen on antanut tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen. Viime aikoina on yleistynyt linja, jonka mukaan TÄSSÄ UUTISKIRJEESSÄ 2 Data-analytiikka osana tilintarkastusta 3 Yritysjärjestelyjä koskevaa uutta ohjeistusta Verohallinnolta 4 Asiakashaastattelu: E. Ahlström Oy 6 Globaali talousluottamus vakaa lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta verottaja on soveltanut VML 32.3 aina kun kysymyksessä on ollut euromääräisesti suuri virhe. Törkeä huolimattomuus voi verotusmenettelylain perusteella johtaa kovimmillaan 30 % veronkorotukseen, joka lasketaan ilmoittamatta jääneen tulon määrästä. Ratkaisussa KHO 10.2.2016 T:405 yhtiö ei ollut ilmoittanut saamaansa 1 000 000 euron suuruista konserniavustusta pääverolomakkeellaan satunnaisena tuottona, jonka johdosta yhtiö oli ilmoittanut elinkeinotoiminnan tappionsa konserniavustuksen verran liian suurena. Konserniavustus ilmeni yhtiön ilmoittamalla konserniavustuksen ilmoittamiseen tarkoitetulla lomakkeella 65 ja tilinpäätöstiedoista, jotka oli toimitettu veroilmoituksen liitteenä. Tästä huolimatta korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö oli antanut törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen. Ratkaisu syntyi äänestystuloksella 3-2. Tässä tapauksessa veronkorotukseksi määrättiin lopulta 10 000. Jos virhe olisi tulkittu huolimattomuudeksi, enimmäiskorotus olisi ollut 800. Kiristynyt linja veronkorotusten määräämisessä korostaa huolellisuuden merkitystä veroilmoitusten antamisessa. Inhimillisiä virheitä sattuu niin kauan kun veroilmoituksia täyttävät ihmiset eikä robotit. Näin ollen veroilmoituksen osalta kannattaa suorittaa tarkastustoimenpiteitä ennen ilmoituksen antamista. Käytännössä mikäli mahdollinen virhe on korjattu ennen kuin verotus on toimitettu, veronkorotusta ei ole määrätty VML 32.3 :n mukaan. On hyvä huomata, että vain harvoin veroilmoitus tulee tarkastettua tilintarkastuksessa. Tämä johtuu siitä, että veroilmoitus annetaan vasta tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa asiantuntijamme ovat kuitenkin käytettävissä veroilmoituksen tarkastamisessa. Uutisvirrasta on edelleen ollut vaikea löytää positiivisia uutisia taloustilanteesta. Grant Thorntonin vuosittaisen tutkimuksen mukaan globaali talousluottamus on pysynyt kuitenkin vakaana, vaikka Yhdysvalloissa luottamus onkin sukeltanut alaspäin. Toisaalta Euroopassa luottamus on säilynyt hyvänä lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Myönteistä on myös tutkimuksessa esiin noussut havainto siitä, että suomalaisyritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ovat positiivisemmat kuin aikoihin. Lisää tutkimuksesta tämän uutiskirjeen takasivulla sekä internetsivuillamme. Tässä uutiskirjeessä luomme katsauksen myös Verohallinnon uuteen ohjeistukseen yritysjärjestelyjä koskien, kerromme data-analytiikasta osana tilintarkastusta sekä tarkastelemme tuoreen Women in Business -tutkimuksemme tuloksia. Aurinkoista kevättä toivottaen, Kalle Kotka, KHT
Joonas Pekkinen KHT Data-analytiikka osana tilintarkastusta Asiakkailta saataviin raportteihin kohdistetaan yhä enemmän data-analytiikkaa, minkä ansiosta tarkastustoimenpiteitä voidaan suunnata entistä tehokkaammin keskeisimpiin asioihin. Sitä voidaan hyödyntää myös muissa selvityksissä. Data-analytiikka on tietokoneohjelmalla tehtävää suurten datamassojen analysointia. Tällainen datamassa voi olla esimerkiksi pdf-muodossa oleva lista yhtiön koko tilikauden kaikista myynti- tai ostotapahtumista. Näitä tapahtumia voi yhtiön koosta ja toimialasta riippuen olla useita tuhansia rivejä. Käyttökohteet Tilintarkastus on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan pistokoeluonteista. Edes pienimmissä tarkastuskohteissa tilintarkastaja ei pysty tarkastamaan kaikkea, esimerkiksi inventoimaan koko varastoa tai käymään läpi kaikkia tilikauden tositteita, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Data-analytiikan avulla tarkastusta voidaan kohdentaa aiempaa tehokkaammin sellaisiin kohteisiin, joihin sisältyy jotain poikkeavaa tai jotka ovat esimerkiksi euromääräisesti merkittäviä. Erilaisia tarkastustoimenpiteitä on todella paljon, ja niiden avulla pystytään vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Onko varaston arvossa nimikkeitä, joissa ei ole ollut tapahtumia X vuoteen/kuukauteen? Onko varastossa nimikkeitä, joiden arvo on negatiivinen? Onko myyntisaamisissa vanhoja saamisia? Poikkeavatko jonkin asiakkaan katteet merkittävästi muista asiakkaista? Syyt tällaisiin havaintoihin käydään asiakkaan edustajien kanssa läpi ja pohditaan niiden vaikutusta tarkastuskohteen kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuteen. Tilikauden tarkastussuunnitelmaa tehtäessä todetaan, mitkä ovat tarkastuskohteen keskeisimpiä riskikohtia ja mitä tarkastustoimenpiteitä kyseisiin riskeihin vastaamiseksi suoritetaan. Asiakasta saattaa toiminnan johtamisen kannalta kiinnostaa esimerkiksi se, poikkeavatko myyjien toteutuneet myyntihinnat hinnaston mukaisista. Mikäli toiminnanohjausjärjestelmästä ei suoraan tällaisia saa, data-analytiikan avulla asiat on usein mahdollista selvittää. Mahdollisia käyttökohteita on erittäin paljon lähinnä kyse on siitä, mikä asiakkaan tietotarve on. Suhde muihin tarkastustoimenpiteisiin Data-analytiikkaa käytetään tarkastuksen apuna aina sellaisissa kohteissa, joista on silmämääräisesti vaikea saada juuri minkäänlaista kuvaa. Esimerkiksi 100 sivua pitkän varastoluettelon läpikäynti silmämääräisesti saattaa antaa melko suppean kuvan siitä, mistä varaston arvo todellisuudessa muodostuu ja mitkä ovat varaston keskeiset ongelmakohdat. Varaston tarkastus data-analytiikkaa apuna käyttäen ei tietenkään korvaa muita tärkeitä tarkastustoimenpiteitä eli tarkastuskohteen johdon ja työntekijöiden kanssa käytäviä keskusteluja sekä tilintarkastajan omakohtaista havainnointia, mutta tukee näitä tarkastustoimenpiteitä. Tärkeää tietoa tulee myös siitä, mikäli data-analytiikan avulla saatavat havainnot poikkeavat muilla tarkastustoimenpiteillä saaduista tiedoista. Data-analytiikkaa on käytetty Grant Thorntonilla jo toistakymmentä vuotta, ja sitä hyödynnetään jatkuvasti yhä laajemmin tilintarkastuksen osana samoin kuin muissa toimeksiannoissa. Otamme mielellämme vastaan myös kirjoituksessa mainittuihin asioihin liittyviä asiakkaiden tietotarvepyyntöjä. 2 Uutiskirje 1/2016
Samu Honkanen Veroasiantuntija Yritysjärjestelyjä koskevaa uutta ohjeistusta Verohallinnolta Verohallinto antoi vuodenvaihteessa useita uusia ohjeita koskien elin keino verotusta ja yritysjärjestelyjä. Uusissa ohjeissa on huomioitu muutokset lainsäädännössä sekä uudesta oikeuskäytännöstä aiheutuvat muutokset. Ohjeissa käsitellään muun muassa yritysjärjestelytilanteita koskevia säännöksiä ja periaatteita sekä veron kierto tilanteita. sulautuminen Ohjeessa on käsitelty laajasti sulautumista koskevia verotusperiaatteita. Ohje käsittää kotimaiset ja rajat ylittävät sulautumisen tilanteet sekä tappioiden siirtymisen sulautumistilanteessa. Rajat ylittävien sulautumisten osalta on todettu, että vastaanottava yhtiö voi sulautumisen yhteydessä vaatia siirrettäväksi ainoastaan sulautuvan yhtiön asuinvaltiossa syntyneitä lopullisia tappioita. osakevaihto Ohjeessa käsitellään mm. osakevaihtosäännöksen soveltamisalaa ja verotusperiaatteita, rahavastikkeen maksimimäärää koskevia laskentaperiaatteita sekä aihetta koskevaa oikeuskäytäntöä. jakautuminen Ohjeessa on käsitelty aihetta koskevaa sääntelyä ja verotusperiaatteita aikaisempia ohjeita laajemmin. Ohjeeseen on lisätty muun muassa osittaisjakautumista käsittelevä kappale. liiketoimintasiirto Ohjeessa on käsitelty erityisesti niitä edellytyksiä, millä kiinteistöt tai toimitilat voivat muodostaa laissa tarkoitetun liiketoimintakokonaisuuden. Ohjeen mukaan myös yksi kiinteistö voi muodostaa liiketoimintakokonaisuuden, mikäli kiinteistöä voidaan pitää itsenäisesti toimeentulevana taloudellisena yksikkönä. Jos kiinteistöä voidaan pitää itsenäisesti toimeentulevana taloudellisena yksikkönä, voidaan liiketoimintasiirtoa koskevaa säännöstä soveltaa, vaikka luovutus koskisi kiinteistöoikeudellisesti vain yhtä kiinteistöä ja sillä olevaa rakennusta. Pelkästään se, että kohteena on vain yksi kiinteistö, ei siten ole säännöksen soveltamisen esteenä. Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen Verohallinto on antanut päivitetyn ohjeen käyvän arvon määrittämisestä perintö- ja lahjaverotuksessa. Huomionarvoisena muutoksena voidaan mainita kohtaan 5.4 tehty lisäys koskien osakkeiden arvostusta. Jos arvostamisen kohteena olevassa yhtiössä on monenlaista toisistaan riippumatonta toimintaa, voidaan yhtiön osat (tytär- ja osakkuus- yhtiöt) ohjeen mukaan arvostaa erikseen. Esimerkiksi holdingyhtiön kokonaisarvo voidaan määrittää arvostamalla sen omistama elinkeinotoimintaa harjoittava osakeyhtiö ja siihen toimintaan liittymätön sijoitusvarallisuus erikseen. Yhtiön elinkeinotoiminta voidaan arvostaa tuotto- ja substanssiarvon keskiarvoon, ja tähän arvoon lisätään erillisten sijoitusvarojen käypä arvo. Uusi ohjeistus saattaa lisätä tulkinnanvaraisuutta, ja se on osin ristiriidassa emoyhtiön arvostusta koskevan ohjeistuksen kanssa, jossa lähtökohtana pidetään konsernitilinpäätöksen arvojen käyttämistä erillisarvostuksen sijaan. Tämä lisää entisestään tarvetta ennakkoratkaisujen käyttämiselle arvonmäärityksen hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Myös kappaleeseen 5.6 on tehty lisäys, jolla ilmeisesti alennetaan veroviranomaisen kynnystä puuttua arvostukseen, mikäli osakkeisiin liittyy erilajisuutta tai valinnan rajoituksia. Jos osakkeiden erilajisuus merkitsee erilaisia oikeuksia yhtiön varojen jaossa (esimerkiksi osingonjaossa), sen vaikutus osakkeiden arvoon voidaan ottaa huomioon myös veroviranomaisen aloitteesta. Aiemmin esimerkiksi osinko-oikeuden rajoitus tai toisaalta parempi osinko-oikeus eivät lähtökohtaisesti ole vaikuttaneet osakkeen arvostukseen verotuksessa ilman verovelvollisen puolelta tehtyä selvitystä. Uutiskirje 1/2016 3
Malja kestävälle kauneudelle E. Ahlström Oy on maamme johtava kattausja keittiötarvikkeiden sekä ravintolakalusteiden tukkuliike. Toiminta perustuu asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtämiseen ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittamiseen. Yrityksen historia ulottuu vuoteen 1913, jolloin kauppa-apulaisena toiminut Einar Ahlström perusti pienen kodintarvikeliikkeen Helsinkiin Fredrikinkadulle. Yritys säilyi Ahlströmin suvun omistuksessa 1980-luvulle asti, jonka jälkeen sen omistuspohja vaihteli vuoteen 1998 saakka. Olin seurannut yrityksen vaiheita jo 1980-luvun alusta lähtien. Se tuli myyntiin jälleen vuonna 1998, ja silloin päätin, että nyt on minun vuoroni yrittää, kertoo hallituksen puheenjohtaja Maria Planting. Sisarusten yhteinen matka Maria Planting omistaa E. Ahlströmin yhdessä siskonsa Anna Sundelinin kanssa. Intohimo suomalaista ruokakulttuuria kohtaan yhdistää siskoksia. Kun Maria pyysi minua mukaan yrityksen toimintaan, vastasin samantien myöntävästi. Elämäntilanteeni oli juuri silloin sellainen, että päätös oli helppo tehdä, muistelee Anna Sundelin. Siinä me saunan rappusilla päätimme, että ryhdymme tähän yhdessä. Koska ruoka- ja kattauskulttuurit ovat todella lähellä meidän kummankin sydäntä, on erittäin mielekästä, että Anna on tässä mukana, Maria Planting toteaa. Tämä on ollut äärimmäisen haastava, hauska, mielenkiintoinen ja joskus pelottavakin mutta kaikin puolin palkitseva matka. Toki olemme välillä tehneet virheitä, mutta ne ovat myös osaltaan opettaneet meitä, hän jatkaa. Avoimuus ja tiimityö tuottavat tuloksia E. Ahlström palvelee HoReCa- ja kuntasektoreita Suomessa ja Baltian maissa, ja asiakkuuksia löytyy julkishallinnon vaativista ruokahuoltoyksiköistä nykyaikaisiin huoltamoravintoloihin, pienistä huipputason gourmet-ravintoloista viiden tähden hotelleihin ja laivayhtiöihin. Varasto sijaitsee Helsingin Vuosaaressa ja myyntinäyttely Vallilassa. Tuhannen neliömetrin kokoinen näyttelytila on alansa suurin pohjoismaissa. Työntekijöitä on tällä hetkellä 44, ja yrityksessä uskotaan avoimuuteen, jatkuvaan koulutukseen ja tiimityöhön. Ilman loistavia työntekijöitämme emme olisi tässä. Näen, että omistajina Annan kanssa meidän tärkein tehtävämme on luoda organisaatiolle mahdollisuudet onnistua. Toki auttaa paljon, että me molemmat suhtaudumme intohimoisesti tähän bisnekseen. Olen itse ollut ravintoloitsija ja tiedän, mitä ravintolabisnes on, Maria Planting kertoo. Työntekijämme ovat todella kovan luokan ammattilaisia, ja me olemmekin heistä erittäin ylpeitä. Yrityksessämme on hyvin matala organisaatio, ja täällä jokainen työntekijä tietää päivän tarkkuudella, missä lukujen kanssa mennään. Päämäärä on selkeä, ja työntekijät saavat tukea toisiltaan ja esimiehiltään. Hyvä työ myös palkitaan. Meillä on toimivat palkitsemissysteemit, ja vaalimme yhteishenkeä muun muassa niin, että yritys tarjoaa lounaan koko henkilökunnalle kerran kuussa aina, kun olemme yltäneet tavoitteisiin. Ruoanlaitto on minulle ja Marialle intohimo, ja niinpä me yleensä valmistamme tämän lounaan yhdessä, Anna Sundelin jatkaa. Haasteita ja tulevaisuuden suunnitelmia Tulevaisuudessa tavoitteena on löytää yhä uusia tapoja palvella asiakkaita. Yrityksen fokus on olla Suomen ja Baltian maiden johtava keittiö- ja kattaustarvikkeiden sekä sisustusratkaisujen kokonaistoimittaja HoReCa-alalle. Laajennamme palveluitamme pitäen tätä fokusta silmällä. Viimeisin lanseeraamamme tuoteryhmä on hotelli- ja ravintolakalusteet ja niihin liittyvät suunnittelupalvelut, Maria Planting kertoo. Uutta on myös juuri näinä päivinä aukeava verkkokauppa, jonka rakentaminen on ollut iso projekti. Emme 4 Uutiskirje 1/2016
halunneet lähteä liikkeelle keskeneräisellä versiolla, vaan olemme todella panostaneet toimivaan kokonaisuuteen, jatkaa Anna Sundelin. Yleinen matalasuhdanne ja talouden epävarmuus heijastuvat myös E. Ahlströmin toimintaan. Etenkin budjetointi on ollut erittäin vaativaa jo runsaan viiden vuoden ajan. On haasteellista tehdä sellaisia ennusteita, jotka olisivat niin vahvalla tietopohjalla, että niiden toteutumisesta voisi olla varma, Maria Planting kuvailee. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan Tulemme yrittäjäperheestä, ja meidät on kasvatettu yrittäjiksi. Isoäitimme isän oppi oli se, että aina pitää ylittää asiakkaan odotukset. Vanhempamme pitivät tärkeänä sitä, että opiskelemme ja valmistumme ammatteihin ennen perheiden perustamista. Kasvatuksessamme painoarvo oli hyvässä ja terveessä itsetunnossa, ei sukupuolessa, Maria Planting toteaa. Toki miehissä ja naisissa on erilaisia johtajia, mutta uskon, että tärkeintä johtamisessa on kuitenkin se, millä arvopohjalla toimitaan. Hyvä käytös, avoin keskustelu ja kultainen sääntö tee, kuten toivoisit itsellesi tehtävän vievät jo pitkälle. Tietysti johtajan täytyy olla valmis tekemään myös kipeitä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. Mutta olipa kyse sitten yrityksestä, perheestä tai mistä tahansa muusta yhteisöstä, toisten henkilöiden ja heidän mielipiteidensä kunnioittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Uskon, että menemme yhä enenevissä määrin sellaiseen yhteiskuntaan, missä tiukka hierarkia ja pomottaminen eivät enää kanna tai tuota tulosta, Maria Planting toteaa. Tilintarkastaja on myös neuvonantaja Yhteistyö E. Ahlströmin ja Grant Thorntonin välillä alkoi kolme vuotta sitten. Silloinen tilintarkastajamme oli jäämässä eläkkeelle. Onneksi saimme tietää siitä hyvissä ajoin, joten pystyimme rauhassa kartoittamaan vaihtoehtoja ennen uuden tilintarkastajan valintaa. Tiesimme, että Grant Thornton on kunnostautunut erityisesti perheyritysten tilintarkastajana, ja olimme kuulleet, miten hyvää työtä siellä on tehty. Vaadimme tilintarkastajaltamme huomattavasti enemmän kuin pelkkää tilintarkastusta. Haluamme nukkua yömme hyvin, joten arvostamme tilintarkastuksesta saatavaa informaatiota korkealle. Edellytämme, että tilintarkastajamme toimii myös neuvonantajana, jonka puoleen voimme kääntyä luottavaisin mielin. Yhteistyömme on lähtenyt hyvin käyntiin, eikä meillä ole mitään syytä epäillä, etteikö se jatkuisi yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa, Maria Planting toteaa. E. Ahlström Oy www.eahlstrom.fi Kattaus- ja keittiötarvikkeiden sekä ravintolakalusteiden tukkuliike Perustamisvuosi: 1913 Liikevaihto: vuonna 2015 noin 13 MEUR Työntekijöiden määrä: 44 Omistajat: Maria Planting ja Anna Sundelin Women in Business -tutkimus Grant Thorntonin vuosittain kansainvälisenä naistenpäivänä julkaistavan Women in Business -tutkimuksen mukaan naisten määrä johtotason tehtävissä on maailmanlaajuisesti pysynyt melkein muuttumattomana: 24 % korkeimmasta yritysjohdosta oli naisia, kun viime vuonna vastaava luku oli 22 %. Puolestaan 33 % yrityksissä ei ollut lainkaan naisia johtotehtävissä (viime vuonna 32 %). Heikoin tilanne on G7-maissa ja erityisesti suurista Euroopan maista Saksassa, jossa vain 15 % johtajista oli naisia ja jopa 60 % yrityksistä ei ollut lainkaan naisia korkeimmassa johdossa. Suomessa tilanne on säilynyt viime vuoteen nähden muuttumattomana: 25 % ylimmästä johdosta on naisia. Tilanne on lähellä EU-maiden keskiarvoa (24 %) ja Ruotsia (26 %). Huolestuttavaa kuitenkin on, että globaali trendi kokonaan vailla naisjohtajia olevien yritysten määrän kasvusta näkyy myös Suomessa: vuonna 2015 tällaisia yrityksiä oli Suomessa 30 %, nyt 33 %. Itä-Euroopan maat ja muut kehittyvät taloudet ovat merkittävästi edellä kehityksessä. Esimerkiksi Venäjällä jopa 45 % ylimmästä johdosta on naisia, Virossa 37 % ja Thaimaassa 37 %. Anna Sundelin ja Maria Planting Suomalaisten naisjohtajien sijoittuminen eri tehtäviin on pysynyt melko samanlaisena kuin viime vuosina. Suomessa on naisia toimitusjohtajina, HR-johtajina ja myyntijohtajina suunnilleen saman verran kuin kansain välisestikin. Kansainvälisesti vertailtuna meillä on kuitenkin huomattavan vähän naisia operatiivisen johtajan ja kontrollerin rooleissa, mutta talousjohtajina naisia on puolestaan enemmän. Lue lisää www.grantthornton.fi Uutiskirje 1/2016 5
Globaali talousluottamus vakaa lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta Grant Thorntonin International Business Report (IBR) -tutkimuksessa tutkitaan yritysten odotuksia tulevalle vuodelle. Siinä kartoitetaan myös yritysten näkemyksiä kasvun esteistä sekä konkreettisia toimintasuunnitelmia liiketoiminnan kehittämisessä. Juuri julkistetun tutkimuksen tulokset kertovat, että globaalisti yritysten usko talouteen on pysynyt vuosina 2014 2015 samalla tasolla, johon se nousi vuosien 2012 2013 pohjalukemista. Mielenkiintoista on, että EU-maiden yritysten usko talouteen nousi viime vuonna korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007. Tämä on hieman yllättävää, sillä näkyvissä on myös monia uhkatekijöitä kuten deflaation uhka, pakolaiskriisi ja Britannian mahdollinen ero eurooppalaisesta järjestelmästä. Globaaleissa tuloksissa huomionarvoista on myös yhdysvaltalaisyritysten huomattavasti aiempaa negatiivisemmat tulevaisuuden odotukset. Pudotus viime vuoden lukemiin verrattuna oli suurin juuri Yhdysvalloissa. Suomalaisyritykset optimistisempia kuin vuosiin Tutkimuksessa nousi esiin, että suomalaisyritysten odotukset ovat positiivisemmat kuin aikoihin. Vaikka koko vuoden 2015 keskiarvo oli negatiivisella puolella, oli nousu vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna merkittävä, ja itse tulos oli positiivisin vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä taloususkossa saavutettiin jo 0-taso. Vertailtaessa suomalaisten yritysten tulevaisuuden odotuksia ruotsalaisiin ja eurooppalaiseen keskiarvoon näkyy merkittäviä eroja. Suomessa esimerkiksi hintojen odotetaan laskevan (vertailuluku 4), siinä missä Euroopassa keskimäärin uskotaan hintojen nousuun jonkin verran (17) ja Ruotsissa selvästi (38). Myös esimerkiksi palkkakehityksen kannalta Suomi poikkeaa naapurista, sillä palkankorotuksiin uskoo suomalaisyrityksistä merkittävästi pienempi osa (40) kuin ruotsalaisista (98) tai kuin EU:ssa keskimäärin (72). Voit tutustua tuoreen tutkimuksen mielenkiintoisiin tuloksiin tarkemmin osoitteessa www.grantthornton.fi ja www.grantthorntonglobal.com Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on yli 70 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja. 2016 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 www.grantthornton.fi 2016 Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere Puhelin 020 794 0480 Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E 28100 Pori Puhelin 020 794 0480 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu 5 7 24100 Salo