Teknologiateollisuuden alueellinen talouskatsaus Toimitusjohtaja Jorma Turunen Aluepäällikkö Tuula Sivonen
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Aspocomp, Ensto, Idesco, Nokia, Planmeca, PKC Electronics, Polar Electro, Sanmina, Scanfil, Suunto, Vacon, Vaisala Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Miilukangas, Oras, Patria, Ponsse, Sah-Ko, Tormets, Transtech, Valmet, Valtra, Wärtsilä Metallien jalostus Agnico Eagle, Boliden, Componenta, Kevitsa Mining, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Codenomicon, Digia, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, LapIT, Microsoft, Procomp Solutions, Tieto Suunnittelu ja konsultointi Ahma Ympäristö, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, WSP... 2
Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto 1 600 jäsenyritystä.
4 Teknologiateollisuuden liikevaihto, tilauskehitys ja näkymät keväälle
Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Talouskasvu vientimaissa ei lupaa tälle vuodelle parempaa kysyntää kuin vuonna 2015 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,0 % Länsi-Eurooppa Japani 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kiina Intia Muu Aasia Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %. Meksiko Muu Lat. Am. Lähde: IMF (April 2016), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on vähentynyt viime kuukausina *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* on vähentynyt useilla toimialoilla Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 20 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa eivät ennakoi liikevaihdon kasvua 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Vientiin Kotimaahan 8 Muutos: I,2016 / I,2015 I,2016 / IV,2015 Vientiin: +4 % -14 % Kotimaahan: -10 % -25 % Yhteensä: 0 % -16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2016. *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset.
Teknologiateollisuuden* tilauskantaa Suomessa ylläpitävät erityisesti laivatilaukset 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 9 Muutos: 31.3.2016 / 31.3.2015 31.3.2016 / 31.12.2015 Vientiin: +25 % 0 % Kotimaahan: 0 % -4 % Yhteensä: +17 % -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2016. *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset.
Tarjouspyynnöt* ovat lisääntyneet, mutta kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen uusiksi tilauksiksi 40 30 20 Saldoluku 10 0-10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-20 -30-40 -50-60 10 Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu 2016.
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa väheni prosentin eli 3 000:lla tammi-maaliskuussa 350 000 330 000 310 000 Henkilöstöstä noin 14 000 lomautusjärjestelyjen piirissä 31.3.2016 290 000 270 000 250 000 230 000 210 000 190 000 170 000 150 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 11 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Vaikka henkilöstö vähenee, uusia rekrytointeja tehdään (tammi-maaliskuussa 7 500 ja 28 500 vuonna 2015) 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000-6 000 2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2015 Q1 Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä 12 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja kevään 2016 näkymistä Liikevaihto Suomessa väheni hieman vuonna 2015. Tammi-helmikuussa liikevaihto oli kolme prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti. Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta 16 prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 17 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2015, mutta kaksi prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Tilauskannan kasvu vuoden 2014 alun jälkeen koostuu ennen kaikkea aiemmin saaduista suurista laivatilauksista, joiden vaikutus koko teknologiateollisuuden tuotantoon jaksottuu aina vuoteen 2020 asti. Teknologiateollisuuden liikevaihto on keväällä 2016 samalla tai hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä vuonna 2015 kaikkiaan 28 500 sekä tammimaaliskuussa 7 500. Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin vähentynyt kaikkiaan 45 000:lla. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli lähes 280 000. 13
14 Tilanne ja näkymät Pohjois-Suomessa
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Pohjois-Pohjanmaalla 63 % alueen koko viennistä 77 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista 15 Työllisyysvaikutus 56 000 työpaikkaa eli vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 22 200 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2015: Pohjois-Pohjanmaalla Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 5,8 67 Henkilöstön määrä 22 200 282 000
Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa 16 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden liikevaihto Pohjois- Pohjanmaalla 17 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Kainuussa 55 % alueen koko viennistä 80 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 6 000 työpaikkaa eli vajaa viidennes Kainuun kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 2 500 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2015: Kainuu Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 0,25 67 Henkilöstön määrä 2 500 282 000 18
Teknologiateollisuuden liikevaihto Kainuussa 19 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Lapissa 66 % alueen koko viennistä 78 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 18 000 työpaikkaa eli reilu viidennes Lapin kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan 7 300 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2015: Lapissa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 3,8 67 Henkilöstön määrä 7 300 282 000 20
Teknologiateollisuuden liikevaihto Lapissa 21 Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihtoosuudet* ELY-alueittain 2014 Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Osuus alan liikevaihdosta alueella, % 23 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus pl. metallimalmikaivokset Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala *) Prosenttia teknologiateollisuuden toimipaikkojen liikevaihdosta kyseisellä alueella Lähde: Tilastokeskus; Alueellinen yritystoimintatilasto Tietosuojasyistä joidenkin alueiden kaikki toimialat eivät ole 100 % edustettuina
Teknologiateollisuuden päätoimialojen henkilöstöosuudet* ELY-alueittain 2014 Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Osuus alan henkilöstöstä alueella, % 24 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus pl. metallimalmikaivokset Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala *) Prosenttia teknologiateollisuuden toimipaikkojen henkilöstöstä kyseisellä alueella Lähde: Tilastokeskus; Alueellinen yritystoimintatilasto Tietosuojasyistä joidenkin alueiden kaikki toimialat eivät ole 100 % edustettuina
Teknologiateollisuuden liikevaihto ELY-alueittain ELY-alue 2008 2011 2012 2013 2014e 2015e Osuus, % 2015e Etelä-Pohjanmaa 1 979 1 599 1 661 1 690 1 657 1 656 2,5 Etelä-Savo 756 686 688 601 611 641 1,0 Häme 3 921 3 323 3 812 3 755 3 727 3 969 6,0 Kaakkois-Suomi 2 202 1 902 1 872 1 881 2 181 2 334 3,5 Kainuu 369 466 466 345 387 246 0,4 Keski-Suomi 3 510 2 675 2 269 2 152 2 345 2 375 3,6 Lappi 3 213 2 848 3 345 3 448 3 594 3 805 5,7 Pirkanmaa 10 115 8 113 7 103 6 809 6 113 6 084 9,1 Pohjanmaa 6 247 5 401 5 575 5 301 5 428 5 332 8,0 Pohjois-Karjala 1 076 1 169 1 030 1 039 1 083 1 098 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 8 680 6 353 6 787 6 099 6 141 5 770 8,7 Pohjois-Savo 2 023 1 830 1 818 1 527 1 587 1 667 2,5 Satakunta 4 033 4 150 4 215 3 939 3 998 3 839 5,8 Uusimaa 27 282 23 764 21 869 22 077 23 612 23 194 34,8 Varsinais-Suomi 10 189 6 796 5 950 4 953 4 471 4 490 6,7 KOKO MAA 85 680 71 174 68 573 65 732 67 035 66 600 100,0 25 Lähde: Tilastokeskus; Aluetilinpito, Liikevaihdon alueittaiset arvoindeksit
Teknologiateollisuuden henkilöstö ELY-alueittain ELY-alue 2008 2011 2012 2013 2014e 2015e Osuus, % 2015e Etelä-Pohjanmaa 10 844 8 897 9 371 9 089 8 791 8 697 3,1 Etelä-Savo 5 037 4 590 4 652 4 374 4 407 4 360 1,6 Häme 18 492 15 885 16 830 16 977 15 903 15 734 5,6 Kaakkois-Suomi 12 580 10 860 10 831 10 468 10 378 10 268 3,6 Kainuu 2 825 2 315 2 522 2 500 2 498 2 471 0,9 Keski-Suomi 15 836 14 453 14 223 13 661 13 648 13 503 4,8 Lappi 6 976 7 638 7 403 7 470 7 404 7 326 2,6 Pirkanmaa 37 529 34 097 36 099 32 909 31 150 30 819 10,9 Pohjanmaa 20 307 18 585 19 044 18 915 18 383 18 188 6,5 Pohjois-Karjala 6 406 6 193 6 531 6 086 6 159 6 094 2,2 Pohjois-Pohjanmaa 27 294 20 344 21 513 22 987 22 476 22 238 7,9 Pohjois-Savo 10 502 9 989 10 065 9 289 9 250 9 152 3,3 Satakunta 15 614 13 028 13 408 13 707 12 767 12 631 4,5 Uusimaa 101 831 93 603 94 674 95 043 94 960 93 951 33,3 Varsinais-Suomi 33 630 28 669 28 482 25 927 25 853 25 579 9,1 KOKO MAA 326 300 289 800 296 300 290 100 284 800 281 774 100,0 26 Lähde: Tilastokeskus; Aluetilinpito, Alueellinen yritystoimintatilasto / Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Teknologiateollisuuden toimipaikat ELY-alueittain ELY-alue 2008 2010 2011 2012 2013 2014 Osuus, % 2014 Etelä-Pohjanmaa 1 154 1 121 1 126 1 118 1 137 1 131 4,1 Etelä-Savo 622 605 630 633 654 647 2,3 Häme 1 880 1 802 1 800 1 824 1 874 1 860 6,7 Kaakkois-Suomi 1 236 1 187 1 193 1 221 1 273 1 279 4,6 Kainuu 226 221 213 216 232 235 0,9 Keski-Suomi 1 247 1 224 1 221 1 227 1 263 1 268 4,6 Lappi 621 644 656 655 656 655 2,4 Pirkanmaa 2 786 2 786 2 820 2 860 2 949 2 958 10,7 Pohjanmaa 1 185 1 186 1 197 1 193 1 248 1 221 4,4 Pohjois-Karjala 633 598 613 620 635 623 2,2 Pohjois-Pohjanmaa 1 600 1 633 1 648 1 686 1 807 1 749 6,3 Pohjois-Savo 994 971 1 015 1 005 1 036 1 034 3,7 Satakunta 1 267 1 275 1 275 1 277 1 261 1 225 4,4 Uusimaa 8 279 8 071 8 295 8 449 8 875 8 901 32,1 Varsinais-Suomi 2 808 2 759 2 749 2 765 2 868 2 837 10,2 KOKO MAA 26 667 26 217 26 593 26 892 27 917 27 767 100,0 27 Lähde: Tilastokeskus; Alueellinen yritystoimintatilasto. Tilastoinnin uudistamisen takia tiedot vuodesta 2013 eteenpäin eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
Kiitos! Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry tuula.sivonen@teknologiateollisuus.fi p. 050 58 22 373
Suomi uuteen nousuun! On aika uudelle ajattelulle ja toimenpiteille.
Millä Suomi nousuun? Toimitusjohtaja Jorma Turunen
CURRENT FINNISH STRENGTHS AND FUTURE GLOBAL MARKETS ANNUAL GLOBAL MARKET SIZE US$ BILLION GROWTH BY 2050
Vaihtoehtoiset kehityspolut ja vaikutukset Suomelle 1. Platformien rakentaja - Data Bazar - Teollinen Android 2. Ketterä soveltaja - Uudet tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit, arvoverkot + 56 Mrd Liikevaihto 1. 2. + 28 Mrd Liikevaihto Vaikutusalue 2019 Jalostusarvo (Mrd ) +9 Työpaikat +48.000 Investoinnit (Mrd ) Vaikutusalue 2019 Jalostusarvo (Mrd ) +12 +3 Työpaikat +16.000 Baseline Investoinnit (Mrd ) +4 Vaikutusalue 2019 3. Perässähiihtäjä - Nykymeno jatkuu... - 80 työpaikkaa viikossa 3. Jalostusarvo (Mrd ) -3 Työpaikat -16.000 2014 2019 Investoinnit (Mrd ) -4 Muutokset suhteessa baselineen (nykyhetki) 32
Kemppi: Improving Customers Business Through Integration of Data and Analysis Welding Equipment manufacturer Kemppi is in the forefront of utilizing digitalization in all its business operations. With Kemppi ARC System, Kemppi has integrated the data flow of welding: all data from welding can be monitored and documented on-line. Through a cloud-service, e.g. possible welding deviations can be observed even on the other side of the world. Kemppi uses data and analytics also in its own operations. Information is shared seamlessly over all functions and departments, and dealers and customers are an inherent part of the Innovation process. Play video BENEFITS: Improved quality and productivity, automated data collection, faster lead times, cost savings Increased customer satisfaction Faster product development Potential to eventually change business model to selling weld seam instead of equipment + service
U-Cont Bringing Intelligence Into Remote Filling Stations Joroinen-based Unicontain develops filling stations and process systems to demanding environments. BENEFITS: Digitally controlled stations and processes allow environmentally safe operation in remote locations Client has documentation and info where and when needed http://www.u-cont.fi/en/ Its filling stations automatically monitor the amount of fuel in the tanks. They also allow station owners to see sales and set prices with smart phones. According to CEO Jari Sistonen, U-Cont both brings more intelligence into its products and improves its own efficiency through digitalisation of work- and service processes. Because installations are mostly far away from services digital information flow is often the only way to control the installation and usage process. 34
Ponsse: Bringing Wireless Intelligence To Logging Ponsse has transformed traditional logging into a wirelessly managed, automated and data-intensive solution optimized over the entire value chain. From individual logger to transportation, yield analysis and fleet management, Ponsse solutions represent cutting-edge information and mobile technology. http://www.youtube.com/watch?v=dvgqvjj348g BENEFITS: Mobile connectivity brings intelligence to remote locations Integration of information flows over the entire value chain minimizes down time and optimizes harvest yields Ergonomics and ease of use are key in all Ponsse s solutions. Real-time data is visualized for easy monitoring and decision-making by the everyone, from the logger to fleet manager and Ponsse service. CEO Juho Nummela: Industrial Internet has still big potential to improve Ponsse s operations and to support customers business
Enevo Creating New Efficiencies And New Business From Data Enevo creates both new efficiencies and new business from collecting waste management data with sensors attached to waste bins. BENEFITS: Significant savings to customers from improved collection route optimization New business can be created from selling collected data to other parties, e.g. companies using demographics http://www.youtube.com/watch?v=thjhfjav4w0 The collected data is is analysed to optimize bin collection routes, which offers direct savings to waste management companies. The data and the insights derived from it are valuable also for several other parties, allowing Enevo to expand into data integration business in the future. Enevo is a startup, with one of the founders coming from gaming industry. This gives the company the ability to look at a traditional industry from a new, data and analytics based angle. 36
Datakeskusliiketoiminta
FinTech
Miksi Suomesta maailman dataliikenteen ja tulevaisuuden liiketoiminnan solmukohta? Dataliikenne Suomen kautta Globaalin datan solmukohta Internetin tietoturvan edelläkävijä Geologinen, -graafinen ja -poliittinen vakaus (Geo 3 ) Alhainen korruptio (Transparency International) Nopeat tietoliikenneyhteydet (+ uudet datakaapelit) Teknologiamyönteiset ja internet-lukutaitoiset kuluttajat Neutraali ja puolueeton maa, johon luotetaan (mediaattori ja esimerkkimaa maailmalla) Maailman kärkimaita innovaatioissa ja koulutuksessa Internet rakentuu suomalaiselle softalle (esim. Linux, MySQL, IRC, SSH) Tietosuojan kannalta suotuisa lainsäädäntö ( massaurkintalaki ) Maailman ekotehokkaimmat datakeskukset; vihreästä konesalista vientituote Datan solmukohta kansalliseksi huippustrategiaksi Teollinen internet Palveluväylä Datakeskus Innovaatiot Kyberrikollisuuden kustannukset $400 miljardia $67.2 miljardia Koko Maailman tietoturvakustannukset 2013 8.7% vuodessa Kasvu
Terveysteknologia
Kiertotalous
Maapallojen lukumäärä Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2,5 4 kertaisesti 2,5 2,0 Hiilidioksidipäästöjä 80 % vähemmän Väestönkasvun hidastaminen Kulutuksen pienentäminen 20% Viljelysadon tuplaaminen 1,5 Ekologinen velka 1,0 0,5......... 1960 1970 1980 1990 2000 2020 2030 2040 2050 Lähde: Global Footprint Network Sitra Mari Pantsar 5.5.2015 42
Kiertotaloudessa on kolme keskeistä tapaa lisätä ja ylläpitää arvoa Lähde: Ellen MacArthur Foundation CE team Sitra Mari Pantsar 5.5.2015 43
Elektroniikkaromu: valtava monimetallikaivos Yli 40 mt/v 6,5 miljoonaa tonnia (15,5 prosenttia) kerättiin talteen 35,3 miljoonaa tonnia kaatopaikoille tai luontoon Rahassa mitattuna 41 miljardin euron arvosta rautaa, kuparia, kultaa, hopeaa, alumiinia ja harvinaisia maametalleja. Lisäksi 8 600 tonnia muoveja. EU:ssa syntyy noin 9 miljoonaa tonnia. Kolmasosa talteen virallisiin keräysjärjestelmiin. Pelkästään EU:n alueella 0,7 miljoonaa tonnia SERiä päätyy sekajätteen mukana joko kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. hukattu SER sisältää valtavia määriä haitallisia aineita 44
Arktinen liiketoiminta
Kiitos! jorma.turunen@techind.fi 0500 445 444 @Teknologiat