Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: Metsäteho Oy puunkorjuu, puutavaran kaukokuljetus, kustannukset Helsinki 1997 Metsätehon raportti 32 8.12.1997 1
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET... 4 PUUNKORJUUN OLOSUHTEET... 8 PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET...12 PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUS- MATKAT...16 Metsätehon raportti 32 8.12.1997 2
TIIVISTELMÄ Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3 vuonna 1996. Kustannukset alenivat 3 % edellisestä vuodesta. Koneellistamisaste nousi samana aikana 82 %:sta 86 %:iin, mikä oli harvennushakkuiden osuuden vähenemisen ohella merkittävin syy kustannusten alenemiseen. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Puutavaran kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset alenivat noin 3 %. Keskimääräinen kaukokuljetusmatka oli 132 km. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Puutavarasta 79 % toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli vajaat 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannustiedustelun yhteydessä koottiin tiedot hakkuutavoittaisista keskeisistä puunkorjuuolosuhteista ja kotimaisen puun puutavaralajeittaisista kaukokuljetusmatkoista vuonna 1996. Puunkorjuussa rungon keskikoko oli ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden kuin Metsähallituksen keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin 113-117 km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 3
JOHDANTO Metsäteho on vuosittain koonnut tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumääristä ja kustannuksista. Tilasto on kerätty Metsähallitukselle ja puuta hankkiville metsäteollisuusyrityksille tai niiden puunhankkijoille suunnatulla postikyselyllä, jossa on kysytty oman puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannukset ja puumäärät. Näin ollen tilasto ei pidä sisällään hankintapuun korjuumääriä eikä -kustannuksia. Vuonna 1996 hankintapuun osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 18 %. Vuoden 1996 korjuumääriä ja kustannuksia koskeva kysely tehtiin helmimaaliskuussa 1997. Kyselyyn vastasivat A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, UPM-Kymmene Oy, Vapo Timber Oy ja Visuvesi Oy. Vastanneiden osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 88 % vuonna 1996. Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumäärä- ja kustannustilasto on julkaistu Metsätehon katsauksena 3/1997. Tässä raportissa julkaistaan yksityiskohtaisemmat kustannustiedot sekä lisäksi puunkorjuun olosuhdetiedot ja kotimaisen puun puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat. Tiedot perustuvat em. puunhankkijoiden vuonna 1996 korjaamiin ja kuljettamiin kuorellisiin raakapuumääriin. Hakkuupalkat ovat sivukustannuksineen. Muut kustannukset ovat suoranaisia arvonlisäverottomia kustannuksia ilman välillisiä kustannuksia. Tilastotietoja antaneille yrityksille voidaan eri toimeksiannosta laatia raportti, jossa yrityksen kustannus- ja olosuhdetietojen lisäksi on vertailu muiden yritysten keskiarvoihin sekä yrityskohtaisiin minimi- ja maksimikeskiarvoihin. PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET Kyselyyn vastanneiden puunhankkijoiden puunkorjuun kokonaismäärä oli 34. milj. m 3 vuonna 1996. Kokonaiskorjuukustannukset olivat 1.67 mrd. mk. Runsas viidennes puumääristä oli korjattu yhdistetyllä korjuumaksulla, josta hakkuun ja metsäkuljetuksen osuutta ei pystytty erottelemaan. Hakkuun koneellistamisaste oli noussut edellisen vuoden 82 %:sta 86 %:iin. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 4
TAULUKKO 1 Korjuun kustannukset ja puumäärät vuonna 1996 Hakkuu- ja kuljetustapa Kustannukset, milj.mk Puumäärä, milj.m 3 Moottorisahahakkuu 329,5 4,9 Koneellinen hakkuu 572, 21,6 Hakkuu yhteensä 91,5 26,5 Metsäkuljetus 467,5 26,5 Yrittäjäkorjuu 299,9 7,5 Korjuu yhteensä 1 669, 34, TAULUKKO 2 Manuaalisen ja koneellisen hakkuun osuudet vuonna 1996 Kaikki hakkuut, % minimi maksimi kaikki Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuumenetelmä Harvennushakkuu, % minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, % minimi maksimi kaikki 32 9 65 1 35 14 1 45 68 35 91 9 65 1 86 55 99 Yhteensä 1 1 1 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kaikki Min. Maks. 1 91 9 86 68 65 55 35 Harvennus Päätehakkuu Kaikki 99 Kuva 1. Koneellistamisaste 1996, % korjuumäärästä. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 5
Puunkorjuun yksikkökustannusten kehitys on 199-luvulla ollut yleensä laskeva. Vuodesta 1994 vuoteen 1995 kustannukset nousivat 7 %. Vuonna 1996 kustannukset laskivat 3 % edellisestä vuodesta ja puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3. Merkittävin syy kustannusten alenemiseen oli koneellistamisasteen nousu erityisesti harvennushakkuissa ja harvennushakkuiden väheneminen. Vuonna 1996 yritysten ja Metsähallituksen korjaamista puumääristä 27 % tuli harvennushakkuilta ja 63 % päätehakkuilta. Vuonna 1995 harvennushakkuiden osuus puumääristä oli 3 %. TAULUKKO 3 Korjuun yksikkökustannukset vuonna 1996 maksimi Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuu keskimäärin kaikki Hakkuu- ja kuljetusmenetelmä Harvennushakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Kaikki, mk/m 3 minimi 8,3 33,9 9,2 52,9 28, 64,9 67,2 3,9 77,3 39,3 26,1 43,5 23,3 12,2 31, 26,5 16,5 33, 56,1 27,8 88,5 27,7 19,1 64,9 34,1 22,2 66,6 Metsäkuljetus 2,9 17,3 24,1 16,8 14,2 18,4 17,7 15,5 2,1 Yrittäjäkorjuu 57,4 51, 61,8 35,3 34,9 58, 39,9 39,6 61, Korjuu keskimäärin 72,5 48,2 92,4 41,5 33,2 49,4 49,1 37,9 63,1 mk/m 3 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kaikki Min. Maks. 8,3 33,9 9,2 39,3 26,1 43,5 56,1 27,8 88,5 2,9 17,3 24,1 57,4 51, 61,8 72,5 48,2 92,4 Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 2. Harvennuskorjuun kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 6
mk/m 3 Kaikki Min. Maks. 7, 6, 5, 4, 3, 2, 52,9 28, 64,9 23,3 12,2 31, 27,7 19,1 64,9 16,8 14,2 18,4 35,3 34,9 58, 41,5 33,2 49,4 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 3. Päätehakkuun kustannukset 1996, mk/m 3. mk/m 3 9, Kaikki Min. Maks. 8, 77,3 7, 6, 5, 4, 3, 2, 67,2 3,9 26,5 16,5 33, 34,1 22,2 66,6 17,7 15,5 2,1 39,9 39,6 61, 49,1 37,9 63,1 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 4. Kaikkien hakkuiden kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 7
TAULUKKO 4 Harvennushakkuun osuus, % kaikista hakkuista Harvennushakkuu, % kaikki minimi maksimi 27 8 55 % 6 Kaikki Min. Maks. 55 5 4 3 27 2 1 8 Kuva 5. Harvennuksen osuus 1996, % korjuumäärästä. Keskimääräiset korjuukustannukset nousivat harvennushakkuussa noin 2 % ja alenivat päätehakkuussa 1,5 % vuodesta 1995. Eniten kustannukset nousivat edelleen moottorisahahakkuussa, koska koneellisen hakkuun osuuden kasvaessa metsureiden hakattavaksi jäävät vain kaikkein pienirunkoisimmat tai muuten huonoimmat leimikot. Moottorisahahakkuun yksikkökustannukset nousivat harvennushakkuussa 14 % ja päätehakkuussa 3 %. PUUNKORJUUN OLOSUHTEET Puunkorjuussa rungon keskikoko on ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Vain päätehakkuussa rungon koko ja kertymä olivat koneellisessa korjuussa selvästi aalista korjuuta suuremmat. Harvennushakkuissa nämä eivät juuri poikenneet toisistaan koneellisessa ja aalisessa korjuussa. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 8
TAULUKKO 5 Korjuuolosuhteet Hakkuutapa ja korjuumenetelmä Rungon koko, dm 3 Ajomatka, m Kertymä, m 3 /ha Työmaan koko, m 3 Kaikki Muut kuin Mhs Ensiharvennus 82 275 45 465 185 - aalinen korjuu 8 274 5 64 16 - koneellinen korjuu 85 276 4 284 21 Muu harvennus 151 257 63 42 227 - aalinen korjuu 152 248 6 532 132 - koneellinen korjuu 15 26 65 379 248 Päätehakkuu 37 213 149 834 452 - aalinen korjuu 257 27 19 1 616 167 - koneellinen korjuu 313 213 154 748 466 dm 3 /r 35 311 313 3 25 257 2 15 151 152 15 1 82 8 85 5 1. harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 6. Rungon koko, dm 3 /r. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 9
m 3 25 2 275 274 276 257 248 26 215 27 213 15 1 5 1. harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 7. Ajomatka, m. m 3 /h 18 16 14 151 154 12 19 1 8 6 4 45 5 4 63 6 65 2 1. harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 8. Hakkuukertymä, m 3 /ha. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 1
Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Koneellisen korjuun työmaakoot olivat tuntuvasti aalisen korjuun työmaakokoa suurempia. Ensiharvennuksessa koneellisen korjuun työmaakoko oli viidenneksen, muussa harvennuksessa kaksi kertaa ja päätehakkuussa kolme kertaa suurempi kuin aalisessa korjuussa. Olosuhdetietoja ovat ilmoittaneet ensi- ja muusta harvennuksesta Enso Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto, Pölkky Oy ja UPM-Kymmene Oy Tehdaspuun osalta sekä päätehakkuusta lisäksi Koskitukki Oy, Vapo Timber Oy ja UPM-Kymmene Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osalta. m 3 Kaikki Muut kuin Mhs 18 16 1616 14 12 1 8 6 4 465 64 284 42 532 379 844 748 2 1. harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 9. Työmaan koko, m 3. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 11
PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET Puutavaran kaukokuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 1.3 mrd. mk ja kokonaiskuljetussuorite 5.5 mrd. m 3 km vuonna 1996. Käyttöpaikalle toimitetun kotimaisen puun määräksi ilmoitettiin 41.8 milj. m 3 ja tuontipuun määräksi 6.6 milj. m 3. TAULUKKO 6 Kaukokuljetussuoritteet ja -kustannukset 1996 Suorite Kustannukset Kuljetustapa milj. m 3 % milj. mk % km Autokuljetus yhteensä 3 532 64 1 7 82 Rautatiekuljetus 1 536 28 181 14 Vesitiekuljetus 481 9 46 4 Yhteensä 5 549 1 1 298 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Auto, suorite Auto, kust. R-tie, suorite R-tie,kust. Vesi, suorite Vesi, kust. Kuva 1. Kuljetussuoritteiden ja kustannusten osuudet 1996, %. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 12
Kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuina kustannukset alenivat 3 %, joka vastaa 199-luvun kustannustrendiä. Keskimääräinen kuljetusmatka oli 132 km, joka on 4 km pidempi kuin edellisenä vuonna. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Vesitiekuljetusmatka lyheni ja muiden kuljetusmuotojen matkat pitenivät edellisestä vuodesta. Autokuljetus on edelleen tärkein puutavaran kuljetusmuoto maassamme, 79 % puutavarasta toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Autokuljetuksen osuus säilyi ennallaan, rautatiekuljetuksen osuus kasvoi ja vesitiekuljetuksen osuus väheni yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä kaikkea puuta kuljetettiin jossain kuljetusketjun vaiheessa autolla, koska muut kuljetusmuodot vaativat lähes poikkeuksetta autolla tehtävän alkukuljetuksen. Pitkästä kuljetusmatkasta johtuen rauta- ja vesitiekuljetuksen osuudet kuljetussuoritteesta olivat suuremmat kuin niiden osuudet puumääristä. Tuontipuu, jonka määrä väheni kolmanneksella edellisestä vuodesta, kuljetettiin käyttöpaikalle pääasiassa rautateitse. TAULUKKO 7 Kaukokuljetuksen puumäärät 1996 Kuljetustapa Kotimainen puu Tuonti 1 m 3 % 1 m 3 % Autokuljetus tehtaalle 33 128 79,2 991 14,9 asemalle 6 27 15, 261 3,9 Rautatiekuljetus 6 59 15,8 5 383 81,1 Rautatiekuljetusketju 6 59 15,8 5 383 81,1 vesistöön 1 917 4,6 76 1,1 Uitto 1 395 3,3 48,7 Aluskuljetus 76 1,7 215 3,2 Vesitiekuljetusketju 2 11 5, 263 4, yhteensä 41 315 98,8 1 328 2, Kaikkiaan 41 818 1, 6 637 1, Metsätehon raportti 32 8.12.1997 13
km 35 Keskim. Min. Maks. 3 25 2 15 1 5 tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 11. Kuljetusmatkat 1996, km. mk/m 3 6, 5, 4, 3, 2, 1, 27,5 26,4 29,8 19,9 16, 27,8 Keskim. Min. Maks. 27,5 18,4 34,7 46,5 39,6 5,3 17,4 16, 19, 16,6 1,8 25, 32,9 13,9 44,5 37,9 28,3 54,3 25,9 24,3 29,7 31, 26,8 34,2, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 12. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 14
p/m 3 km 7, 6, 55,9 Keskim. Min. Maks. 61,3 5, 4, 3, 2, 1, 29, 22,9 4,1 41,7 31,9 11,8 1,2 13,7 16,8 15,2 2,1 4,2 27,5 7,2 4,3 12,1 14,4 4,6 2,7 14,1 11,5 17,8 3,3 24,8 4,2 23,4 21,7 41,7, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 13. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, p/m 3 km. km 3 Keskiarvo Minimi Maksimi 25 2 15 1 5 Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuva 14. Puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat 1996, km. Metsätehon raportti 32 8.12.1997 15
PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUSMATKAT Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin 113-117 km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Yrityksittäiset minimi- ja maksimikeskiarvot olivat havutukilla 45-48 km ja 136-176 km, vanerikoivulla 84 ja 133 km, kuitupuulla 75-78 km ja 196-255 km. Suurimmat maksimikeskiarvot olivat mänty- ja koivukuitupuulla. Keskiarvot on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). TAULUKKO 8 Kaukokuljetusmatkat, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskim., Minimi ja maksimi, km km min. maks. Autokuljetus tehtaalle 95 68 12 asemalle 48 3 87 Rautatiekuljetus 233 16 254 Rautatiekuljetusketju 277 226 33 vesistöön 43 29 67 Uitto 229 17 285 Aluskuljetus 229 189 3 Vesitiekuljetusketju 268 221 313 yhteensä 85 67 11 Kaikkiaan 132 72 153 TAULUKKO 9 Kaukokuljetuksen yksikkökustannukset, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskimäärin mk/m 3 p/m 3 km Minimi ja maksimi min. maks. min. maks. mk/m 3 p/m 3 km Autokuljetus tehtaalle 27,5 29, 26,4 29,8 22,9 4,1 asemalle 19,9 41,7 16, 27,8 31,9 55,9 Rautatiekuljetus 27,5 11,8 18,4 34,7 1,2 13,7 Rautatiekuljetusketju 46,5 16,8 39,6 5,3 15,2 2,1 vesistöön 17,4 4,2 16, 19, 27,5 61,3 Uitto 16,6 7,2 1,8 25, 4,3 12,1 Aluskuljetus 32,9 14,4 13,9 44,5 4,6 2,7 Vesitiekuljetusketju 37,9 14,1 28,3 54,3 11,5 17,8 yhteensä 25,9 3,3 24,3 29,7 24,8 4,2 Kaikkiaan 31, 23,4 26,8 34,2 21,7 41,7 Metsätehon raportti 32 8.12.1997 16
TAULUKKO 1 Puutavaralajeittaiset kaukokuljetusmatkat 1996 Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuljetusmatka, km Keskiarvo* 115 167 113 149 117 147 Minimi 48 77 45 78 84 75 Maksimi 136 255 173 196 133 255 * Keskiarvo on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). Metsätehon raportti 32 8.12.1997 17