Työsopimuksen sisällöstä sopiminen

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen Professori Seppo Koskinen 26.2.2010 1

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen Alustuksen rakenne 1. Yleistä työsopimuksessa sovitun ehdon sitovuudesta, olennaisuudesta ja alasta 2. Työtehtävistä sopiminen 3. Työntekopaikasta sopiminen 4. Työajasta sopiminen 5. Työpalkasta sopiminen yleisesti 6. Bonuspalkkauksesta sopiminen 7. Lisistä sopiminen 8. Työaikakorvauksista sopiminen 9. Luontoiseduista sopiminen 10. Kustannuskorvauksista sopiminen 11. Eräistä muista eduista sopiminen 26.2.2010 2

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen 1. Yleistä työsopimuksessa sovitun ehdon sitovuudesta, olennaisuudesta ja alasta 26.2.2010 3

Työsopimuksen sisältöä ei usein määritellä työsopimuksessa täsmällisesti. Työsopimus voidaan sopia esimerkiksi suullisesti tai muutoin sisällöltään joustavaksi. Jos työntekovelvollisuudesta ei ole sovittu muuta kuin, että työnantaja sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon tai valvonnan alla eikä muista säännöstysakteista (esim. työehtosopimuksesta) muuta johdu työnjohtovallan laajuus ja soveltamisala on laajin mahdollinen (aina kuitenkin huomattava työnjohtovallan käytössäkin vaadittava objektiivisuus, asiallisuus ja kohtuullisuus) Mitä yksityiskohtaisemmin työsopimuksen sisällöstä on sovittu, sitä suppeammaksi muodostuu työnantajan kelpoisuus määrätä muun työn sisällöstä ja ehdoista ja päinvastoin, mitä väljemmin asioista on sovittu, sitä laajemmaksi kelpoisuus muodostuu, mutta toki absoluuttisuuden rajoissa (mm. TSL 10:1-4,13:6, TAL 39,40, OikTL) Työsuhteen ehtojen vakiintuminen voi myöhemmin vastaavasti joko laajentaa tai supistaa työsopimuksen ehdon alaa 26.2.2010 4

Jos henkilö otetaan vain sahalle työhön, kyseeseen tulevat lähtökohtaisesti miltei kaikki työtehtävät. KKO 1990:152. Koska työntekijän työsuhteen ehtojen mukaan hänen toimenkuvaansa ei oltu rajattu koskemaan vain tiettyjä työtehtäviä, työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus määrätä lumityöt varastomiehen tehtäviksi. Hovioikeuksista esimerkiksi: KouHO 13.4.2000 S 99/1337. Seura oli sitoutunut sopimuksin järjestämään jääkiekkoilija V:lle työpaikan. Järjestettävän työn laatua ei ollut sopimuksessa millään tavalla yksilöity. V:lle oli tarjottu vakinaista varastomiehen työtä. Yhdistyksen oli katsottava täyttäneen sopimuksen mukaisen velvoitteensa järjestää V:lle työtä. 26.2.2010 5

Kun työsopimuksessa esimerkiksi sovitaan, että joku otetaan työhön ns. vanhana työntekijänä, syntyy usein näyttöriitoja. VHO 10.2.1997 S 96/257. K ei ollut näyttänyt hänen siirtyessään vanhana työntekijänä toisen työehtosopimuksen piiriin ja työnantajan palvelukseen, että työsopimusta tehtäessä olisi sovittu, että kokemusvuosilisiä laskettaessa otetaan huomioon myös aikaisemman työnantajan palveluksessa tehdyt työvuodet. KouHO 14.12.1995 S 94/753. Maininnan vanhana työntekijänä 16 v katsottiin osoittavan vain, että H sai työsuhteessaan vuosiloman pituuden osalta vanhan työntekijän edut, mutta ettei sanotulla maininnalla ollut tarkoitettu sopia myös muista vanhalle työntekijälle kuuluvista työsuhteen kestoon liittyvistä eduista. HHO 30.11.2005 S 04/299. Osapuolet ovat sopineet vuosiloman pituudesta, mutta erillistä keskustelua sen palkallisuudesta ei ole käyty. Sopiminen vanhan työntekijän asemasta viittasi siihen, että H:lle on ollut tarkoitus antaa kaikki vanhan työntekijän edut, joihin on katsottava sisältyvän myös oikeus palkkaan loma-ajalta, lomapalkan korotukseen ja korvaukseen talvilomasta. VHO 22.9.2006 S 05/715 (määräysvallassa olevaan toiseen yritykseen, uudesta työsopimuksesta huolimatta vanhan työntekijän ehdoin ja siten oikeus arkipyhäkorvaukseen). 26.2.2010 6

Jos työsuhteen ehdoista ei ole täsmällisesti sovittu työsuhteen alettua, merkitystä on sillä, minkälaisista työsuhteen ehdoista oli tarkoitettu sopia. Seikka ratkaistaan kokonaisarvioinnilla. IHO 14.12.2004 S 03/973. Työn osa-aikaisuus oli selvitetty S:lle niin, että asian olisi pitänyt tulla hänelle selväksi. Työnantaja oli työsuhteen luonteesta ja ehdoista ilmoittanut S:lle niin kuin kohtuudella on voitu edellyttää huomioon ottaen, että kysymys on ollut maallikoiden välisestä sopimisesta ja kun työsopimus on ollut asianosaisten mukaan tarkoitus välittömästi tehdä kirjallisesti, mitä varten S oli saanut malliaineistoa. Työn osa-aikaisuus oli ollut heti S:n havaittavissa ja työvoimatoimiston työpaikkailmoituksen mukaan kysymys oli ollut osa-aikaisesta työsuhteesta. Oikeus katsoi sen vuoksi selvitetyksi, että tarkoitus oli sopia alkuvaiheessa osa-aikaisesta työsuhteesta. HHO 4.10.2004 S 03/339. Yhtiön koko, luonne, sijaisten käyttömahdollisuus ja osapuolten esittämä selvitys huomioon ottaen ei ollut pidettävä uskottavana, että työsuhde olisi sovittu toistaiseksi voimassa olevaksi, vaan P oli katsottava palkatun yhtiöön vain sijaiseksi kahdeksalle vuorolle. THO 11.3.2004 S 03/983. Työnantajan ja tämän aviopuolison kertomusten lisäksi se, ettei R ollut useaan kuukauteen esittänyt vaatimuksia palkanmaksuperusteidensa muuttumisesta, tuki osaltaan sitä, että perusteiden muuttumisesta olisi osapuolten kesken sovittu työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin. Ottaen huomioon, että työnantaja ei ole antanut R:lle TSL 2:4.3:n mukaista selvitystä työnteon ehtojen muuttumisesta, näyttövelvollisuus siitä, että ehtojen muuttamisesta oli sovittu, oli edelleen työnantajalla. R kiisti asiasta sovitun. Taloudellisista syistä R ei ollut voinut päättää työsopimusta ennen kuin hän oli saanut uuden työpaikan. Näissä olosuhteissa työnantajan kertomuksia ei voitu katsoa riittäväksi näytöksi siitä, että palkanmääräytymisperusteiden muuttumisesta olisi R:ää sitovasti sovittu työsopimuksin. 26.2.2010 7

Yleisluontoiset lupaukset eivät velvoita työsopimuksen ehtona, mutta taas kaikki työsopimuksessa nimenomaisesti ja vastikkeellisesti sovitut (pätevät) ehdot sitovat aina sellaisenaan molempia osapuolia (ei ole tällöin enää kokonaisarviointia). VHO 10.2.1997 S 96/257. Kun aikaisemman työnantajan palveluksessa ansaituista kokemusvuosilisistä oli neuvoteltu, työnantajan edustaja oli luvannut pyrkiä järjestämään asian. Tällaista yleisluonteista lupausta ei voida tulkita siten, että työnantaja olisi tarkoittanut tehdä sitovan sopimuksen K:n palkkaeduista. HHO 19.10.1994 S 94/469. Pelkkä yleisluonteinen lupaus mahdollisesta työstä ei merkitse edes työsopimuksen syntymistä. HHO 16.3.2006 S 04/3963 (työsopimuksen ehdollisuus) THO 23.3.2006 S 05/294. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä on katsottu, että sopimuksen sitovuuden periaate koskee sopimuksen olennaisia ehtoja. Korkeimman oikeuden asiaa koskevista ratkaisuista ei käy ilmi, mitä olennaisuudella tässä yhteydessä on tarkoitettu. Työoikeudessa noudatettava työntekijän suojeluperiaate puhuu sen puolesta, että vain erittäin vähämerkityksellisiä, lähinnä teknisluonteisia työsuhteen ehtoja voidaan pitää epäolennaisina. Kirjallisuudessa onkin katsottu, että työsopimuksessa nimenomaisesti ja vastikkeenluonteisesti sovitut ehdot ovat aina olennaisia. Muutoksen olennaisuutta ei poista se, että palkka jopa nousisi (KKO 1982 II 169). 26.2.2010 8

Työsopimuksessa nimenomaisesti ja vastikkeellisesti sovittuja (päteviä) ehtoja ei voida enää työsuhteen aikana yksipuolisesti (sopien toki) ilman päättämisperustetta (tai kelpuuttavaa normia) muuttaa. THO 23.3.2006 S 05/294. Työsuhteen alkaessa tehtävän työsopimuksen lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen ehdoista myös milloin tahansa työsuhteen kestäessä. Näin syntynyt sopimusehto on samassa asemassa kuin alkuperäisen työsopimuksen ehdot. Työsopimuslaissa ei ole yleistä säännöstä työnantajan oikeudesta muuttaa yksipuolisesti työsopimuksen ehtoja. Lähtökohtana on sen vuoksi sopimusoikeudessa yleisestikin noudatettava sopimukset on pidettävä sääntö ja se, että sopimuksen yksipuolinen muuttaminen ei ole mahdollista. määräten vain yksipuolinen osaaikaistaminen, mutta sekin ainoastaan TSL 7:3:ssa ja 7:4:ssa tarkoitetuin perustein (TSL 7:11) päättämisperusteiset muutokset päättämisen vaihtoehtona ja kollektiiviset ehtomuutokset lisäksi erityisedellytysten vallitessa (KKO 1997:83, KKO 1996:86, KKO 2005:29). 26.2.2010 9

Jos työsopimuksen olennaisia (päteviä) ehtoja muutetaan yksipuolisesti pysyvästi ilman laillista perustetta, toimenpide on aina työnantajan suorittama työsopimuksen laiton päättämistoimenpide. KKO 1996:89 (perustelut). Tämän mukaisesti palkan alentaminen irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen on toimenpide, joka sinänsä hyvin sopeutuu sekä työoikeudellisiin että yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin. Näin voidaan katsoa asian olevan siitä riippumatta, toteutetaanko toimenpide nimenomaisesti työsopimuksen irtisanomisella ja siihen liittyvällä tarjouksella uudeksi työsopimukseksi vai asiallisesti samaa tarkoittavalla irtisanomisperusteisella ilmoituksella palkan alentamisesta irtisanomisajan jälkeisestä ajankohdasta lukien, kuten tässä jutussa on menetelty. Muuttaessaan työntekijän työsuhteen ehtoja olennaisesti ja pysyvästi ilman siihen kelpuuttavaa normia tai työsuhteen päättämisperustetta työnantaja rikkoo työsopimusta. KKO 1982 II 169. Työnantaja oli määrännyt työntekijän tehtäviin, jotka olennaisesti poikkesivat työsuhteen ehtojen mukaisista tehtävistä. Työntekijällä, joka tällä perusteella oli purkanut työsopimuksensa, oli oikeus työsopimuslain mukaiseen korvaukseen. IHO 1.2.1991 S 90/559. Työnantajan ei tarvitse itse edes mieltää suorittaneensa irtisanomistoimenpidettä. 26.2.2010 10

Työehtosopimuksin säännöstetään usein paitsi yleisesti työsopimusten solmimista myös työsopimuksen osana laajennetaan tai supistetaan työsopimuksessa erikseen sopimatta jäänyttä yleisen ehdon aluetta. Työehtosopimuksella voidaan ensinnäkin määritellä esimerkiksi työsopimuksen muotoa (esimerkiksi tehtävä kirjallisena, ks. TT 1988-104) ja sen sisältöä (esimerkiksi sisällytettävä toimenkuva, ks. TT 1997-25) Työsopimuksen kaava tai työsopimuksen soveltamisohje ei tule kuitenkaan työehtosopimuksen osaksi pelkästään sillä perusteella, että työehtosopimus edellyttää työsopimuksen tekemistä osapuolten hyväksymän mallin mukaan (ei hyvityssanktiota) Muun ohessa työtehtävää koskevaa työehtosopimuksessa määriteltyä työsopimuksen ehtoa on voitu monin tavoin täsmentää esimerkiksi siten, että määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä (TT 1989-77, TT 1980-121) muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä (TT 1969-18) tai vain muutakin työtä (TT 1993-67) 26.2.2010 11

Siis mikäli työnjohtovalta on rajattu sovittuun työhön nähden ammattiin kuuluvaan tai samanlaiseen taikka niihin verrattavaan tai rinnastettavaan työhön, työntekovelvoitteen ala on suppeampi kuin tilanteessa muutakin työtä. TT 1989-77. Työehtosopimuksen mukaan työntekijä oli sitoutunut tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä. Työnantaja oli yksipuolisesti siirtänyt yhtiön varastonhoitajan varastomieheksi. Yhtiö oli työnjohto-oikeutensa ylittäen määrännyt varastonhoitajan tekemään muuta kuin työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä. Työehtosopimuksissa olevan kirjauksen tarpeen vaatiessa ei ole esimerkiksi toisaalta katsottu estävän myöskään pysyvää siirtoa (TT 1993-67), kun asiasta ei ole erikseen muuta työsopimuksin sovittu. Monissa työehtosopimusmääräyksissä on lähdetty siitä, että työn tekemisen luonne voi pysyvästi muuttua direktioperusteisen siirron seurauksena edellytyksellä, ettei palkkausta koskevaan ehtoon puututa (TT 1993-67, TT 1989-89, TT 1981-19, TT 1980-47, TT 1976-86). 26.2.2010 12

Sama riita kahdessa eri tuomioistuimessa. Työehtosopimus tai työtuomioistuin ei ratkaise työehtomääräysten työsopimuslain mukaisuutta eli laillisuusnäkökulmaa. KKO 1981 II 161. Koska varastomiehen tehtävät olivat olennaisesti poikenneet tuntikirjurin tehtävistä, joissa A oli työsopimuksen mukaan ollut, KKO katsoi, ettei yhtiö ollut voinut työnjohtooikeutensa nojalla siirtää A:ta varastomieheksi. Yhtiö ei ollut näyttänyt muutakaan laillista perustetta sanotunlaiseen työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen. Tämän vuoksi KKO harkitsi oikeaksi, kumoten HO:n tuomion, vahvistaa, että yhtiö oli rikkonut yhtiön ja A:n välisen työsopimuksen. TT 1976-60. Työehtosopimuksen 4 :n 1 kohdan mukaan yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä. Työsopimuksen vaietessa asiasta tämä työehtosopimusmääräys kuitenkin antaa työnantajalle suuren vapauden työn jakamiseen eri työntekijäin kesken, eikä tämä enempää kuin mikään muukaan työehtosopimuksen määräys liioin muodosta mitään estettä toisiin tehtäviin siirtämiselle. S:n varastomieheksi tämän palkkaedut säilyttäen siirtäessään yhtiö ei siten ole rikkonut myöskään työehtosopimuksen määräyksiä. Kanteeseen sisältyvään vahvistusvaatimukseen annettu työtuomioistuimen ratkaisu ei kuitenkaan sido asianosaisia eikä työsuhteen osapuolia työsopimuslain, työsääntöjen ja työsopimuksen soveltamisessa. 26.2.2010 13

Normihierarkiasta seuraa, ettei työehtosopimuksella sovitusta edusta tai oikeudesta voida työsopimuksella luopua. Jos työsopimuksen määräykset ovat työehtosopimuslain nojalla mitättömiä, niiden sijasta noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Esimerkkejä: 1) KouHO 10.2.2004 S 02/1255. E:n oikeus työajan lyhentämisestä maksettavaan korvaukseen perustuu työehtosopimukseen. Tämän vuoksi E ei ole voinut luopua näistä eduista työsopimuksessa. Maksettu palkka ei ole täyttänyt työehtosopimuksen mukaisia vähimmäisetuja, koska siitä on puuttunut korjaamolisä, ja palkka on siten jäänyt sopimuksen mukaista taulukkopalkkaa alhaisemmaksi. Yhtiö ei ole voinut järjestäytymättömänä työnantajana E:tä sitovasti sopia mainituista korvauksista. 2) THO 23.10.2002 S 01/1719. Työnantaja ei ollut kirjannut ylityötunteja, koska katsoi niiden sisältyneen kokonaispalkkaan. Pyhätyökorvauksia ei oltu maksettu samasta syystä. Myös yötyö- ja iltalisät ja vuosilomapalkat sisältyivät työnantajan mukaan sovittuun kuukausipalkkaan. Kantajalla oli kuitenkin työehtosopimuksen mukaan oikeus saada korvaus kyseisistä töistä. 26.2.2010 14

Jos työsopimuksen määräykset ovat työehtosopimuslain nojalla mitättömiä, niiden sijasta on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. 3) KKO 1991:107. Työnantaja oli velvollinen noudattamaan työsuhteen vähimmäisehtona työehtosopimusmääräystä, jonka mukaan lomakorvaus oli 13,5 prosenttia palkasta. Kun yleissitovan työehtosopimuksen määräys syrjäyttää sen kanssa ristiriitaisen työsopimuksen määräyksen, työnantajan ja työntekijän väitetyllä sopimuksella lomakorvauksen sisällyttämisestä urakkapalkkaan ei ollut merkitystä. Työntekijällä oli oikeus työehtosopimuksen mukaiseen lomakorvaukseen. THO 20.8.2001 S 00/2330. Lomakorvausta ei voinut sisällyttää rakennusalan työehtosopimus huomioon ottaen tuntipalkkaan. HHO 30.6.2004 S 03/1644 (mitätön). 4) KouHO 23.10.2003 S 02/1283. Työehtosopimusosapuolet ovat tulkinneet, ettei työajan lyhennysrahaa voida sisällyttää muuhun palkkaan. Näin ollen M ei ole voinut yhtiön väittämin tavoin itseään sitovasti sopia, että 55 markan tuntipalkkaan sisältyvät yleiskorotukset ja työajan tasaamislisä. 26.2.2010 15

Kun työehtosopimus muuttuu, muuttuvat myös työsuhteen ehdot tältä osin, myös huonompaan suuntaan, ellei sitten sopimuksesta (tai sen tulkinnan avulla) selkeästi ilmene, että tarkoituksena on ollut laatia yksilöllinen, yleisen tason aina ylittävä ehto. HHO 3.1.2001 S 99/66. Työehtosopimus muuttui niin, että ns. lyhyempi kesätyöaika poistettiin. Sellaisten työntekijöiden kohdalla, joiden työsopimuksessa oli viittaus ko. TES:een kesätyöajan poistaminen oli mahdollista. Niiden työntekijöiden osalta se ei ollut mahdollista, jotka olivat sopineet työsopimuksessa kesätyöajasta, mutta ilman viittausta ko. TES:een. IHO 28.6.2001 S 00/590. F Oy:n on tullut noudattaa liikkeen luovutuksen yhteydessä yhtiön palvelukseen siirtyneiden meijerialan työehtosopimusten piiriin kuuluneiden työntekijöiden työsuhteissa liikkeen luovutuksen tapahtuessa voimassa ollutta meijerialan työehtosopimusta silloisen sopimuskauden päättymiseen asti. Työsopimuksessa oli kuitenkin sovittu, että työsuhteissa sovelletaan kulloinkin voimassa olevan meijerialan työehtosopimusta. Hovioikeus katsoo, että asiassa esitetyn näytön perusteella oli painavammat syyt katsoa sovitun meijerialan työehtosopimuksen olevan voimassa toistaiseksi kuin katsoa sen olleen voimassa ainoastaan 31.1.1998 päättyneen määräajan. HHO 28.2.2006 S 05/990-991. Luovutuksensaaja alkoi soveltaa työsuhteeseen palvelualan työehtosopimusta henkilöravintolassaan heti luovuttajaa sitoneen metalliteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolon lakattua. Asiassa ei oltu esitetty näyttöä siitä, että kantaja ja R Oy olisivat sopineet metalliteollisuuden työehtosopimuksen tulosta osaksi kantajan ja yhtiön välistä työsopimusta. Työsopimuksessa luovuttajayhtiön kanssa oli sovittu, että työehdot määräytyivät R Oy:tä kulloinkin sitovien työehtosopimusten mukaisesti. Luovutuksensaaja sai uuden työehtosopimuskauden alkaessa ryhtyä soveltamaan yhtiötä sitovaa työehtosopimusta siitä riippumatta, että työ- ja palkkaehdot olivat tasoltaan heikommat kuin aikaisemmin sovelletussa työehtosopimuksessa. 26.2.2010 16

Työsopimuksen sovittu ehto ei sido osapuolta, jos sopimuksen edellytyksenä olevana tarkoitus kokonaan puuttuu. Jos työnantaja voi osoittaa erehtyneensä työsopimuksen ehdon osalta, väärä työsopimuksen sisältö voidaan oikaista. THO 26.11.1992 S 91/1529. Kun korkeamman palkan maksaminen aluksi oli johtunut työnantajan erehdyksestä, työnantaja sai sen oikaista myöhemmin. Eräissä tilanteissa voi kohtuusarviointi kuitenkin tulla kysymykseen (työntekijän vilpitön mieli/työnantajan huolellisuusvelvoite/kohtuus. KKO:1983-II-174. Tie- ja vesirakennuslaitoksen työsopimussuhteiselle työntekijälle oli perusteettomasti maksettu matkakustannustenkorvausta ja päivärahoja yli 4 vuoden ajalta. Työntekijän ei ollut näytetty antaneen TVH:lle virheellisiä tietoja siitä, missä hän oli asunut tuona aikana. Hän oli myös, kun otettiin huomioon maksuajan pituus sekä matkakustannusten korvausten ja päivärahojen maksuperusteita koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus, voinut luottaa siihen, että TVH oli asianmukaisesti selvittänyt maksuperusteet ja velvollisuutensa matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suorittamiseen. Näistä syistä ja työntekijän varallisuusolojen vuoksi katsottiin kohtuulliseksi, että hän palautti vain osan saamastaan perusteettomasta edusta. 26.2.2010 17

Työsopimuslain ja oikeustoimilain säännöksistä voi siis myös seurata, ettei työsopimuksen ehdolle anneta sovittua merkitystä. Esimerkiksi liikkeen luovutukseen liittyen ratkaisu: IHO 14.11.2000 S 99/1128. P on tehnyt kuntayhtymän kanssa työsopimuksen niin sanottuna uutena työntekijänä tietämättä vielä siinä vaiheessa, että kyseessä oli liikkeen luovutus. Kun otetaan huomioon työsopimuksen syntymistilanne, P:n ei ole katsottava uuden työsopimuksen solmimisella luopuneen oikeudestaan siirtyä entisin työehdoin kuntayhtymän palvelukseen eikä myöskään menettäneen oikeuttaan vedota niin sanottuun vanhan työntekijän asemaansa. P:n työsuhdetta on arvioitava ikään kuin se olisi liikkeen luovutuksen johdosta siirtynyt entisin ehdoin hänen ja kuntayhtymän väliseksi sopimussuhteeksi. 26.2.2010 18

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan osapuolitahdon ei voida edellyttää kattavan sellaisia yllättäviä ja ankaria lausekkeita, joista vastapuoli ei ole ollut tietoinen. Ehtoja, jotka jättävät toisen osapuolen ratkaistavaksi oleellisia sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja, pidetään oikeustoimilain mukaan kohtuuttomina sopimuksen muusta sisällöstä ja soveltamistilanteesta riippumatta. HHO 21.3.2005 S 04/1097. Asiassa on kysymys siitä, ovatko H ja yhtiö vastoin H:n kiistämistä sopineet, että työnantajalla oli oikeus muuttaa yksipuolisesti ja rajoittamattomasti työsuhteen ehtoja, ja onko yhtiöllä sopimuksen perusteella ollut oikeus ilman työsopimuslain mukaista purku- tai irtisanomisperustetta siirtää H kokonaan toiseen tehtävään, jossa tämän palkkaus- ym. työsuhteen ehdot ovat olleet olennaisesti entisiä ehtoja heikommat. Kysymys on lisäksi sopimusehtojen kohtuullisuudesta. Työsopimuksen kohdan 6 mukaan ylemmän toimihenkilön tehtävän hoitaminen edellyttää sekä toimihenkilön että työnantajan valmiutta joustavuuteen niin organisaatio-aseman kuin tehtävien suhteen. Työnantajan muuttaessa tehtäviä merkittävästi pysyvästi tai määräajaksi työnantaja määrittelee toimihenkilön työsuhteen ehdot uudelleen uusia tehtäviä vastaavaksi. Sopimuksen viimeisen kohdan 22 mukaan työsopimuksen ehtoja muutetaan tarvittaessa yhteisesti sopien. Sopimusta on tulkittava yhtenä kokonaisuutena. Näin ollen kohdan 6 ehtoa on tulkittava yhdessä sopimuksen kohdan 22 kanssa siten, että ehtojen muuttaminen edellyttää joka tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä yhteisesti sopivat muutoksista. H on voinut sopimuksen allekirjoittaessaan luottaa siihen, että mikäli H:n työtehtäviä ja muita työsuhteen ehtoja muutetaan kohdan 6 mukaisesti, muuttaminen tapahtuu joka tapauksessa kohdan 22 edellyttämällä tavalla yhteisesti sopien. H:lla ei ole ollut selonottovelvollisuutta sopimusehtojen sisällöstä. Yhtiön tulkinta kohdan 6 sisällöstä ja suhteesta kohdan 22 ehtoon on ollut H:n kannalta yllättävä ja ankara ja siten yhtiön tulkitsemassa muodossa H:ta sitomaton. Kohdan 6 ehto on jätettävä kokonaan huomioimatta. H:lla on ollut oikeus kieltäytyä uusista työtehtävistä. 26.2.2010 19

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen 2. Työtehtävistä sopiminen 26.2.2010 20

Työtehtävistä sopiminen Yleistä Työntekijä on velvollinen pysyvästi tekemään vain sellaista työtä, joka välittömästi liittyy hänen työsopimuksensa mukaiseen varsinaiseen työhönsä ja joka ei olennaisesti muuta työn laatua tai laajuutta. Työnantajalla on työnjohtovaltansa nojalla oikeus järjestellä töitä ja työmenetelmiä työpaikalla. Työntekijä on velvollinen tekemään niitä töitä, joista hän on sopinut tai joita hänen voidaan edellyttää esimerkiksi työtapojen tai - menetelmien muuttumisen tai tarkistamisen vuoksi työsopimuksensa ja työpaikkakohtaisten käytäntöjen mukaan tekevän. Työnantajan oikeus muuttaa työntekijän työsopimusta yksipuolisesti ilman päättämisperustetta riippuu suuresti siitä, miten yksityiskohtaisesti työntekijän työsuhteen ehdoista on työsopimuksin tai sen osana olevan kyseisen alan työehtosopimuksessa sovittu. Ellei työ poikkea työsopimuksessa tarkoitetusta työstä olennaisesti ja pysyvästi ja siihen on asiallinen perusta, työntekijän velvollisuutena on lisäksi muunkin työn tekeminen (tilapäiset ja väliaikaiset tehtävät, ellei työehtosopimus kiellä). Vaikka työsopimuksessa ei olisi mitään mainintaa työtehtävistä, ne voivat vakiintua ajan kuluessa työsopimuksen ehdoksi (kyse siitä, mitä pääasiallisille tehtäville ajan kuluessa tapahtuu, THO 13.2.2003 S 01/2035). 26.2.2010 21

Työntekijä on velvollinen pysyvästi tekemään vain sellaista työtä, joka välittömästi liittyy hänen työsopimuksensa mukaiseen varsinaiseen työhönsä ja joka ei olennaisesti muuta työn laatua tai laajuutta. Todettu mm.:tt 1969-4, TT 1969-18, TT 1979-48, TT 1993-67. KKO 1991:105. Työnantaja oli siirtänyt työntekijän tämän työsopimuksen mukaisista autonkuljettajan tehtävistä tuotantopuolen tehtäviin. Työntekijän kieltäydyttyä uusista tehtävistä hänen työsopimuksensa oli purettu. Toimenkuvan muuttaminen olisi ollut mahdollista vain, jos työnantajalla olisi ollut mahdollisuus lakkauttaa työsopimus. Kun purkamis- tai irtisanomisperustetta ei ollut, työnantajalla ei ollut oikeutta työstä kieltäytymisen perusteella päättää työsuhdetta. KKO 1992:25 (perustelut). Siten on jäänyt näyttämättä I:n osoittaneen sellaista kyvyttömyyttä myyntimiehen toimessa, että yhtiöllä olisi ollut erityisen painava syy hänen työsopimuksensa päättämiseen. Yhtiöllä ei siten ole ollut oikeutta tällä perusteella siirtää I:sta hänen työsopimuksensa mukaisista tehtävistä olennaisesti poikkeaviin uusiin tehtäviin. Kun I:lla on niin ollen ollut oikeus kieltäytyä uusista työtehtävistä, yhtiöllä ei ole ollut oikeutta pitää hänen työstä pois jäämisensä johdosta työsopimusta purkautuneena eikä edes perustetta työsopimuksen irtisanomiseen. KKO 1993:69. Jalkapalloseuralla ei ollut työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla oikeutta siirtää edustusjoukkueen valmentajaa juniorijalkapalloilijoiden valmentajaksi ja juniorivalmentajien ohjaajaksi ja kouluttajaksi. KKO 1931 II 50. Ensiviulun soittaja palkattu C-teatteriin, mutta siirretty A-teatteriin erilaisiin olosuhteisiin, oikeus purkaa työsopimuksensa. siis pelkkä statuksenkin muuttaminen laitonta yksipuolisesti. 26.2.2010 22

Työntekijä on velvollinen pysyvästi tekemään vain sellaista työtä, joka välittömästi liittyy hänen työsopimuksensa mukaiseen varsinaiseen työhönsä ja joka ei olennaisesti muuta työn laatua tai laajuutta. KKO 1990:152. Koska työntekijän työsuhteen ehtojen mukaan hänen toimenkuvaansa ei oltu rajattu koskemaan vain tiettyjä työtehtäviä, työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus määrätä lumityöt varastomiehen tehtäviksi. TT 1989-77. Työehtosopimuksen mukaan työntekijä oli sitoutunut tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä. Työnantaja oli yksipuolisesti siirtänyt yhtiön varastonhoitajan varastomieheksi. Yhtiö oli työnjohto-oikeutensa ylittäen määrännyt varastonhoitajan tekemään muuta kuin työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä. TT 1979-83. Kantaja oli työsuhteensa yhtiössä alkaessa työnjohtaja-asemassa. Työsuhteen jatkuessa kantaja oli edelleen katsonut olleensa työnjohtaja-asemassa, mutta yhtiö oli katsonut hänen työsuhteen jatkuessa olleen paistajan asemassa. Kun hän oli kieltäytynyt yhtiön organisaatiouudistuksen yhteydessä allekirjoittamasta paistajan työtä koskevaa työsopimusta, oli työnantaja sanonut hänen työsuhteensa irti. Työnantaja oli esittänyt, että asianomaisella oli halutessaan tilaisuus jäädä edelleen yhtiön palvelukseen entisin palkkaeduin. Hän oli kuitenkin jäänyt pois työstä katsoen, ettei voinut jatkaa työsuhdetta työntekijäasemassa. Sopimuksen allekirjoittaminen olisi merkinnyt kantajan siirtymistä pois työnjohtaja- ja toimihenkilöasemasta. Näin ollen kantaja ei työtuomioistuimen mielestä ole kieltäytyessään sopimusta allekirjoittamasta itse irtisanonut työsuhdettaan. 26.2.2010 23

Ellei työ poikkea työsopimuksen mukaisesta työstä olennaisesti ja pysyvästi ja siihen on asiallinen perusta, työntekijän velvollisuutena on lisäksi muunkin työn tekeminen (tilapäiset ja väliaikaiset tehtävät, ellei työehtosopimus kiellä). Väliaikainen siirto ei luonteensa vuoksi muuta työsopimuksen ehtoa pysyvästi ja olennaisesti (TT 1984-67). Helsingin HO 30.9.1992 S 92/509. Siirtäessään H:n projektitehtäviin pankki on ollut velvollinen, kun projektin väliaikaisuus on ollut tiedossa, ryhtymään toimiin H:n sijoittamiseksi hänen ammattiaan ja kykyään vastaaviin tehtäviin projektin päätyttyä. Tämän laiminlyödessään työnantaja oli rikkonut työntekijän työsopimusta. Työsopimuksessa voi olla myös ns. siirtolauseke. HHO 22.9.1998 S 98/36. Kyse ei siksi ollut uudesta työsopimuksesta. 26.2.2010 24

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen 3. Työntekopaikasta sopiminen 26.2.2010 25

Työntekopaikasta sopiminen Yleistä Yleensä työsopimuksissa on määräys, jonka mukaan työntekijä on velvollinen tekemään työnantajan hänelle osoittamaa työtä työnantajan palveluksessa tai että työpaikka työsuhteen alkaessa on tietty toimipaikka. Mikäli työpaikasta on sovittu nimenomaisesti, työnantajalla ei ole oikeutta ilman päättämisperustetta yksipuolisesti muuttaa työntekopaikkaa koskevaa ehtoa, vaikka työmatkan pituus säilyisi samana - tai lyhenisi. Työehtosopimus työsopimuksen ehtona voi kuitenkin oikeuttaa työnantajaa yksipuolisesti muuttamaan työsopimukseen otettua ehtoa vakituisesta työpaikasta. Vaikka työntekopaikasta ei ole mitään määräystä työsopimuksessa tai sen osana olevassa työehtosopimuksessa, olennaiset muutokset eivät ole yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta mahdollisia. 26.2.2010 26

Työehtosopimuksen tai työsopimuksen määräykset voivat sisältää laajan velvoitteen siirtyä työnantajan palveluksessa muihinkin työpisteisiin. Velvoite voi työsopimuksen ehtona ulottua myös pysyvästi esimerkiksi ulkomaillakin tehtävään työhön. KKO 1999:113 (perustelut). Pelastusarmeijan upseerien ohjesääntöjen mukaan upseerin on oltava koko ajan varautunut johtajiensa tarpeellisiksi katsomiin muutoksiin. Näitä ovat olleet muun muassa siirtomääräykset eri tehtäviin ja eri paikkakunnille ja jopa toisiin valtioihin. Esitetyn selvityksen mukaan säätiön toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että upseerit eivät jää pysyvästi millekään paikkakunnalle. Myös käytännössä siirtomääräykset ovat olleet odotettavissa ja toteutuneetkin keskimäärin muutaman vuoden välein. Tällaiset toimipaikkaa ja suoritettavaa työtä koskevat määräykset ovat siten perustuneet upseerien palvelussuhteissa noudatettujen ehtojen mukaan säätiölle työnantajana kuuluvaan työnjohto-oikeuteen. Ko. ratkaisujen perusteluissa myös kohtuus. 26.2.2010 27

Mikäli työpaikasta on sovittu nimenomaisesti, työnantajalla ei ole oikeutta ilman päättämisperustetta yksipuolisesti muuttaa työntekopaikkaa koskevaa ehtoa. TT 1982-49. V:n työsopimuksessa hänen toimipaikakseen oli merkitty Keravan kaupunki ja tehtäväkseen keittäjän ja kylmäkön työt. On esitetty selvitystä siitä, että V, joka tosin pääasiallisesti on suorittanut kylmäkön tehtäviä on saanut kokemusta myös keittäjän tehtäviin. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on tosin työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään tarpeen vaatiessa muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä. Osuuskunnalla ei kuitenkaan työtuomioistuimen mielestä ole ollut asianmukaista perustetta lähteä siitä, että V olisi työsuhteensa ehtojen mukaan velvollinen siirtymään hänelle tarjottuun työhön Helsinkiin. TT 1981-16. Työnantajan vaatima työpaikan vaihto ei olisi aiheuttanut S:lle palkkaetujen ainakaan olennaista vähenemistä ja hänen työaikansa olisi lyhentynyt. S:n työmatka ei olisi myöskään entisestään hankaloitunut. On mahdollista, että muiden työsopimuksia olisi tulkittava siten, että he olisivat velvollisia siirtymään työhön työnantajansa toiseen ravintolaan. S oli kuitenkin tehnyt työsopimuksensa aikaisemman edellisen työnantajansa kanssa. Sopimuksen ehtoja ei ole väitettykään erikseen muutetun kun asianomainen ravintola oli siirtynyt uudelle omistajalle. Työnantajalla ei ilman muuta ollut asianmukaista perustetta lähteä siitä, että S olisi ollut velvollinen siirtymään toiseen ravintolaan. 26.2.2010 28

Työehtosopimus työsopimuksen ehtona voi kuitenkin oikeuttaa työnantajaa yksipuolisesti muuttamaan työsopimukseen otettua ehtoa vakituisesta työpaikasta. HHO 28.11.1996 S 96/1151. Työtuomioistuimen lausunnon mukaan työehtosopimusta on tulkittava siten, että työnantaja voi vakituisen työpaikan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa yksipuolisesti määrätä vakituisen työpaikan muuttamisesta siinäkin tapauksessa, että vakinaisesta työpaikasta olisi otettu maininta työntekijän ja työnantajan välillä työsuhteen alkaessa solmittuun työsopimukseen. Oikeus katsoo, että vakinaisen työpaikan määrittämiseen vaikuttaneet olosuhteet olivat lähinnä yhtiön organisaatiomuutokseen liittyneistä syistä olennaisesti muuttuneet ja että uudelleen määrittelyyn on siten ollut työehtosopimuksessa mainittu peruste. Oikeus katsoo myös, että yhtiöllä on työehtosopimuksen mukaan ollut työnjohtovaltansa nojalla oikeus ilman työntekijöiden suostumustakin määritellä vakinainen työpaikka uudelleen. TT 1995-29. Työnantaja voi työehtosopimuksen nojalla olosuhteissa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta määritellä muun muassa matka-ajan korvausten ja ateriakorvausten maksamisen perusteena olevan vakinaisen työpaikan uudelleen siinäkin tapauksessa, että tästä vakinaisesta työpaikasta olisi otettu maininta työnantajan ja työntekijän välillä työsuhteen alkaessa solmittuun työsopimukseen. 26.2.2010 29

Vaikka työntekopaikasta ei ole mitään määräystä työsopimuksessa tai sen osana olevassa työehtosopimuksessa, olennaiset muutokset eivät ole yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta ja -menettelyä mahdollisia. TT 1989-9. Työntekijät olivat kieltäytyneet siirtymästä irtisanomisajakseen työhön yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitsevaan tuotantolaitokseen. Työpaikan muutos olisi työmatkan ja siihen käytetyn ajan suhteen merkinnyt niin oleellista muutosta työsopimuksiin, ettei työnantaja yksistään työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevien määräysten nojalla voinut sellaista yksipuolisesti määrätä. - HHO 15.1.1992 S 91/525 (yksipuolinen siirto Iisalmesta Suur-Helsingin alueelle niin olennainen muutos, etteivät työntekijät olleet siihen velvollisia suostumaan). KKO 13.5.1987 S 86/1213. Sopimuksessa ei ole mainintaa paikkakunnasta, jossa työ on tehtävä, mutta kun osuuskunnan kotipaikka on ollut Turku ja S on työskennellyt äitiyslomalle jäämiseensä asti Turussa, on työntekopaikkaa koskeva ehto tullut osaksi työsopimusta. S:n äitiysloman aikana toimisto on siirretty Helsinkiin. Koska S ei ole suostunut siirtymään Helsinkiin, on työnantaja katsonut S:n työsuhteen päättyneeksi. Työoikeudellisten säännösten mukaan työsopimuksen ehtojen muuttaminen edellyttää kummankin sopijapuolen suostumusta. Yksipuolisesti työnantaja voi muuttaa työsopimusta vain, jos siihen on erityisen painava syy ja silloinkin vain työsopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa noudattaen, joten muutosilmoituksesta tulee kulua vähintään irtisanomisajan pituinen aika, ennen kuin muutos astuu voimaan. Osuuskunnan toimipaikan siirtyminen Helsinkiin on sellainen syy, joka olisi oikeuttanut osuuskunnan irtisanomaan S:n työsopimuksen hänen kieltäydyttyään jatkamasta työtä Helsingissä. 26.2.2010 30

Jos työn suorittaminen edellyttää asumista tietyssä kohteessa, on ehto olennainen osa työsopimusta (esimerkiksi eräissä tilanteissa talonmies). Asumisvelvoitteesta on tällöin kuitenkin sovittava (tai sen tulee vakiintua työsuhteen ehdoksi). TT 1992-12. Museon kiinteistönhoitaja oli asunut palvelussuhdeasunnossa museon alueella. Asumisvelvollisuudesta ei ollut sovittu työntekijän kanssa tehdyssä työsopimuksessa eikä se ollut myöskään muodostunut työsuhteen kestäessä työsopimuksen ehdoksi. Kiinteistönhoitajan työsopimuksen irtisanominen palvelussuhdeasunnosta poismuuton vuoksi oli niin ollen tapahtunut ilman irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa syytä. KKO 8.12.1988 S 88/492. Talonmiehen asumisvelvoitteesta ei ollut sovittu työsopimuksessa. 26.2.2010 31

Työntekopaikkaa koskevan ehdon laajuus joudutaan aina arvioidaan yksittäistapauksin; oikeuskäytäntöä aiheesta KouHO 20.3.1996 S 95/375. Työsopimuksen teksti tarvittaessa työskentelyä asiakkaan tiloissa oli käsitettävä laajasti. Tekstin katsottiin tarkoittavan, että H oli velvollinen siirtymään puoleksitoista vuodeksi Raaheen, vaikka hänen toimipisteensä olikin Hollolan toimipiste. Oikeus katsoo, että H on ollut velvollinen työskentelemään asiakkaan tiloissa myös Raahessa. IHO 19.5.1998 S 97/139. Kirjallisissa työsopimuksissa ei ollut mainintaa työntekopaikasta. Kun työntekijät olivat työskennelleet noin 15 vuotta vain samassa työpaikassa, työntekopaikkaa koskeva ehto oli tullut osaksi heidän työsopimustaan. HHO 5.12.1995 S 94/2499. Perustettuaan myymälän Karkkilaan yhtiö oli palkannut vain yhden työntekijän. Tämän vuoksi oli uskottavaa, että työntekijän työpaikaksi oli suullisesti sovittu vain Karkkila. Työpaikan siirto Karkkilasta Espooseen koski siten työsopimuksen olennaista ehtoa. THO 7.12.1992 S 91/1253. Työntekijällä oli todistustaakka vetoamansa työpaikkaa koskevan ehdon sitovuudesta, kun se ei ilmennyt selvästi työsopimuksesta. 26.2.2010 32

Työntekopaikkaa koskevan ehdon laajuus joudutaan aina arvioidaan yksittäistapauksin; vielä eräs tapaus aiheesta HHO 31.8.2006 S 05/1366. H oli työskennellyt lääke-esittelijänä Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueella vuodesta 1990 vuoteen 2004 saakka. Elokuussa 2004 työnantaja määräsi hänet lääke-esittelijäksi Länsi- Uusimaan ja Suur-Helsingin alueelle. Siirtyminen olisi pidentänyt päivittäistä edestakaista työmatkaa 170 kilometristä 250 kilometriin. Kun H ei suostunut tähän, hänen työsuhteensa purettiin. Työsopimukseen ei ollut kirjattu H:n työskentelyaluetta. Työn luonne oli edellyttänyt matkustamista eri paikkakunnille ja työnantaja oli asettanut tätä varten työvälineen. Oikeus katsoi, että lääke-esittelijän toimenkuva on sen laatuinen, että työskentely tietyllä alueella ei ole voinut edes pitkään jatkuneen käytännön perusteella muodostua työsopimuksen ehdoksi. Työsopimukseen aikanaan otettu ehto hoitaa alueellaan on tarkoittanut vain senhetkistä olosuhdetta. Koska toimenkuvaa ei oltu rajattu koskemaan työskentelyä vain tietyllä alueella, työnantaja oli voinut työnjohtovaltansa nojalla määrätä H:n kulloisenkin työskentelyalueen. Uusi työskentelyalue ei olisi edellyttänyt H:n muuttamista kotipaikkakunnaltaan eikä hänen toimenkuvaansa oltu edes väitetty muutetun. Kun henkilö oli varoituksista huolimatta kieltäytynyt muutoksesta, työnantajalla oli oikeus purkaa hänen työsuhteensa. 26.2.2010 33

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen 4. Työajasta sopiminen 26.2.2010 34

Työajasta sopiminen Yleistä Työajasta määrääminen kuuluu lähtökohtaisesti työnantajan työnjohtovaltaan. Työnantaja voi sijoittaa työajan työpäiville työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan. Työehtosopimuksiin ei sisälly yleensä määräyksiä, joissa edellytettäisiin, että työnantajan olisi neuvoteltava pysyväisluontoisista työtuntijärjestelmän muutoksista etukäteen tai ainakaan sovittava niistä työntekijäpuolen kanssa. ks. esimerkiksi TT 1988-57, TT 1984-60. Työnantaja ei voi ilman laillista perustetta kuitenkaan toimia työaikakysymyksissä vastoin työsopimuksen nimenomaista (sovittua tai vakiintunutta) ehtoa. Työaikaa koskevaa yksipuolista muutosta voidaan joutua arvioimaan myös työsopimuksen päättämistoimenpiteenä. Jos työnantaja jättää kokonaan tarjoamatta työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä, työnantaja tosiasiassa purkaa työsopimuksen (HHO 22.2.2002 S 99/ 2088). Työntekijä voi työsopimusta tehdessään myös tulla hyväksyneeksi viikkotyöaikansa vaihtelemisen (esim. THO 25.5.1994 S 93/780: Työsopimusta solmittaessa A oli työsopimusta solmiessaan hyväksynyt sopimuksen ehdoksi viikkotyöaikansa vaihtelemisen. Yhtiöllä oli siksi ollut oikeus yksipuolisesti lyhentää A:n työaikaa keskimääräisestä 32 viikkotyötunnista 15 tuntiin viikossa). 26.2.2010 35

KKO 1995:19. Sovittu työaika ja aukioloaika KKO 1995:19. Työnantaja A ja työntekijä B olivat solmineet työsopimuksen, jonka nojalla B työskenteli yksin A:n erillisen konttorin hoitajana. B:n työajaksi oli sovittu 7,5 tuntia päivässä, vaikka konttorin päivittäinen aukioloaika oli työaikaa pitempi. Työsopimusta tehtäessä oli sovittu, ettei B:n pitänyt tehdä työtä yli sovitun työajan vaan että B:n tuli järjestää työaikansa itsenäisesti vastaamaan sovittua päivittäistä työaikaa. B ei ollut ilmoittanut A:lle noudattaneensa konttorin aukioloaikaa työaikanaan ja siis tehneensä työtä yli sovitun työajan. Pelkästään konttorin aukioloajan johdosta A:n ei olisi pitänyt tietää, että B teki työtä yli sovitun työajan. A ei siten hiljaisestikaan ollut hyväksynyt tällaista työntekoa. Tämän vuoksi B:llä ei ollut oikeutta lisätyö- eikä ylityökorvauksiin. IHO 18.2.2003 S 01/1428. P oli työnantajansa kanssa työsopimusta solmiessaan sopinut, että hänen työaikansa on 7,5 tuntia päivässä ja ettei hänen tarvinnut olla työpaikalla koko liikkeen aukioloaikaa sekä että mahdollisista ylitöistä ei makseta rahakorvausta, vaan ne annettaan vapaana. P ei ollut työssäoloaikanaan ilmoittanut yhtiölle siitä, ettei vapaiden pitäminen työtehtävien vuoksi ollut mahdollista, jolloin yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus järjestää tilanne siten, että P olisi saanut tarvitsemansa vapaa-ajan. Näin ollen P:llä ei ollut oikeutta saada korvausta viikoittaisen työajan yli tekemäkseen väittämästään ylityöstä. 26.2.2010 36

Työnantaja ei voi toimia työaikakysymyksissä vastoin työsopimuksen nimenomaista (sovittua tai vakiintunutta) ehtoa. HHO 23.1.2001 S 99/65 ja 66. A:n, B:n, C:n ja D:n työsopimuksilla oli sovittu, että heidän työsuhteessaan noudatetaan toimiehtosopimusta, jonka tilalle oli tullut uusi työehtosopimus ja sen mukainen työaika. Työehtosopimuksen työaikaa koskevilla määräyksiä voitiin muuttaa uudella työehtosopimuksella. Työnantajalla oli oikeus kyseisten työntekijöiden kohdalla noudattaa kesätyöajan poistamiseen johtanutta työehtosopimuksen työaikamääräystä. Sen sijaan E:n työsopimus oli solmittu ennen kuin työehtosopimuksia oli ollut. E:n mukaan kesätyöajasta oli nimenomaan sovittu. E:n osalta kesätyöaikaa koskeva ehto sitoi työnantajaa. F:n G:n ja H:n kohdalla oltiin sovittu vain suullisista työsopimuksista. Koska työnantaja ei kyennyt näyttämään, että heidän kohdalla olisi sovittu kulloinkin voimassaolevan toimiehtosopimuksen työaikamääräysten soveltamisesta, kesätyöaikaa koskevan ehdon katsottiin tulleen heidänkin työsuhteen ehdoksi. TT 1995-27. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen määräys kahdeksan tunnin vuorokautisesta työajasta ei ollut sellainen vähimmäisehto, että työnantaja ja työntekijä eivät työsopimuksella voisi sopia sitä lyhyemmästä työajasta. (Ään.) 26.2.2010 37

Tietyn työajan noudattaminen voi siis olla työsopimukseen perustuva työehtosopimusta parempi palvelussuhteen ehto (esimerkiksi myös ehdon vakiintumisen kautta). TT 1982-88. Keskussairaalaliiton palveluksessa olevien kahden atk-kirjoittajan kanssa tehdyissä kirjallisissa työsopimuksissa oli työajan osalta merkitty noudatettavaksi työaikalakia ja työehtosopimusta. Atk-kirjoittajien lähimmät esimiehet olivat heille kuitenkin suullisesti ilmoittaneet, että heidän työaikansa oli toimistotyöaika. Kun atk-kirjoittajat olivat työsopimustensa teon jälkeen noudattaneet toimistotyöaikaa yli viisi vuotta heidän esimiestensä puuttumatta millään tavoin asiaan, katsottu huomioon ottaen varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain säännökset, että toimistotyöajan noudattaminen oli muodostunut atk-kirjoittajille sellaiseksi työsopimukseen perustuvaksi työehtosopimusta paremmaksi palvelussuhteen ehdoksi, joka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan oli säilytettävä ennallaan. 26.2.2010 38

Myös työsuhteen olennaisen lainvastaisen työaikamuutoksen tai lain rikkomisen takia toisella osapuolella on oikeus päättää työsopimuksensa, mutta ei, jos osapuoli on itsekin tietoisesti sopimalla asiasta myötävaikuttanut laittomuuteen. THO 30.8.2004 S 04/221. Työnantaja on rikkonut työaikalakia ja työehtosopimuksen työaikamääräyksiä salliessaan S:n tehdä ylipitkiä työpäiviä. Kun tämä on kuitenkin perustunut S:n ja työnantajan edustajan keskenään sopimaan järjestelyyn, ei S:lle tästä syystä ole syntynyt perustetta purkaa työsopimus liiallisten työtuntien johdosta. 26.2.2010 39

Kun työsopimuksessa sovitun tai vakiintuneen työajan muutos on oleellinen, ei se kuulu työsopimuslaissa tarkoitettuun työnantajan työnjohtovaltaan. HHO 7.1.2003 S 01/2528. On selvää, että R:n työn jakaantuminen kahteen eri suoritusaikaan päivässä, ja työajat sinänsä, ovat perustuneet työtehtävien suorittamisen vaatimiin aikoihin eli pääasiassa lehtien jakamisen vaatimaan aikatauluun. R oli kuitenkin tehnyt työtä vakiintuneesti ja jatkuvasti myös päivällä. Työnantajan määräämä uusi työaika olisi tarkoittanut sitä, että R tekisi enää pelkästään iltatyötä. Ottaen huomioon että R oli vakiintuneesti tehnyt työtä kahdessa jaksossa aamulla ja illalla, muutos työajoissa on ollut olennainen. Työajan muutos oli tarkoitettu pysyväksi. Vakiintuneen työajan muutos on siten ollut oleellinen eikä se ole enää kuulunut työsopimuslaissa tarkoitettuun työnantajan työnjohtovaltaan. TT 1991-99. Yhtenäisen työajan soveltaminen oli tarkoituksenmukaista ja erilaisen käytännön soveltaminen osalle henkilökuntaa oli mahdotonta. Toimihenkilöiden työajan yhtenäisyys olisi yhtiön kannalta ollut ilmeisesti tarkoituksenmukaista. Tarvetta yhtenäistää työsuhteiden ehdot ei kuitenkaan ole näytetty sellaiseksi erityisen painavaksi syyksi, joka olisi oikeuttanut yhtiön yksipuolisesti muuttamaan kyseisten toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. KKO 5.2.1993 S 92/746. Yhtiö ei ole pelkän työnjohto-oikeutensa puitteissa voinut siirtää N:ää osa-aikatyöstään kello 7 16 välisenä aikana suoritettavaan kokopäivätyöhön. 26.2.2010 40

Eräistä tyypillisimmistä työsopimuksen työaikaehdoista ja niiden sitovuudesta. sitoudun tekemään sunnuntaityötä - ehto sitoo vain, jos työsopimuksessa siitä ehto (myös koko työsuhdetta varten ennalta/jos sopinut työsopimuksessa sitoo aina) tai työpaikalla tehdään säännöllisesti sunnuntaityötä ja työntekijä tietää sen ennalta (hiljainen suostumus) tai työn laatu on sellaista, että alalla tehdään aina työtä myös sunnuntaisin (jolloin ei tarvita suostumusta) tai asiasta sovitaan erikseen kutakin kertaa varten sunnuntaityön vaihtamisesta vapaaseen ei voida sopia työsopimuksella sitoudun tekemään ylityötä -ehto ei voida työsopimuksella pätevästi suostua ylityön tekemiseen aina tarvittaessa, pääsääntö: kutakin kertaa varten erikseen (jos työn järjestelyn takia tarpeellista, myös ko. lyhyehköksi ajaksi kerrallaan) erilliskönttäsopimukset (TAL 39 ) irtisanottavissa erillään työsopimuksen muista ehdoista, vaikka olisi sovittu työsopimuksessa (kohtuullinen aika, ellei mitään sovittu) 26.2.2010 41

Eräistä tyypillisimmistä työsopimuksen työaikaehdoista ja niiden sitovuudesta. sitoudun tekemään lisätyötä -ehto työnantajan aloitteesta tehdyn sovitun ja säännöllisen työajan erotus suostumus voidaan antaa työsopimuksessa myös kertakaikkisena, mutta perustellusta henkilökohtaisesta syystä siitä saa kieltäytyä, jos kyse olisi vapaapäivänä tehtävästä työstä työpäivänä tehtävästä työstä ei saa kieltäytyä, jos suostunut työsopimuksessa (tai työsuhteen aikana) varallaolosopimus ehto sisältää automaattisen lisä- ja ylityösuostumuksen, TAL 18.3 ) suostumus voidaan antaa työsopimuksessa, mutta siitä huolimatta irtisanottavissa erillään työsopimuksesta suostumuksesta huolimatta oikeus kieltäytyä, jos perusteltu henkilökohtainen syy tai työvuoroluetteloon merkitty vapaapäivä 26.2.2010 42

HHO 18.1.2005 S 03/3925. Se, ettei työnantaja ollut antanut työntekijälle työsopimuslaissa tarkoitettua selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista, ei ollut näyttö sovitusta työajasta. Asianosaisten välisestä työsopimuksesta ei ilmennyt sovittu työaika eikä siitä oltu annettu TSL 2:4:ssä tarkoitettua selvitystä. Kantajan mukaan työajaksi sovittiin 8 tuntia päivässä. Työnantajan mukaan työtä sovittiin tehtäväksi vain päivittäin, jouluun asti oli tarkoitus katsoa, miten työt alkavat sujua ja sen jälkeen sopia asiasta tarkemmin. Kantajan kertomusta ei voitu yksin pitää riittävänä selvityksenä siitä, että asiaosaiset olivat sopineet kahdeksan tunnin työpäivästä ja että kantaja ei olisi työnantajan syystä saanut tehdä työtä. 26.2.2010 43

Työsopimuksen sisällöstä sopiminen 5. Työpalkasta sopiminen yleisesti 26.2.2010 44

Työpalkasta sopiminen yleisesti Yleistä 1)Työehtosopimuksen säännöstämiskompetenssi mahdollistaa myös heikennykset työntekijän työsopimuksen palkkaehtoihin (TT 1988-98). 2) Palkkaperusteiden asiatonta muuttamista ei ole se, että työntekijä välttyy työstä työn järjestelyihin liittyvistä syistä työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisten erityiskorvausten edellyttämissä olosuhteissa (TT 1996-91) samoin kuin ei sekään, että työsopimuksen osana noudatettavan työehtosopimuksen määräyksellä korvataan työntekijän työsopimuksen mukaisia palkanlisiä tai -korotuksia (TT 1996-77). 3) Työnantaja ei kuitenkaan voi vastoin työehtosopimuksen määräyksiä yksipuolisesti muuttaa työntekijän palkkausmuotoa esimerkiksi siten, että työehtosopimuksessa tarkoitetut erilliskorvaukset tai lisät tai muut vastaavat palkkaetuudet muutetaan kokonaispalkaksi tms. (KKO 1991:187; palkkausjärjestelmä kiinteäksi kuukausipalkaksi). 4) Kaikki sellaiset työnantajan ja työntekijän väliset sopimukset, joissa työntekijän ja työnantaja välillä on sovittu, että hänen peruspalkkansa sisältää lisätyö-, ylityö-, sunnuntaityö-, ja viikoittaisen vapaa-aikakorvauksen, ovat pääsääntöisesti pätemättömiä (KouHo 23.8.2000 S 99/1229). 26.2.2010 45

Työpalkasta sopiminen yleisesti Yleistä 5) Siitä huolimatta työntekijälle ei synny välttämättä oikeutta saada työnantajan menettelyn johdosta erilliskorvauksiaan myöhemmin, jos kokonaispalkkaus ei ole kuitenkaan johtanut työntekijän kannalta heikompaan lopputulokseen (IHO 7.4.2005 S 04/87). 6) Osapuolet voivat sopia palkanmaksun väliaikaisesta keskeytyksestä. Sellaista sopimusta (ellei tessistä muuta seuraa) ei voida pitää normaalisti kohtuuttomana eikä muutoinkaan hyvän tavan vastaisena (VHO 6.9.2002 S 01/1392, TT 2003-52: osa-aikatyösopimus/osavuosityösopimus). 7) Työehtosopimuksissa on usein ratkaisu se, miten työntekijän palkka määräytyy hänen siirtyessään tekemään toisia tehtäviä joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Työehtosopimuksin voi olla asia ratkaistu myös esimerkiksi siten, ettei palvelusaikaan lasketa väliaikaisessa toimessa tehtyä työtä tai että palkkausperusteet eivät muutu tehtävän työn mukaisiksi (TT 1994-4). 8) Työnantajalla on aina näyttötaakka siitä, että palkka on maksettu oikein (VHO 9.10.1997 S 97/344, HHO 21.1.1997 S 96/1641). 9) KKO 1994:123. Vuodesta 1984 vuoteen 1990 (eläkkeelle) maksettu työsopimuksessa sovittua alhaisempaa palkkaa. Selvitys huomioon ottaen ei pidetty osoituksena palkkaperusteiden hiljaisesta hyväksymisestä. THO 1.9.1998 S 97/712. Lojaliteettiperiaatteesta ei seuraa, että sopijaosapuolella olisi velvollisuus ilmoittaa sopimukseen tarjotun muutosehdotuksen hylkäämisestä uhalla, että muutos muutoin tulee sopimuksen osaksi (kyse palkkaustavan muutoksesta). 26.2.2010 46

Täyteen palkkaan eivät kuulu ne korvaukset tai lisät, joiden saamisen edellytyksenä on työskentely tiettynä työaikana, ellei esimerkiksi työtuntijärjestelmästä voida selvästi osoittaa työntekijän menettävän juuri kyseisen palkan työnantajan estettyä työnteon. KKO 1982 II 40. A oli työssään suojaintenhuoltajana välttynyt työskentelemästä vuorotyössä ja olosuhdelisien edellyttämissä olosuhteissa eikä hänelle siten ollut kysymyksessä olevien lisien saamatta jäämisestä koitunut korvattavaa vahinkoa. TT 1991-27. Työnantaja oli työn loppumisen vuoksi irtisanonut työntekijöitä ja ilmoittanut, ettei heillä ollut työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana. Irtisanomisajalta työntekijöille oli maksettu heidän peruspalkkansa. Työntekijöillä ei tämän lisäksi ollut oikeutta lauantai- ja iltatyökorvauksiin irtisanomisajalta. 26.2.2010 47