Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat

Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat Loppuraportti 2012 2014 Pikes Oy Ritva Ruokolainen

1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tavoitteet... 3 1.1 Tavoitteet joiden osana hanke on... 3 1.2 Tavoitteet joihin hankkeella pyritään... 3 2. Hankkeen toteutus 1.6.2012 28.2.2014... 4 2.1 Toimenpiteet yleisesti... 4 2.1.1 Ruunaa Nurmijärvi alue (Monikäyttö kelkat/koiravaljakot)... 4 2.1.2 Valtimo Vuokatti- yhteys... 10 2.1.3 Juuka Koli- maareittiyhteys... 14 2.1.4 Nurmes Bomba Hyvärilä- rengasreitti (monikäyttö, mönkijät kesäaikaan)... 19 2.1.5 Hiihtovaellusreitti majatalosta majataloon... 24 2.2 Aikataulu... 29 2.3 Resurssit... 30 2.4 Toteutuksen organisaatio... 30 2.5 Kustannukset ja rahoitus... 30 2.5.1 Hankkeen kustannusarvio... 31 2.5.2 Hankkeen yksityisrahoitusosuudet... 32 2.5.3 Hankkeen toteutuksen jatko... 33 2.5.4 Hankkeen kustannusten toteutuminen... 33 2.6 Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely)... 33 2.7 Toteutusoletukset ja riskit... 33 2.7.1 Toteutusoletukset... 33 2.7.2 Toteutuksen riskit... 34 3. Yhteistyökumppanit... 34 4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset... 34 4.1 Hankkeen tulokset... 34 4.2 Hankkeen vaikutukset... 35 4.3 Hankkeen epäonnistumiset... 35 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 35 6. Omia ajatuksia projektista... 36 7. Ohjausryhmän lausunto projektista... 36

2 Hankkeen toteuttaja: Hankkeen nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Kauppatori 1 75500 Nurmes Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat Hankkeen numero: 17632 Hankkeen Dnro: 996/3570-2012, toteutusaika 18.11.2011-28.02.2014 Yhteenveto hankkeesta: Pielisen Karjalan Reitistöjen Uudet Urat - hankkeen keskeisin tavoite on lisätä seutukunnalla nykyisten moottorikelkkauraston virkistys- ja matkailukäyttöä. Nykyinen urasto on luotu maakuntaan kolmenvuosikymmenen aikana ja sitä hallinnoi Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry. Reitistöä ei ole uudistettu tai kunnostettu merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana, jolloin sen käyttökelpoisuus ja turvallisuus ovat heikentyneet. (Vanhojen reittiosuuksien kartoittaminen) Pielisen Karjalan Reitistöjen Uudet Urat hankkeessa tehdään reitistöjen kehittämis- ja investointisuunnitelmat viiteen kohteeseen: 1) Ruunaa Nurmijärvi alueelle, 2) Valtimo Vuokatti yhteysreitille 3) Juuka Koli yhteysreitille (ml. Kolin alue) 4) Nurmes - Bomban Hyvärilä rengasreitille 5) Puukarin Pysäkki Männikkölän Pirtti välinen hiihtovaellusreitti. Suunnitelmassa tehdään esitykset ko. reitistöjen laatutason, monikäyttöisyyden sekä liikenneturvallisuuden nostamisesta ja ko. kohteiden reitteihin tukeutuvien matkailupalvelujen tuotteistamisesta. Lisäksi suunnitelmassa tehdään esisuunnitelmat ko. kohteissa käynnistettäväksi esitettävistä kehittämis- ja investointitoimenpiteistä. Muita hankkeen tehtäviä ovat kelkkaurien moninaiskäytön, sopimuskäytäntöjen, ylläpidon, ympäristö- ja turvallisuusasioiden sekä matkailutuotteiden kehittäminen. Hanke toteuttaa maakunnallisen Reiteistä Traileiksi -hankkeen määrittämiä kehittämistavoitteita Pielisen Karjalan seudulla ja Juuassa. Hanke on sisarhanke Keski-Karjalan Jetina ry:n rahoittamalle Virkku -virkistysuraston kehittäminen hankkeelle (DNRO 1438/3570-2009). Ongelmat hankkeessa: Rahoituksen järjestäminen hankkeelle (v.2012), johon vaikutti monet tekijät: 1) Yritykset olivat investoineet ja sateinen kesä ei tuottanut riittävästi rahaa heille. 2) Viimevuosina on ollut hankkeita useampia ja kohderyhmäksi muodostunut samat yritykset, josta johtuen summat yritystä kohden pieniä Hanke alkoi aikana, jolloin monien kesälomat alkoivat, ja tätä vaikutusta kesti syksylle asti. Tämä vaikeutti yhteydenluomista yhteiskumppanien kanssa. Matkailuyrittäjien kiireet yritystoimissaan kesän ja syksyn aikana, että olisi voinut tavata ja saada selvityksen tehtyä. Alueen kelkkauria ei ole kartoitettu tarkasti karttapohjille ja epämääräisesti piirretyt ura osuudet vaikeuttivat selvitystyötä. Hankkeen edetessä sopimusneuvottelujen hidas eteneminen oli vaikeutena muiden tarvittavien selvitysten saamiseksi suunnitelluille uraosuuksille. Muutosten toteuttaminen alkuperäisistä suunnitelmista oli myös pitkien neuvottelujen takana.

3 1. Hankkeen tavoitteet 1.1 Tavoitteet joiden osana hanke on Hanke toteuttaa maakunnallisen Reitistä Traileiksi - hankkeen määrittämiä kehittämistavoitteita Pielisen Karjalan seudulla ja Juuassa. Hanke on sisarhanke Keski- Karjalan Jetina ry:n rahoittamalle Virkku virkistysuraston kehittämis - hankkeelle. Kelkkaurien turvallisuuden kehittämiseksi kerätään hyvät käytännöt jo toteutetuista toimenpiteistä (mm. Keski-Karjalan kelkkaurahanke). Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat on Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukainen hanke, jossa ohjataan matkailu- ja ympäristörakentamistoimintaa ja joka perustuu tasokkaaseen suunnitteluun ja on korkealaatuista, ympäristövastuullista ja kuvastaa paikallista identiteettiä. Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukainen, jossa painotetaan kestävää matkailua ja virkistyskäyttöä seuraavasti: - ainutlaatuiset neljä vuodenaikaa Pohjois-Karjalan matkailuvalttina - luontoarvojen korostaminen - olemassa olevien resurssien hyödyntäminen 1.2 Tavoitteet joihin hankkeella pyritään Vanhojen urien kunnontarkistus, turvallisuustekijät, korjaustoimenpiteiden suunnittelu, uudet linjaukset ja uusi sopimusmalli (Reitistä Traileiksi hankkeen kanssa) Ohjausryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessa 14.6.2012 hankesuunnitelman osalta, että keskitytään hankesuunnitelman tehtävien osalta 7.2 kohdan viiteen pääkohtaan. Alueet joiden suunnitteluun keskitytään ensisijaisesti: 1. Ruunaa Nurmijärvi alue (30 km urasto VRY:n hoidettavaksi ja uraston käyttöoikeussopimus yhteiskäyttönä moottorikelkat ja koiravaljakot) 2. Valtimo Vuokatti yhteys: nykyistä suorempi yhteys Valtimolta Vuokattiin 3. Juuka Koli maareittiyhteys (pois vesialueilta) 4. Nurmes Bomba- Hyvärilä rengasreitti. (uutena reitille mönkijäkäyttö kesäksi jo moottorikelkka- ja koiravaljakkoyhteiskäyttöön) 5. Hiihtovaellusreitti majatalosta majataloon (Puukarin Pysäkki Männikkölän Pirtti). Reitistön siirtosuunnitelma vesistöosuuksilta pois Pielisen ja Haapajärven kohdalla, reitistön kunnossapitokustannusten jakaminen kuntien ja yrittäjien kesken.

2. Hankkeen toteutus 1.6.2012 28.2.2014 2.1 Toimenpiteet yleisesti 4 - hankkeen alussa selvitetty taustatietoja eri osa-alueiden tämänhetkisestä tilanteesta ja eri tahojen yhteyshenkilöiden kanssa järjestetään kokoontumisia tilanteen kartoittamiseksi. - yksityisen rahoitusosuuden kerääminen puuttuvalta osalta. - yhteydenotot eri yhteistyötahoihin ja niistä materiaalin kasaaminen. - talkootyöosuuksien sopiminen eri tahojen kanssa ja talkootyökirjanpidon ohjaaminen. - kartta-aineistojen hankinta suunnittelun pohjaksi. - maanomistusselvitystyöt uusien linjauksien osalta - sopimusten sisällön tarkistus monikäyttöön suunniteluilta linjauksilta ja tämän hetkisen käyttöön liittyvät rajoitukset suunnittelun pohjaksi - selvitetään viranomaisten lupa-asiat uusien urien tienylityskohdista ja suunnitelmiin huomioitavista turvallisuustekijöistä. - selvitetään uriin vaikuttavat luvat ja säännökset, kuten turvallisuustekijät ja ympäristöasiat. - sähkölinjoille tulevilta osuuksilta Pohjois-Karjalan Sähköltä lausunto uran sijoittumisesta ja huomioitavista määräyksistä. - sopimusneuvottelut maanomistajien kanssa linjausalueilta - karttamateriaalin tuottaminen sovituilta uusilta uraosuuksilta eri osapuolille 2.1.1 Ruunaa Nurmijärvi alue (Monikäyttö kelkat/koiravaljakot) Ensiksi on selvitetty ns. Ruunaan lenkin maanomistajan näkökanta, mitä alueen reitille voi suunnitella erilaisen käytön näkökulmasta. Reitin maa-alueen omistaa Metsähallitus, jonka edustajien kanssa pidettiin alustava palaveri 21.8.2012. Carelian East Pointin ja Metsähallituksen kanssa pidettiin palaveri 12.9.2012, jossa käytiin läpi alueen yrittäjien toiveita toteutuksesta ja näkökantoja, joita kannattaisi ottaa huomioon moottorikelkkojen ja koiravaljakkojen yhteiskäytössä, sekä keskustelua miten koiravaljakkojen käyttö huomioidaan yhteisessä sopimusasiapaperissa. Yhteistapaaminen Carelian East Pointin, Metsähallituksen ja Virkistysreitistö yhdistyksen kanssa 8.11.2012, Ruunaan Majalla. Tapaamisia Carelian East Pointin koiravaljakkotapahtumien yhteyshenkilöiden kanssa. Kilpailuiden järjestämisestä ja siihen liittyvien järjestelyiden osalta olevien talkootöiden opastusta ja neuvontaa. Palaveri yhteissopimuksen ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta pidettiin 6.9.2013. Palaverissä sovittiin, että Metsähallitus selvittää ympäristöasiat Pohjois-Karjalan Elyn biologin Arvo Ohtosen kanssa. Sopimus allekirjoitetaan 2014 entisen sopimuksen umpeuduttua yrittäjä Jarkko Peltolan kanssa. Sopimuspohja yhteiskäytön osalta käytiin läpi palaverissa, sopimus tulee Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen hallintaan. Yleisesti käytöstä sovittiin, että uran kierto olisi yksisuuntainen, merkinnät ovat selkeät ja riittävät vahinkojen estämiseksi. Uran sopimusleveys olisi 3 m ja kyseinen uraosuuden pohja hoidettaisiin kelkalla tampaten. Uraa pidettäisiin ns. luomuuraosuutena, jolla saadaan kelkkojen kulkunopeudet pidettyä pienempinä.

5 Kuvakooste ns. Ruunaan lenkiltä Kuva on otettu Haapavitjan sillalta. Ylitys tampparilla ei olisi mahdollista.

6 Metsäalueelta Suoalueelta

7 Koiravaljakkouran tulo ns. Ruunaan lenkille Vaaramaisemaa

8 Levähdyspaikka. Matkan varrelta. Koiravaljakkolaisten teettämä varoitusmerkki yhteiskäyttöreiteille 2013.

9 Kelkkaura on osaksi kesällä vaelluspolkuna, kuva on ennen Siikakosken ylityspaikalle tuloa.( uran maastossa ) Siikakosken ylityspaikka.

10 2.1.2 Valtimo Vuokatti- yhteys Uran suunnittelua varten selvitettiin alussa, että ovatko maakuntarajan ulkopuolen reittien yhteydet voimassa. Selvitettiin miten uusi yhteys toteutetaan, että saadaan huomioitua reittiyhteydet matkailuyrityksille. Nykyisessä reitissä Savon puolella olevalle Metsäkartanolle ja sieltä Sotkamoon olevassa reitissä on Valtimon puolella käyttökielto reittiä yhden maanomistajan kohdalla. Tutkittiin, voiko reittiin tehdä muutos, jolla saataisiin myös suorempi yhteys Sotkamoon. Reitti jos suunniteltaisiin kulkemaan VT 6 itäpuolelta. Valtimo- Sotkamo välillä tulee monessa kohti vaikeus, joko päästä matkailuyrityksiin tai Savon puolen reitteihin. Rautatien ylitykset tuottavat vaikeuksia, sillä ratahallinto on jo nyt kieltänyt radan ylityspaikkoja. Todennäköisin vaihtoehto on löytää linjaus niin, että reitti yhtyy Savon puolen reitteihin eri paikasta kuin nykyisin, joka palvelisi myös käytännöllisemmin alueen matkailuyrittäjiä. Valtimon osalla tehtiin linjaukseen selvityksiä, miten käyttökiellossa oleva uraosuus voidaan muuttaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty suunnitellut muutokset, joista olisi maanomistajien kanssa saatu neuvoteltua sopimukset. Sopimukset saatiin näiltä osin neuvoteltua kesällä 2013 Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n hallintaan. Kartta linjauksesta, josta lähdettiin sopimusneuvotteluissa liikkeelle. Linjauksen alku toteutui vaihtoehto II mukaisesti ja loppuosa linjauksesta oli molemmissa sama, jonka mukaan neuvoteltiin sopimukset.

11 Kuitenkin syksyllä 2013 tuli tietoon, että Savo-Karjalan puolen yhteys ei tulekaan samaan kohtaan kuten ennen, vaan yhteyksien välille olisi jäänyt 3-4 km katkeama. Selvitystyöt näiltä osin oli aloitettava pikaisesti maanomistajasopimusten saamiseksi vielä projektin aikana. Sopimusneuvottelut saatiin Valtimolla tehtyä, ja uuden linjauksen kokonaispituudeksi tuli 8,36 km.

12 Kuva on Tammikosken sillalta yläjuoksulle päin (Valtimon Pajukoskelta) Ura ylittää Tammikosken sillan, josta se menee n. 5-10 m päähän tien reunasta. Tien suuntaa mukaillen kulkee vanhaa metsäkoneuraa, pienin poikkeamin.

13 Ura lähtee Koppelon suuntaan ennen Purnun tietä. Liitoskohta Savo-Karjalan reitille Pohjois-Savon puolelta on laitettu uudet kelkkareitin opasteet. Valtimon uraosuuden suunta on merkattu kylttiin virheellisesti

14 2.1.3 Juuka Koli- maareittiyhteys Maareittiosuus Juuka Kolinportti, joka yhdistyy vanhaan maareittiin. Reitistä on jo Juuan kelkkakerholaisten tekemä alustava linjaus. Tällä reittiosuudella voidaan lisätä turvallisuutta Juuasta Kolille kuljettaessa ja se mahdollistaa reitin käyttöä pidempään, koska uudella uraosuudella ei ole pitkiä avovesiosuuksia. Tutkittiin, miten saada luvat maanomistajilta kyseiselle uralle. Maanomistaja sopimukset uraosuudelle saatiin neuvoteltua 2013 loppuun mennessä Pohjois- Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen nimiin. Selvitykset rahoituksesta on käynnissä. Selvitettiin ns. Tiehallinnon hallinnoimien tienylityskohtien luvan saantiin vaikuttavat turvallisuustekijät ja vaatimukset, sekä mahdolliset erityisehdot tulevia investointisuunnitelmia ajatellen. Tienylityskohdista laitettiin Elylle karttaaineistoa esiselvitystä varten. Esiselvitysten perusteella suunnitelmiin tuli muutoksia linjauksen osalle. Näiltä osin tehtiin maanomistajasopimuksiin tarvittavat muutokset. Virkistysreitistöyhdistys haki tienylityskohtiin liittymäluvat, ja ne saivat lupapäätöksen projektin aikana. Sähkölinjoilla kulkevilla osuuksilta on myös selvitettävä Pohjois-Karjalan Sähkön lausunto siitä, mitä erityisehtoja mahdollinen ura aiheuttaa. Lausunnot on saatu alueen sähkölinjaosuuksilta ja turvallisuusohjeet linjastojen osalta. Martovaarantien ylityksestä, linjaus kulkee sähkölinjan vieressä. Nuoli osoittaa linjauksen paikkaa. ( ) Linjausta muutettu ylityskohdan osalta ylityksen liittymäluvan saamiseksi. ( ) Virkistysreitistöyhdistys sai liittymäluvat hyväksyttynä 2013 marraskuussa.

15 Yläpuolella on kartta linjauksesta, josta sopimusneuvotteluissa lähdettiin liikkeelle. Suunnitelmiin tuli muutoksia Juuan puolen päässä ja joiltakin osin myös matkan varrella. Kuva uudelta linjaukselta, joka kulkee enimmäkseen sähkölinjoja pitkin.

16 Maaomistajasopimukset linjaukselle

17 Kartat maastokatselmuksesta puro/norouomien ylityskohdista

18 Metsäalueella puron ylitykseen ei olisi saatu lupaa. Sopimukset uusittiin ylläolevan kuvan mukaisesti.

19 2.1.4 Nurmes Bomba Hyvärilä- rengasreitti (monikäyttö, mönkijät kesäaikaan) Tutkittiin reitin aiemmat sopimukset ja niiden sisältö. Reittiosuutta kierrettiin kesällä 2012. Ajatuksena oli, että reitti olisi kuljettu kesällä mönkijällä, jolloin olisi voinut todentaa mönkijän vaikutukset ympäristöön. Mönkijällä kierto ei olisi antanut tulosta vaikutuksesta, kun metsänhoitotöiden yhteydessä normaalisti kuivilla kohdilla uranpohja oli kaivautunut syville urille kesän sateisuuden takia. Neuvottelut eivät myöskään edenneet alueella. Hyvin merkittävällä kohdalla maanomistajat laittoivat tilansa myyntiin ja eivät halunneet uusia sopimusta mailleen. Tilanne keskeytyi näin ollen kokonaan ja alue on vieläkin myytävänä. Kesällä 2013 tehtiin kuitenkin esiselvitystä uraosuudella alueen biologisista näkökohdista toteuttaa mönkijöiden käyttö kesäisin. Vanhoille uraosuuksille oli tarkoitus teetättää ympäristöselvitykset ja turvallisuussuunnitelmat. Näiden teettämiseen ei ollut edellytyksiä, kun maanomistajasopimusta ei saatu kyseiselle osuudelle. Kyseisen alueen mönkijöiden käytön laajuus olisi pitänyt myös ratkaista. Alueella on biologisesti herkkiä aluekokonaisuuksia, jotka rajoittaisivat kesäkäytön laajuutta. Alue on myös erittäin tärkeä matkailun monipuolisen käytön kannalta. Uraosuus on niitä harvoja osuuksia Nurmeksen ympäristössä, jossa on talvella yhteiskäyttö kelkkojen ja koiravaljakkojen kanssa. Kyseisen alueen monikäytön tilasta pidettiin alueen matkailuyrittäjille infotilaisuus. Projektin keston aikana kyseisen alueen monikäyttöisyyden lisääminen ei tule onnistumaan. Matkailuyrittäjät ja Virkistysreitistöyhdistys ovat esittäneet Nurmeksen kaupungille uraosuuden pysyvyyden saamista esim. reittitoimituksella. Nykyiset sopimukset ovat voimassa 2015 loppupuolelle. Ellunkallioille menevältä tienosalta. Talvella kelkkaurana.

20 Elluntien päästä rantaan menevältä uralta, pohja kivikkoista. Ura lähtee metsäosuudelta talvella kiertämään jäätä pitkin Ellun niemialueen.

21 Elluntieltä metsäosuudelle Revonniemeen päin. Kuvan etualalla näkyy kesän 2012 sateisuus uran pohjasta. Kyseisellä osuudella oli liikuttu metsäkoneilla, mikä oli aiheuttanut painaumia ja rikkonut maapohjaa. Väliläntieltä-Elluntielle olevalla uraosuudella. Tälläkin osuudella oli ajettu metsäkoneilla kesällä 2012.

22 Kuvassa on näkyvissä uranpohjan kivikkoisuus, jota on alueen reitillä useammassakin kohdassa. Paikoin alueen reitti on raivauksen tarpeessa vesoittumisen vuoksi.

23 URAAN VAIKUTTAVA ALUE MYYNNISSÄ OLEVAN TILAN OSALTA

24 2.1.5 Hiihtovaellusreitti majatalosta majataloon Tarkoituksena on saada linjaus hiihtovaellusreitiltä Haapajärven ja Pielisen järviosuuksilta kulkemaan mahdollisimman paljon maa-alueella. Valtimon Haapajärvellä etsitään vaihtoehto, joka lyhentää järviosuutta reitillä ja jonka saa samalla sujuvasti yhdistettyä nykyiseen reittiin. Valtimon osalta mietitään linjaus, selvitetään maanomistajat linjauksen kohdalta ja neuvotellaan uudelle osuudelle sopimukset. Sopimukset hiihtovaellusreitille Valtimon ja Nurmeksen osalle on tehty Pielisen matkailuyrittäjät ry nimiin, ja hoitotoimenpiteet reitillä hoitaa sitä käyttävät matkailuyrittäjät. Nuolella on osoitettu hiihtovaellusreitin uusi ylityspaikka Valtimon Haapajärvellä olevan Mustasalmen yli. Valtimon Haapajärvellä Ylemmällä nuolella on osoitettu paikka josta reitti tulee Mustastasalmesta Mustaniemeen. Alempi nuoli näyttää kulkupaikan Mustaniemen rannassa.

25 Valtimon Haapajärveltä Nuolet osoittavat sovitun reitin kulkupaikan ja kuvan ylälaidassa oleva nuoli osoittaa paikan, jossa uusi osuus yhtyy vanhaan reittiin maa-alueella.

26 Pielisen reitin järviosuuden pienentämiseksi etsittiin maareittiyhteyttä Aronsalmelta Kynsiniemeä kierrellen Männikkölän Pirtille. Linjausvaihtoehtoja hahmotettiin ja tutkittiin eri tavoin. Alueen maanomistajien kanssa oltiin yhteydessä linjausten osalta, että heidän kanssaan päästäisiin sopimukseen vaellushiihtoreitin paikasta. Jos alla olevan kartan mukaisista linjauksista oltaisiin päästy sopimuksiin, tätä osuutta olisi voitu käyttää kesäisin myös vaellusreitin osana Pihlajapuusta Männikkölän Pirtille.

27 Maanomistajaneuvottelujen edistyessä päädyttiin aloittaa maareitin linjaus kartan mukaisesti. Männikkölän Pirtille kulkeva loppuosa kariutui neuvottelussa. Sopimusneuvottelujen jatkuttua keskeytyneeltä osalta on kyseistä osuutta mahdollisuus käyttää maisema- lenkkinä Haasialammelle

28 Lukanpuro-Kynsiniemi hiihtovaellusreitin loppuosa Männikkölän Pirtille Ylläolevan kuvan ympäröidyllä alueella etsittiin lukemattomia vaihtoehtoja sopimusten saamiseksi. Lisäksi näitä vaikeutti toteuttaa maastolliset olosuhteet maanomistajien esittämien vaatimusten mukaisesti. Neuvottelut eivät toteutuneet kahden maanomistajan kohdalta, johon reitin loppuosan saaminen kariutui lopullisesti. Kuva Tammivaaralta, jonne reittiä suunniteltiin. Reitiltä avautuu maisema korkeuksista Pieliselle.

29 2.2 Aikataulu Aikataulu 1.6.2012-28.02.2014 Kuukausi Vuosi Toteutuneet toimenpiteet Kesäkuu 2012 Hankkeeseen perehtyminen, alkuselvitykset nykytilasta yhteistyötahojen kanssa, karttamateriaalien hankinta Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Reitistöjen kartoitusta, turvallisuusasioiden selvittely hankesuunnitelman mukaan, yksityisen rahoituksen hankinta, Syyskuu 2012 uusien reittien osalta maanomistussuhteiden selvittely, vanhojen sopimusten sisällön selvittely monikäyttöisyyden toteuttamiseksi Aloitettiin selvitys reittien alueella olevista maa-alueiden Lokakuu 2012 omistajista ja käytiin heidän kanssaan sopimusneuvotteluja reitin toteutumiseksi. Marraskuu 2012 Joulukuu 2012 Toteutuneet ja toteutettavat toimenpiteet Tammikuu 2013 Selvitetty reittien alueella olevien maa-alueiden omistajat ja on käyty heidän kanssaan sopimusneuvotteluja reittien Helmikuu 2013 toteutumiseksi. Mahdollisia maastokartoituksia on suoritettu tarvittavilla reitti- Maaliskuu 2013 osuuksilla. On pidetty palavereita maanomistajien ja muiden osapuolten Huhtikuu 2013 kanssa monikäyttösopimuksen toteutumiseksi ns. Ruunaan Toukokuu 2013 lenkin osalle Kesäkuu 2013 On pyydetty lausuntoja eri viranomaistahoilta tienylityspaikoista, sähkölinjojen alueista ja ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Heinäkuu 2013 On tuotettu kartta-aineistoa saatujen linjausten osalta. Elokuu 2013 On koottu erillinen raportti urien kunnosta vanhojen kelkkaurien Syyskuu 2013 osalta Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo alueelta. Materiaalin kokoaminen tarvittavilta osin eri alueiden osalta Lokakuu 2013 kelkkakerhojen, P-K:n virkistysreitistöyhdistyksen, Majatalolta - Majatalolle yrittäjien, kuntien ja Pikesin käyttöön. Marraskuu 2013 Loppuraportin tuottaminen projektin osalta (Reitistösuunnittelija toteuttaa) Joulukuu 2013 Tammikuu 2014 Helmikuu 2014 Loppuselvitystyöt ja raportinpainatus (Pikes)

30 2.3 Resurssit Rahoitus näin monisäikeiseen projektiin oli pieni. Varsinkin, kun yksityisrahoitusosuutta oli vaikea saada kasaan projektin alkuvaiheessa. Rahoituksen hankinta vei yllättävän paljon aikaa projektin toteuttamisen resursseista. Vanhojen kelkkareittien kunnontarkistuksen hoitaa Lieksassa Pielisen kelkkakerho, ja se raportoi projektisihteerille selvitysten tekemiseksi. Nurmeksen ja Valtimon osalta tämän hoitavat Nurmeksen kelkkailijat ry ja Juuan osalta Juuan kelkkakerholaiset. Uusien reittiosuuksien maastolinjauksia tekevät talkoolla Juuan kelkkakerholaiset, Valtimolta yksittäiset kelkkaharrastajat ja Majatalolta Majatalolle - reitin yrittäjät talkoojoukkoineen. Koiravaljakkotapahtumien suunnittelun ja kisojen järjestämisen talkootyöt hoitaa Carelian East Point. 2.4 Toteutuksen organisaatio 2.5 Kustannukset ja rahoitus Rahoituspäätöksessä omarahoitusosuuden noustessa 30 prosenttiin jouduttiin projektin alussa etsimään uusia rahoittajia. Ohjausryhmän kokoukseen 3.12.2012 tehtiin selvitys rahoituksen saamisesta. Kokoukseen laadittiin uusi kustannusarvio rahoituspäätöksen muutoksenhakua varten. Budjettia pienennettiin, jotta laskennalliset kustannukset eivät olisi kertyneet niin suuriksi kuin rahoituspäätöksessä oli suunniteltu ja myös talkootyö- osuuksia nostettiin selvittelyjen jälkeen.

31 2.5.1 Hankkeen kustannusarvio Kustannusarvio rahoituspäätöksestä 19.2.2013, Nro33230 KUSTANNUSARVIO 2012 2013 Yhteensä Peruste Kuukaudet (kpl) 9 12 21 Hankkeen kesto 1.4.2012-31.12.2013 (21 kk) Palkkauskulut ja palkkiot 26 540 42 079 68 619 Henkilöstökulut/Reitistösuunnittelija (työsuhteen kesto: vuosi 2012-7 kk, vuosi 2013-11 kk, yhteensä 18 kk) Henkilösivukulut / Reitistösuunnittelija (työsuhteen kesto: vuosi 2012-7 kk, vuosi 2013-11 kk, yhteensä 18 kk) 19 600 31 416 51 016 Palkkataso max. 2800 /kk, sotu 28 %, vuotuinen kustannusnousu 2 %, työsuhteen kesto 1.5.2012-30.11.2013 (18 kk) 5 488 8 796 14 284 28 % (18 kk) Henkilöstökulut/Pikes / Tukipalvelut 900 1 224 2 124 Pikesin tukipalvelujen palkkakustannukset hankkeelle (100 /kk*sotu 28%, 2 % vuotuinen kustannusnousu) (1.4.2012-31.12.2013-21 kk) Henkilösivukulut /Pikes / Tukipalvelut 252 343 595 28 % (21 kk) Ohjausryhmän kokouspalkkiot 300 300 600 Arvio n. 50 / kokous Ostopalvelut 1 027 3 000 4 027 Asiantuntijapalkkiot ostopalveluna (ympäristöselvitykset, turvallisuusselvitykset) 1 027 3 000 4 027 Arvio Vuokrat 3 200 4 400 7 600 Projektipäällikön toimisto ja atk - laitteet/ Pikes 3 200 4 400 7 600 Arvio 400 / kk Kotimaan matkakulut 1 750 4 400 6 150 Matkakulut ajalla 1.6-31.12.2012, 250 /kk 1.1.2013-30.11.2013 400 /kk 1 750 4 400 6 150 Projektipäällikön matkakulut, ohjausryhmän matkakulut, muut mahdolliset matkakulut (esim. ulkopuolinen reittisuunnittelu) Muut kustannukset 1 350 1 800 3 150 Toimistokulut 450 600 1 050 Arvio 50 / kk (21 kk) Kartat, kahvit, ilmoitukset 900 1 200 2 100 Arvio 100 / kk (21 kk) Vastikkeetta hankkeelle tehtävä talkootyö 4 000 11 520 15 520 Erillisen suunnitelman mukaan KAIKKI YHTEENSÄ 37 867 67 199 105 066 RAHOITUSSUUNNITELMA 2012 2013 Yhteensä Peruste Kuukaudet (kpl) 9 12 21 Vaara-Karjalan Leader ry:ltä haettava (EU, Valtio, kunnat) (70 %) 26 507 47 039 73 546 Yksityinen rahoitus (30 % ) 11 360 20 160 31 520 Rahallinen osuus 7 360 8 640 16 000 Vastikkeetta tehty talkootyö 4 000 11 520 15 520 KAIKKI YHTEENSÄ 37 867 67 199 105 066

32 2.5.2 Hankkeen yksityisrahoitusosuudet Yksityisrahoitus osuudet, päätös 19.2.2013, Nro33230 Vastikkeeton työ Määrä a 30 / /h a 10 /h henkilö yhteensä ( ) kelkka + kuljettaja Moottorikelkkakerhot: reittien tarkastaminen (TYÖ TAPAHTUU USEAMMALLA KELKALLA SAMANAIKAISESTI, TURVALLISUUS SYISTÄ) Pielisen kelkkailijat 14 pv Lieksa 3 360 Ylä -Karjalan kelkkailijat sop. Tenho Nissinen 5 pv Nurmes 1 200 5 pv Valtimo 1 200 Juuan kelkkakerho 3 pv 720 Majatalolta-Majatalolle reitin tarkistus 2 pv 480 Koiravaljakkoreitistötapahtumien kehittämiseen ja järjestämiseen liittyvä talkootyö; reittien tarkistus ja kisajärjestelytyöt Yksittäisten henkilöiden ja matkailuyritysten ja kelkkaharrastajien reitistöjen suunnitteluun ja opastamiseen käyttämä työaika 5 pv 1 200 yhteensä 34 pv = 272 h 8 160 50 pv * 8 h = 400 4 000 4 000 Carelian East Point Ry /Lieksa: 42 pv = 336 h 3 360 3 360 koiravaljakkoreitistötapahtumien kehittämiseen ja järjestämiseen liittyvä talkootyö sop. Niilo Tirkkonen 21 hlö x 2 pv 928 (h) 8 160 7 360 15 520 Yksityinen rahoitus 2012 2013 Yhteensä Karelia Expert Oy 1 000 1 000 2 000 VRY/ Pohjois -Karjalan virkistysreitistöyhdistys Ry 1 000 1 000 2 000 Valtimon alueen kelkkailuharrastajat ja yritykset (Puukarin Pysäkki) 500 500 1 000 Ruunaa - Nurmijärvi alueen kelkkailuharrastajat ja yritykset 300 300 600 Juuan ja Kolin alueen kelkkailuharrastajat ja yritykset 1 300 1 300 2 600 Jukolan osuuskauppa /Bomba 1 000 1 000 2 000 Loma-Nurmes Oy / Hyvärilä 1 000 1 000 2 000 Muu yksityinen raha 260 1 540 1 800 Latureitistö-Majatalosta-Majataloon 1 000 1 000 2 000 Yhteensä 7 360 8 640 16 000

33 2.5.3 Hankkeen toteutuksen jatko Hankkeen toteutukselle haettiin jatkoaikaa sopimusneuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Rahoituksen osalta tähän oli mahdollisuus, kun hankkeessa ei voitu toteuttaa ympäristö- ja turvallisuusselvityksiä. Myös muiltakin osin oli mahdollista siirtää rahaa palkkakuluihin. Tästä saatiin myönteinen päätös 29.10.2013 päätösnumero 39031hankeajan jatkamiseksi 28.2.2014 saakka. 2.5.4 Hankkeen kustannusten toteutuminen MENOERITTELY Haetut maksatukset Arvio Kertymä Budjetti 1.1.12-30.6.13 1.7.13-28.2.14 yhteensä 1. Palkka- ja henkilöstökulut 68 619 47 763,48 29672,52 77 436,00 2. Ostopalvelut 4 027 1433,71 1200,29 2 634,00 3. Vuokrat 7 600 1747,71 1725,29 3 473,00 4. Kotimaan matkakulut 6 150 2157,26 1260,74 3 418,00 5. Muut kustannukset 3 150 1524,07 1060,93 2 585,00 6. Talkootyö 15 520 9466,50 6053,5 15 520,00 Yhteensä 105 066 64 092,73 40 973 105 066,00 Rahoitusosuudet: Eu-osuus 31,50 % 33095,79 20189,21 12906,58 33095,79 Valtion osuus 24,50 % 25741,17 15702,72 10038,45 25741,17 Kunnat 14 % 14709,24 8972,98 5736,25 14709,23 Julkinen rahoitus yhteensä 70,00 % 73546,20 44864,91 28681,29 73546,20 Yksityinen rahoitus, rahallinen 15,23 % 15999,80 9761,32 6238,48 15999,80 Yksityinen rahoitus, talkoo 14,77 % 15520,00 9466,50 6053,5 15520,00 Yksityinen yhteensä 30,00 % 31519,80 19227,82 12291,98 31519,80 Kokonaisrahoitus 100,00 % 105066,00 64092,73 40973,27 105066,00 2.6 Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Ohjausryhmä on pitänyt ajalla 1.6.2012 31.1.2014 kuusi kokousta ja yhden sähköpostikokouksen. Kokouksissa on käyty läpi projektin eteneminen ja siihen liittyvät asiat. Seuraava kokous sovittiin aina edellisen kokouksen päätteeksi. 2.7 Toteutusoletukset ja riskit 2.7.1 Toteutusoletukset Toteutus on mahdollista varsinkin, kun rahoitus ja siihen liittyvät asiat saatiin kuntoon Sopimusneuvottelujen onnistuessa uudet osuudet ovat mahdollisia. Monikäyttöisyyden osalla sopimukset ovat mahdollisia, jos kaikkien osapuolten kanssa päästään yhteisymmärrykseen.

34 2.7.2 Toteutuksen riskit 1) Sopimusten saanti maanomistajilta. 2) Talkootyöosuuksien toteutuminen 3) Muut inhimilliset tekijät (sairastuminen, tai muu tekijä.) 4) Yhteiskäyttöreittien toteutuksen näkemyserot eri lajien välillä (turvallisuus ja muut tekijät) 5) Riittääkö suunniteltu aika kaiken toteutumiseen 6) Sopimusneuvottelujen pitkittyminen 7) Rahoituksen riittävyys 3. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneita olivat Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry, Reiteistä Traileriksi hanke, LuontoKolin kasvusysäys, Pielisen kelkkailijat, Ylä-Karjalan kelkkailijat, Majatalolta - Majatalolle reitin matkailuyrittäjät, Carelian East Point Ry, Metsähallitus, Pohjois-Karjalan Sähkö, Tornator, Valtimon, Nurmeksen ja Juuan kunnan teknisen puolen henkilöstöä, Janne Nevalainen, Nurmeksen metsänhoitoyhdistys, yksittäisiä paikallisia kelkkailijoita, Koiravaljakkoyrittäjiä ja muita rahoitukseen osallistuneita yrityksiä. 4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 4.1 Hankkeen tulokset Hankkeessa on tehty erillinen selvitys Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon kelkkaurien kunnosta, turvallisuudesta ja korjaustarpeista. (erillinen Raportti vanhat kelkkaurat) Kyseisessä raportissa on kustannusten laskennassa painotettu, että työn osuuksia hoidetaan pitkälti talkootyönä. Hankeen talkootyöosuudet toteutuivat suunnitelman mukaisesti pienin poikkeuksin. Talkootyö onnistui eri osapuolten kanssa todella hyvin, jopa yli odotusten. Talkootyön rahalliseksi arvoksi kertyi yhteensä 17 505 edestä. Talkootyö ylitti suunnitellun budjetoidun rahallisen määrän 1 985 eurolla. Valtimon Haapajärven hiihtovaellusreitin vesiosuuden pienentäminen toteutui, ja se voitiin ottaa käyttöön jo talven 2012-2013 hiihtokaudeksi. Nurmeksen osalla Kynsiniemeen tehtiin sopimuksia reittiä ajatellen. (Mahdollinen maisemakiertoreittiosuus.) Juuka Koli välillä maanomistajien sopimukset saatiin suunnitellulle välille. Virkistysreitistöyhdistys oli saanut hakemiinsa tienylityksiin liittymäluvat. Uran osalle on saatu ympäristöön liittyvä esiselvitys, mitä alueita tulisi kiertää tai rakennusvaiheessa ottaa huomioon. Pohjois-Karjalan sähköltä on saatu lausunto sähkölinjojen alueella kulkevien uraosuuksien rakentamisessa huomioitavat turvallisuusseikat ja muut asiaan liittyvät seikat. Ns. Ruunaan lenkin osalta saatiin käytyä yhteiskäyttösopimusmalli (moottorikelkat ja koiravaljakot) läpi ja uran käyttöön liittyvien asioiden läpikäynti osapuolten kesken. Sopimuksen allekirjoitusajankohta saatiin sovittua.

35 Valtimolla saatiin tehtyä linjaus ja siihen liittyvät maaomistajasopimukset Savo- Karjalasta tulevalle moottorikelkkareitille. Tältä reitiltä on yhteys Kainuun puolen reittiosuudelle. Uran osalle on saatu Ely-keskukselta ympäristöön liittyvä esiselvitys, mitä alueita tulisi kiertää tai rakennusvaiheessa ottaa huomioon. Pohjois-Karjalan sähköltä on saatu lausunto sähkölinjojen alueella kulkevien uraosuuksien rakentamisessa huomioitavat turvallisuusseikat ja muut asiaan liittyvät seikat. 4.2 Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutuksena on, että vesiosuudet pienenevät saaduilla sopimuksilla kelkkaurien ja vaellushiihdon osalta. Metsähallituksen uraosuudesta ns. Ruunaan lenkki saadaan yhteiskäyttösopimus (koiravaljakot ja moottorikelkat). Sopimusmallipohja Metsähallituksen ja Virkistysreitistöyhdistyksen välille Ruunaan alueelle yhteiskäyttösopimuksesta on Pohjois-Karjalan alueella ainutlaatuinen ja edistää ajattelua monikäyttösopimusten lisäämisestä. Talkootyön merkitys rahalliseen osuuteen nähden on näyttänyt sen, että kun on tahtotila vaikuttaa asioihin, saadaan talkootyöllä merkittävästi pienennettyä rahallisen osuuden määrää. On lisätty myös paikallista asiantuntemusta ja samalla saatu projektille arvokasta työpanosta. Hankkeen myötä kerhot ovat aktivoituneet kunnostamaan vanhoja kelkkauraosuuksia Valtimon, Juuan, Lieksan ja Nurmeksen alueella. 4.3 Hankkeen epäonnistumiset Vanhoille reittiosuuksille ei saatu ympäristösuunnitelmia ja turvallisuusselvityksiä. Näiden toteutus oli mahdotonta, kun sopimusasioita ei saatu kuntoon. Hankkeessa ei pystytty toteuttamaan jatkosuunnitelmia uusille uraosuuksille sopimusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi. Uuden maanomistajasopimusmallin käyttöönotto ei olisi ollut mahdollista tämän projektin aikana sopimusmallin myöhäisen valmistumisen vuoksi. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Majatalolta Majataloon - reitin osalta Kynsiniemen alueella sopimusneuvotteluja on jatkettava maisemalenkin osalta ja tutkittava vielä vaihtoehtoa joka tuli esille projektin loppuvaiheessa. Toteuttaa vanhojen reittiosuuksien peruskorjaus, mm. opasteet matkoineen ja sopimusten uusinta siihen liittyvineen korvauksineen korjattaville osuuksille. Samalla reitit tulisi kartoittaa, jotta ne saisi siirrettyä tarkemmille karttapohjille. Tämä kokonaisuus pitäisi toteuttaa maakuntarajojen ulkopuolisille reitti- tai uraosuuksille ja samalla saataisiin parannettua paikkakuntien matkailuyritysten välisiä uraosuuksia. Reittien käyttäjien olisi helpompi pysyä sovituilla reiteillä, paikallistaa reittien kulku ja saada edistettyä maakuntien välistä matkailua. Alueella olisi mahdollista toteuttaa myös paremmin tapahtumia matkailuyritysten välillä, jos varsinkin Lieksa Viekki - Nurmes välinen kelkkaura toteutuisi. Yhteydellä olisi hyvä toteuttaa kelkkailijoiden ja koiravaljakkolaisten yhteistyötä vaikkapa yhteisten tapahtumien järjestämisellä Nurmeksen ja Lieksan välille. Juuka-Kolin välisen maareittiosuuden rakentaminen, joka palvelisi matkailijoita.

36 Valtimon Koppelojärveltä tulisi rakentaa uusi uraosuus Savo-Karjalan reittiosuudelle, jolla katkennut yhteys poistuisi. (Osuuden rakentaminen on toteutettu 2013-2014 vaihteessa.) 6. Omia ajatuksia projektista Projekti alkoi vaikeutena löytää lisää rahoittajia ja talkootyön osa tuntui suurelta. Kuitenkin täytyy kiittää niitä osapuolia, jotka tulivat mukaan talkootyöhön. Heidän kautta sain arvokasta työpanosta projektiin. Tällä pystyin toteuttamaan loppuun monia toteutuneita osioita tiedollisesti, ajallisesti ja rahallisesti. Vaikeuksia tuli myös asioiden hitaassa etenemisessä. Tuli tunne, että kun asiat menevät yhden askeleen eteenpäin, niin samassa se ottaa kolme askeletta taaksepäin. Välillä tuli epätoivoinen olotila, mutta jostakin löytyi aina toivonkipinä löytää asioille ratkaisu ja useimmiten se löytyikin. Projektin toteutus onnistui omalta osaltani hyvin, vaikka vastoinkäymisiä riitti ja moni asia selvisi aivan projektin loppumetreillä. Riittävän selkeän karttamateriaalin tuottaminen raporttia varten oli haastavaa ja aikaa vievää. Lopuksi voin vain todeta miten kiitollinen olen niille yksittäisille ihmisille ja yrityksille, jotka ovat olleet osana tätä projektia ja mahdollistaneet tämän. Olen tämän projektin myötä saanut tutustua uusiin, todella ihaniin ihmisiin koko Pielisen Karjalan alueelta. (Ritva Ruokolainen) 7. Ohjausryhmän lausunto projektista Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat - hankkeen ohjausryhmän lausunto: Ohjausryhmän arviona hankkeen toteutuksesta ja tuloksista toteamme seuraavaa: Hanke pystyi vaikuttamaan ja edistämään Pielisen Karjalan sekä moottorikelkkaettä hiihtovaellusreittien suunnitteluun ja kunnossapidon toteutumiseen. Myös alueen urien yhteiskäyttö moottorikelkkojen ja koiravaljakoiden kesken nousi positiivisesti esille ja herätti kiinnostusta ja antoi mahdollisuuksia jatkotyöstämiselle. Hankkeessa koottiin tietoa urien kunnosta ja saatiin luotua sopimukset myös uusien reittivaihtoehtojen rakentamiseksi. Reitistöjen turvallisuus paranee reittien siirtyessä pois vesistöiltä, ja uusia yhteyksiä on saatu avattua, mm. Valtimolta Savon suuntaan. Hankkeelle asetetut tavoitteet täyttyivät, hankkeella saatiin aikaan yllättävän hyvin tuloksia verrattuna hankkeen käytössä olleisiin resursseihin. Yhteistyö muiden hankkeiden, mm. Reiteistä Trailereiksi kanssa on sujunut hyvin. Hanke on toiminnallaan osoittanut, että maanomistajien kanssa tehtävien sopimusten neuvottelijana ja kokoajana on oltava ulkopuolinen taho. Nurmes 23.1.2014 Pielisen Karjalan reitistöjen uudet urat hankkeen ohjausryhmä Nurmeksessa 23.1.2014 Minna Heikkinen, toimitusjohtaja