2 JOHDANTO... 3 3 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON KRIISIVALMIUS JA KRIISIORGANISAATIO... 3 3.1. Pelastussuunnitelmat... 3 3.2. kriisiryhmä...

1 SISÄLLYS 2 JOHDANTO... 3 3 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON KRIISIVALMIUS JA KRIISIORGANISAATIO... 3 3.1. Pelastussuunnitelmat... 3 3.2. kriisiryhmä... 4 4 KRIISIVIESTINTÄ... 4 4.1. Kriisiviestinnän toimintaperiaatteet... 4 4.2. Tiedottaminen akuutissa kriisitilanteessa... 5 4.3. kriisin sisäinen viestintä... 5 4.3.1. Tiedottaminen henkilökunnalle... 5 4.3.2. tiedottaminen Opiskelijoille... 6 4.4. Kriisin ulkoinen viestintä... 6 5 TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISIIN... 7 4.1. Hätätilanteen toimintaohjeet... 7 5.2. Vakava onnettomuus esedun ulkopuolella... 7 5.3. Itsemurhan uhka... 8 5.4. Opiskelijan kuolema (VAKAVA sairaus/onnettomuus)... 9 5.5. henkilökuntaan kuuluvan kuolema... 9 5.6. Toimintaohje tulipalon sattuessa... 10 PELASTA:... 10 ILMOITA:... 10 SAMMUTA:... 10 EHKÄISE:... 10 OPASTA:... 10 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA:... 10 5.7. Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa... 11 5.8. Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa... 12 5.9. Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa... 13 HÄLYTÄ... 13 5.10. Toimintaohje varkaus tai ryöstötapauksessa... 14 ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMET:... 14 JOS RYÖSTÖ TAI VARKAUS TAPAHTUU:... 14 TUNTOMERKIT:... 14 HÄLYTTÄMINEN:... 14 JÄLKITOIMET:... 14 5.11. Toimintaohje sähkökatkon sattuessa... 15 JOS SÄHKÖ KATKEAA:... 15 5.12. Toimintaohje kaasuvaarassa... 16 4.12.1. TOIMINTAOHJEET SISÄISESSÄ KAASUVAARASSA:... 16

JOS SISÄTILOISSA ON ESIM. NESTE- TAI ASETYLEENIKAASUN HAJUA:.. 16 5.12.2. TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA ULKOPUOLELTA:... 16 JOS OLET SISÄLLÄ:... 16 JOS JOUDUT ULKONA YLLÄTTÄEN KAASUPILVEEN:... 17 MYRKKYTIETOKESKUS: PUHELIN (09) 471 977... 17 5.13. Toimintaohje säteilyvaarassa... 17 RADIOAKTIIVISEN LASKEUMAN VAIKUTUS TOIMINTAAN... 17 5.13.1. Henkilöstön suojelu säteilyvaarassa... 18 RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYLASKEUMAN UHATESSA PELASTUSVIRANOMAINEN ANTAA SÄTEILYVAROITUKSEN. SÄTEILYVAROITUS TARKOITTAA, ETTÄ RADIOAKTIIVINEN LASKEUMA EDELLYTTÄÄ SISÄLLE SUOJAUTUMISTA.... 18 TOIMINTA SÄTEILYHÄLYTYKSEN PURKAMISEN JÄLKEEN... 19 5.14. Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa... 20 6 KRIISIN JÄLKIHOITO... 20 Kriisisuunnitelma on käsitelty Etelä-Savon Koulutus Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunnassa 1.10.2014 ja johtoryhmässä 9.10.2014.

2 JOHDANTO Kriisi on mikä tahansa äkillinen tilanne, joka uhkaa Esedussa olevien henkilöiden terveyttä, Esedun turvallisuutta, luottamusta tai mainetta ja joka voi vakavasti vaikuttaa kykyymme toimia normaalisti. Etelä-Savon ammattiopisto Esedun opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata ketä tahansa oppilaitoksemme jäsentä tai muita läheisiä ihmisiä. Tämä kriisisuunnitelma sisältää ohjeistuksen kriisiajan viestintään sekä toimintamalleja erilaisia kriisitilanteita varten. Kriisien ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää luoda arkipäivässä myönteistä ja turvallista ilmapiiriä, johon vaikuttavat mm: nivelvaiheiden yhteistyö opiskelijan siirtyessä oppilaitokseen/ryhmästä toiseen psykososiaalinen yhteistyö tutortoiminta koulukiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti (ks. oma toimintamalli) valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu oppilaitoksen selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni yhteistyö vanhempien ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä opiskelijahuoltoryhmien työ henkilökunnan koulutus / osaaminen tiedonvälitys vanhemmille/huoltajille tiedottaminen oppilaitoksen sisällä sekä henkilökunnalle että opiskelijoille opiskelijoille tiedottaminen ryhmänohjaajan vastuulla 3 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON KRIISIVALMIUS JA KRIISIORGANISAATIO Etelä-Savon ammattiopisto on valmistautunut kriisitilanteisiin laatimalla tämän kriisisuunnitelman sekä toimipaikoille omat pelastussuunnitelmat. Kriisiryhmä kokoontuu vuosittain käsittelemään kriisien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä asioita. 3.1. PELASTUSSUUNNITELMAT Esedussa on jokaiselle kiinteistölle, jossa opetusta annetaan, oma pelastussuunnitelmansa. Pelastussuunnitelmat ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla sisäisessä intranetissä (Essi).

Esimiehen tehtävänä on perehdyttää uusi työntekijä kriisisuunnitelmaan ja pelastussuunnitelmaan. 3.2. KRIISIRYHMÄ Etelä-Savon ammattiopistossa toimii kriisiryhmä, jonka tehtävä on suunnitelmallisesti johtaa ja hoitaa oppilaitosta kohtaava kriisi. Kriisiryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, rehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, työhyvinvointipäällikkö, kuraattorit, terveydenhoitaja(-t) ja oppilaitospappi. Akuutissa kriisitilanteessa kriisiryhmän tai ne kriisiryhmän jäsenet, joiden koulutusalaa tapahtuma koskee, kutsuu koolle tapahtumasta tiedon saanut kriisiryhmän vakituinen jäsen. Esedun kriisiryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmän kokouksiin kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianosaisia ja yleisiä asiantuntijoita esimerkiksi poliisi, pelastustoimen edustaja tai muu vastaava. Kriisiryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuoden aikana. Koollekutsujana toimii toimitusjohtaja tai tarvittaessa työhyvinvointipäällikkö. Kriisitoimintasuunnitelman päivittämisestä vastaa toimitusjohtaja yhdessä kriisiryhmän kanssa. 4 KRIISIVIESTINTÄ Viestintä on keskeinen osa kriisijohtamista ja kriisinhallintaa. Kriisiviestintä vaatii aina johtajuuden ottamista - myös julkisuudessa. Esedun kriisiviestinnän johtamisesta vastaa toimitusjohtaja. Kriisiryhmä ja tiedottaja avustaa toimitusjohtajaa kriisiviestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kriisiviestinnän tavoitteena on: Turvata oppilaitoksen toimintaedellytykset ja toiminnan jatkuvuus Välittää riittävästi oikeaa tietoa sekä sisäisesti että julkisuudessa Suojella Esedun mainetta ja ylläpitää luottamusta 4.1. KRIISIVIESTINNÄN TOIMINTAPERIAATTEET Kriisiviestinnän toimintaperiaatteet Esedussa ovat: Sisäinen viestintä ensin: Jos mahdollista Esedun henkilökunta saa tarpeelliset tiedot ennen opiskelijoita ja mediaa. Avoimuus: Kriisitilanteessa Esedu tiedottaa avoimesti tiedossa olevat seikat syineen ja seurauksineen. Oma-aloitteisuus ja ennakoivuus: Aloitteellisella viestinnällä vältämme huhut.

Nopeus ja tehokkuus: Kriisissä aika on kriittinen tekijä. Luotettavuus: Kriisitiedottaminen perustuu oikeaan ja todellisuuteen perustuvaan tietoon. 4.2. TIEDOTTAMINEN AKUUTISSA KRIISITILANTEESSA Kriisitilanteessa tiedottaminen: Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä toimialajohtajalle (rehtori, aikuiskoulutusjohtaja, kehittämisjohtaja), jonka koulutusalaa tapahtuma koskee. Toimialajohtaja ilmoittaa tapahtuneesta toimitusjohtajalle. Rehtori/aikuiskoulutusjohtaja/kehittämisjohtaja selvittää o ketä asia koskee o mitä on tapahtunut ja missä o miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään o miten asiassa edetään (jatkotoimenpiteet) Tieto tapahtuneesta on saatettava viipymättä myös muille toimialajohtajille sekä työhyvinvointipäällikölle. Akuutissa kriisitilanteessa kriisiryhmässä sovitaan toimenpiteistä ja harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta. kuka ottaa yhteyttä opiskelijaan ja/tai huoltajiin, tai lähiomaisiin kuka tiedottaa asiasta oppilaitoksen henkilökunnalle ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille opiskelijoille/henkilökunnalle turhien huhujen eliminoimiseksi. Mikäli kriisiryhmää ei saada koolle riittävän pikaisesti, tekee toimitusjohtaja tarvittavat päätökset. Esedun tiedottaja avustaa toimitusjohtajaa, rehtoreita ja kriisiryhmää tiedottamisessa. Vakavan kriisin aikana pidetään tilannepäiväkirjaa, johon dokumentoidaan kaikki kriisin aikana tehdyt toimenpiteet: kuka on tehnyt, mitä ja milloin. Liitteenä tilannepäiväkirjan pohja. 4.3. KRIISIN SISÄINEN VIESTINTÄ Toimitusjohtaja päättää yksin tai yhdessä kriisiryhmän kanssa kriisin sisäisestä tiedottamisesta. Viestinnässä hyödynnetään monipuolisesti eri viestinnän foorumeita. 4.3.1. TIEDOTTAMINEN HENKILÖKUNNALLE Toimitusjohtaja vastaa tiedottamisesta henkilökunnalle.

Mikäli tieto pitää saada viipymättä koko henkilökunnan tietoon, käytetään kriisiviestinnässä myös Primuksen/Wilman tekstiviestin lähetysominaisuutta. 4.3.2. TIEDOTTAMINEN OPISKELIJOILLE Kriisin tiedottamisesta opiskelijoille vastaa toimitusjohtaja tai hänen valtuuttamaan kriisiä kohdanneen alan toimialajohtaja. Kriisin luonteesta riippuen valitaan sopivat viestintäkanavat. Hätäviestit opiskelijoille lähetetään Wilma-järjestelmän kautta. Akuutissa kriisissä Wilmassa voi lähettää opiskelijoille tekstiviestin. Viestin voi lähettää kaikille opiskelijoille, ryhmäkohtaisesti tai paikkakuntakohtaisesti. Wilmaan on tekeillä kampus-/rakennuskohtaiset jakelulistat. Wilman hätäviestien pääkäyttäjät ovat Mikkelissä Aino Kirvesniemi ja Pieksämäellä Minna Nykänen. Varahenkilönä on tiedottaja. Ryhmäohjaajat ja opettajat ovat avainasemassa opiskelijoille tiedottamisessa. 4.4. KRIISIN ULKOINEN VIESTINTÄ Kriisin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa aina Etelä-Savon Koulutus Oy:n toimitusjohtaja. Lausuntoja medialle antaa toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö. Kriisitilanteen viestinnässä hyödynnetään sosiaalista mediaa aktiivisesti. Tiedottaja päivittää/toimittaa tiedotteet Esedun www-sivuille, sosiaalisen median palveluihin sekä medialle ja varmistaa niiden perillemenon tärkeimpiin medioihin puhelimitse. Viestintätiimi vastaa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median seurannasta ja päivityksestä. Ulkoiseen tiedottamiseen vaikuttavat seikat: Tilanteen vakavuus Kriisi pieni ja sisäinen, jolloin ulkoista tiedotustarvetta ei välttämättä ole Miten tieto on levinnyt julkisuuteen Tiedottaako joku muu tilanteesta (viranomainen) Onko uutisarvoa?

5 TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISIIN 4.1. HÄTÄTILANTEEN TOIMINTAOHJEET PELASTA Varoita välittömästi vaarassa olevia, pyri pelastamaan heidät ja loukkaantuneet. SAMMUTA Sammuta tai yritä rajoittaa paloa siihen soveltuvalla sammutteella /sammutusvälineellä. HÄLYTÄ Tee oppilaitoksen sisäinen hälytys esim: - paloilmoituspainikkeella - suullisella ilmoituksella - sisäisellä kuulutuslaitteistolla (Sisäisen hälyttämisen ohje oltava aina laitteiston käyttöpaikalla) ILMOITA - SOITA 112 Ilmoita onnettomuudesta ja avuntarpeesta yleiseen hätänumeroon 112. RAJOITA - pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä - kerro ensin MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ - vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin - toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan - sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan Alkusammutuksen lisäksi tulee palon ja savun leviämistä estää sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi, mikäli se on mahdollista. Poista mahdollisuuksiesi mukaan vaara-alueelta ja sen lähistöltä mm. kaasupullot, syttyvät nesteet, muut vaaralliset sekä paloa edistävät aineet. OPASTA Opasta pelastusviranomaisia toiminnan aikana. Toimi heidän ohjeiden mukaan. Toimi harkiten, rauhallisesti ja ripeästi. Poistu paikalta vasta kun saat siihen luvan. Yllä olevan lisäksi Esedussa toimitaan näin: tieto rehtorille, joka tiedottaa toimitusjohtajaa tarvittaessa tieto terveydenhoitajalle ja/tai työterveyshoitajalle toimitusjohtaja ilmoittaa tapahtuneesta henkilökunnalle opiskelijat pois onnettomuuspaikalta silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta järkyttyneimmät opiskelijat kotiin saatettuna toimitusjohtaja huolehtii opiskelijoiden huoltajille tehtävästä tiedottamisesta yhteistyössä viranomaisten kanssa asian käsittely kriisiryhmässä asian käsittelyä henkilökunnan kanssa asian käsittelyä opiskelijaryhmissä 5.2. VAKAVA ONNETTOMUUS ESEDUN ULKOPUOLELLA

Esedun toimintaan voi vaikuttaa myös kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti tapahtunut suuronnettomuus tai kriisitilanne, joka voi aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta ja/tai pelkotiloja esedulaisten keskuudessa. Tällaisissa tilanteissa toimitaan seuraavasti: toimitusjohtajalle tieto, mitä on tapahtunut asiallinen informaatio henkilökunnalle ja opiskelijoille asian käsittely ryhmässä ryhmäohjaajan/opettajan johdolla 5.3. ITSEMURHAN UHKA Itsemurhan uhka koskettaa aina koko yhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita. Puhu itsemurhaa aikovan kanssa: älä jätä itsemurhaa aikovaa yksin pyydä tilanteeseen mukaan työpari jos mahdollista kuraattori tai terveydenhoitaja kuuntele ja ole läsnä, älä tuomitse, äläkä vähättele, älä lupaa olla kertomatta kenellekään älä yritä ratkaista itsemurhaa aikovan ongelmaa. Ongelma, jonka vuoksi henkilö on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa. ota yhteyttä terveydenhoitajaan/ensiapuun lisäohjeiden saamiseksi ota yhteys kotiin / läheisiin.

5.4. OPISKELIJAN KUOLEMA (VAKAVA SAIRAUS/ONNETTOMUUS) Opiskelijan kuoleman, vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa: opiskelijan kuolemasta ilmoittaa perheelle/lähiomaisille AINA poliisi tai sairaala suruviestin saanut opettaja tiedottaa rehtoria, joka tiedottaa toimitusjohtajaa rehtori sopii koulutuspäällikön kanssa, kuka ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta oppilaitoksessa toimitusjohtaja informoi henkilökuntaa ja opiskelijoita koulutuspäällikkö organisoi muistotilaisuuden/keskustelun ryhmissä asianomaisille mahdollisuus jälkipuintiin noin 1-3 vrk kuluttua tapahtuneesta jälkiseurantaa 1-3 kk ajan, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus käydä tapahtunutta läpi joko yksilöllisesti tai ryhmänä jälkihoitona opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata myös ulkopuolisen avun piiriin (esim. psykiatrinen hoito) muistaminen omaisten toiveiden mukaisesti. oppilaitospastorilta saa surulaatikon. Surulaatikoista löytyy materiaalia surun käsittelyyn ja muistotilaisuuden järjestämiseen. Hartausohjeita on sekä kirkkoon kuuluville että muihin uskontokuntiin kuuluville tai kirkkoon kuulumattomille. Opiskelijan lähiomaisen kuolema Ei käsitellä tässä yhteydessä. 5.5. HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA Henkilökuntaan kuuluvan kuoleman kohdatessa: toimitusjohtaja tai tämän nimeämä henkilö informoi henkilökuntaa sekä opiskelijoita kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle/opiskelijoille ulkopuolista apua ja järjestää keskustelumahdollisuuden sitä tarvitseville muistaminen omaisten toiveiden ja talon ohjeen mukaisesti opiskelijoiden voinnin tai hyvinvoinnin seurantaa

5.6. TOIMINTAOHJE TULIPALON SATTUESSA Pelasta: pelasta itsesi ja vaarassa olevat varo hengittämästä savua (erittäin myrkyllistä) ohjaa henkilökunta ja opiskelijat lähintä poistumistietä ulos mene kokoontumispaikkaan Pysäköintialueelle Ilmoita: soita yleiseen hätänumeroon 112 kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kerros, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa älä katkaise puhelua ilman lupaa ilmoita myös muille rakennuksessa oleville ja kohteen turvallisuusjohtajalle Sammuta: ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi) ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen lopeta ruiskutus liekkien kadotessa Ehkäise: rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet suojaa arat ja tärkeät koneet ja laitteet vesi- yms. vaurioilta Opasta: järjestä palokunnan opastus paikalle ole palokunnan apuna Jälkivahinkojen torjunta: huolehdi jälkivartioinnista tuuleta tilat siivoa ja raivaa tilat poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan kuivaa tilat huolellisesti suuremmat vahingot hoitaa ammattihenkilöstö

5.7. TOIMINTAOHJE TAPATURMAN TAI SAIRASKOHTAUKSEN SATTUESSA Tee nopeasti tilannearvio: - selvitä mitä on tapahtunut - onko potilas hereillä - hengittääkö, toimiiko sydän Käynnistä potilaan ensiapu Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita Pyydä apua ensiaputaitoisilta Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksissa tee hätäilmoitus Yleinen hätänumero 112 Hätäilmoitusta tehdessä kerro: - mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan) - osoite ja kerros - milloin - miten opastus tapahtuu - kuka olet Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan Järjestä selkeä opastus paikalle Älä jätä potilasta yksin Opettele henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet: - tarkista hengittääkö potilas, ellei aloita puhalluselvytys kahdella puhalluksella, sulje sieraimet peukalolla ja etusormella, paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta, seuraa rintakehän liikkumista - tarkista onko potilaalla merkkejä verenkierrosta, ellei ole aloita paineluelvytys, hae oikea paikka, mittaa kaksi sormen leveyttä rintalastan alaosasta ylöspäin, aseta toisen kämmenen tyvi rintalastalle ja toinen käsi käden selän päälle - paina 15 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa, anna rintakehän painua noin 4-5 cm - jatka puhallus-paineluelvytystä, 2 puhallusta ja 15 painelua, kunnes potilas virkoaa tai et enää jaksa tai saat ammattiapua

5.8. TOIMINTAOHJE UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMISTILANTEESSA Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä Puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile Pidä kädet näkyvissä Pysy rauhallisena Vältä tuijottamista Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä Älä käännä selkääsi Vältä äkkinäisiä liikkeitä Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekavan henkilön harhoja Voita aikaa niin, että muita tulisi paikalle Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa

5.9. TOIMINTAOHJE POMMIUHKAUSTILANTEESSA Jos vastaat pommiuhkaussoittoon: Yritä saada soittaja toistamaan uhkaus ikään kuin et olisi käsittänyt puhetta Kiinnitä muiden huomio sovitulla tavalla Kerro, että syyttömät voivat loukkaantua, jos räjähdys tapahtuu Pyri selvittämään, kuinka rikos tapahtuu, millaista räjähdysainetta, millaisia vahinkoja, teon motiivit, onko uhkaus otettava vakavasti, kysy 1. Milloin pommi räjähtää? 2. Miltä se näyttää? 3. Millainen pommi se on? 4. Missä se on? 5. Mikä aiheuttaa sen räjähtämisen? 6. Asensitteko pommin itse? 7. Miksi, milloin? 8. Mikä on nimenne ja osoitteenne? Paina mieleen - äänen tyyli ja murre - taustaäänet - uhkaajan kielenkäyttö Ole rauhallinen Ole ystävällinen Sulje taustamusiikki Yritä jatkaa keskustelua soittajan kanssa Jätä linja auki soittajan jäljittämiseksi Täytä, jos mahdollista, pommiuhkauslomake (liitteenä) Hälytä Ilmoita heti turvallisuusvastuuhenkilöille Ellet heti tavoita heitä, soita poliisille puh.112 ja kerro: - kohde ja osoite - kelloaika - mitä pyydät poliisin tekemään (asiantuntija) - mihin opastus on järjestetty ja mihin auto voi ajaa - nimesi ja puhelinnumero, josta soitat - älä sulje puhelinta ilman poliisin lupaa - noudata ohjeita ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN Jätä tiedottaminen poliisin ja toimitusjohtajan/toimialajohtajan tehtäväksi

5.10. TOIMINTAOHJE VARKAUS TAI RYÖSTÖTAPAUKSESSA Ennaltaehkäisevät toimet: varkautta ja ryöstöä edeltää usein tiedustelu tarkkaile oudosti käyttäytyviä asiattomia henkilöitä, seuraa tällaisten henkilöiden toimia ja paina tuntomerkit mieleesi, ilmoita havainnoistasi Vahtimestarille. Hän voi tarkistaa henkilön liikkumisen valvontakameroiden tallenteista. älä luota haalareiden yrityslogoon pidä arvokkaat laitteet ja rahat poissa näkyviltä ja käsilaukut/lompakot lukitussa kaapissa pidä työhuoneen ovi lukossa, kun huoneeseen ei jää ketään Jos ryöstö tai varkaus tapahtuu: pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden turvallisuuden uhattuna älä hälytä Tuntomerkit: paina tuntomerkit mieleesi paina mieleen ryöstäjän ääni ja erikoistuntomerkit ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemista kiinnitä huomiota pakotapaan ja mahdollisiin apureihin Hälyttäminen: hälytä vasta kun se voi tapahtua vaaratta hälytä puhelimella turvallisuudesta vastaava ja poliisi puh. 112 ilmoita: paikka aseellinen/aseeton ryöstö tekijöiden määrä tuntomerkit/erikoistuntomerkit pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rekisterinumero älä sulje puhelinta ilman lupaa Jälkitoimet: lukitse ovet huolehdi mahdollisista loukkaantuneista varmista mahdolliset todistajat suojaa jäljet ja esineet täytä tuntomerkkilomake itsenäisesti ja anna sellainen todistajille laita tuntomerkit paperille

5.11. TOIMINTAOHJE SÄHKÖKATKON SATTUESSA Jos sähkö katkeaa: Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei ole tallennettu. Ilmastointi pysähtyy. Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään esimerkiksi talvella lämmityksen ja valaistuksen vähenemisen takia. Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmä on varmennettu sähkökatkon varalle 30 minuutiksi. Varmista sähkökatkon varalle: - valmistele varavalaistus - varmista tietojärjestelmät - suunnittele toiminta siten, että haitta on mahdollisimman pieni pysy rauhallisena, varavalaistus jää palamaan älä raavi tikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen jos toimintaa ei voida jatkaa, rehtorit antavat tarvittavat lisäohjeet.

5.12. TOIMINTAOHJE KAASUVAARASSA Vaarallisilla aineilla ymmärretään kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita. Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Vaikka kohteessa ei normaalisti käytettäsikään kaasuja, mutta esim. korjaustöissä voidaan käyttää kaasuja, jotka ovat räjähdysvaarallista tai edistävät voimakkaasti palamista, jos niitä pääsee ilmatilaan. Tulipaloissa saattaa syntyä myös vaarallisia kaasuja, joiden väri on yleensä kellertävä. Pelastusviranomaiset antavat suojautumisohjeita radiossa sekä paikallisesti kaiuttimilla. Yleinen vaaramerkki voi tarkoittaa myös kaasuvaaraa. 4.12.1. TOIMINTAOHJEET SISÄISESSÄ KAASUVAARASSA: Jos sisätiloissa on esim. neste- tai asetyleenikaasun hajua: varo liekkiä tai kipinää, joka voi sytyttää kaasun räjähdysmäisesti poistu tiloista heti ja käske myös muita poistumaan heti suorita hätäilmoitus numeroon 112 ohjaa pelastusviranomaiset kohteeseen pelastusviranomainen mittaa kaasupitoisuuden ja tuulettaa tilat happikaasu on myös vaarallinen, edistää voimakkaasti palamista (voi olla myös hajustettu) 5.12.2. TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA ULKOPUOLELTA: Jos olet sisällä: Jos olet ulkona: pysy sisällä ja kutsu ulkona olevat sisälle älä mene kellariin tai väestönsuojaan sulje ikkunat, ovet ja ilmastointi avaa radio ja kuuntele ohjeita, suositellaan RDS-radiota älä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja jos tarvitset välitöntä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112 jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi, jolloin kangas suodattaa ilmaa, älä käytä sähkö- tai muita laitteita jotka voivat sytyttää kaasun älä lähde omatoimisesti ulos, voit joutua matkalla vaaraan jos alue joudutaan tyhjentämään, antavat viranomaiset siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla mene heti sisälle ja neuvo muitakin tekemään niin toimi, kuten edellä on neuvottu

Jos joudut ulkona yllättäen kaasupilveen: älä juokse, hengitä nenän kautta ja suojaa hengitysilma esim. nenäliinalla pyri pääsemään sisälle nopeasti jos et heti pääse sisälle, pyri poistumaan sivutuuleen, jonka suunnan voit todeta älä mene alaviin maastonkohtiin, vaan pyri korkeammalle paikalle jos olet autossa, sulje ilmanvaihto ja pyri pois kaasupilvestä, kuuntele autoradiota Myrkkytietokeskus: puhelin (09) 471 977 5.13. TOIMINTAOHJE SÄTEILYVAARASSA Radioaktiivinen laskeuma voi syntyä vakavasta ydinvoimalaitosonnettomuudesta, ydinaseonnettomuudesta tai ydinräjäytyksestä. Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti radioaktiivista säteilyä. Radioaktiivisen laskeuman vaikutus toimintaan Laskeuma saastuttaa kaikki paikat, jotka normaalistikin joutuvat vesisateelle ja pölylle alttiiksi. Lisäksi on vaara, että säteilevä pöly pääsee ilmastoinnin kautta sisätiloihin. Voimakkaan laskeumavaiheen ajaksi joudutaan työskentely keskeyttämään, tällöin on suojattava mm. ilmastoinnin sisäänotto. Varaudu seuraaviin toimenpiteisiin: - mitattava saatua säteilyannosta, koska henkilön saaman säteilyannoksen ylittyessä joudutaan hänet vaihtamaan - varattava suojavaatetus ihon suojaamiseksi ja pesun helpottamiseksi - varattava suojanaamari hengityksen suojaamiseksi - varattava ilmastoinnin suodattimia

5.13.1. HENKILÖSTÖN SUOJELU SÄTEILYVAARASSA Mikäli laskeumaa edeltää riittävä varoitusaika on etukäteen selvitettävä: - jatketaanko toimintaa vai keskeytetäänkö työt. Rehtori ratkaisee asian. - ketkä jäävät tarvittaessa jatkamaan työskentelyä ja pitämään huolta toiminnan jatkuvuudesta - ketkä siirtyvät koteihinsa ja suojautuvat siellä Työpaikkojen saaminen säteilysuojelukuntoon Työpaikat pyritään saamaan mahdollisimman tiiviiksi. Materiaalina käytetään esim. teippiä. Koneellisen ilmastoinnin keskeyttäminen ja i-laitteiden peittäminen ulkopuolelta jos mahdollista. Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden peittäminen, jolloin estetään pölyn pääsyn laitteiden pinnalle ja puhdistustarve vähenee. Sisätilojen, koneiden, laitteiden yms. puhdistamisohjeiden laatiminen ennakolta. Radioaktiivisen säteilylaskeuman uhatessa pelastusviranomainen antaa säteilyvaroituksen. Säteilyvaroitus tarkoittaa, että radioaktiivinen laskeuma edellyttää sisälle suojautumista. Tieto varoituksesta saadaan yritykseen: kunnan antamana yleisenä vaaramerkkinä kunnan johtokeskuksesta puhelinilmoituksena yleisradion välittämänä kaikkiin radiolähetyksiin RDS-järjestelmän avulla pelastusviranomainen antaa ohjeet joditablettien nauttimisesta Varoituksen perusteella: työskentely keskeytetään tehtyjen suunnitelmien mukaisesti säteilysuojat viimeistellään johto hankkii tiedot miten pitkäaikaiseksi suojautuminen muodostuu ja antaa tomintaohjeet sen mukaan Toiminta säteilyhälytyksen tullessa Pelastusviranomainen antaa säteilyhälytyksen voimakkaan radioaktiivisen säteilylaskeuman uhatessa aluetta. Tällöin kaikki suojautuvat välittömästi sisälle tai virallisiin väestönsuojiin. Säteilyhälytyksen aikana otetaan toiminnassa huomioon seuraavat näkökohdat: vaikeimman säteilyvaaran aikana - noin kahden vuorokauden ajan - oleskellaan parhaimman suojan antavissa suojissa

suojien ilmanottolaitteita käytetään vasta suojan hiilidioksidipitoisuuden siihen pakottaessa säteilysuojien ulkopuolisia tiloja ryhdytään käyttämään yleensä viranomaisten luvalla oppilaitoksen johto tekee päätöksen töiden aloittamisesta pelastusviranomaisen antamien säteilytietojen perusteella kaikissa vaiheissa mitataan ja kirjataan henkilöstön saama säteilyannos. Kokonaisannos ei saisi nousta ainakaan yli 100 millisv, päätöksen tekee yleensä pelastusviranomainen Toiminta säteilyhälytyksen purkamisen jälkeen Laskeuman alaiseksi joutuneella alueella pelastusviranomainen ilmoitta milloin säteilyhälytys puretaan. Oppilaitoksessa toimitaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Toiminnassa noudatetaan seuraavia näkökohtia: työpaikkojen, koneiden, raaka-aineiden, tarvikkeiden ja vastaavien saastuneisuus mitataan ja puhdistetaan työpaikalle mennään puhdistuspaikalla tehdyn tarkastuksen kautta annosmittaus suoritetaan työpaikoittain ja jokaisen saamat annokset kirjataan suojelujohtaja antaa henkilöstölle tilanneselostuksen ja toimintaohjeet

5.14. TOIMINTAOHJE VÄESTÖNSUOJAAN SUOJAUDUTTAESSA Valmistele suoja: - tyhjennä suoja, koska siellä säilytetään tilapäisesti suojakäyttöön kuulumaton tavaraa - poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi - varaa vettä 30 l/henkilö - asenna kuivakäymälät paikoilleen - tarkista ovet luukut ja niiden tiivisteet - asenna sulkuteltta oveen - varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet - varaa puhelin ja radio - tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät - varaa hygieniavälineitä - varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja - säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin - varaa elintarvikkeita - varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen Suojauduttaessa: - ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita - ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä - ota mukaan mahdollisia viihtyvyysvälineitä, lukemista, kuuntelulaitteita jne. - ota mukaan nukkumisvarusteita kuten tyyny, peitto - toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan - suojaan laaditaan päiväohjelma 6 KRIISIN JÄLKIHOITO Kriisin jälkihoito on tärkeä osa kriisityötä. Kriiseistä opitaan ja siksi ne pitää kriisin jälkeen purkaa ja analysoida. Tilanteen jälkeen arvioidaan myös, missä vaiheessa tiedotetaan tilanteesta viimeisen kerran sisäisesti ja miten asia hoidetaan loppuun ulkoisten sidosryhmien kanssa. Kriisintilanteen jälkeen käydään läpi mm. seuraavat asiat: raportointi (kriisiviestinnän lokikirja) mahdollisten uhrien omaisten ja läheisverkostojen jälkihoito kärsikö Esedun maine kriisistä mitä sille on tehtävissä tarvitseeko järjestää ns. purkutilaisuus kriisitilanteessa auttamassa olleiden ihmisten kanssa

LIITTEET Dokumenttipohja kriisin lokipäiväkirjasta Pommiuhkauslomake