KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella ja Santahaan pururadalle johtavan tien varressa. Matkojen pituudet on laskettu leirintäalueelta käsin lähtevien näkökulmasta. Santahaasta lähtevät saavat vähentää karttaan vihreällä merkitystä reitistä pari kilometriä. "Vihreällä" reitillä saattaa tulla vastaan jalankulkijoiden lisäksi hevosia, joten noudatathan varovaisuutta ja pysähdyt tarvittaessa.
SOKOJA Sokojan vaellusreitti on luontevin kiertää Sokojan urheilukentältä käsin. Kentän laidalla sijaitsee reitin opastetaulu ja -kartta. Reitti on merkitty maalimerkein metsään. Urheilukentältä Lillpottenille ulottuva reittiosuus on suhteellisen helposti ajettava. Lillpottenilta noin puoli kilometriä Oivuun päin reitti on melkoista trialia, mutta siitä eteenpäin reitti kulkee sorateitä pitkin lyhyttä hakkuu-osuutta lukuunottamatta. Ei tämä mikään sävähdyttävä pyöräilykokemus ole, mutta kyllä sen ajaa ihan kokemuksen vuoksi kun kaikki muut paikat on koluttu.
LAAJALAHTI Laajalahden maastot ovat pääasiassa kuivaa kangasmetsää joten polut ovat kuivia ja kovapintaisia. Seuraavaksi esiteltävälle reitille löytää helpoimmin merkityltä reitiltä. Yksinkertaisuuden vuoksi esitellään vain miten reitti ajetaan "vastapäivään". Kun sen on kerran tai pari ajanut, sen osaa jo ajaa toiseenkin suuntaan. Merkitty reitti (1) Este (2) Latupohja (3) Oikopolku (13) Uimaranta (4) Luontopolku (5) Laavu (6)
Silta (7) 8-tie (8) Rautatie (9) Sorakuoppa (10) Ampumarata (11) Golfkenttä (12) Merkityltä reitiltä (ks. kartasta kohta 1) poiketaan ennen Kvikantin kylää, kohdassa missä merkitty reitti kääntyy vasemmalle pois hiekkatieltä. Tässä kohdassa jatketaankin suoraan kyseistä hiekkatietä pitkin. Kohta tien oikeasta laidasta löytyy kovapintainen tiensuuntainen kapea polku. Sirry polulle niin pääset helpommalla. Edellämainitulla tiellä saattaa tulla hevosia vastaan joten varaudu pysähtymään tarvittaessa. Hetken kuluttua tulet tienristeykseen missä jatkat suoraan parisataa metriä isompaa soratietä pitkin. Parinsadan metrin päässä pitäisi näkyä polun alkupää ennen maansirtoyrityksen huoltohallia. Jos tulet hallin kohdalle olet ajanut liian pitkästi. Kun polun alkupää on löytynyt suunnistaminen pitäisi olla helpompaa. Seuraa polkua joka noin puolen kilometrin päässä taas ylittää tien. Ajettuasi vielä kilometri tulet kohtaan missä reitti ylittää pienen soratien ja jatkuu tien toisella puolella puronuomaan laskevalle kärrytielle. Tässä kohtaa on syytä olla varuillaan sillä puron kohdalla tie on suljettu moottoriajoneuvoliikenteeltä rautakettingillä (ks. kartasta kohta 2). Jos ei osaa varoa voi joutua tekemään lähempää tuttavuutta kettingin kanssa. Nostettuasi pyöräsi ketjun yli voit jatkaa huolettomammin koska lisää samantapaisia yllätyksiä ei ole tiedossa. Noin kolmensadan metrin päässä polku haarautuu. Mene vasemmalle ja noin sadan metrin päästä oikealle pienelle kovapintaiselle polulle. Tämä pieni polku kiertää pehmeimmät hiekkakohdat minkä jälkeen se taas yhtyy edelliseen polkuun. Nyt olet polulla joka kulkee muinaisen rantaviivan muokkaamaa hiekkaharjua pitkin. Tämä kumpuileva polunosuus on reitin parasta antia. Kun nousut käyvät pehmeiksi sinun on syytä sirrtyä harjun vasemmalta puolelta löytyvälle harjunsuuntaiselle polulle. Kun löydät valaistun hiihtoladun pohjan (ks. kartasta kohta 3) voit joko ajaa ladunpohjaa pitkin jolloin harjulle noustaan nelisen kertaa tai jos haluat säästää voimia etenet harjun selkää pitkin kunnes näet pysäköintialueen. Olet nyt Laajalahden uimarannan parkkipaikalla. Vaikkei uimareissut kesken pyörälenkin olekaan suositeltavia(krampin riski on suuri) siihen olisi mahdollisuus laajalahden uimarannalla (ks kartta kohta 4). Pysäköintipaikalta lähtee oikopolku (kartalla kohta 13), mutta se on paikoin niin vaikea löydettävä etten viitsi edes yrittää selostaa miten se missäkin kohtaa löytyy. Rohkea rokan syö! Pysäköintipaikan tuntumasta löytyy opasteet jotka ohjaavat luontopolulle. Senkin voi kiertää jos haluaa (ks. kohta 5). Varsinainen reitti jatkuu hiihtoladun pohjaa pitkin kunnes saavutaan laavulle (kartalla kohta 6). Eväät esille!? Heti laavun jälkeen reitti kääntyy tulosuunnasta katsottuna oikealle. Polku ylittää hakkuuaukean ja pienen soratien.
Polku muuttuu jonkin verran juurakkoiseksi mutta muuten ei ole yllätyksiä tiedossa ennen puista siltaa (kohta 7). Se on kosteana petollisen liukas. Sillan jälkeen polku haarautuu. Mene oikealle. Polku kulkee nyt aivan metsäautotien vieressä parisataa metriä kunnes tullaan sorakuopalle. Sorakuoppa kierretään oikeaa reunaa pitkin kunnes löytyy soratie. Soratietä pitkin edetessä tullan pian risteykseen jossa kuuluu mennä vasemmalle. Kohta soratie liittyy edellämainitun sorakuopan ajoneuvojen käyttämälle tielle. Tämä puolestaan johtaa valtatie kahdeksalle (ks. kohta 8). Ajoittain vilkkaasti liikennöity valtatie ylitetään varovaisuutta noudattaen. Tästä polku jatkuu suoraan ja ylittää soratien seuraten koko ajan Kokkolan ja Kruunupyyn kunnanrajaa. Parin kilometrin päästä vasemmalla puolella on iso sorakuoppa ja heti sen jälkeen saavutaan rautatielle (ks. kohta 9). Emme tietenkään kehota ketään ylittämään rautatietä tällaisessa lainvastaisessa paikassa, vaan noin neljä kilometriä etelämpänä sijaitsevan tasoristeyksen kohdalla! Jos kuitenkin päätät ylittää rautatien tässä voit jatkaa vielä satakunta metriä kunnanrajaa pitkin jonka jälkeen polku kääntyy vasemmalle ja erkanee kunnanrajasta. Ajettuasi noin kilometrin maasto alkaa muuttua kosteammaksi ja aluskasvillisuus tihenee. Tässä kohtaa saattaa tiettyinä vuodenaikoina usko loppua kesken(ja saappaanvarret), mutta jatka vielä sata metriä niin pitäisi löytyä metsäautotien pää. Aja metsäautotietä kunnes tulet ISOLLE sorakuopalle. Käänny vasemmalle juuri ennen sorakuoppaa (ks. kohta 10). Löydät polun joka kulkee aivan sorakuopan reunaa pitki vähän matkaa. Seuraa tätä polkua vaikka se viekin tiheän pusikon ja ojan yli. Sen jälkeen maasto muuttuu helppokulkuisemmaksi. Lähetyt ampumarataa (ks. kohta 11) ja joudut ohittamaan sen pistooliradan suojavallin TAKAA! Jos kuuluu pistoolinammuntaa niin kannattaa ehkä harkita... Ampumaradan jälkeen seuraa soratieosuus valtatie kahdeksalle jonka taas joudut ylittämään. Ylitä valtatie ja aja sitä pitkin vasemmalle rautatiesillan yli. Käänny alamäessä oikealle ja taas heti oikealle. Aja sitä soratietä kunne se haarautuu. Käänny oikealle ja tulet kohta rautatien viertä kulkevalle kärrytielle. Aja sitä pitkin kunne joudut ylittämään ojan. Tässä kohtaa kärrytie kääntyy vasemmalle, mutta sinä jatkat suoraan. Seuraa sitä polkua kunnes tulet kahden sorakuopan väliselle kannakselle. Nyt olet jo vähän leveämmällä soratiellä jota pitkin jatkat kunnes tulet muuntaja-asemalle. Tie seuraa muuntoaseman aitaa pitkin. Siinä missä aita loppuu käännyt oikealle ja tulet golfkentälle(ks. kohta 12). Joudut ylittämään neljän reiän väylät. Joten varo palloja. Jottei sukset menisi golffaajien kanssa niinsanotusti ristiin kannattaa aina varmistaa ettei kukaan ole tiiaamassa ennen kuin lähtee ylittämään väylää. Kun olet ohittanut golfkentän tulet kestopäällystetylle tielle joka pitää ylittää. Tien toisella puolella on pyörätie jonka laidassa pitäisi näkyä merkityn maastopyöräreitin keltaisia maalimerkkejä. Jos käännyt pyörätielle tultaessa oikealle niin voit siitä eteenpäin seurata merkittyä maastopyöräreittiä. No entä paljonko tälle reitille tulee pituutta? Pelkästään karttaan merkitty punainen osuus(ei katkoviivalla merkitty) on noin 18 km:n pituinen. Kokonaispituus riippuu siitä kuinka pitkästi vielä sen lisäksi tulee ajettua merkittyä reittiä pitkin.
KRUUNUPYYN REITTI Kruunupyyn vaellusreitit ovat osittain kuivaa kangasmetsää ja osittain kosteaa kuusikkoa sekä kaikkea siltä väliltä. Osuus rautatien ylitys-lentokenttä on todellinen helmi. Kuivaa kangasmetsää jossa mutkittelee kovapintainen n. 50 cm leveä polku. Reitille löytää helpoimmin tietä pitkin. Ensin kasitietä vaasaan päin. Noin 5km Kokkolan keskustasta, levähdyspaikan jälkeen, käännyt soratielle vasemmalle. Aja noin 3 km. Sorakuopan jälkeen käänny vasemmalle ja ylitä rautatie. Ampumaradan ja rautatien välissä sijaitsee vaellusreitin opastetaulu. Toinen vaihtoehto on seurata Laajalahden reittiä ja poiketa reitiltä em. soratien kohdalla tai Saarikankaalla. Tämä vaatii jo jonkinlaista paikallista alkuasukasopasta, sillä kunnanrajan ylittävä polku on (vielä) aika huomaamaton. Reittiä on ampumaradan eteläpuolella erittäin helppo seurata, sillä se on selkeästi merkitty sinisin maalimerkein ja nauhoin. Kruunupyynjoki ylitetään Krokforsissa ja joen eteläpuoleinen osa on sitten sitä kosteampaa kuusikkoa. Paikoin polulle on tuotu haketta mikä ei tee reittiä kovin kevytkulkuiseksi.
HALKOKARIN REITTI Halkokarin ja Rödsön välissä on alue jolla on pitkät perinteet lähinnä hiihtomaastona. Hiihtolatujen pohjat tarjoavat kesäisin maastopyöräkokemuksia joita voisi kuvailla "vaihteleviksi". Käyttämämme reitti alkaa Pohjoisen ohikulkutien ja Eteläväylän risteyksen tuntumassa. Pohjoisen ohikulkutien ja Ouluntien risteyksessä pitää kääntyä vanhalle ouluntielle, joka nykyään toimii pyörätienä. Pyörätieltä käännytään noin. 50 metrin päässä em. risteyksestä vasemmalle. Tästä se polku alkaakin. Reitti seuraa kuten mainittiin latupohjia. Polut ovat kuitenkin merkitsemättä, ja välillä pitää olla tosi tarkkana ettei ohita risteyksiä. Polut vaihtelevat todella tasaisesta kangaspolusta vaikeaan juurakkoon, joten haastetta ja vaihtelua riittää. Matka ei ole pitkä, mutta eräiden osuuksien vaativuuden takia aikaa kannattaa kuitenkin varata pari tuntia.
BÄCKBYN REITTI Kruunupyyn vaellusreitiltä erkanee yksi pisto Ähtävän Bäckbyhin. Tälle osuudelle on syytä varata aikaa sillä matkaakin tulee Kokkolasta noin 75 km edes takaisella matkalla. Maastokin on paikka paikoin vaativa. Bäckbyssä sijaitsee metsähallituksen kämppä ja sen yhteyteen rakennettu luontopolku. Bäckbyn reitti erkanee Kruunupyyn vaellusreitistä Lillträsketin kohdalla. Reitti on esimerkillisesti merkitty joten siinä mielessä kuka tahansa voi uskaltautua ajamaan sen. Vaativuus syntyy sitten matkan pituudesta ja Lillträsket- Bäckby-osuuden maaston vaativuudesta.
ÖJA Kotuksen kelkkareitti on hyvä "alkukauden" harjoittelupaikka. Alueen muihin kelkkareitteihin verrattuna kotuksen reitillä on se huono puoli että se kulkee osaksi jäätä pitkin. Täten se ei sovellu käytettäväksi ennen kuin jäät kantaa moottorikelkan. Vaikkei maastopyöräilijä siellä kelkalla liikukaan niin ura silti tarvitaan, ja sitähän ei synny ilman kelkkoja. Kokkolasta Kotukselle ja takaisin tekee noin 40km. Kevättalvella kun hanki on kova "kuin betoni" reitin ajaa hyvinkin parissa tunnissa. Muulloin on syytä varautua huomattavasti pidempään rupeamaan. Kotukselta löytyy laavu ja polttopuita. Kevättalvisin seuraakin yleensä löytyy. Reitillä kannattaa muuten väistää kelkkoja - ihan turvallisuuden takia:-) Molemmilla osapuolilla lienee oikeus liikua siellä, mutta turha se on selvittää käräjäoikeudessa(siis perillisten). Kelkkareitin luulisi jokaisen löytävän, sillä se kulkee lähes keskustan kautta. Patamäeltä voisi olla hyvä aloittaa. Ks. laajalahden reitit.