1 (6) N KOKOUS Aika 12.9.2011 klo 13.00 16.00 Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Haaki, Raili X Hanhikoski, Emmi X Heikkilä, Marja Henttu, Tuula Hänninen, Tanja X Hård-Janhonen, Anne-Mari X Itäpuisto, Timo X Kivelä, Maritta X Koivisto, Anne X Kolomainen, Ulla Korkalainen, Paula X Koskimies, Helena Kumpulainen, Riitta Kuukkanen, Maria X Leppänen, Eija-Maria Liimatainen, Marja Luukkonen, Ilmi Lehtinen, Armi, varapj Lehtovaara, Pirjo X Ohvo, Eira Paananen, Jyrki X Parviainen, Seija Peltoniemi, Aila Saarinen, Marja-Leena Salminen, Marjatta Virtanen, Satu-Maria, pj X Vesimäki, Mirva X Viinikainen, Pirjo Virtanen Ulla Yksjärvi, Leena Koske Jyväskylän kaupunki Koske erityisliikunta, Jyväskylän kaupunki K-S vammaispalvelusäätiö/ Arvokas elämä - hanke Jyväskylän kaupungin vammaisneuvosto Vanhus Kaste hanke Jyväskylän aikuisopisto HAVU hanke Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, AVEK hanke K-S vammaispalvelusäätiö/ Arvokas elämä - hanke Jyväskylän AMK Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perhehoitoliitto Saarikka Saarikka Hankasalmen kunta Jämsän kaupunki Vammais Kaste -hanke Konneveden kunta Uuraisten kunta Jyväskylän kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jyväskylän kaupunki Kynnys ry, Jyväskylän toimikunta HAVU hanke Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän aikuisopisto Invalidiliitto oy
2 (6) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.15 2. Esittäytymiskierros Käytiin läpi muutamia muutoksia työryhmän kokoonpanossa 3. Edellisen kokouksen muistion asiat (17.5.2011) Edellisen kokouksen muistio on jo hyväksytty sähköpostitse ja se on jo Kosken kotisivuilla. 4. Vammaisten perhehoidon toimintaohjeen tilannekatsaus Jatkettiin edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua. Jaana Väliaho Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä esitteli viimeisimmän toimintaohjeen version pääkohdat, versio on elokuulta 2011. Versio on muistion liitteenä. Toimintaohjeen luonnos on lähtenyt kuntiin heinäkuussa lausuntokierrokselle. Kommentteja on tullut aika vähän. Keskusteltiin toimintaohjeesta ja sen hyödyntämisestä Keski-Suomen kunnissa. Jaana toi kysymyksenä esille mm. sen miten henkilökohtainen apu pitäisi toimintaohjeessa näkyä? Todettiin, että perhehoidossa oleva henkilö on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun osallistuakseen perheen ulkopuolisiin toimintoihin. Muistettava on myös, että avustajalla ei ole hoitovastuuta. Pitkäaikainen, lyhytaikainen ja osapäiväperhehoito kolmijaottelu on kommenteissa todettu hyväksi. Ehdotuksessa mainittu osapäiväisen perhehoidon korvaus vaikuttaa kuitenkin liian alhaiselta (50% lyhytaikaisesta perhehoidon palkkiosta, 82,31 /pv). Suurimmat erot kuntien välillä ovat olleet juuri lyhytaikaisessa perhehoidossa. Tämä on myös jatkossa keskeinen kysymys, jos yhtenäistämiseen pyritään. Keskusteltiin lisäksi perhehoitoon sijoitetuista lapsista. Lastensuojelun perhehoidon maksut ovat paljon suuremmat. Vammaisten lasten per-
3 (6) hehoidon kysymyksiin paneudutaan jatkossa Vammaispalvelusäätiön Arvokas elämä -hankkeessa. Hoidettavien enimmäismäärästä poikkeaminen on mahdollista tietyin perustein. Tähän kohtaan ehdotettiin mainintaa siitä, että kunta sijoittaa ja vastaa perhehoidosta. Asia ei ole siis perhehoitajan harkinnassa. Tähän kohtaan ehdotettiin myös tarkempaa viittausta lakiin. Palkkioihin liittyen hoidon vaativuutta ajatellaan nykyisessä versiossa hoitotukien sekä päivätoimintaan osallistumisen kautta. Eri hoitotukien välillä ero hoitopalkkioissa on n.100 euroa. Olennaista on, että kuolleita luokkia ei hoitopalkkioluokitukseen tule jättää (Esim. onko todellisuudessa alimman hoitotuen saajia perhehoidossa?,..). Todettiin että Kela on tiukentanut linjauksiaan hoitotuen saamiselle ja katsoo kuitenkin enemmän syntyviä kustannuksia, kuin hoitoisuutta. Kehitysvammaliiton Toimi mittaria käytetään välineenä esim. Jyväskylässä hoitoisuutta ja maksuja määritettäessä. Toinen vaihtoehto on hoitoisuuden määrittely sanallisin määrein eikä Kelan hoitotukeen perustuen. Näin toimitaan esim. Pirkanmaalla. Kokemuslisästä ja koulutuslisästä on tullut myös kommentteja, kun joka tapauksessa muutokset tuovat isoja korotuksia useimmille perhehoitajille. Kokemuslisällä ja koulutuslisällä kuitenkin varmistetaan, etteivät kenenkään palkkiot tule myöskään alenemaan. Kulukorvaukset on ehdotukseen otettu niistä kunnista, joissa on maksettu korkeimpia korvauksia. Mietittäväksi jää, tuleeko näihin vielä pieniä korotuksia vuoden alusta. Perhehoidon keskeytyksen ajalta, perhehoitajan loma-ajalta jne. maksettavissa korvauksissa on myös ollut kuntakohtaisia variaatioita. Toimintaohjeesta puuttuu vielä kannanotot perhehoitajan vapaiden jaksotuksesta. Kuntaliiton lakimies on ottanut kannan siihen suuntaan, että hoidettavan lähtö ja tulopäivät eivät ole perhehoitajan vapaapäiviä. Keskustelussa kohtuullisena pidettiin logiikkaa, jonka mukaan lähtö- ja tulopäivä veisivät yhteensä yhden lomapäivän. Keskusteltiin siitä, tulisiko/olisiko tarpeen tai mahdollista maakunnan tasolla koordinoida vanhusten- ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeiden mahdollista yhtenäistämistä
4 (6) Jyväskylässä ollaan viemässä lokakuussa perusturvalautakuntaan perhehoidon maksuluokitusta. Keskustelua on käyty siitä, että yhteinen ohje vanhusten- ja vammaisten perhehoitoon olisi järkevä. Saarikka ja Wiitaunioni ovat tehneet päätökset ja noudattavat yhteistä ohjetta. Vanhus Kaste hankkeen puitteissa laadittu vanhusten perhehoidon toimintaohje ja käsillä oleva kehitysvammaisten toimintaohje ovat pääosin hyvin samanlaiset. Eroja on lähinnä maksuissa. Kainuussa on esim. yhtenäinen perhehoidon toimintaohje niin lastensuojeluun, vammaispalveluihin kuin vanhustenkin perhehoitoon. Kunnat voivat tehdä asiassa itsenäisiä ratkaisujaan. Joissakin Keski- Suomen kunnissa halutaan ehdottomasti pitää erillisinä toimintaohjeet eri asiakasryhmien perhehoitoon. Kuntien organisaatioiden erot ja viranhaltijoiden näkökulmat vaikuttavat myös asiaan. Loppujen lopuksi todettiin että oleellisempi kysymys on keskustella jatkossa siitä, miten perhehoidon palvelut maakunnassa järjestetään mahdollisimman tehokkaasti. Olisiko yhteisellä toiminnalla löydettävissä esim. synergiaetua siihen, miten tuotetaan valmennettuja perhehoitopaikkoja ja perhehoidon tuen muotoja. Kehitysvammaisten palvelusäätiön hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Keski-Suomen työrukkanen tulee kokoontumaan ja pohtimaan vielä toimintaohjetta. Jaana Väliaho tulee syksyn aikana vielä soittamaan kaikkiin kuntiin näkemysten varmistamiseksi. 5. Vammaisfoorum tapahtuma syksyllä Suunnitteluryhmä ei ole vienyt asiaa aktiivisesti eteenpäin. Tällä hetkellä on vammaistyön saralla paljon seminaareja ja tilaisuuksia tarjolla. Alustavien suunnitelmien mukaan tulevan vammaisfoorumin teemat olisivat asumiseen, kotiin annettaviin palveluihin ja henkilökohtaiseen apuun liittyviä. Näillä näkymin voisi tapahtuman ajankohdaksi kaavailla helmi-maaliskuuta 2012. 6. Henkilökohtaisen avun keskuksen ajankohtaiskuulumiset Mirva Vesimäki ja Anne Koivisto kertoivat kuulumisia lyhyesti.
5 (6) Kuntakierroksia on tehty Havu-keskuksen toiminnan jatkumisen suhteen. Kiinnostusta toiminnan jatkamiseen on kunnista osoitettu. Jatkon turvaamiseksi ollaan myös rakentamassa uutta hanketta Jykesin, Jyväskylän kaupungin ja Kosken yhteistyönä. Asiakastyö pyörii, avustajia on Havun kirjoilla n. 260 ja asiakkaita tulee koko ajan lisää. Kohtaamisia kurssi alkaa kansalaisopiston toteuttamana. Tähän koulutukseen osallistuvat työnantaja ja työntekijä yhdessä. Havun työntekijät kiertävät myös alueella kouluttamassa työnantajia mm. palkanmaksuun ja työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Avustajaportti toimii ensi vuoden puolella uusien sopimusten turvin maksullisena palveluna. Avustajaportin käytöstä ei tule maksua asiakkaille vaan maksu tulee kunnille asukasmäärään pohjautuen. 7. Kuulumiskierros ja muita asioita Käytiin läpi monisanainen kuulumiskierros, kuultiin mm. uusista rakennushankkeista, koulutuksista, jne Työryhmälle tiedoksi: Jyväskylän vammaisneuvosto on siirtynyt virkasihteeri käytäntöön. Veijo Paananen on siirtynyt Jyväskylän vammaisneuvoston tuki ry:n palvelukseen. Hänen toimenkuvanaan on hoitaa järjestöyhteistyötä. Suuren osan vammaisneuvoston työstä hoitaa puheenjohtaja. Vammais Kaste -hanke on hyvässä vauhdissa. Kuntakierroksilla on fokusoitu Keski-Suomen tavoitteita. Keski-Suomessa painopistealueiksi on hankkeessa valittu: Palvelurakennetyön kehittäminen ja vammaisalan osaamisen vahvistaminen 8. Maakunnallisia työkokouksia ja tapahtumia Vammaispalveluista vastaavien ja VPL-päätöksiä tekevien sosiaalityöntekijöiden työkokous oli 9.9.2011, kokoontumiset jatkuvat, seuraava: 27.1.2012. klo 9-12. 12.10.laaja maakunnallinen työkokous Wiitaunioni järjestäjänä, yhdyshenkilö Saila Kainulainen. Kyseessä kaikille vammaistyöntekijöille tarkoitettu työkokous. Ohjelma löytyy Kosken kotisivuilta tapahtumakalenterista. Maakunnan alueella toimivien kehitysvammatyöryhmien yhteinen työkokous 20.9.2011 klo 14 keskussairaalalla /Vammais Kaste -hanke
6 (6) Henkilökohtaisen avun päivät 27-28.9. Helsingissä. KEHAS työryhmän seuraava kokous 4.10. Havu hankkeen päätösseminaari 5.10. Seinäjoella klo 12-16 1.12. 2011 maakunnallinen vammaispalveluiden työpaja /Vammais Kaste -hanke Tuettu päätöksenteko teemasta tullaan järjestämään työkokous/koulutuspäivä tammikuussa 2012. /Vammais Kaste hanke & oppilaitokset. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta ja teemoja Keskusteltiin siitä, että tapahtumia ja kokouksia on paljon ja organisaatiouudistukset yms. muutokset myös täyttävät kalentereita, on syytä arvioida eri kokoontumisten tarpeellisuutta ja merkitystä. Vaikka vammaistyön alueella on tällä hetkellä maakunnassa myös useita hankkeita, pidettiin Kosken työryhmän kokoontumisia kuitenkin perusteltuina. Nähtiin tarpeellisena säilyttää keskustelufoorumi, jossa kunnat, järjestöt, oppilaitokset, aluehallintoviraston työntekijät ja eri yhteistyökumppanit tapaavat ja vammaistyön ilmiöitä käsitellään yleisemmällä tasolla. Asiakastyötä tekevät työntekijät puolestaan kokevat maakunnalliset eri ammattiryhmien työkokoukset tarpeellisiksi. Kannatettiin sitä, että Kosken vammaistyöryhmä kokoontuu jatkossa puolivuosittain. Seuraava kokous 14.3.2012 klo 9-12 Kosken tiloissa 2 krs, 202 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30 Muistion kirjasi Raili Haaki