SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. ( Laki sosiaalisesta luototuksesta 20.12.2002 1 ) Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle lakiin perustuva, vapaehtoinen tehtävä, jonka käyttöönotosta kunta itse päättää. Kunnalla on mahdollisuus järjestää sosiaalista luototusta osana kunnan sosiaalihuoltoa ja määräämässään laajuudessa. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta sosiaaliseen luottoon. Sosiaalisen luototuksen järjestämisvastuu kuuluu kunnan sosiaalihuollolle. Vuoden 2003 alusta on muutettu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntienvälistä kustannustenjakoa siten, että valtion prosentuaalista osuutta korotettiin. Tässä korotuksessa on otettu huomioon myös sosiaalisen luototuksen vakinaistaminen ja järjestäminen vuoden 2003 alussa kunnan sosiaalihuollossa. Yleisenä lähtökohtana on, että kuntien odotetaan mm. valtionosuuden turvin huolehtivan sosiaalisen luototuksen järjestämisestä laissa säädetyllä tavalla, vaikka laskennallista lisäpanostusta ei ole määritelty sitovasti käyttötarkoitukseen. Kunta vastaa sosiaaliseen luototukseen tarvittavasta luottopääomasta ja luottotappioista. Luottopääoman kunta voi varata verotuloistaan tai ottaa lainaa tähän tarkoitukseen talousarviolainojen yhteydessä. Kunta saa luottoina myönnetyn pääoman takaisin luototettavien suoritusten kautta. Kunnan perimällä enintään korkolain 12 :n mukaisella viitekorolla voidaan kattaa luottotappiota, tai se on kunnan korkotuloa tai se voidaan käyttää kunnan sosiaaliseen luototukseen ottamien lainojen koronmaksuun. TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN ASIAKKAIDEN TARPEET Kuopion työvoiman palvelukeskuksessa on todettu yhtenä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteenä olevan erilaiset velat. Asiakkaiden ei ole taloudellisesti järkevää lähteä palkkatyöhön, sillä pienellä palkalla työskennellessään he menettävät sosiaaliset edut (asumistuki ja toimeentulotuki) ja ulosoton viemän palkkatulon osuuden jälkeen heille todellisuudessa käytettäväksi jäävä rahasumma on pienempi kuin ilman palkkatyötä. Luottotietojen menetyksen jälkeen luoton saanti on mahdotonta, joten suurempia hankintoja ei voi tehdä. Näin ollen velkainen henkilö ei pysty hankkimaan esim. työvälineitä, ajokorttia tai autoa, jolla pääsisi sellaiseen työpaikkaan, jonne ei ole julkista liikennettä.
Asiakkaitamme olemme ohjanneet velkaneuvonnan työntekijöille selvittämään velkajärjestelyn mahdollisuutta ja olemme tehneet asiakkaiden kanssa pankeille anomuksia lama-ajan pankkivelkojen anteeksiannosta. Näiden toimien lisäksi olemme käyttäneet ehkäisevää toimeentulotukea asiakkaiden työllistymisen esteiden purkamiseen ja heidän aktivoimisekseen. Kuitenkin osa asiakkaista hyötyisi parhaiten sosiaalisesta luototuksesta, joka kannustaisi asiakasta omatoimisuuteen ja tulisi samalla kaupungille edulliseksi. Kuopion kaupunki on tehnyt päätöksen sosiaalisen luototuksen käyttöön otosta vuonna 2004 alkuvaiheessa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Seuraavina vuosina sitä laajennetaan vähitellen kyseistä palvelua tarvitsevia kuopiolaisia koskevaksi sosiaalityön palvelumuodoksi. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan tarkoitus on aktivoida työmarkkinatukeen oikeutettuja pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita takaisin työelämään tai koulutukseen ja saamaan työmarkkinatilanteeseensa pitempiaikaisen ratkaisun, joten aktivoiva sosiaalisen luototuksen käyttö on sopiva uusi työmenetelmä työllistymisen esteiden poistamisessa. KENELLE JA MILLAISIIN TARKOITUKSIIN Sosiaalista luototusta käytetään Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille työllistymissuunnitelmaan, kuntoutumiseen, työllistymiseen tai koulutukseen liittyvänä aktivoivana työmenetelmänä. Sitä voidaan myöntää pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla ei ole muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai lainansaantia estävän maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Velalliselle on annettava samalla taloudellista neuvontaa ja ohjausta. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää - asiakkaan talouden hallintaan saattamiseen - ulosotossa olevien saatavien maksamiseen - velkakierteen katkaisemiseen - velanhoitomenojen kohtuullistamiseen, korkeakorkoisten kulutusluottojen maksamiseen, kodin hankintoihin, asumisen turvaamiseen, elämänkriiseistä johtuvan taloudellisen aseman heikentymisen ehkäisemiseen ja opiskelijan opintolainan saantia estävän maksuhäiriön aiheuttaneen velan hoitamiseen. Myös sakkoihin ja rikosperusteisiin korvauksiin myönnettäisiin, jos se edistää hakijan kuntoutumista ja liittyy osana sovittuun työllistymissuunnitelmaan. ESTEET SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISELLE Yleisenä esteenä luoton myöntämiselle on maksuvaran puuttuminen. Lisäksi esteenä voivat olla, että - hakijalla on maksuvaraa hankkia kohtuuehtoinen luotto normaaleilta luottomarkkinoilta tai hän voi kohtuullisessa ajassa säästää tarvitsemansa luoton määrän
- jos on perusteltua syytä olettaa, että maksuvarastaan huolimatta hakija ei tulisi suoriutumaan luoton takaisinmaksusta - jos opiskelija hakee luottoa opintolainan vaihtoehtona, paitsi jos luotto on saneerauslaina luottohäiriömerkinnän poistamiseksi, jolloin opiskelija voi saada normaalin opintolainan - jos hakijalle jäisi luoton myöntämisestä huolimatta järjestelemättömiä velkoja tai luottoja - jos asiakas on velkajärjestelyssä. SOSIAALISEN LUOTON MÄÄRÄ JA KORKO Sosiaalisen luoton määrä on 150-5 000. Luoton määrästä päätettäessä arvioidaan hakijan kyky maksaa luotto takaisin. Sosiaalisesta luotosta perittävä korko voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Luotosta peritään 12 kuukauden euribor - viitekorko ilman asiakaskohtaista marginaalia. Korko peritään kuukausierien yhteydessä laskettuna eräpäivänä jäljellä olevan lainapääoman mukaan. Koron tarkistus tapahtuu 12 kuukauden välein, alkaen luoton nostamispäivästä. Sosiaalisesta luotosta ei peritä toimitusmaksua eikä järjestelymaksua. Korko on kunkin korkokauden ensimmäisenä pankkipäivänä noteerattu 12 kuukauden euribor -korko. Jos korkokauden alkamispäivä ei ole euribor -koron noteerauspäivä käytetään, seuraavan noteerauspäivän 12 kuukauden euriborkoron arvoa. Ensimmäinen korkokausi alkaa velan nostopäivänä ja seuraava korkokausi edellisen korkojakson päättymistä seuraavana päivänä. Korko lasketaan käyttäen todellisia päiviä ja jakajana 360 päivää. LUOTON TAKAISINMAKSU- JA IRTISANOMISEHDOT Sosiaalisen luoton takaisinmaksuehdot sovitaan luoton saajan kanssa hänen todellisen maksukykynsä mukaan. Luoton takaisinmaksuaika on enimmillään 5 vuotta, niin että kuukausittainen takaisinmaksuerä eli lyhennys ja korko on vähintään 20. Luoton takaisinmaksusta tehdään asiakkaan ja kunnan välinen sopimus, jossa sovitaan takaisinmaksuehdot. Takaisinmaksun aikana luoton saaja voi hakea muutosta takaisinmaksuehtoihin, jos hänen taloudellisessa tilanteessaan tapahtuu muutoksia. Sosiaalityöntekijä valmistelee muutospäätöksen. Tarvittaessa voidaan taloudellinen tilanne huomioon ottaen myöntää korollisia vapaakuukausia luoton takaisinmaksuun. Luoton takaisinmaksun hoitamatta jättäminen ilman syytä johtaa aina perintään. Sosiaalityöntekijät pyrkivät sosiaalityön keinoin selvittämään yhdessä asiakkaan kanssa maksuhäiriöiden syyt ja keinot tilanteen korjaamiseksi.
Kunnalla on oikeus irtisanoa luotto, jos velallinen rikkoo sosiaalisen luototuksen ehtoja tai laiminlyö luoton takaisinmaksun (Laki sosiaalisesta luototuksesta 8 ). Mikäli maksuja ei suoriteta sovittuun päivämäärään mennessä, luoton perintään sovelletaan Kuopion kaupungin laskutus- ja perintäohjetta. Viivästyneelle suoritukselle peritään viivästysajalta korkolain mukainen viivästyskorko ja viivästysmaksu. Mahdolliset luottotappiot katetaan viimesijaisesti toimeentulotuen määrärahoista. HAKEMUSMENETTELY Sosiaalista luottoa voidaan hakea Työvoiman palvelukeskuksesta saatavalla hakemuslomakkeella. Asiakas täyttää hakemuksen ja hankkii tarvittavat liitteet itse. Hakemuksessa on selvitettävä luoton kohde ja arvioitava, kuinka luotto auttaa hakijan talouden hallintaa ja itsenäistä selviytymistä. ASIAKKAAN OHJAUS JAETTAVISSA OLEVAN PÄÄOMAN TILAPÄISESTI LOPPUESSA Asiakas ohjataan muiden palvelujen pariin (ehkäisevä toimeentulotuki, velkajärjestely yms.) ja luottoa myönnetään, kun tarvittavaa pääomaa saadaan lyhennysten kautta tai lisäbudjetista. TALOUDELLISEN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Taloudellista neuvontaa antavat sosiaalitoimen työntekijöiden lisäksi kaupungin velkaneuvojat. SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMINEN, LASKUTUS JA PERINTÄ Sosiaalisen luoton myöntää kotikunnan toimielin, jonka toimivaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranomaisille. Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijät valmistelevat asiat tiiviissä yhteistyössä velkaneuvonnan työntekijöiden kanssa ja päätökset sosiaalisen luoton myöntämisestä tekee Työvoiman palvelukeskuksen johtava sosiaalityöntekijä. Sopimukset luotosta tehdään kirjallisena. Toimistonhoitaja kirjaa sopimukset ja hoitaa ulosmaksatuksen sosiaalitoimen perhehuolto-ohjelman kautta. Hän myös seuraa kuukausittain sopimusten toteutumisen rahatoimiston lähettämien perintälistojen mukaan eräpäivittäin. Laskutuksen ja perinnän hoitaa rahatoimisto Perinnän seuranta suoritetaan perhehuolto-ohjelman perintäosiolla. Työvoiman palvelukeskuksen toimistonhoitaja seuraa takaisinmaksua kuukausittain ja maksuohjelmasta poikkeamisiin puututaan välittömästi. Jos
uuden maksuohjelman laatiminen ei onnistu, voidaan luotto eräännyttää laissa määritetyissä tapauksissa (8 ). Perinnässä noudatetaan hyvää perintätapaa ja sovelletaan lakia saatavien perinnästä (513/1999).