Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto
Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen 7.10.2015 2
Kansallisesta tilanteesta yleisesti Kirjastot ovat verrattain notkeasti huomioineen toimintaympäristön muutoksen. Maahanmuuttajabarometrien (TEM 2012 & 2010) mukaan kirjasto on maahanmuuttajien keskuudessa käytetyin vapaa-aikapalvelu - liki 80% vastaajista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen vuoden sisällä. Kirjastopalvelut pitivät kärkeä myös maahanmuuttajien arvioissa siinä, miten hyvin palvelut vastasivat heidän tarpeitaan. Kaksi kansallista resurssikeskusta: Helsingin Monikielinen kirjasto ja Espoon Venäjänkielinen kirjasto. OKM rahoittaa molempien toiminnan. Kirjastolla on menossa tässä suhteessa iso kansallinen kehitysponnistus: Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus. Espoo mukana tekemässä sitä. 7.10.2015 3
Mitä annettavaa yleisellä kirjastolla on maahanmuuttajille (ja kaikille muillekin kuntalaisille)? Kasvokkainen asiakaspalvelu laajalla aukioloikkunalla erilaisissa arjen tietotarpeissa Kirjallisuusaineisto Musiikki-ja kuunnelma-aineistot Elokuva- ja peliaineistot Kulttuuritapahtumat Opastukset, pedagoginen toiminta Kohtaamistila Toiminta-areena, toiminnallisen oppimimisen kenttä Pääsy osalliseksi tietoyhteiskunnasta Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 7.10.2015 4
Miten Espoossa huomioidaan monikulttuurinen toimintaympäristö? Kokoelmat: tarjoamme tietoa ja kulttuuria yhteensä yli sadalla kielellä (omasta hyllystä & Helmet- ja kaukolainojen välityksellä) aineistovalintamme painotuksissa käytetään apuna ajantasaisia väestötietoja Järjestämme kirjastonkäytön & tietoyhteiskuntataitojen opastuksia tarpeen mukaan yleisimmillä maahanmuuttajakielillä Asiakkaiden osallisuus pyritään myös mahdollistamaan kielirajojen yli (esim. Palvelutorista somalinkielinen asukastilaisuus) Lasten kotikielen hallintaa tuetaan pontevasti: tarjoamme satutunteja yleisimmillä maahanmuuttajakielillä ja tuemme maahanmuuttajalasten kielitaidon kehittämistä (mm. Ilo lukea -tapahtumakiertueet) Lisäksi tuotetaan muita tarpeen mukaisia toimintoja: esim. läksykerhoja ja kielikahviloita (osin yhteistyössä järjestöjen kanssa) Kuntalaisten omaehtoisen aktiivisuuden mahdollistaminen: tilojen tarjoaminen ja tapahtumien järjestäminen yhdessä kuntalaisten omien yhteisöiden kanssa Prosessien miettiminen, piiloisten kynnysten poistaminen 7.10.2015 5
Moninaisuusnäkökulman edistämisessä apuna moninainen henkilökunta Espoon kaupunginkirjaston tavoitteena on edistää moninaisuusosaamista henkilöstössään. Keinoina ovat olleet alueen kannalta relevantin kieli- ja kulttuuriosaamisen painottaminen rekrytoinneissa suunnitelmallinen positiivisen erityiskohdetelun käyttäminen rekrytoinneissa (mm. kaupungin maahanmuuttajien rekrytointimallin keinoin) Lisäksi tarjoamme aktiivisesti kieliharjoittelu-, työkokeilu- ym. paikkoja 7.10.2015 6
Tukena rakenteet Omistajuus monikulttuurisesta työstä johtoryhmätasolla yhdellä aluejohtajalla (tällä hetkellä Anni Kääriäisellä) Espoon kirjastojen monikulttuuristen palveluiden asiantuntijat eri toimipisteistä muodostavat oman verkostonsa, joka kokoontuu säännöllisesti. Verkostolla on oma koordinaattorinsa (tällä hetkellä erikoiskirjastonhoitaja Jasmin Lappalainen) Hyviä käytäntöjä vaihdetaan myös Helmet-alueen kirjastojen yhteisessä SESAM-ryhmässä Toiminnan suunnittelun näkökulmasta monikulttuurisuusnäkökulma läpäisevästi: tarinatyö, tuloskortit, seurattavat tunnusluvut jne. 7.10.2015 7
Uudet haasteet pakottavat jatkuvaan kehittymiseen Pakolaiskriisi Erityistarpeiset maahanmuuttajat: vähemmistöt vähemmistössä Lisäksi vuosina 2015-2016 pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisenä kehittämisen maalina selkokielinen viestintä kasvokkain ja kirjallisesti 7.10.2015 8