TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 5/2004 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 10.5.2004 Puh. (09) 680 401 Fax (09) 604 714 1(9) Merja Salonen TARKENNUKSIA PERHE-ELÄKKEESTÄ ANNETTUIHIN OHJEISIIN Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) on antanut 1.1.1993 voimaan tulleesta perheeläkelainsäädännön uudistuksesta ohjeita kiertokirjeissä 11/92, 16/92 ja 9/93. Kymmenen vuoden aikana on yhteiskunnassa tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perhe-eläkkeitä koskevien säännösten soveltamiseen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutusuudistus ja sen seurauksena syntynyt laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002). Korvaustoiminnassa havaittujen ongelmatilanteiden vuoksi seuraavassa täsmennetään eräitä säännösten soveltamisohjeita. 1. Leskeneläke TapVakL 23 a :n 1 momentin pääsäännön mukaan leskeneläkkeeseen on oikeus aina työntekijän aviopuolisolla. Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001) tuli voimaan 1.3.2002. Sen mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuolet rinnastetaan aviopuolisoihin, mistä suoraan seuraa myös kumppanin oikeus leskeneläkkeeseen. Avioliiton tai parisuhteen rekisteröinnin on oltava voimassa tapaturman sattuessa ja vahingoittuneen kuollessa. Tapaturmavakuutuslain leskeneläkettä koskevissa säännöksissä avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti eli työntekijän (edunjättäjän) kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Avopuolison oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään TapVakL:n 23 a :n 2 ja 3 momenteissa. Myös tätä säännöstä sovellettaessa ratkaisevaa on tilanne edunjättäjän kuolinhetkellä. Ennen kuolemaa päättynyt yhteisessä taloudessa eläminen, avoliitto, ei synnytä oikeutta leskeneläkkeeseen, vaikka henkilöillä olisikin yhteinen lapsi tai sopimus elatuksesta. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, se synnyttää oikeuden leskeneläkkeeseen. Oikeutta leskeneläkkeeseen ei kuitenkaan ole, jos avoliitto on päättynyt ennen edunjättäjän kuolemaa, vaikka henkilöillä olisi ollut yhteinen lapsi (tai sopimus keskinäisestä elatuksesta). Oikeus leskeneläkkeeseen on, vaikka lapsi syntyisi vasta edunjättäjän kuoleman jälkeen. Oikeus leskeneläkkeeseen on myös, jos avopuolisoiden lapsi on kuollut ennen edunjättäjän kuolemaa. Isyyden voi selvittää väestörekisterikeskuksesta. Mikäli isyyttä ei ole vahvistettu tai siitä ei muuten ole selvyyttä, on näyttövelvollisuus perheeläkkeen hakijalla. Tapausesimerkki 1. (TAKO 1058/2000) Vahingoittunut kuoli 3.2.2000 edellisenä päivänä sattuneen tapaturman seurauksena. Hän oli tuolloin raskaana 27.viikolla. Sikiön sydänäänet todettiin hävinneiksi 2.2.2000, ja eloton sikiö otettiin ulos keisarinleikkauksessa samana päivänä. Vahingoittunut eli avoliitossa. Avopuolison isyydestä näyttönä oli vain äitiysneuvolan kertomus, koska isyyttä ei voi vahvistaa ennen lapsen syntymää. TAKO katsoi, että avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen.
2(9) Avopuolison oikeuden leskeneläkkeeseen synnyttää myös viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Koska lainsäädäntö ei tunne tällaista vahvistamismenettelyä, riittää, että sopimus on viranomaisen oikeaksi todistama. Käytännössä sopimuksen voi todistaa oikeaksi puolisoiden kotikunnan maistraatti, sosiaalitoimisto tai käräjäoikeus. Tapausesimerkki 2. (VakO 11.10.1994/ 9574:93) Työtapaturmassa 11.1.1993 kuolleen avopuolisolla ei ollut oikeutta perhe-eläkkeeseen, vaikka avopuolisot olivat useita vuosia asuneet yhdessä ja heillä oli molempien nimissä oleva asuntolaina. TapVakL 23 a :n 2 momentin mukaan oikeus perhe-eläkkeeseen edellyttää yhteistä lasta tai viranomaisen vahvistamaa sopimusta keskinäisestä elatuksesta. Tapaturmalautakunnan päätöstä ei muutettu. (Äänestysratkaisu 4-1) KKO 5.5.1995: ei valituslupaa. Tapausesimerkki 3. (VakO 4.4.1995/ 4246:94) X oli ollut Y:n kanssa aikanaan avioliitossa, joka oli purkautunut. Tämän jälkeen X oli saanut lapsen toisen henkilön kanssa. X oli muuttanut jälleen asumaan yhteen (avoliittoon) Y:n kanssa solmimatta kuitenkaan avioliittoa tämän kanssa. Y kuoli työtapaturmassa, jolloin X haki itselleen ja lapselleen perhe-eläkettä Y:n jälkeen. Vakuutuslaitos hylkäsi hakemuksen. TapVakL:n mukaan oikeus leskeneläkkeeseen on kuolleen työntekijän aviopuolisolla. Myös henkilöllä, jonka kanssa työntekijä eli avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, ja jonka kanssa työntekijällä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka jonka kanssa työntekijällä on viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta, on hakemuksesta oikeus leskeneläkkeeseen. X:llä ei ollut yhteistä lasta Y:n kanssa eikä myöskään viranomaisen vahvistamaa sopimusta keskinäisestä elatuksesta. X:n lapsella ei ollut oikeutta lapseneläkkeeseen, koska X:n lapsi ei ollut Y:n lapsi eikä X ole oikeutettu TapVakL:n mukaiseen leskeneläkkeeseen. TL ja VakO hylkäsivät valituksen vakuutuslaitoksen päätöksessä mainituin perustein. (Äänestysratkaisu 4-1) Mikäli avioliiton solmiminen, avioliiton omaisissa olosuhteissa eläminen tai parisuhteen rekisteröinti on tapahtunut vasta sen tapaturman jälkeen, jonka seurauksena on ollut edunjättäjän kuolema, tulee avioliiton solmimisesta tai parisuhteen rekisteröinnistä olla kulunut vähintään kolme vuotta, jotta se voisi synnyttää oikeuden leskeneläkkeeseen. Jos avopuolisoilla on sopimus keskinäisestä elatuksesta, sen on kuolinhetkellä pitänyt olla voimassa kolmen vuoden ajan. Jos avopuolisoilla taas on tai on ollut yhteinen lapsi, riittää jo se synnyttämään oikeuden leskeneläkkeeseen. 2. Leskeneläkkeen tulosovituksen toteuttaminen Leskeneläkkeeseen oikeutetun työ- tai eläketulo otetaan leskeneläkettä määrättäessä huomioon tulosovituksella. Leskeneläke maksetaan tulosovitettuna työntekijän kuolemaa seuraavan kolmannentoista kalenterikuukauden alusta. Jos leskeneläkkeeseen oikeutetulla oli työntekijän kuollessa huollettavanaan lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen työntekijän jälkeen, maksetaan leskeneläke kuitenkin tulosovitettuna vasta siitä alkaen, kun kaikkien lasten lapseneläkeoikeus on päättynyt. Tulosovituksessa huomioon otettavat lesken tulot määritellään samoin periaattein kuin vahingoittuneen vuosityöansio. Tapaturmavakuutuslain 28 :n vuosityöansiota koskevat säännökset ovat muuttuneet 1.1.2003 alkaen. Myös lesken työtulojen arvioinnissa tulevat sovellettavaksi uudet opiskelijan, nuoren henkilön ja yrittäjän työtulon huomioon ottamista vuosityöansios-
3(9) sa koskevat 3, 4 ja 5 momentin säännökset silloin, kun kuolema on tapahtunut 1.1.2003 tai sen jälkeen. Osa-aikaeläkkeellä olevan lesken tulosovituksessa huomioon otetaan sekä osaaikaeläkkeen aikainen edunjättäjän kuolinhetkellä vakiintuneeksi katsottava työtulo sekä samanaikaisesti maksettava osa-aikaeläke. Jos kyseessä on osatyökyvyttömyyseläke, selvitetään eläkeyhtiöstä täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä, mikä sitten otetaan tulosovituksen perusteeksi. Ulkomailta maksettava eläke otetaan huomioon sellaisenaan. Tulosovituksesta on lain mukaan annettava päätös vuoden kuluessa siitä, kun korvausta kuoleman tai katoamisen johdosta on haettu. On otettava huomioon, että tulosovitus tehdään aina leskeneläkkeen perusmäärään eli 40 %:n suuruiseen leskeneläkkeeseen, johon leski on oikeutettu, kun edunsaajina ei hänen lisäkseen ole enää lapsia. Lapseneläke päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta. Lapsen eläkkeen maksamista voidaan kuitenkin jatkaa tämänkin jälkeen, jos lapsi päätoimisesti opiskelee tai on ammatillisessa koulutuksessa taikka jos lapsi työntekijän kuollessa oli sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykenemätön itsensä elättämiseen. Lapsen eläkkeen maksamista jatketaan niin kauan kuin mainitut olosuhteet jatkuvat, enintään kuitenkin 25 vuoden ikään saakka. Vakuutuslaitosten käytäntö on vaihdellut sen suhteen, katkaistaanko lapseneläkkeen maksaminen niissä tapauksissa, joissa 18-vuotias lapsi päättää lukio-opinnot eikä hänellä ole varmaa tietoa opiskelun jatkumisesta. Jos muita lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia ei ole, lapseneläkkeen katkaiseminen johtaa tällaisessa tapauksessa myös siihen, että leskeneläke aletaan maksaa tulosovitettuna. Tällaisissa tapauksissa 18 vuotta täyttäneeltä tulisi selvittää, onko hän hakenut tai aikooko hän hakea heti lukion päättymisen jälkeen opiskelemaan ja mitä hän aikoo opiskella. Jos lapsi on hakenut opiskelemaan päätoimisesti, odotetaan opiskelijahaun tulokset, ennen kuin lapsen ja lesken eläkkeisiin tehdään muutoksia. Lapseneläkettä maksetaan lapselle tältä tietojen odotusajalta. Leskeneläkettä maksetaan muuttamattomana odotusajalta. Jos lapsi saa opiskelupaikan ja aloittaa päätoimisen opiskelun, lapseneläkettä aletaan maksaa päätoimisen opiskelun perusteella. Jos lapsi ei saa opiskelupaikkaa eikä aloita päätoimista opiskelua, lapseneläkkeen maksaminen lopetetaan hakutulosten varmistuttua. Samoin leskeneläkkeeseen tehdään tulosovitus hakutulosten varmistuttua. Leskeneläkkeen suuruuteen tehdään myös muutos lapseneläkkeen saajien määrässä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Jos lapsi ei ole hakenut eikä aio heti lukio-opintojen päätyttyä hakea opiskelupaikkaa (ja esimerkiksi aloittaa työt), lapseneläkkeen maksaminen lopetetaan lukion päättymisen jälkeen ja leskeneläkkeeseen tehdään tulosovitus. Leskeneläkkeen suuruuteen tehdään myös muutos lapseneläkkeen saajien määrässä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Jos leskeneläkettä aletaan maksaa tulosovitettuna, ja lapsi kuitenkin myöhemmin aloittaa opiskelun, leskeneläkkeen tulosovitusta ei enää muuteta. Samoin leskeneläkkeen määrään ei tehdä muutoksia, ellei eläkkeiden kattosäännös 70 % tule vastaan.
4(9) Tällöin yli menevä osuus vähennetään lesken osuudesta. Lapseneläkettä aletaan kuitenkin maksaa tällöin opiskelun perusteella uudelleen. Jos kuolema tapahtuu eri vuonna kuin tapaturma sattui tai ammattitauti ilmeni, on tulosovitusta tehtäessä leskelle määritelty edunjättäjän kuolinhetken tulotaso muutettava indeksiä käyttäen tapaturman sattumisvuoden/ammattitaudin ilmenemisvuoden tasoon, jotta se on yhteismitallinen edunjättäjän vuosityöansioon nähden. 3. Oikeus lapseneläkkeeseen 3.1. Vahingoittuneen oma lapsi Tapaturmavakuutuslain 23 b :n mukaan lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän lapsella, joka edunjättäjän kuollessa ei ollut täyttänyt 18 vuotta. Tällaisen lapsen oikeus lapseneläkkeeseen estyy tai katkeaa ennen 18 vuoden täyttämistä, jos lapsi annetaan tai on annettu ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän jälkeen leskeneläkettä saavalle tai tämän puolisolle. 3.2. Aviopuolison, avopuolison ja parisuhdekumppanin lapsi Oikeus lapseneläkkeeseen on myös sellaisella edunjättäjän aviopuolison tai avopuolison lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä huolehti. Sama koskee myös rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen lasta. Tällaisen lapsen kohdalla edellytyksenä lapseneläkeoikeuden syntymiselle on se, että lapsen omalla vanhemmalla on oikeus leskeneläkkeeseen. Lapsella ei voi olla parempaa oikeutta perhe-eläkkeeseen kuin hänen vanhemmallaan on tai olisi ollut. Lisäksi edellytetään, että edunjättäjä ennen kuolemaansa joko yksin tai yhdessä aviopuolisonsa, avopuolisonsa tai parisuhdekumppaninsa kanssa tosiasiallisesti huolehti lapsen elatuksesta. Huoltosuhteella tarkoitetaan hallituksen esityksen mukaan (HE 128/192) tosiasiallista osallistumista lapsen elatukseen. Samassa taloudessa asuminen ei ole kuitenkaan välttämätön edellytys huoltosuhteen olemassaololle. Näin ollen huoltosuhde voi olla olemassa myös tapauksissa, joissa lapsi opiskelun vuoksi asuu toisella paikkakunnalla, mutta on edelleen taloudellisesti riippuvainen leskeneläkkeeseen oikeutetusta. Näissäkään tapauksissa huoltosuhde ei voi jatkua lapsen täytettyä 25 vuotta. Myöskään siinä tapauksessa, että lapseneläkkeeseen oikeutettu on perustanut oman perheen asuen omassa taloudessaan, ei huoltosuhdetta voida yleensä katsoa olevan. Jos lapsi ei asunut enää samassa taloudessa vahingoittuneen kanssa edunjättäjän kuollessa, perusolettamus on, että tosiasiallista huoltosuhdetta ei ollut. Tällaisella lapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen. Mikäli kuitenkin osoitetaan, että edunjättäjä on tällöin kuitenkin muutoin pääasiallisesti huolehtinut lapsesta esim. kustantamalla koulutuksen, asumisen ja sairaanhoitoa, voi lapsella olla oikeus lapseneläkkeeseen. Tämän voi osoittaa esimerkiksi maksutositteilla, kuiteilla jne. Vaikka lapsi saisikin elatustukea kunnalta sen vuoksi, että elatusapua maksamaan määrätty vanhempi on laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa, lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, sillä elatustukea ei voida katsoa riittäväksi turvaamaan elatusta. Hy-
5(9) vin alhainen elatusapu ei välttämättä sulje pois edunjättäjän tosiasiallista elatusta ja siihen perustuvaa lapseneläkettä. Avopuolison lapsen oikeudesta lapseneläkkeeseen on aina pyydettävä tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunto, samoin rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen lapsen oikeudesta. Tapausesimerkki 4. (TAKO1653/1999) Edunjättäjä kuoli 4.9.1999. Omia lapsia hänellä oli viisi ja hän oli naimisissa uuden puolisonsa kanssa. Aviopuolisolla oli edellisestä avioliitosta kaksi lasta, jotka asuivat samassa taloudessa edunjättäjän kanssa. Lasten isä ei maksanut heille elatusapua vaan kaupunki maksoi elatustukea. Edunjättäjän aviopuolisolla ei ollut ansiotuloja. TAKO katsoi, että aviopuolison lapset ovat oikeutettuja lapseneläkkeeseen. Lapset ovat asuneet samassa taloudessa edunjättäjän kanssa, eikä heidän oma isänsä ollut maksanut heille elatusmaksuja. Edunjättäjä on tosiasiallisesti huolehtinut myös näiden lasten elatuksesta. Kaupungin maksama elatustuki ei ole riittävä poistamaan tätä tosiasiallista elatusta. Tapausesimerkki 5. (TAKO 102/2000): Edunjättäjä kuoli 30.4.1999. Edunjättäjän avopuolisolla oli lapsi edellisestä avoliitostaan. Lapsi asui samassa taloudessa. Lapsen isä ei maksanut elatusapua lapselle. TAKO katsoi, että edunjättäjä on huolehtinut avopuolison lapsen elatuksesta, joten lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen. 4. Lapseneläkeoikeuden jatkaminen Alle 18 -vuotiaiden osalta ei lapseneläkkeen maksamiseen ole iän lisäksi säädetty muita edellytyksiä. Näin ollen avioliiton solmiminen ei vaikuta lapseneläkkeen jatkumiseen. Samaa sukupuolta olevien rekisteröimällä parisuhteella on tapaturmavakuutuslakia sovellettaessa samanlaiset oikeusvaikutukset kuin avioliitolla. Siten myöskään parisuhteen rekisteröiminen ei vaikuta lapseneläkkeen jatkumiseen. Lapseneläkkeen maksaminen 18-24-vuotiaalle edellyttää joko tietyt edellytykset täyttävää opiskelua tai työkyvyttömyydestä aiheutuvaa kyvyttömyyttä itsensä elättämiseen. Avioliiton solmiminen ja puolisolta mahdollisesti saatu elatus ei opiskelun ja työkyvyttömyyden edelleen jatkuessa näissäkään tilanteissa ole esteenä lapseneläkkeen maksamiselle. 4.1. Lapseneläke opiskelun perusteella Sellaisella työntekijän 18 vuotta täyttäneellä lapsella, joka päätoimisesti opiskelee tai on ammatillisessa koulutuksessa, on oikeus lapseneläkkeeseen niin kauan kuin opiskelu jatkuu. Lapseneläkettä maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 25 vuotta. Vastaavasti oikeus lapseneläkkeeseen opiskelun perusteella on myös aviopuolison, avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen lapsella, jonka elatuksesta työntekijä huolehti. Opiskelulle on laissa asetettu edellytyksenä päätoimisuus. Hallituksen esityksen mukaan päätoimisuudella tarkoitetaan sellaista opiskelua, joka estää lasta saamasta elatustaan säännöllisellä työllä. Opiskelu tarkoittaa käytännössä lukion suorittamista sekä tutkintoon tai ammattiin tähtäävää koulutusta.
6(9) Opiskelun toteuttamismahdollisuudet ovat lain säätämisen jälkeen muuttuneet voimakkaasti niin lukio-opiskelun kuin ammatillisen koulutuksenkin osalta. Opiskelu voidaan toteuttaa esimerkiksi päivä- tai iltaopiskeluna, etä- tai monimuoto-opiskeluna, ja opiskelun järjestäjänä voi olla opetushallinnon lisäksi esimerkiksi työhallinto. Opiskelumuotojen moninaisuus mahdollistaa myös sen, että monet ovat opiskelun ohella ajoittain tai osa-aikaisesti työssä. Vakuutuslaitoksissa lapseneläkkeen opiskelua on seurattu ainoastaan vaatimalla opiskelevalta lapselta oppilaitoksen läsnäolotodistus lukukausittain. Opiskelusuorituksien karttumista sen sijaan ei ole seurattu. Käytännössä lapseneläkkeen päättymisen perusteena on yleisimmin ollut 25 vuoden iän saavuttaminen, mikä sinänsä ei poikkea tavanomaisesta ammattiin valmistumisen iästä. Arvioitaessa sitä, onko opiskelu päätoimista, tulisi ottaa huomioon mm. se, onko opiskelu sellaista, että se oikeuttaisi Kelan maksamaan opintotukeen. Työttömyysturvalain ja opintotuen säännökset on saatettu yhteismitallisiksi keskenään siten, että mikäli henkilö saa työttömyyden perusteella maksettavia etuuksia, häntä ei voida pitää päätoimisena, opintotukeen oikeuttavana opiskelijana. Vaikka Kelan ohjeistus ei mitenkään sido tapaturmavakuutusasioissa, voidaan sitä kuitenkin hyödyntää soveltuvin osin. Lapseneläkettä saavat opiskelijat eivät välttämättä hae opintotukea, ja joissakin tapauksissa lapseneläke voi myös estää opintotuen saamisen, koska se otetaan huomioon tulona opintotukea myönnettäessä. Seuraavassa on lyhyesti kerrottu Kelan opintotuen myöntämisperusteista. 4.1.1. Kelan maksamasta opintotuesta Kelan maksamaa opintotukea voi saada korkeakoulussa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Yksittäisen arvosanan tai opintokokonaisuuden suorittamiseen opintotukea korkeakoulututkinnon suorittanut voi saada vain, jos opinnoilla saavutetaan ammatillinen tai virkakelpoisuus. Opintotuen myöntäminen edellyttää vähintään kahdeksan viikon yhtäjaksoista päätoimista opiskelua. Avoimessa korkeakoulussa tai kesäyliopistossa opiskeluun ei voi saada opintotukea. Harjoitteluajalle tai työssäoppimisjaksolle voidaan myöntää opintotukea, jos se sisältyy suoritettavaan tutkintoon ja tuottaa opintoviikkoja. Kela edellyttää ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen selvitystä opintosuorituksista ja edistymistä opinnoissa. Kelan ohjeistuksessa päätoimisena pidetään korkeakouluopiskelua, jonka tavoitteena on korkeakoulututkinto. Ammatilliset ja muut kuin lukio- ja korkeakoulussa suoritettavat tutkinto-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti. Jos opiskelua ei mitata opintoviikkoina, viikoittaisen työmäärän on oltava vähintään 25 tuntia. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin. Jos toisen asteen opinnot järjestetään etä- tai monimuoto-opiskeluna, tuen myöntäminen edellyttää, että kontaktiohjausta tai opetusta on vähintään yksi yhdenjaksoinen viikko kalenterikuukaudessa. Iltaopinnot katsotaan päätoimisiksi, jos niissä on lä-
7(9) hiopetusta vähintään kolmena päivänä viikossa. Aikuislukio-opiskelua ei katsota päätoimiseksi. 4.1.2. Opiskelun päätoimisuuden arviointi eräissä tilanteissa Käytännön korvaustoiminnassa joudutaan usein ottamaan kantaa siihen, onko lapseneläkkeen saajan opiskelu sellaista lain tarkoittamaa opiskelua, että se oikeuttaa lapseneläkkeen jatkamiseen. Seuraavassa on esitetty muutamia asian ratkaisua ohjaavia kannanottoja. Tapauskohtaisesti on harkittava, onko 18 vuotta täyttäneen lapsen lukio-opiskelu päätoimista. Näin on tehtävä erityisesti silloin, kun opiskelu tapahtuu muualla kuin päivälukiossa. Harrastusluonteinen opiskelu avoimessa korkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa ei ole sellaista päätoimiseksi katsottavaa opiskelua, että se oikeuttaisi lapseneläkkeeseen, vaikka opiskelusta voisikin olla hyötyä myöhemmässä tutkintoon tähtäävässä opiskelussa. Tapausesimerkki 6. (TAKO 1513/2000) Lapseneläke oli päättynyt 3.6.2000. Lapsi oli pyrkinyt keväällä 2000 opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, mutta ei ollut tullut hyväksytyksi. Hän aikoi pyrkiä uudelleen seuraavana vuonna ja pääsyn varmistamiseksi opiskeli avoimessa yliopistossa psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja tilastotiedettä. Suuren viikkotuntimäärän vuoksi hän ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti. TAKO katsoi, että opiskelu avoimessa yliopistossa ei ole sellaista ammattiin tähtäävää päätoimista opiskelua, jonka ajalta lapseneläkettä voitaisiin myöntää. (Äänestysratkaisu) Lukion jälkeisenä välivuotena tai opiskelupaikkaa odoteltaessa suoritettuja erilaisia kursseja, kuten kielikurssit tai atk-kurssit, ei katsota päätoimiseksi opiskeluksi. Välivuoden aikana valmennuskurssit opiskeluun pyrittäessä eivät muodosta perustetta lapseneläkkeelle. Jos lapsi tulee hyväksytyksi päätoimisesti opiskelemaan, maksetaan lapseneläkettä päätoimisen opiskelun alusta lukien. Opiskelu kansanopistossa on harvoin ammattitutkintoon tähtäävää, joten harrastusluonteisena ja yleissivistävänä se ei oikeuta lapseneläkkeeseen. Jos kyseessä on esim. lukion suorittaminen kansanopistossa, tilanne on päinvastainen. Ammattitutkintoon tähtäävä monimuoto-opiskelu katsotaan päätoimiseksi, vaikka se järjestelyjensä vuoksi voikin mahdollistaa osittaisen työssäkäynnin. Pelkästään etäopiskeluna suoritetut, esim. kirjekurssit ja internet-opinnot ilman lähiopetusjaksoja katsotaan harrastusluonteisiksi. Työvoimapoliittinen koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos se antaa ammatillisen pätevyyden. Yleensä alle kuuden kuukauden pituisen työvoimapoliittisen kurssin ei katsota antavan ammatillista pätevyyttä. Kun lapseneläkettä maksetaan opiskelun perusteella, vakuutuslaitoksen tulee seurata myös opiskelusuoritusten kertymistä, ja niiden puuttuessa tai ollessa vähäiset, selvittää, täyttääkö opiskelu päätoimisuuden ja siten lapseneläkkeen myöntämisen kriteerit.
8(9) 4.1.3. Ansiotulojen vaikutus opiskelun perusteella myönnettyyn lapseneläkkeeseen Aiemmassa lainsäädännössä lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen edellytti, ettei lapsi ollut ansiotyössä. Tätä edellytystä ei voimassa olevassa laissa ole, mutta opiskelun päätoimisuus-edellytyksen kautta ajatus on entinen. Hallituksen esityksessä (HE 128/1992) todetaan, että opiskelun tai ammatillisen koulutuksen tulee olla päätoimista siten, että se estää lasta saamasta elatustaan säännöllisellä työllä. Opiskelun ohella saatuja sivuansioita vakuutuslaitoksissa ei ole tarkistettu, mikäli opiskelutodistus on saatu. Tulojen tarkistaminen tulisi jatkossakin tehdä yhdessä edellä mainitun opintosuoritusten selvittämisen kanssa, sillä pelkästään tulot eivät tarkoita sitä, ettei opiskelu olisi päätoimisuuden kriteerit täyttävää. Oppisopimuskoulutuksessa on kysymys määräaikaisesta työsuhteesta, josta opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka, paitsi palkattomilta teoriajaksoilta. Oppisopimuskoulutus ei myöskään oikeuta opintotukeen. Oikeutta lapseneläkkeeseen ei ole oppisopimuskoulutuksen muodossa tapahtuvan opiskelun ajalta, koska opiskelijan voidaan katsoa olevan säännöllisessä ansiotyössä. Lapseneläkettä ei myöskään voida myöntää jaksoissa pelkästään teoriajaksoilta. Näiltä teoriajaksoilta opiskelijalle maksetaan koulutuspäivärahaa. Tapaturma-asian korvauslautakunta on myös eräässä käsittelyssään olleessa asiassa ottanut lausunnossaan tämän kannan. Tapausesimerkki 7. (TAKO 1882/2003) Edunjättäjän lapselle (s.10.11.1985) oli myönnetty lapseneläkettä 18 ikävuoteen eli 9.11.2003 saakka. Lapsi oli aloittanut oppisopimuskoulutuksen 10.2.2003 ja koulutuksen oli tarkoitus jatkua kevääseen v. 2005. Käytännön työssä lapsen palkka oli 850 e/kk. Teoriajaksojen ajalta oppisopimustoimisto maksoi lapselle 14 e/pv. Teoriajaksoja oli 3 14.11.2003, 2. 13.2.2004 sekä 8 päivää syksyllä 2004 ja 8 päivää keväällä 2005. TAKO katsoi, että lapsella ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen 18 vuotta täytettyään eli 10.11.2003 alkaen. Oppisopimusopiskelua ei voida pitää TapVakL 23 b :ssä tarkoitettuna päätoimisena opiskeluna vaan työsuhteena. 5. Lapseneläke ja vanhemmuuteen liittyvät etuudet Sairausvakuutuslain 14 :n mukaan raskauden ja synnytyksen johdosta maksetaan äitiysrahaa ja lapsen hoidon johdosta isyys- tai vanhempainrahaa. Em. etuuksien osalta ei ole säädetty alaikärajaa. Myös alle 18-vuotias voi siten saada em. etuudet. Alle 18 -vuotiaiden osalta sairausvakuutuslain mukaiset äitiyteen tai vanhemmuuteen perustuvat etuudet eivät vaikuta tapaturmavakuutuslain mukaisen lapseneläkkeen jatkumiseen. Kun lapseneläkettä maksetaan päätoimisesti opiskelevalle tai ammatillisessa koulutuksessa olevalle, ratkaisevaa lapseneläkkeen jatkumisen kannalta on se, keskeytyvätkö opinnot äitiyden/vanhemmuuden takia siten, ettei lapseneläkkeensaajan voida katsoa olevan enää päätoiminen opiskelija tai ammatillisessa koulutuksessa. Äitiysrahaa suoritetaan 105 arkipäivältä. Tämän jälkeen maksetaan vanhempainrahaa äitiysrahakauden päättymisestä lukien 158 arkipäivältä. Vanhempainraha voidaan maksaa lapsen äidille tai isälle. Isyysrahaa voi saada 18 arkipäivältä joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella.
9(9) Jos äiti on työssä äitiys- tai vanhempainrahakaudella, hänelle maksetaan työssäolopäiviltä päivärahaa vähimmäispäivärahan verran eli 11,45 euroa/arkipäivä. Päätoiminen opiskelu rinnastetaan työskentelyyn. Lapseneläkkeen jatkumisen osalta isyyspäivärahalla ei ole vaikutusta lapseneläkkeen maksamiseen. Jos lapseneläkettä saava sen sijaan saa äitiysrahaa tai vanhempainrahaa, häneltä on edellytettävä selvitystä siitä, etteivät päätoimiset opinnot tai ammatillinen koulutus keskeydy lapsen hoidon takia. Tällöin on mahdollista myös tarkistaa Kelasta, onko päivärahaa maksettu päätoimisten opintojen takia vähimmäismääräisenä opintojen ajalta. 6. Asevelvollisuuden suorittaminen ja lapseneläke Lapseneläkkeeseen oikeutetun lapsen opiskelu saattaa keskeytyä asevelvollisuuden suorittamisen johdosta. Lapseneläkkeen maksaminen katkaistaan armeija-ajaksi ja jatketaan pääsääntöisesti sen päättymisen jälkeen, jos opiskelu jatkuu. 7. Lapseneläke työkyvyttömyyden perusteella Lapsella, joka edunjättäjän kuollessa oli sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykenemätön itsensä elättämiseen, on oikeus lapseneläkkeeseen niin kauan kuin mainittu olosuhde jatkuu, kuitenkin enintään siihen saakka, kun hän täyttää 25 vuotta. Arvioitaessa, onko lapsi työkyvyttömyyden johdosta kykenemätön itsensä elättämiseen, otetaan huomioon myös lapsen tosiasialliset mahdollisuudet saada jatkuvasti pääasiallisen elatuksensa työkyvyttömyyteensä perustuvasta eläketulostaan, kuten kansaeläkelainsäädännön tai työeläkelakien mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestään taikka, jos työkyvyttömyys perustuu työtapaturmaan tai liikennevahinkoon, tapaturma- tai liikennevakuutuksen vastaavasta korvauksesta. Täysitehoinen työkyvyttömyyseläke, jossa on huomioitu tuleva aika, antaa yleensä riittävän elatuksen. Vanhemmuuden perusteella maksettavat etuudet eivät vaikuta työkyvyttömyyden perusteella lapseneläkettä saavan lapsen asemaan, jos edellytykset lapseneläkkeen maksamiselle muutoin edelleen täyttyvät. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA Jaakko Hannula puheenjohtaja