Keravan taiderastit. 20 2. Volmari Iso-Hollo Erkki Kannosto 28 3. J. K. Paasikiven muistomerkki Veikko Leppänen

Keravan taiderastit Oppaassa esitellään 26 teosta, jotka on aakkostettu taiteilijan mukaan. Keravan keskustan taideteokset voi kiertää oheisen rastikartan avulla. Reitin kohteet on merkitty oppaaseen rastilla, jonka numero löytyy myös kartasta. Ehdotettu taiderastikierros on noin kahden kilometrin mittainen. 1. Menneiden sukupolvien muistomerkki Alpo Jaakola 20 2. Volmari Iso-Hollo Erkki Kannosto 28 3. J. K. Paasikiven muistomerkki Veikko Leppänen 32 4. Oodi vedelle Antti Maasalo 44 5. Kontakti Tapio Junno 24 6. Ihmispuu Tapio Junno 26 7. Sirkusmuistomerkki Heikki Häiväoja ja Antero Poppius 14 8. Klovni Antti Maasalo 40 9. Matkalla Antti Maasalo 42 10. Aurinko ja tuuli Heikki Häiväoja 16 11. Keravan vaakuna Ahti Hammar 2 12. Oi neitoperho Taru Mäntynen 48 13. Huovintien historiaa 900 1991 Alpo Jaakola 22 14. Tulenliekki Reino Harsti 6 15. Ilon hetket Antti Maasalo 36 16. Yllättävä kohtaaminen Antti Maasalo 36 17. Kirjokansi Antti Maasalo 38 18. Taide- ja museokeskus Sinkka 54

Kirjasto Keskikatu Rautatieasema Aurinkomäki Asemansilta Kauppakaari Sampolankatu Kirkko Keskustan kehä Sibeliuksen tie Sinkka

11 AHTI HAMMAR KERAVAN VAAKUNA Keravan vanha kauppalantalo, Aleksis Kiven tie 4 Keravan kauppalantalo valmistui 1950. Arkkitehtitoimisto Hytönen ja Luukkosen suunnitteleman rakennuksen julkisivussa oli varattu paikka kaupungin vaakunalle. Alkujaan paikalla oli Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Keravan kauppalan vanha vaakuna, jota käytettiin vuosina 1948 1955. Kauppalantalon julkisivua koristanut vaakuna teetettiin kauppalan 25-vuotisjuhlallisuuksiin ja sitä voidaan pitää Keravan ensimmäisenä julkisena taideteoksena. Vaakunaselityksen mukaan siinä oli kuusikoroisesti hopeanvihreäkatkoinen kilpi ja yläkentässä punainen K-kirjain ja alakentässä hopeinen ratas. Vaakuna poistettiin myöhemmin käytöstä heraldiikan sääntöjen vastaisena mm. siinä esiintyvän K-kirjaimen vuoksi. Keravan uuden vaakunnan suunnitteli tunnettu heraldikko Ahti Hammar (1911 1979). Vuonna 1956 käyttöön otetun vaakunan heraldinen selitys on; sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi. Kuvio esittää puusepän tekemää liitosta, sinkkausta, ja se viittaa Keravalla toimineeseen maineikkaaseen puuseppäteollisuuteen. 6 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen Paljastettu 1950-luvun lopulla Keramiikka, n. 170 x 150 cm 7

KALLE HAMM KUULEEKO KERAVA? Keravan keskusta ja lähialueet Kuuleeko Kerava? on taiteilija Kalle Hammin kollektiivinen ympäristötaideteos, joka toteutettiin osana Kalle Hammin näyttelyä Keravan taidemuseossa syksyllä 2014. Yhteisötaideteos nostaa esiin keravalaisille merkityksellisiä paikkoja. Teos toteutettiin haastattelemalla ja keräämällä ajatuksia eri-ikäisiltä ja -kielisiltä keravalaisilta. Tarinoista valittiin 15 paikkaa, jotka on merkitty kaupunkitilaan kyltein. Emalisiin kyltteihin voi törmätä sattumalta tai ne voi kiertää Kuuleeko Kerava? -julkaisun kanssa. Julkaisun voi hankkia Taide- ja museokeskus Sinkan museokaupasta tai tulostaa Sinkan verkkosivuilta. Kansainvälisesti arvostettu kuvataiteilija Kalle Hamm (s.1969) käsittelee teoksissaan usein ulkopuolisuutta, vierauden kokemusta sekä ihmisten tapaa lokeroida ja määrittää asioita. 8 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen Paljastettu 2014 Kollektiivinen ympäristötaideteos, emalikyltit kaupunkikuvassa 9

14 REINO HARSTI TULENLIEKKI Sampolan alikulku Keravan Rotaryklubi lahjoitti Tulenliekki -veistoksen kaupungille 50 -vuotissyntymäpäivälahjaksi vuodenvaihteessa 1973 74. Veistoksen on tehnyt taiteilija Reino Harsti ja se on valmistettu Korson Rautavalussa. Veistos sijoitettiin Puuvalon aukiolle, hotelli Kestihovin ulkopuolelle 1974 ja sen nimeksi otettiin Neljä rengasta. Veistos oli välillä varastoituna katuympäristötöiden vuoksi, mutta sille löydettiin uusi paikka Sampolan alikulkusta Keravan Rotaryklubin 50 -vuotisjuhlavuonna 2005. Samalla otettiin käyttöön veistoksen alkuperäinen nimi, Tulenliekki. Veistoksen neljän renkaan voi nähdä symboloivan rotareiden nelikohtaisia tavoitteita ja eettisiä periaatteita. Taiteilija Reino Harsti (1900 1979) tunnetaan erityisesti graafikkona, mutta hän teki myös maalauksia ja veistoksia. Harsti aloitti grafiikan tekemisen 1920 -luvun alussa ja hän toimi pitkään Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ja Taideteollisuuskeskuskoulun grafiikan opettajana. Harstille myönnettiin Pro Finlandia mitali 1950. 10 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen teos 1973, paljastettu alkuperäisellä paikallaan 1974, kunnostettu 2015 valurauta, 190 x 40 cm 11

VEIKKO HAUKKAVAARA SAMMAKKO Lapilan päiväkodin piha, Paloasemantie 8 Lapilan päiväkodin rakennusvaiheessa tilattiin kustannusarvioon sisältyneellä määrärahalla taideteos lapsia varten taitelija Veikko Haukkavaaralta. Tuloksena oli ruostumattomasta teräksestä hitsattu pullea sammakko, joka sai heti lasten suosion. Toiminnallisen teoksen on tarkoitus antaa virikkeitä, kestää lasten leikit ja antaa lapsille käsitys taiteesta. Veistos onkin osoittautunut todelliseksi käyttötaiteeksi. Lentokoneasentajana ja lehtipiirtäjänä työskennellyt Veikko Haukkavaara (1921 2004) oli itseoppinut taiteilija, joka piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä lähes 50-vuotiaana 1970. Näyttely oli menestys ja hän siirtyi päätoimiseksi taiteilijaksi. Haukkavaaran tavaramerkki oli metallipaloista hitsatut teokset, erityisesti linnut ja muut eläimet, mutta hän on tehnyt myös ihmisiä kuvaavia veistoksia. Hänen teoksissaan on huumorin pilkettä. Haukkavaaran veistoksia on ympäri maata koulujen ja päiväkotien pihoilla, mutta etenkin hänen kotikaupungissaan Tampereella, kuten myös useissa museoissa. 12 Keijo Sahrman Paljastettu 1976 Ruostumaton teräs, 120 x 105 x 110 cm 13

14 Paljastettu alkuperäisellä paikallaan 1976 kiillotettu ruostumaton teräs, 140 x 100 cm Paljastettu 1982 maalattu teräs, 100 x 100 cm Paljastettu 1991 maalattu teräs, 300 x 250 cm KARI HUHTAMO RELIEFI Keravanjoen päiväkoti, Jurvalantie 7 PUNAISTA, KELTAISTA JA SINISTÄ Kalevan päiväkoti, Ritakatu 5 RELIEFI (PERHONEN) Ahjon koulu, Ketjutie 2 Keravanjoen päiväkodin ulkoseinään sijoitettu Kari Huhtamon reliefi on hankittu Viron koulurakennuksen (nykyinen Kalevan koulu) valmistumisen yhteydessä 1976. Teos otettiin talteen koulun peruskorjauksen yhteydessä ja siirrettiin nykyiselle paikalleen kun Keravanjoen päiväkoti valmistui 2012. Kalevan päiväkodin valmistumisen yhteydessä Keravan kulttuurilautakunta tilasi taideteoksen rakennuksen ulkoseinään lasten kauneudentajuun vetoamiseksi. Päiväkodin sisäpihan herkkä muotosommitelma on kuvanveistäjälle tunnusomainen. Teoksen yläosaan kuului alkujaan kiillotettu teräspallo, joka on valitettavasti kadonnut. Taiteilija ei itse nimennyt teostaan, mutta se tunnetaan nimellä Punaista, keltaista ja sinistä. Kuvanveistäjä Kari Huhtamolta tilattiin Ahjon koulun valmistuessa rakennuksen ulkoseinään reliefi. Teos on polttomaalattua ruostumatonta terästä. Lapset ovat nimenneet reliefin Perhoseksi, mutta kukin voi tulkita teoksen omalla tavallaan. Risto Kostia Keravan taidemuseo Helena Kinnunen Keijo Sahrman 15

KARI HUHTAMO Rohtovehka Keravan terveyskeskus, Metsolantie 2 Keravan terveyskeskuksen edessä sijaitseva Kari Huhtamon Rohtovehka sai nimensä julkisen nimikilpailun tuloksena. 300-kiloisen teräsveistoksen työnimi oli Lehvä, mutta taiteilija korosti, ettei sen tule sitoa lopullista nimeä. Teos hankittiin terveyskeskuksen rakennushankkeeseen ns. prosenttiperiaatteella, mikä tarkoittaa että noin prosentti rakennuskustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Kolmisen metriä korkea veistos muodostaa kokonaisuuden vesialtaan ja -suihkujen kanssa. Altaat toteutettiin kaupungin omana työnä kuvanveistäjän piirustusten mukaan. 16 Paljastettu 1978 Vesiallasveistos, kiillotettu ruostumaton teräs, 294 x 114 x 107 cm Keijo Sahrman KARI HUHTAMO (s. 1943) Kari Huhtamo aloitti uransa taidemaalarina ja figuratiivisena veistäjänä, mutta hänet tunnetaan parhaiten omaperäisestä abstraktista tyylistään, jossa geometriset ja selkeät muodot yhdistyvät sulaviin orgaanisiin linjoihin. Huhtamon veistokset on useimmiten tehty kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä ja niiden herkkyys ja lennokkaat muodot vangitsevat katsojan. Keravan Rohtovehka on tästä hyvä esimerkki. Huhtamon veistoksissa teollinen, raskas teräs muovautuu kepeiksi taideteoksiksi, jotka keskustelevat niihin heijastuvan tilan kanssa. Hänelle työskentelyn tärkeä lähtökohta onkin ympäristö, johon teos sijoitetaan. Huhtamon teoksissa aistii usein myös leikkimielisyyttä ja iloa. Kuvanveistäjä on tehnyt uransa aikana lukuisia julkisia veistoksia. Hän on Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen ja Lapin yliopiston taiteen kunniatohtori. 17

7 Heikki Häiväoja ja Antero Poppius SIRKUSMUISTOMERKKI Kauppakaari 17 Keravan kauppakaarella sijaitseva Sirkusmuistomerkki tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa Sirkushevosina. Vuonna 1979 juhlavin menoin paljastettu teos on hankittu kunnioittamaan paikallisen Sariolan tivoli- ja sirkussuvun toimintaa keravalaisen talkootyön tuloksena. Teoksen paljasti akateemikko Matti Kuusi. Muistomerkissä laukkaa viisi lasikuituista karusellihevosta, joihin otettiin muotti Sarioloiden karusellihevosesta. Teoksen suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja (s.1929) ja sen valmisti opettaja Antero Poppius (1922 2005), jolla oli asiantuntemusta lasikuidun käsittelystä. Muistomerkin juurella on pyöreä laatta, jossa lukee Sirkus- ja tivolija elävien kuvien näytäntöjen uranuurtaja J.A.W. Grönroos (1861 1916) aloitti Keravalla 15.6.1888 sirkus- ja tivoliesitykset. Sirkusmuistomerkki suunniteltiin toiminnalliseksi taideteokseksi, jossa lapset saavat leikkiä. Teoksesta tulikin osittain juuri toiminnallisuuden myötä keravalaisille tärkeä ja muistorikas paikka. Suosittu teos ei kuitenkaan kestänyt kovaa käyttöä ja sirkushevoset pääsivät ajan saatossa huonoon kuntoon. Lasikuituisten hevosten kunnostamiseksi perustettiin pedagoginen konservointihanke Sirkushevoset sairastaa vuonna 2013, jolloin Sariolan tivolitoiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kunnostettu Sirkusmuistomerkki paljastettiin yleisölle Keravan päivänä 2014 ja samana syksynä näki päivänvalonsa Keravan taidemuseon julkaisu Karullislellihevosten kyydissä, Keravan Sirkusmuistomerkin tarina. 18 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen Paljastettu 1979, peruskorjattu 2013 2014 Lasikuitu, Jalustaympyrän halkaisija 6300 cm, hevoset n. 1800 cm korkeita 19

10 HEIKKI HÄIVÄOJA AURINKO ja TUULI Keravan aukio, Kauppakaari 6 Keravan aukio suljettiin ajoneuvoilta loppuvuodesta 1979 ja laatoitettiin seuraavana kesänä. Uuden kävelykadun ja sen keskusaukion kruunasi graniittinen Aurinko ja tuuli -veistos, joka sijoitettiin aukion keskelle 1982. Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja oli mukana aukion suunnittelussa kolmen vuoden ajan. Veistoksen lahjoitti kaupungille Pohjola-yhtiöt, jonka uusi liikekiinteistö valmistui kävelykadun varrelle. Veistoksen jalustan kulmassa pulppuaa pieni suihku, josta vesinoro virtaa kiveen kaiverrettua uraa pitkin alas. Häiväojan ajatuksena oli luoda itsepuhdistuva suihkulähde, joka toimisi samalla juomapaikkana. Taiteilijalle oli tärkeää luoda tasapainoinen kokonaisuus ympäröivän tilan kanssa, Uskon että kun keravalaiset istuksivat tämän aukion laidalla olevilla penkeillä, ei veistos sinänsä heitä häiritse, päinvastoin. Mikäli siinä mietiskellessä herää uusia ajatuksia, on työ saavuttanut tarkoituksensa.. 20 Paljastettu 1982 Graniitti, vesiaihe 175 x 225 cm Keijo Sahrman HEIKKI HÄIVÄOJA (s. 1929) Heikki Häiväoja on ansioitunut kuvanveistäjä, jonka teoksia on monissa kaupungeissa ja julkisissa kokoelmissa. Hän on suunnitellut myös lukuisia mitaleja ja rahoja, kuten pitkään käytössä olleet Suomen yhden ja viiden markan kolikot. Kuvanveistäjänä hänet tunnetaan vahvasta symboliikasta. Taiteellisen työnsä ohella Häiväoja on toiminut opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Taideakatemiassa. Häiväoja on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla 1981, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkillä 1996 ja Suomen Leijonan komentajamerkillä 2012. 21

HEIKKI HÄIVÄOJA TALKOOLAISTEN MUISTOMERKKI Klondyke-talon piha, Kumitehtaankatu 5 Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys ry tilasi 2002 kuvanveistäjä Heikki Häiväojalta muistomerkin kunnioittaakseen yhdistyksen pitkäaikaista puheenjohtajaa Aune Laaksosta (1927 2014) sekä yhdistyksessä aktiivisesti toimineita lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä. Muistomerkin kylkeen on kaiverrettu talkootöihin osallistuneiden henkilöiden nimiä. Veistoksessa on myös Kasimir Häiväojan toteuttama laatta, jossa on kuvattuna Aune Laaksosen kasvot. Yhdistyksellä oli suuri merkitys Keravan taide-elämään. Talkoolaisten pyyteetön työ mahdollisti taidekokoelman ja monen kaupunkiympäristössä näkyvän taideteoksen hankkimisen Keravalle. Aune Laaksonen oli perustamassa Keravan taidemuseota ja toimi sen ensimmäisenä johtajana 1990 2004. Taidemuseo aloitti toimintansa Saviolla, Nokian vanhaan kumitehtaaseen kunnostetuissa tiloissa joulukuussa 1990 ja sitä ylläpiti vuoteen 2010 saakka Keravan Taidesäätiö. Nykyään taidemuseo on liitetty osaksi Keravan kaupungin Museopalveluita. Alkuvuodesta 2012 taidemuseo muutti Saviolta Keravan keskustaan Taide- ja museokeskus Sinkan tiloihin yhdessä Keravan museon kanssa. 22 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen Paljastettu 2004 Kiillotettu punagraniitti, 200 x 92 x 32 cm 23

ALPO JAAKOLA MENNEIDEN SUKUPOLVIEN MUISTOMERKKI Asemanaukion kulmassa 1 Keravan Taide ja Kulttuuriyhdistys teki 1970 -luvun loppupuolella retken kuvataiteilija Alpo Jaakolan patsaspuistoon Loimaalle. Tuolloin heräsi toive saada Keravalle puistossa oleva betoniveistos, jossa on kuvattu ihmishahmoja korkokuvina. Taiteilija ehdotti, että veistoksesta voitaisiin ottaa muotit ja valaa uusi teos pronssista. Mitään korvausta hän ei halunnut. Koska kustannukset pronssivalusta olivat huomattavat, pyysi yhdistys Keravan kaupunkia ja seurakuntaa rahoittajiksi. Tämän lisäksi järjestettiin keräys, johon osallistui paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä lahjoittajia. Alpo Jaakola teki keräystä varten piirroksen, josta otettiin lahjoittajille taiteilijan signeeraamia kirjapainovedoksia. Veistos on tarkoitettu kunnianosoitukseksi menneiden sukupolvien ja Keravaa rakentaneiden ihmisten työlle. Ajatus muistomerkistä oli herännyt viitisen vuotta aiemmin Keravan seurakunnan piirissä. Veistoksen sijoituspaikkaa mietittiin pitkään, mutta lopulta paikka löytyi asemanseudun peruskunnostamisen yhteydessä rautatieaseman edustalta. Taiteellisena asiantuntijana toimi kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Menneiden sukupolvien muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin 12.10.1985. Teoksen vihki silloinen Helsingin piispa Samuel Lehtonen. Alpo Jaakola toivoi teoksen pysyvän Keravalla satoja vuosia, hapettumisen olevan kevyttä ja ilmaston suosiollista. Harjakaton muotoinen veistos koostuu noin 50 pronssipalasta ja se eroaa alkuperäisestä teoksesta paitsi materiaaliltaan myös asettelultaan. Keravan pronssinen teos on korkeaharjaisempi kuin Loimaalla sijaitseva betoniveistos. Muistomerkkiin lisättiin myös betoniset seinämät, jotka estävät veistoksen alle menemisen. 24 Keravan taidemuseo Helena Kinnunen paljastettu 1985 Pronssi, alusta betonia, kaksi puolta, kumpikin 400 x 300 cm 25

ALPO JAAKOLA HUOVINTIEN HISTORIAA V. 900 1991 Sampolan alikulku, keskuskupoli 13 Huovintien historiaa v. 900 1991 oli alkujaan Alpo Jaakolan Mellilän Huovintiellä sijainneen talon aita, jonka taiteilija oli maalannut värikkääseen ja rehevään tyyliinsä. Vaikuttava teos kärsi ulkona sään vaihteluista, joten kun Keravan Taide ja Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Aune Laaksonen pyysi 1985 Jaakolaa myymään aidan, tämä lupasi taideaidan ilmaiseksi sillä ehdolla, että sen tilalle pystytetään uusi aita. Myös Mellilän kunnassa heräsi kiinnostus ympäristötaideteosta kohtaan, mutta neuvottelut ratkesivat Keravan eduksi. Aune Laaksonen hankki tarvikkeet korvaavaan aitaan lahjoituksina ja kuorma auton kuljetuksiin kaupungilta. Taide ja Kulttuuriyhdistyksen talkoolaiset matkustivat Loimaalle rakentamaan aidan Jaakolalle ja paluukuormassa tuotiin taideaita Keravalle. 33 metrisenä sen arveltiin olevan Suomen pisin maalaus. Teos oli pitkään varastoituna kunnes v.1993 valmistuneen Sampolan uuden alikulun arkkitehtisuunnittelusta vastannut kaupungin arkkitehti Risto Kostia ehdotti sille sijaa kupolissa, osana uutta kaupunkitilaa. Historiamaalaus alkaa 900- luvun viikinkiajalta ja päättyy vuoteen 1991. Olen kuvannut aidassa Suomen mennyttä historiaa pakanuuden ajoilta muovikulttuuriin ja vähän sen ohikin kuvaili Jaakola itse teostaan. 26 Teos 1984, Paljastettu 1993 Maalattu lauta, 160 x 3300 cm Keravan taidemuseo Pekka Elomaa ALPO JAAKOLA (1929 1997) Kuvanveistäjä ja taidemaalari Alpo Jaakola tunnetaan mystisistä ja osin surrealistisista teoksistaan. Turhaan häntä ei kutsuttu Loimaan shamaaniksi. Jaakolalle oli luonteenomaista vahva värien käyttö, suurisilmäiset henkilöhahmot ja monipuolinen eri materiaalien ja tekniikoiden hallinta. Jaakola oli luontoihminen ja luontoaiheet sekä luonnonsuojelu näkyvät useissa hänen teoksissaan. Alpo Jaakolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1974 ja professorin arvonimi 1985. 27

5 TAPIO JUNNO KONTAKTI Nikkarin koulu, Keskikatu 5 Toukokuussa 1974 jättimäinen rekka kaarsi edellisenä syksynä valmistuneen Keravan uuden yhteiskoulurakennuksen pihaan. Leveälahkeisiin housuihin sonnustanut nuoriso kerääntyi ihmettelemään lavetilla lepäävän veistoksen suuruutta ja komeutta. Teos oli kuvanveistäjä Tapio Junnon (1940 2006) Kontakti. Maan suurin alumiiniveistos on saatu Keravalle, kertoivat lehdet kun veistos paljastettiin pari päivää myöhemmin. Tuohon aikaa Kontaktin komea profiili näkyi aina rautatieasemalle saakka. Veistos hankittiin ns. prosenttiperiaatteella, jonka mukaan kaupungin rakennushankkeiden budjetista noin prosentti suunnataan julkiseen taiteeseen. Nykyään Keravan lukiona tai Nikkarin kouluna tunnetun rakennuksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Arno Savela piti ilman kilpailua valittua, aluksi Puhekuplat-nimellä kulkenutta veistosta toimivana ehdotuksena, vaikka kolmekymppinen taiteilija olikin vasta uransa alussa ja näyttöä isoista hankkeista oli vielä vähän. Tapio Junnon teos ei vain kuvannut ihmisten välistä vuorovaikutusta, vaan kokosi nuoret jalustalle istuskelemaan. Veistoksen päälle sai kiivetä kenenkään kieltämättä tai teoksen vahingoittumatta. Keravan kaupunki hankki Kontaktin kiillotetusta pronssista valmistetun pienoismallin kokoelmiinsa 2012. 28 Paljastettu 1974 Hiekkapuhallettu alumiini, 360 x 525 x 222 cm Keijo Sahrman 29

6 TAPIO JUNNO IHMISPUU Nikkarin koulu, Keskikatu 7 Tapio Junnon Ihmispuu-veistos hankittiin taiteilijalta Nikkarin koulun peruskorjauksen yhteydessä. Se sijoitettiin toiselle puolelle rakennusta kuin Junnon viisitoista vuotta aiemmin pystytetty Kontakti-veistos. Taiteilijan kahdelta eri aikakaudelta peräisin olevat teokset muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Pronssisessa Ihmispuussa on kuvattu taiteilijalle tutut tyylitellyt ihmispäät. Teoksen voi tulkita kuvaavan yhdessä olemisen ja tekemisen voimaa, yhteistä kasvua ja ihmisten keskinäistä riippuvuutta, mutta myös irtikasvamisen kivuliaisuutta. Tapio Junnon sanoin Ihmishahmot pyrkivät kuvaamaan sitä, kuinka me kaikki täällä elämme yhdessä, kuin samasta puusta kasvaneina. 30 Paljastettu 1989 Pronssi, 139 x 35 cm Keravan taidemuseo Helena Kinnunen TAPIO JUNNO (1940 2006) Pronssiveistosten vahva tekijä Tapio Junno tunnetaan erityisesti ihmishahmoistaan. Hänen teostensa pääosassa on usein kasvoton jokamies. Junno oli humanisti, joka tulkitsi taiteen keinoin ihmisenä olemista ja elämän monimuotoisuutta. Hänen veistoksilleen on tunnusomaista kiillotetun pronssin ja rosoisen pinnan vuorovaikutus sekä valon ja varjon vastakohtaisuus. Junno oli tuottelias julkisten veistosten tekijä ja hänen teoksiaan on useilla paikkakunnilla. Kuvanveistäjä oli kaksi kertaa mukana Neljä taiteilijaa Keravalla -näyttelyissä (1985 ja 2003), jotka järjestettiin aluksi Nikkarin koulun salissa ja Keravan taidemuseon perustamien (1990) jälkeen museossa. Julkisten veistosten lisäksi Keravan taidemuseon kokoelmassa on 5 Junnon pienoisveistosta. Tapio Junno palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1989. 31

2 ERKKI KANNOSTO VOLMARI ISO-HOLLO Paasikivenkatu 9 Keravan keskustassa paljastettiin Volmari Iso-Hollon kunniaksi näköispatsas vesiestettä ylittävästä juoksijasta 1994. Veistoshanketta varten oli kaksi vuotta aiemmin perustettu toimikunta, joka hankki taiteilijan ja järjesti varojen keräyksen. Varojen hankkimiseksi myytiin mm. Erkki Kannoston tekemää pronssista pienoismallia veistoksesta. Keräykseen osallistuivat lukuiset keravalaiset liikelaitokset ja myös Keravan kaupunki oli hankkeessa vahvasti mukana. Veistoksen asento on peräisin juoksijaa kuvaavilta filmeiltä. Volmari Fritijof (Vomma) Iso-Hollo (1907 1969) on tunnetuimpia keravalaisia. Hän voitti 3000 m estejuoksussa kultamitalin kaksissa olympialaisissa, Los Angelesissa 1932 ja Berliinissä 1936. Lisäksi hän sai Los Angelesissa 10000 m juoksussa hopeaa ja Berliinissä samalla matkalla pronssia. Hän juoksi estejuoksun maailmanennätyksen 1933 ja paransi sitä Berliinissä 1936. Suomen mestaruuksia Iso-Hollolla oli kuusi. Hän edusti uransa aikana useita seuroja, mm. Keravan Veikkoja ja myöhemmin Keravan Urheilijoita. Volmari Iso-Hollo äänestettiin 2014 kaikkien aikojen keravalaiseksi. Erkki Kannosto (s. 1945) on Suomen taideakatemian koulun käynyt kuvanveistäjä, joka on tehnyt useita julkisia veistoksia. Hänen teoksiaan on monissa kokoelmissa. Taiteilijantyönsä ohella Kannosto on toiminut opettajana mm. Taideteollisessa korkeakoulussa ja Pekka Halosen akatemiassa Tuusulassa. 32 Paljastettu 1994 Pronssi 430 x 210 cm, jalusta 150 x 108 x 27 cm, vesiaihe 810 x 360 cm Keijo Sahrman 33

TAINA Kurtze ja ERIK KURTZE LIEKKIKUKKO Paloaseman torni, Alikeravantie 35 Keravalle valmistui vuonna 1980 uusi paloasema Ali-Keravantien varrelle. Rakennuksen kustannuksiin sisällytettiin osuus taiteen hankkimiseksi. Silloinen kaupunginjohtaja Yrjö Ahomaa tunsi keramiikkataiteilijat Taina ja Erik Kurtzen, joilla oli tuolloin asunto ja ateljee Mäntsälässä. Heiltä tilattiin paloaseman tornin ulkoseinään suuri keramiikkareliefi, Liekkikukko. Teos on harvinaisen kookas valkosavesta tehty keramiikkatyö. Reliefi koostuu 45 osasta ja painaa lähes 2000 kg. Suuresta koostaan huolimatta teosta ei havaitse helposti paloaseman korkeasta letkujenkuivaustornista. Taina Kurtze (s. 1937) on Suomen taideakatemian käynyt keramiikkataiteilija, jolla on ollut keramiikka-ateljee yhdessä Erik Kurtzen kanssa Mäntsälässä 1971 1983 ja Perniössä vuodesta 1984. Yhteisen työskentelyn Kurtzet aloittivat 1966. Taina Kurtze on tehnyt monia julkisia teoksia eri kaupungeille ja yrityksille ja hänen teoksiaan on myös lukuisissa kokoelmissa. 34 Keijo Sahrman Paljastettu 1981 Valkosavi, 360 x 250 cm 35

3 VEIKKO LEPPÄNEN J. K. PAASIKIVEN MUISTOMERKKI Paasikivenaukio, Paasikivenkuja Lahden Paasikivenaukiolla seisoo kuvanveistäjä Veikko Leppäsen 1960-luvun alussa tekemä kokovartaloveistos J. K. Paasikivestä. Veistoksen yläosasta hankittiin toisinto Keravalle 1970, jolloin Paasikiven syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Suurelle kivelle sijoitettu Paasikiven rintakuva paljastettiin 1974 ja se on kauppalantalon vaakunan jälkeen kaupungin toinen julkinen taideteos. Juho Kusti Paasikivi (1870 1956) toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1946 1956 ja sitä ennen kolmen hallituksen pääministerinä. Vuonna 1917 Paasikivi osti Keravan Ahjosta Jukolan tilan, jota hän isännöi vuoteen 1953. Maatila oli tilanhoitajan hoidettavana, mutta Paasikivi vietti siellä usein aikaa. Nykyisin tilalla toimii Paasikiven Nuorisokylän Säätiön lastenkoti. Tilan entisessä päärakennuksessa, Paasikartanossa, on J. K. Paasikivelle omistettu historiahuone. Sen edustalla olevassa salissa on kookas Paasikiven pronssireliefi Paasikiven linja, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö. Reliefin on lahjoittanut Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys. Veikko Leppänen (1918 1969) teki uransa aikana useita sankaripatsaita ja Karjalaan jääneiden muistomerkkejä. Ehkä tähän vaikutti se, että hän oli syntynyt Karjalassa Käkisalmella. Myöhemmin Leppänen asui ja työskenteli Lahdessa, jossa sijaitsee myös hänen ehkä tunnetuin teoksensa, Mannerheimin ratsastajapatsas (1959). Risto Kostia 36 Paljastettu 1974 (vai 1970?) Pronssi rintakuva 80 x 50 cm, jalusta punaista graniittia 300 x 200 x 360 cm 37

Kerava ja Antti Maasalo Keravan Kävelykeskustan suunnittelussa otettiin taide oleelliseksi tekijäksi pyrittäessä muodostamaan viihtyisää ja esteettistä kaupunkiympäristöä. Keravan kaupunkitekniikka, puistoosasto ja kuvanveistäjä Antti Maasalo tekivät pitkään yhteistyötä luoden Keravan keskustaan hienon veistoskokonaisuuden, joka lähenee kokonaisvaltaisen taidekäsityksensä puolesta ympäristötaidetta. Yhteistyö alkoi 1980- luvun alussa kun kävelykadulle ja sen varrella sijaitseviin puistoihin haettiin leikkimiseen sopivia veistoksia. Kävelykadun leikkiveistosten materiaalina käytettiin lähinnä puuta, mutta myöhemmin teosten materiaaliksi vaihtui teräs. Työ eteni kävelykeskustan rakentamisen myötä tiiviinä vuoropuheluna, 7 jossa taiteilijalle esiteltiin suunnitelmia ja toiveita, joiden perusteella tämä teki luonnoksia, joista valittiin toteutettavat teokset. Taideteoksille ei ollut omaa määrärahaa, vaan ne olivat osa kokonaissummaa, jolla kävelykatua rakennettiin. Kävelykatukokonaisuus palkittiin valmistuessaan Vuoden ympäristörakenne palkinnolla 1996. Kuvanveistäjä Antti Maasalo (1918 1969) tunnetaan värikkäistä ja kookkaista teoksistaan. Hänelle on tunnusomaista yhdistää teoksissaan väri, liike, valo ja usein myös vesi. Teosten liikkuvat, pyörivät osat, valon vaihtelu ja veden virtaaminen luovat niihin vahvan liikkeen ja muutoksen tunnun. Abstrakteissa veistoksissa on usein myös leikkisyyttä. Kuvanveistäjä onkin tehnyt paljon taidetta lapsia varten. Antti Maasalo on saanut valtion taidepalkinnon 1974 ja lastenkulttuurin valtionpalkinnon 1982. Maasalo on tehnyt yli 80 julkista taideteosta ja hän on yksi poikkitaiteellisen Dimensioryhmän perustajajäsenistä (1972). 38 39

15 16 ANTTI MAASALO ILON HETKET Sampolan aukio, Sampolankaari YLLÄTTÄVÄ KOHTAAMINEN Sampolankaaren itäpää Sampolan aukion suunnittelu lähti toiveesta saada aukion keskelle vesiaihe. Kuvanveistäjä Antti Maasalon Ilon hetket on valo-tuuliteos, johon kuuluu suihkulähde. Veistoksen yläosassa on tuulessa liikkuvia värikulmioita ja peilejä, jotka heijastavat valoa ja vesialtaan välkettä. Suihkulähteen vesi on ohjattu tekemään tiettyä kuviota ja veistos on valaistu iltaisin. Vesielementtiä korostettiin aukion pinnoitteen kuvioinnilla. Laatat kaartuvat kohti suihkulähdettä luoden mielikuvan suihkulähteeseen virtaavasta vedestä, joka jatkuu läpi Sampolan tunnelin. Ajatuksena oli, että myös tunnelin toiselle puolelle, Puuvalonaukiolle, olisi tullut vesiaihe ja veistos. Antti Maasalon Yllättävä kohtaaminen -veistoksen nimi liittyy teoksen sijaintipaikkaan. Sampolan aukiolta Keravan kirkon suuntaan käveltäessä odottaa Sampolankaaren päässä Yllättävä kohtaaminen. Maasalon mukaan teokset onkin ennemmin koettava, ei niinkään ymmärrettävä. Veistoksen materiaali ja värit liittyvät taiteilijan kokonaissuunnitelmaan Keravan kävelykeskustan teoksista. Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen teokset Paljastettu 1994 Keijo Sahrman Teräs, värivalot 6000 cm, vesiallas, halkaisija 2800 cm Teräs, tuuliveistos, Korkeus 4000 cm, halkaisija 1800 cm 40 41

17 ANTTI MAASALO KIRJOKANSI Sampolankatu 9 Keravan kaupungin yhteistyö taiteilija Antti Maasalon kanssa jatkui Sampolan kaupunginosassa veistoksella Kirjokansi. Teosta suunniteltaessa lähtökohtana oli, että veistos ja sen läheisessä kirkkopuistikossa kasvava mänty valaistaan niin, että ne muodostavat päätteen kävelykadulle. Kirjokannen ympärille istutettiin kukkivia rusokirsikoita, joissa on kauniit kevät- ja syyssävyt. Puuntaimet oli tarkoitus kasvaessaan valaista teoksen yläluukkuihin sijoitettavilla pienillä lampuilla niin, että puut kukintoineen hohtavat pimeydessä. Taide, valo ja viherrakentaminen tuovat tunnelmaa ja laatua julkiseen kaupunkitilaan. On tärkeää, että teokset ovat nähtävissä myös pimeällä. Antti Maasalolle on olennaista huomioida teosta ympäröivä luonto ja luonnon ja taiteen välinen kokonaisuus. Kuvanveistäjä onkin kertonut, että hänelle on merkityksellistä olla mukana suunnittelussa alkuvaiheesta lähtien: Taideteoksen valmistuttua on sitten voitu tarkkailla, miten luonto ja rakennettu ympäristö toimii ja muuttaa ilmettään vuodenaikojen vaihtuessa. Silloin viimeistään huomataan, miten suuri merkitys taiteella on kaupunkikuvassa ja mitä se merkitsee sekä asukkaille että kaupunkiin saapuville vierailijoille. Taideteoksen tulee parhaimmillaan virittää ohikulkijalle juhlahetki arjen keskelle. 42 Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen Paljastettu 1994 Maalattu teräs, valaistus 1500 x 1100 x 1100 cm 43

8 ANTTI MAASALO KLOVNI (3 kpl) Kauppakaaren länsipää, Aurinkomäki ja Sampolanpuisto Antti Maasaloa pyydettiin suunnittelemaan opasteet kävelykadun leikkipaikoille. Kyltteihin haluttiin sirkusteema ja yhteistyössä taiteilijan kanssa päädyttiin klovneihin. Leikkisän värikkäät Klovnit opastavat leikkipuistoihin Sirkusmuistomerkin, Aurinkomäen ja Sampolan aukion vieressä. Antti Maasalo suunnitteli kävelykadulle myös muita opaskylttejä osana kävelykadun kokonaissuunnitelmaa. Kylttien haluttiin sopivan yhteen taideteosten kanssa ja toistavan samaa muotokieltä ja värimaailmaa. Keravan vaakunasta poimitut värit olivat osa kokonaisnäkemystä. Kylttien sininen sävy haettiin mahdollisimman läheltä Keravan vaakunan sinistä väriä ja keltaisen sävyn haluttiin toistuvan myös keskustan katupinnoitteissa. Samoja sävyjä käytettiin myös puunsuojissa ja roskakoreissa. Samoja sävyjä käytettiin myös puunsuojissa ja roskakoreissa. 44 Paljastettu 1995 Leikkipaikan tunnukset, Korkeus 6000 cm, halkaisija 1800 cm Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen 45

9 ANTTI MAASALO MATKALLA Kauppakaari 12 Keravan kävelykadusta valmistui viimeisenä pohjoispää. Pitkälle kävelykadulle haluttiin luoda kohtaamispaikkoja, tiloja joissa ihmiset voisivat pysähtyä ja tavata. Suunnitelmaan liittyivät veistokset Sampolan aukiolla, Puuvalonaukiolla ja Kauppakaaren pohjoispäässä. Näistä toteutuivat Antti Maasalon Ilon hetket Sampolan aukiolle ja tämä Matkalla-veistos Kauppakaarelle. Paikalle haluttiin tuuliviirimäinen teos, josta taiteilija teki ehdotuksia. Veistos on ruostumatonta terästä ja siinä on useita tuulessa pyöriviä osia. Kepeä teos sopii hyvin kaupunkikuvaan. Julkisen taiteen suunnittelussa on omat haasteensa, kuten Antti Maasalo on kertonut: Taiteen toteutus kaupunkiympäristöön on haasteellinen tehtävä, koska teoksen on pärjättävä runsaasti efektejä sisältävässä katukuvassa, mutta se ei saa olla kuitenkaan häiritsevästi esillä tai päälle tunkeva. 46 Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen Paljastettu 1995 Ruostumaton teräs, tuuliveistos Korkeus 7000 cm, halkaisija 2700 cm 47

4 ANTTI MAASALO OODI VEDELLE Keravan keskuspuisto Keravan keskuspuistossa levittäytyy Antti Maasalon laaja vesialtaan käsittävä ja useasta osasta koostuva teoskokonaisuus Oodi Vedelle. Noin 120 metriä pitkässä ja 25 metriä leveässä altaassa yhdistyvät Antti Maasalon teräsveistokset, vesi, valo ja musiikki. Vedestä heijastuvat värikkäät pinnat, vesisuihkujen muuttuva liike ja iltaisin vaihtuvat värivalot muodostavat vaikuttavan näkymän. Teokseen kuuluu sitä varten erikseen sävelletty musiikki (n. 15 min), jonka on säveltänyt Sibelius-Akatemian lehtori Otto Romanowski. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä Antti Maasalon kanssa. Oodi Vedelle sisältää kolme vesielementtiä: Vesihiisi (suurin kaari), Vesiholvi (altaan keskiosassa) ja Vesikeijut (pienet vesisuihkut, jotka käännetään talveksi suppuun). Teoskokonaisuuden valaistus mahdollistaa sen, että teos toimii myös iltaisin sekä talvella kun valot piirtävät veistosten luomat kuviot lumeen. Vesielementtien kanssa samaan muotokieleen tehdyt Maahiset nousevat maasta Keskuspuiston viheralueilla. Maahisilla on myös toiminnallinen funktio kasvitukina. 48 Keravan kaupunki: Jukka Nissinen Paljastettu 2005 Maisemaveistos, metalli, vesi, valo, musiikki Otto Romanowski 49

ERIK MÄKINEN KATKENNUT NUOLI Killan koulu, Sarvimäentie 35 Kuvanveistäjä Erik Mäkinen (s. 1951) asui ja vaikutti aikoinaan Keravalla. Killan koulun uudisrakennuksen taidehankinta päätettiin tilata kaupungin omalta taiteilijalta. Taideteoksen hankintaan varattiin puoli prosenttia rakentamismäärärahoista. Pihalle sijoitettu pronssiveistos kuvaa maahan iskeytynyttä ja katkennutta nuolta. Teos seisoo asfalttialustalla, joka kupruilee osoittaen nuolen iskeytymän voimaa. Mäkiseltä tilattiin myöhemmin taideteos myös Marttilan päiväkodin sisätiloihin. Keravalta taiteilija muutti Turkuun, jossa hän toimi mm. kuvanveiston ja mitalitaiteen opettajana Turun taideakatemiassa. 50 Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen Paljastettu 1985 Pronssi, 320 x 100 cm 51

12 TARU MÄNTYNEN OI NEITOPERHO Keravan vanhan kauppalantalon puisto, Aleksis Kiven tie 4 Oi neitoperho -veistos on toteutettu edesmenneen Keravan kauppalanjohtajan Unto Suomisen ja hänen vaimonsa testamenttilahjoituksella. Pariskunta testamenttasi omaisuutensa Keravan kaupungille sillä ehdolla, että varoilla pystytetään Keravalle nuorta tyttöä esittävä veistos heidän nuorena kuolleen tyttärensä muistoksi. Testamentin toiveen toteuttamiseksi järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Taru Mäntynen. Veistoshankkeen toimikunta valitsi teoksen sijoituspaikaksi entisen kauppalantalon puistikon. Oi neitoperho kuvaa nuorta tyttöä, joka koulutiellään innostuu kädelleen istahtavasta perhosesta niin, että koulukirjat putoavat maahan. Kuvanveistäjä Taru Mäntynen (S. 1944) tunnetaan pronssisista veistoksistaan, jotka hän usein myös valaa itse. Pitkän uransa aikana hän on ollut yksi kuvanveiston ja modernin pronssivalutyön tiennäyttäjistä Suomessa. Mäntysellä on oma vahva käsiala, jossa on usein läsnä myyttisyys ja kertomuksellisuus. Varkaudessa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä on tehnyt lukuisia julkisia veistoksia ja hänen teoksiaan on monissa museoissa. Mäntynen on saanut useita palkintoja veistoskilpailuissa ja hänelle on myönnetty useita tunnustuspalkintoja. 52 Paljastettu 2008 Pronssi, 160 x 80 x 100 cm, jalusta graniittia, 270 x 170 cm 53

HEIKKI W. VIROLAINEN KAIKKI MAAILMAN ASEETTOMAT RAUHANTEKIJÄT Klondyke-talon puisto, Kumitehtaankatu 5 Heikki W. Virolaisen Rauhantekijät on yksi taiteilijan pääteoksista. Värikkäästi maalattu lasikuituveistos valmistui 1972. Vietnamin sodasta järkyttynyt taiteilija halusi vedota rauhan puolesta: Ihmiskunta on vielä niin brutaali, että nojaa väkivaltaan. Kun ihminen pystyy rakastamaan vihollistaan, aseita ei enää tarvita. Teoksen hahmon pitelemä kruunu symboloi yhteistajuntaa, sitä, että sama elämä katsoo itseään kaikkien silmistä. Uskontojen ja kaiken elävän yhteyteen uskonut Virolainen on kuvannut veistoksessa neljän eri ihmisrodun yhteisen kasteen ja koristellut teoksen kullatuin tekstein: OM-MANI, PADME-HUM (buddhalainen pyhälause, jalokivi lootuskukassa), SINÄ OLET MINUN RAKAS POIKANI ja MAAILMAN KAIKKI ASEETTOMAT RAUHANTEKIJÄT KRUUNATAAN JUMALAN POJIKSI, joka on muokattu Matteuksen evankeliumista. Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys hankki teoksen 1989 tulevan taidemuseon maamerkiksi Saviolle ja lahjoitti sen Keravan kaupungille. Ennen Keravaa veistos on ollut esillä mm. Berliinissä, Brysselissä ja Esplanadin puistossa Helsingissä. 54 Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen Paljastettu 1970-luvulla Maalattu lasikuitu, 680 x 230 x 210 cm 55

HEIKKI W. VIROLAINEN KALA Kanniston päiväkoti, Kannistonkatu 3 Kanniston päiväkodin rakennushankkeeseen sisällytetyllä määrärahalla hankittiin päiväkodin ulkoseinään taideteos Heikki W. Virolaiselta. Kookas kalaa esittävä reliefi on valmistettu teräksestä. Kirkkailla väreillä maalattu ja geometrisillä muodolla leikittelevä veistos on hyvin tunnusomainen Virolaiselle. Kuvanveistäjä yhdisti usein esitttäviin aiheisiin abtrakteja värisommitelmia. Virolainen teki useita kala-aiheisia teoksia, mutta hänelle aihetta tärkeämpää oli muoto. Värien tarkoitus oli korostaa ja tehostaa muotoja. Lukuisten eläinaiheisten teosten taustalla saattoi olla myös Virolaisen ajatus siitä, että ihmisten ja eläinten kohtalo on yhteinen. 56 Paljastettu 1979, kunnostettu 2015 Maalattu teräs, 121 x 170 cm HEIKKI W. VIROLAINEN Kuvanveistäjä Heikki W. Virolainen (1936 2004) tunnetaan omaperäisistä ja värikkäistä veistoksistaan, joissa hän käytti mm. puuta, metallia ja lujitemuovia. Virolainen oli teosofi ja hän näki taiteen ihmisille tärkeänä ja elvyttävänä voimana, pyhänä arjessa. Hyvä taiteellinen ilmaisu hyvässä paikassa vaikuttaa katsojaan ylevöittävimmin kuin tuhat saarnaa. Taiteilija haki aiheensa usein mytologiasta ja oli kiinnostunut mm. primitiivisestä taiteesta. Korkeimmat taidemuodot Virolaiselle olivat abstrakti taide ja musiikki. Hän korosti intuitioon perustuvaa ilmaisua ja sekoitti teoksissaan esittäviä-, abstrakteja- ja geometrisiä elementtejä. Virolainen teki useita julkisia veistoksia ja hänen teoksiaan on kokoelmissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Heikki W. Virolaiselle myönnettiin Valtion taidepalkinto 1969, Pro Finlandia -mitali 1994 ja taiteen Suomi-palkinto 1995. 57

18 TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA Kultasepänkatu 2 www.sinkka.fi Taide- ja museokeskus Sinkassa toimivat Keravan taidemuseo ja Keravan museo. Taide- ja museokeskuksen nimi viittaa keravalaiseen puusepänteollisuuteen, mutta myös museotoimintaa varten kunnostettuihin ja vuonna 2012 avautuneisiin kauniisiin tiloihin. Sananmukaisesti Sinkka tarkoittaa vahvaa puuliitosta, ns. lohenpyrstöliitosta, joka on kuvattu myös Keravan vaakunassa. Puuliitoksen tavoin Taide- ja museokeskus limittää Keravan museon ja Keravan taidemuseon toiminnot tiukasti toisiinsa, tuo ne saman katon alle ja tarjoilee kävijöilleen unohtumattomia elämyksiä korkeatasoisen taiteen ja keravalaisen kulttuurihistorian parissa. Keravan taidemuseo: Helena Kinnunen 58 59

TAidetta julkisessa tilassa Tämä julkaisu käsittelee Keravan kaupungin julkisia veistoksia, joita on hankittu 1970-luvulta alkaen. Monet teoksista on toteutettu rakennushankkeisiin sisällytetyillä taidemäärärahoilla, ns. prosenttiperiaatteella. Periaatetta sovellettiin hyvin tuloksin 1990-luvulle saakka. Lisäksi kaupunkitilassa on katutaidetta, arkkitehtonisia yksityiskohtia sekä muiden tahojen omistamia teoksia ja muistomerkkejä. Veistotaidetta edustavat mm. Keravan kirkon pääoven yllä oleva Raimo Rautatieasema koristava Auli Korhosen teräsreliefi Elävä valo, 1998. Keskustan Heinon kalkkikireliefi Evankelistat, 1988 ja seurakuntatalon seinää Osuuspankin seinästä löytyy Marjatta Weckströmin pronssinen Toimialue vuodelta 1976. KERAVAN TAIDERASTIT Tekstit: Rauno Hänninen Helena Kinnunen Risto Kostia Pekka Saarenmaa Kuvat: Risto Kostia Keijo Sahrman Keravan taidemuseo Jukka Nissinen Symboli Advertising i Asemansilta Sampolankatu Kirkko Taitto: Laura Kauppinen Paino: Painojussit Oy, Kerava Paperi: G-print Kansi: Alpo Jaakola Menneiden sukupolvien muistomerkki 1985 (yksityiskohta). Kuva Keravan taidemuseo. Painettu: Lokakuu 2015 Julkaisija: Keravan Taidemuseon ystävät ry Sibeliuksen tie 60 Sinkka

62