Työryhmien muistiinpanot Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja 10.10.2013 Suomen Akatemia Työpajaan kutsuttiin laajasti tutkijakuntaa, tiedon loppukäyttäjiä ja sidosryhmiä. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä vuoropuhelua arktisesta tutkimuksesta, sen tilasta ja tietotarpeista. Työ tehtiin rinnakkaisissa työryhmissä. Tutkijakunnalta ja muilta kiinnostuneilta pyydettiin palautetta Akatemian laatimaan arktiseen tutkimusohjelmaaloitteeseen. Tilaisuudessa saatavaa palautetta ja tietotarpeiden identifiointia hyödynnetään myös myöhemmin ohjelman kuluessa, mm. kansainvälistä rahoitusyhteistyötä suunniteltaessa. Työryhmiä (Hyvä elämä pohjoisessa, Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Rajat ylittävä arktinen politiikka) pyydettiin pohtimaan mm. alla olevia kysymyksiä ja kirjaamaan esille nousseet keskeiset asiat lyhyesti. Alla on ryhmien keskustelumuistiinpanot. 1. Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? 2. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? 3. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? 4. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa Arktinen on maantieteellisesti moninainen ja laaja alue, mutta myös tieteellisen tiedon tarpeita on lukemattomia. Arktista tutkimusohjelmaa poikkileikkaavia teemoja ovat: yhtäältä ymmärrys Arktista aluetta koskettavien muutosten monitasoisuudesta ja erilaisista aikajänteistä. Toisaalta näihin liittyy ihmisen, ympäristön ja rakenteiden yhteenkietoutuneisuuden tunnistava systeeminen näkökulma. Tutkimusta ohjaa arktisen alueen ihmisten aktiivista toimijuutta korostava, osallistava tutkimusote. Tieteellistä tietoa tarvitaan tulevaisuusorientoituneesti muutoksen hallinnasta rinnan aluetta koskettavien muutosten historiallisista taustoista ja syistä. Historiallinen pohja voi antaa uutta perspektiiviä esimerkiksi kaivostoiminnan kehittämiseen arktisella alueella. Samalla on tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmiset arktisella alueella ja minkälaista pohjoisuutta tai arktisuutta erilaiset ratkaisut tuottavat. Lisäksi on hyvä tiedostaa arktisen alueen transkulttuurisuus ja esteettinen omaleimaisuus; ei ole olemassa yhtä arktista hyvää elämää vaan arktista elämää elävät hyvin eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt (eri uskontokunnat, kulttuuriset kontekstit ja mentaliteetit). Suomalainen erityisosaaminen ja vahvuudet perustuvat esimerkiksi koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmiin. Nykyään koulutuksen erityisosaaminen kytkeytyy teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla olisi potentiaalia tuottaa tietoa muun muassa alkuperäiskansojen perustilanteesta sekä kulttuurisensitiivisten palvelujen rakentamisesta. Suomessa on myös kokemusta erilaisten etnisten ryhmien rinnakkaiselosta pitkällä aikajänteellä, joskin tällä hetkellä korostuvat pikemminkin ongelmat ja haasteet. Positiiviset toimintamallit voisivat löytyä menneisyydestä ja niitä tulisi tarkastella holistisesti tilaaika-paikka ulottuvuuksilla. Arktisella alueella on erityistä ymmärrystä ihmisten luontosuhteesta. Tältä perustalta olisi mahdollista rakentaa malleja mm. kaivostoiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin osallistamalla paikallisia ihmisiä vaikutusten monitorointiin ja samalla circumpolaariseen vertailuun. Tutkimusohjelman vaikuttavuus perustuu lähtökohtien luomiselle arktisuutta koskevan informaation tuottamiseen ja tiedon saavutettavaksi tekemiseen. Arktinen tieto ja osaaminen on myös vietävä läpinäkyvästi
yhtäältä päätöstentekijöille ja toisaalta kansalaisille. Tiedon tuottaminen ja jakaminen tulisi tapahtua vuorovaikutuksellisesti eri sidosryhmien kanssa. Ihmiset arktisella alueella ovat sopeutuneet luonnon sykliseen muutokseen. Haasteita sen sijaan luovat inhimillisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsillä oleva ilmastonmuutos ei ole ainoa arktista aluetta muokannut tekijä. Jaettu ihmiskäsitys ja arvopohja ovat tutkimusohjelman kokonaisuutta rakentavia tekijöitä. Näihin kytkeytyvät tutkimusaiheen jäsentäminen ja subjektiviteetin tunnistaminen. Voidaan kysyä, nähdäänkö ohjelmassa arktisen alueen ihmiset muutokseen sopeutujina vai toimijoina? Nämä ovat ohjelman tärkeitä tutkimuseettisiä kannanottoja. - Tutkittavia ilmiöitä (muutosta) ei tarkastella stabiileina - Historiallinen, pitkän aikaväli perspektiivi rinnan tulevaisuusorientaation - Transkulttuurisuus ja moniäänisyys - Elämä arktisella alueella ei nähdä pelkästään muutokseen sopeutumisena - One health: ihmisen ja ympäristön moninaisuus - Kestävän kehityksen periaatteet kaikilla tasoilla - Koulutuspolitiikan näkökulma: tärkeää tuottaa tieteellistä tietoa, mutta tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmisen - Tietoon ja arktiseen informaation vuorovaikutuksellisuus - Ohjelman taustalla oleva ihmiskäsitys, subjektiviteetti ja tutkimusetiikka RYHMÄ B: Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Globaalisti ympäristötoimiala on nuori ja kehittyvä. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvasti uusien osaamisten, teknologioiden ja menetelmien kehitystä. Regulaatio ohjaa vahvasti markkinoiden syntyä, tietopohjaa ja ennakointiosaamista on lisättävä. Arktisen alueen ympäristöllisesti kestävät ja vähäpäästöiset ratkaisut tarvitsevat tueksi uutta tieteellistä tietoa sekä kokeiluympäristöjä (mm. materiaalit, ICT, kylmäosaaminen). Tietoa on lisättävä kestävän taloudellisen toiminnan reunaehdoista, tavoitteena aikaansaada kestävää arktista toimintaa, joka sovittaa yhteen eri elinkeinot: talouden, luonnon ja ihmiset. Tiedon tarve liittyy kokonaisuuteen, jossa taloudellinen toiminta, ympäristö ja turvallisuus sekä kansainvälinen yhteistyö yhdistyy. Holistisen näkökulman ohella ihmisen roolin merkitys (työolot, hyvä elämä, vuorovaikutus jne.) nousi keskustelussa esille. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat luonnonvarojen (mm. öljy/kaasu, mineraalit) arvoon ja siten arktisten luonnonrikkauksien hyödyntämisen kannattavuuteen ja aikatauluun. Infrastruktuureihin liittyvät takaisinmaksuajat ovat voimakkaasti kytketty toiminnan volyymiin. Arktisen alueen teollisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointiosaamista on edelleen kehitettävä. On lisättävä tietoa kuinka teollinen toiminta ja arktisen alueen elinkeinotoiminta (mm. poronhoito, matkailu) tukevat toisiaan talouden kasvua tukien. Uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamasta muutoksesta tarvitaan lisää tieteellistä tietoa. Investointeihin liittyvät taloudelliset houkuttimet ja sujuvat prosessit (mm. regulaatio) on tunnistettava ja edistettävä arktisen osaamisen laajaa tietopohjaa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tulevaisuuden kestävät ratkaisut ovat vasta kehitteillä. Tarvitaan ennakoivasti uutta tietoa ja osaamista mutta myös parempia valmiuksia jo kehitettyjen teknologioiden ja tutkimusosaamisten yhteensovittamisessa.
Arktinen ympäristö on erityisen herkkä, jonka osalta on vahvistettava turvallisuutta ennalta kehittäviä osaamisia ja tietopohjaa. Työryhmässä nousi esille luonnonvarojen inventointi, ympäristön monitoroinnin ja mallintamisen tietotarpeet (satelliittitietojen ja muiden havaintoaineistojen yhdistäminen). Turvallisuus ja riskit (vaatetus, matkailu, olosuhteet, teollinen toiminta, liikenne) on hallittava koko toiminnan elinkaaren aikana. Merien taloudelliseen hyödyntämiseen, logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvää tietopohjaa ja osaamista on edelleen kehitettävä. Samoin tieteellistä ja taloudellista yhteistyötä Venäjän, Norjan ja muiden keskeisten arktisten maiden kesken tavoitteellisesti tehostettava. Myös Aasian maiden kanssa tehtävä pitkäjänteinen yhteistyö nousi esille. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? Suomalainen arktinen osaamisen voidaan jakaa olosuhdeosaamiseen ja ratkaisuosaamiseen. Yhden tutkimusalan valikoinnin sijaan Suomen vahvuus on arktisessa monikärkinen osaaminen ja verkottunut yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä. Suomi on arktisena maana kehittynyt maailman johtavaksi olosuhdeosaajaksi monissa yhteiskunnan toimintaan liittyvissä kysymyksissä, näistä esimerkkinä lumen hallinnan ratkaisut ja mallintaminen, kylmän ilmanalan työkoneet, toiminnalliset materiaalit, arktinen rakentaminen ja energiatehokkaat ratkaisut. Tälle osaamiselle on markkinoita maantieteellisesti määritetyn arktisen alueen ulkopuolellakin. Osaamisen vahvistamista ja ulkomaisia investointeja houkuttelemaan tarvitaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta merkittävää infrastruktuuria. Kestävää kehitystä edistävien osaamisten ja teknologisten ratkaisujen osalta ympäristöolosuhteiden seurannan ja havainnoinnin teknologiat, arktisten yhdyskuntien ympäristö- ja energiateknologiat, arktinen öljyntorjunta, biomassan hyödyntäminen, biotalouden suljetut kierrot, kestävä kaivostoiminta nousivat kommenttipuheenvuoroissa esille. Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan perustuvat ratkaisut, kuten rakenteiden jatkuva monitorointi ja etähallinta, sensori- ja tiedonsiirtoteknologian kehitys ihmisen toimintakyvyn seurantaan, sähköiset terveyspalvelut ja etälääketieteen ratkaisut, satelliittipohjaiset palvelut (valvonta/kuvantaminen, paikannus, tiedonsiirto), pilvipalvelut ja isojen tietoaineistojen hallinta ovat osaamisia jotka eivät erityisesti ole kehitetty arktista varten mutta ovat hyödynnettävissä arktisten ratkaisujen toimittamisessa. Suomesta kehitettävä globaalisti merkittävin arktisen toiminnan kokeilu- ja kehitysympäristö? Olosuhdeosaaminen ja vahva simulointiosaaminen yhdessä voivat toimia alustana. Tarvitaan päivitys arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen rakenteiden suunnitteluohjeisiin, materiaalit ja käyttökohteet sekä lämpötilat ovat kehittyneet (mm. liikkuvien työkoneiden, laivojen kansilaitteiden ja näiden osajärjestelmät). Meillä on vahvaa osaamista energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla. Arktisena maana Suomessa hyvin kehittynyt ja toimintavarma infrastruktuuri, tähän liittyvässä osaamisessa on vientipotentiaalia. Luonnonvarojen osalta Suomi on rikas (metsät, puhdas vesi, rauta/kupari/sinkki, luontoarvot) ja tärkeää kasvattaa luonnonvarojen myynnin sijasta jalostusarvoa. Suomi voi menestyä esimerkiksi kestävällä kaivosteknologialla, meri- ja kylmäosaamisella ja arktisella rakentamisella. Vahvistusta kaivataan teollisuuden, matkailun ja paikallisesti toimivan elinkeinon (mm. porotalous, elintarviketuotanto) yhteensovittamisessa. Taloudellisen toiminnan tuottavuuteen ja investointien oikeaaikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. On myös ylläpidettävä hyviä suhteita alueen muihin maihin. Tavoitteena vahvistaa Suomen omaleimaista asemaa ja vaikuttavuutta kansainvälisessä politiikassa. Perinteikäs jäissä kulkevien alusten ja off-shore ratkaisujen suunnittelu ja tuotanto on jatkossakin Suomen arktisen toiminnan keskiössä. Tähän liittyvää arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja laivojen varustaminen
tutkimuslaitteistoilla nousi keskustelussa esille. Öljyntorjunta jäissä ja kemiallisten ratkaisujen yhdistäminen mekaaniseen öljyn keräämiseen nähtiin potentiaalisena osaamisena. Yleisesti meriturvallisuus (navigointi, liikenteen ohjaus, etäoperointi, jään liikkeen mallintaminen/ennustaminen, jään mekaniikka) korostui. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? Taloutta tukevaa poikkitieteellistä ja laaja-alaista tutkimusta on edelleen kannustettava ja tuettava esim. ohjelman puitteissa järjestettävillä tutkijoita, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämän edustajia kiinnostavilla verkostoitumistilaisuuksilla. Työpajassa jaettu Akatemian ylimääräinen hakuilmoitus taloudellista toimintaa tukevasta tutkimuksesta todettiin teemallisesti vastaavan hyvin, mutta kaipaavan lisää konkreettista linkkiä talouteen. Tiivis yhteistyö eri ohjelmalohkojen tutkimusryhmien sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille on välttämätöntä ohjelmallisen lisäarvon toteuttamiseksi. Yhteisen päämäärän kuvaaminen auttaisi, esimerkkeinä tästä Miten edistetään Pohjoisen merireitin käyttöönottoa, Sustainable Arctic Community. Kansainvälisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi kykyä toimia yhteistyössä muiden arktisten maiden kanssa on keskeistä ja sitä on edelleen kehitettävä (EU, Norja, Venäjä ). Ohjelman kytkentä muuhun arktiseen liittyvään koulutus- ja tutkimustoimintaan ja taloudellista toimintaa edistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja päätöksen tekijöihin tulisi varmistaa. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? Arktinen on Suomelle luonteista toimintaa, jonka vuoksi ohjelman on pystyttävä osoittamaan vaikuttavuus strategisten valintojen tekemisessä ja osaamista kehittävien panostusten suuntaamisessa. Tutkimuksen on tuotava lisäarvoa siten, että taloudellinen toiminta kehittyy ja olemme kiinnostava kumppani kansainvälisesti. Ennakointiosaamista toivottiin vahvistettavan. Innovaatiotoimintaa tulee katsoa kokonaisuutena. Tieteen on tuettava samanaikaista soveltavaa tutkimusta ja teollista kehittämistä on pyrittävä edistämään. Innovaatioketju ei ole lineaarinen vaan mahdollista tukea talouden kestävää kasvua samanaikaisella kehittämistoiminnalla. Tutkijoiden edellytettiin olemaan aktiivisia yrityksiin päin, sillä osaamista pidettiin teknologiateollisuuden kilpailutekijänä ja ratkaiseva viennin potentiaalin mahdollistamisessa. Vaikuttavuuden yhtenä mittarina pidettiin ulkopuolisen ja yksityisen rahoituksen saamista. Keskustelussa peräänkuulutettiin kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa tieteen tekijöiden ja yritysten yhteen saattamiseksi. Tutkimusohjelman ja siinä syntyvien tulosten kansainvälistä näkyvyyttä on merkittävästi parannettava aikaisemmista ohjelmista. Suomen osallistumista kansainvälisiin arktisiin foorumeihin pidettiin tärkeänä (IMO, EU, Arktinen neuvosto yhteistoimintaa mm. Venäjän kanssa lisättävä). Tarvitaan arktisen koulutuksen kytkemistä vahvemmin mukaan (kielet, kulttuurit). Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Geofysikaalinen osaaminen, toiminta tähtää öljy- ja kaasuvaroihin - Jamalin alueen maantiede, IL asema Jamalille - Merenpohjan kartoitus - Matkailussa varautuminen riskienhallintana - Satelliittipohjaiset menetelmät monitorointiin - ICT ja arktinen materia, älykäs arktinen, monitorointi, etähallinta - Olosuhteen ennustettavuus, ilmakehän mallintaminen - Metsien monitorointi ja mallinnus sekä ennustettavuus - Viranomaispäätösten ja regulaatioiden ennakoitavuus (logistiikka) - Materiaali ja tietovirtojen synergiat - Mitä Itä-Aasian maissa on tehty ja meriteknologian tarjoaminen
- Miten meri- ja jääteknologian edelläkävijyys säilytetään? - Uusiutuvat energiamuodot - Tietoa miten lisätä vaatetuksen älykkyyttä, vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta - Mitä infran käyttö ja suunnittelu edellyttää? Ennakointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö; kaivokset, vesi, monitorointi Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Vuototurvalliset järjestelmät - Matkailu on näkökulma ja kilpailukykytekijä - Matkailu: Vieraanvaraisuus, vastuullisuus, vuorovaikutus kaivostoiminta, saavutettavuus - Logistiikka: saavutettavuus/saatavuus, paikkatiedon hyödynnettävyys - Kasvukäytäväajattelu - IL: Puuttuu jäävuoriosaaminen (Ice management) - Routavauriot, tutkittava ilmiötä, asfaltista luopuminen - Ilmastokaasujen vapautuminen maaperän läpi - Arktinen meritekniikka ja jääosaaminen, herkän ympäristön suojeleminen - Porotalous, mallinnetaan olemassa olevaa, mitä luonnonvarojen hankkiminen merkitsee - Logistiikka luo mahdollisuuksia - Materiaalit ja vaatetus - Liiketoiminnallisten erityispiirteiden kuvaaminen? - Arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja osaaminen - Öljyntorjunta jäissä, laivat ja mekaaninen kerääminen, dispersantit - Merenkulun ja öljynporauksen riskit ja hallinta (trafic management) - Meriturvallisuus, viranomaisyhteistyö, navigointi ja paikantaminen - Tutkimusinfran osaaminen ympäristön havainnointiin verkkoina ja satelliitteilla - Yhteistoiminta arktisella alueella (verkottuminen) - Elinkaarimallinnus laite / Laitostasolla - Puhdas laadukas elintarviketuotanto, funktionaaliset elintarvikkeet Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Sustainable arctic community - Miten voidaan edistää pohjoisen merireitin käyttöönottoa? - Aluekehityksen ja aluesuunnittelun näkökulma - OM ohjelma- ja koulutustoiminta - Kylmän ilmanalan laboratoriot (synergia), - Meri ja kaivosteollisuuden yhteinen rajapinta? - LNG, rannikoille tulee terminaaleja - Koulutus rekrytointiväylänä ja osaajien hankkijana - Pohjoisen reitin käyttömahdollisuuksien edistäminen Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Suomalainen läsnäolo - Tulevaisuuden tutkimus - Kylmän ilmanalan tuulivoiman rakentaminen - Ohjelmat selkokielelle - Mikä on kielellinen ja kulttuurillinen osaaminen hyödyntämiseen - Mikä on Arktisen tietokeskuksen rooli? - Kansainvälinen verkottuminen tutkimuksessa (kaikki käy) - Suomella erityisasema Venäjällä tutkimuslaitoksissa
- Akateemiset aktiivisiksi yrityksiin päin - Tekes ja Akatemia hynttyyt yhteen; osaajat tieteestä ja busineksesta - Tutkimuksen elinkaari hankkeisiin - Mittari: Saadaanko rahaa ulkopuolelta? Vaikuttavuus! - Eri foorumeilla mukana - Arktinen on Suomelle luontaista toimintaa - Viennin potentiaali ratkaisevaa - Miten Suomi voi olla mukana ei merivaltiona arktiksessa? - Miten arktisuudesta saadaan aineettoman arvon kuvaaja - Teknologiateollisuuden kilpailukykytekijä - Mitä osaaminen loppujen lopuksi on? - Tutkimuksen tuotava lisäarvoa siten, että olemme kiinnostava kumppani RYHMÄ C: Pohjoinen ilmasto ja ympäristö Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Arktisen ympäristön ekosysteemi ja siihen vaikuttavat tekijät: - Arktisten ekosysteemien rakenne ja toiminta; arktisten ekosysteemien mosaiikkisuus ja heterogeenisuus - Fysikaalisen ympäristön muutoksen vaikutus ekosysteemeihin - Ilmaston ja ekologisten vuorovaikutusten tutkimus integroidusti; myös feedback-mekanismit ekosysteemeistä ilmastoon - Ilmaston lämpenemisen perimmäiset syyt ja miksi Arktis on sille herkkä - Ilmakehän ja lähiavaruuden vuorovaikutus - Merijään kokonaismerkitys biodiversiteetistä prosesseihin - Biodiversiteetti; maaperän mikrobiprosessi (menetelmäkehitys/lajisto, kaasujen vaihto) Pitkäaikaisdynamiikka ja muutosten arviointi: - Vaihtelurajojen ymmärtäminen - Pitkäaikaissarjojen käyttö; horisontaaliyhteistyö tieteen alojen välillä ja eri maiden aikasarja-aineistojen hyödyntäminen - Ilmastohistoria ja myös merijään historia/kairaukset - Pohjoisen tutkimusasemaverkoston käyttö pitkäjänteisesti - Mallien yhdistäminen Valuma-alueet ja hiilen kierto - Arktisten valuma-alueiden käsittely kokonaisuutena - Hiilen kierto; mitä, missä & kuinka paljon - Metaanipäästöt - Ikiroudan sulaminen ja maankäyttö johtaa hiilivarastojen mobilisaatioon; liuenneen hiilen vuo ja vaikutus - Metaani/hiilidioksididynamiikka; kenttähavaintojen ja prosessien yhdistäminen (kaukokartoituksesta maaperään) Katse ihmiseen - Riskien hallinta ja ennakointi - Luonnonympäristön kestävyysaspektin arviointi - Arktisen ja keskileveyksien vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa - Säämalliosaaminen; kasvillisuuden ja merijään vaikutusten säähän - Operatiivisten ennustemallien kehittäminen - Nopeiden muutosten vaikutusten arvio (mm. onnettomuudet)
- ihmisen toiminta (esim. kaivostoiminta) ja sen ympäristövaikutukset; mukana ihmisten terveys - Arktisen biodiversiteetin hyödyntäminen bioteknologiassa Mikä Suomessa on vahvaa, mutta voidaan edelleen vahvistaa? - Mallinnusosaaminen - Uniikit pitkäaikaisaikasarjat ja tutkimusaineistot - Satelliittikuvateknologiat - Big data - Laajojen ja yhdistettyjen tutkimusaineistojen analysointi - Mahdollinen Arktinen datakeskus esim. metadatatasolla; tieteen tietoaineistot TTA-hanke - Projektiaineistojen käytön vahvistaminen Tutkimusohjelman suhde Venäjä-yhteistyöhön? - Neuvottelut osapuolien välillä; Suomen Akatemia ja Venäjän Tiedeakatemia - IL:llä aloite laajasta tutkimusyhteistyöstä Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Ilmasto, ekosysteemi ja pitkäaikaisaineistot - Ekosysteemitoiminnot ja palvelut tarkastelussa; linkitys yhteiskuntaan - Rajojen ylittäminen - Epäortodoksisten toimintatapojen miettiminen ohjelmalle - Teemojen yhdistäminen on hyvinkin mahdollista, sillä yhteisiä piirteitä löytyy Arktiksessa (esim. A+C: terveys, hyvinvointi, B+C: tekniikka ja infrastruktuuri, C+D: maankäyttö ja käytön hallinta sekä governance) - Luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan arviointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö ja konfliktit; ml. alkuperäiskansojen näkökulma Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus; erityisesti viimeksi mainittu vaatii loppukäyttäjien mukaan ottoa varhaisessa vaiheessa - Politiikkaohjelmien käyttö ja synergian hakeminen - Uudet teknologiat - Suomen Arktisen strategian tukeminen ympäristönäkökulmasta; ympäristöriskit, niiden todennäköisyys ja varautuminen sekä torjunta - Taloudellisen toiminnan eri kehitysvaihtoehtojen arviointi (ilmasto, ympäristö, elinkeinot ja yhteiskunta) - Ihmistä lähellä oleva hyöty (ympäristöriskien arviointi; ympäristöterveys); terve alkuperäisluonto sinänsä resurssina RYHMÄ D: Rajat ylittävä arktinen politiikka / Arktinen politiikka Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Sekä poliittisessa että tieteellisessä keskustelussa tarvitaan monimuotoista ja ymmärrystä ja tietoa arktisesta alueesta ja sen tutkimuksesta. Tällä hetkellä arktinen politiikka nähdään erillisenä saarekkeena, vaikka se liittyy laajasti globaaliin talouteen, kansainväliseen politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja toisaalta globaali talous, kansainvälinen politiikka ja ilmastonmuutos liittyvät laajasti arktiseen jne.
- Arktinen tuleva, tulevan muutoksen tila, on mielikuvissa, tulevaisuudessa ja politiikassa. Siksi arktisen politiikan tutkiminen on tärkeää, sillä se on olemassa ja se ohjaa keskustelua. - Ylirajaisista sopimuksista on tietoa. Lisäksi tarvitaan tietoa, mitä poliittisia ja oikeudellisia keinoja on eri intressien yhteensovittamiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Liittyy siis ylirajaiseen arktiseen politiikkaan. - Arktista politiikkaa tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta sen rakentumisen, nykyisen kokemustilan ja tulevaisuuden odotushorisontin ymmärtää. - Tietoa arktisista instituutioista, niiden toimintaperiaatteista, taloudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta on paljon, mutta miten ne saadaan kommunikoimaan keskenään. Nyt on kommunikaatio-ongelma eri tutkimustraditioiden välillä. - Mekanismit ja hyvät käytännöt, joilla kestävää kehitystä voidaan toteuttaa. - Miten toimia tilanteessa, jossa meillä on potentiaalinen resurssi, missä on toiminnan rajat. - Paikallisen, alueellisen ja globaalin hallinnon ja politiikan vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa. - Turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, security ja safety. - Demokratiaa ja tasa-arvoa on tutkittava alkuperäiskansat, sukupuolet ja alueen valtaväestö huomioiden. - Eritasoiset ja eri alojen toimijat, esim. pienyritykset, suuryritykset, yksityiset ja julkiset toimijat on huomioitava. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Arktinen neuvosto, Barentsin alue, alkuperäiskansojen oikeudet ja tila, kestävän kehityksen politiikka, oikeustieteellinen ja poliittinen tutkimus ovat vahvaa osaamista. - Venäjän tutkimuksessa on paljon osaamista, mutta myös kehittämistä. - Suomen asema globaalissa maailmassa on vahvistettavia aloja. - Läpileikkaavat teemat, sukupuoli ja ikääntyminen, pitäisi vahvistaa. - Arktisen tutkimuksen monikerroksisuuden tunnistamista on vahvistettava. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Pitää kuvata tiedon tarve. Tiedepoliittisena tavoitteena on päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. - Huom. nyt ohjelmamuistioluonnoksessa kolonialistinen sävy: pitää kääntää näkökulmaa alhaalta ylös, ei ylhäältä alas (vrt. tieteellinen arroganssi) - Teemoja ei eroteta saarekkeiksi, nelikenttään, erillisiksi kategorioiksi. Tavoitteena on aito monitieteinen tutkimusyhteistyö. - Ei pakoteta tutkijoita kokonaisvaltaisuuteen, jotta ei kadoteta tutkimuksen syvyyttä. - Tutkimussuunnitelman linkittäminen suotavaa myös uuteen, ei vain jo olemassa oleviin tutkimusideoihin. - Kestävän politiikan näkökulma voisi yhdistää kaikkia osa-alueita, mutta samalla tarvitaan kriittinen näkökulma kestävän kehityksen diskurssiin. - Arktisen käsitteen avaaminen niin, että tutkijat tunnistavat työnsä arktisen ulottuvuuden. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Monitieteisen osaamisen tarve on olemassa, tiedolle kysyntää. Keinoja voisivat olla foorumit tutkijoille, foorumit tutkijoille ja toimijoille, tutkimuksen tulosten esittäminen yleisölle. - Tutkas tutkijoiden ja kansanedustajien seura