Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3 puuta -> 1 tonni selluloosaa Kiinaan = noin 700 euroa (mutta kuljetuskulu luokkaa 100 e/t). Nykytuotanto 500 000 t/v (joka jäisi toistaiseksi jos uutta ei rakennettaisi). Puun käyttö n. 2,2 milj k-m3/v. Viennin osuus 13 %. PEFC 92 %.. SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Plussaa Äänekosken sellutehtaan uudistuksessa Sähkön tuotanto myyntiin, lisäys max n. 0,8 TWh/v (n. + 1 100 %). Lämmöntuotanto myyntiin, lisäys max n. 0,37 TWh/v (n. + 130 %). Höyryn tuotanto myyntiin (jos ostajia) noin 0,65-0,75 TWh/v) (n. + 170 %). Öljyn käyttö + sen CO2 tehdasalueella nollaan, vähennys n. 20 000 t öljyä /v (2 säiliörekkaa/vrk, noin 10 000 öljylämmitteisen omakotitalon vuosikulutus) Sulfaatti (SO4) vähennys noin 17 % (pitoisuus tehtaalta reittivedessä). Vähennys tehtaalta Päijänteeseen n. 13 % (pitoisuus tehtaalta Päijänteeseen). (Natrium-vaikutus hieman epäs) Hiukkaspäästöt ilmaan vähennys 180 t/v (n. 38 %, vähennys n. 76 % /ts). Kokonaisrikki ilmaan: vähennys 181 t/v (n. 47 %), vähennys n. 80 %/ts. Toisaalta sanotaan että rikkipäästöt tulevat pysymään absoluuttisesti nykyisellä tasolla; ilmeisesti "lisärööri" aukeaisi. SLL K-S:n piiri / J.Paavola 4/2015
Miinuksia Äänekosken uudessa sellutehtaassa Fosfori lisäys max n. 4-5 tonnia/v, tavoitteena n. 0 = nykytila (max + n. 2 t/v) mutta vähennys / sellutonni (ts) n. 30-50 % tai jopa n. 63 %/ ts (integraatti). Typpi lisäys max n. 30 t (n. 35 %), mutta vähentyisi / ts n. 45 % tai jopa n. 65 %/ts (integr.). AOX lisäys n. 90-100 t/v (n. 250 %,), paluu n. vuoden 2003 tasoon. Lisäys n. 18 % /ts. Natrium lisäys noin 5 000 t/v (n. 41 %), mutta vähentyisi n. 50 %/ts. (Selvitysvelvollisuus). Lämpökuorma vesistöön kasvaisi n. 1,1 TWh/v (220 %, p.vesi max +1-2 ast. kesällä Vatian pohjoispäähän asti). P.vesi Vatialla keskim. + 0,5-1 ast. (Selvitysvelvollisuus). Lisäys n. 23 % /ts. Typenoksidipäästöt ilmaan lisäys n. 1 900 t/v (n. 220 %). Lisäys n. 22%/ts. Kiintoaine lis. n. 640 t/v (n. 140 %), mutta vähentyisi n. 8 %/ts. tai jopa 62 %/ts. (L-luv. merk. eroja). CODCR lisäys n. 5 000 t/v (n. 80-100 %). Mutta vähennys n. 23 %/ts. tai jopa 45 %/ts (integr.). BOD7 lisäys 243 t/v (n. 200 %). Mutta vähennys jopa 45 %/ts, ja1/4:aan v. 2006 luvasta. Lähes kaikissa kuitenkin vähentyisi / sellutonni. Päästöt vesiin uudessa sellutehtaassa noin alle kolmasosa vuoden 1983 y-lupapäästöistä. Päästöt vesiin ja kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuuteen hakkuissa lisääntyisivät. SLL K-S:n piiri/ J.Paavola 4.2015
Selluteollisuudesta Keski-Suomessa Äänekosken / K-S historiasta: Ensimmäinen paperitehdas Äänekoskella 1800-luvun lopussa. Ensimmäinen sellutehdas Äänekoskelle 1938 Nykyinen valmistui 1985. Suljettu: Äänekosken paperitehdas, Lievestuoreen sellutehdas, Kankaan paperitehdas, Jämsässä yksi-kaksi konetta. Myös Jämsässä oli aiemmin sellutehdas. Sellu-ym.tehtaiden nimiä Äänekoskella: 1990 Metsä-Serlan omistukseen nimellä Metsä-Sellu Oy. Metsä-Fibrellä 4 sellutehdasta, sahauslaitos Venäjällä, ym., tuotemerkkinä Botnia. Metsä-Fibre on osa Metsä-Groupia, kuten myös Metsä-Board jolla kartonkitehtaita. Aänekoskella Metsä-Botnia joka muuttui 2012 Metsä-Fibreksi. Metsä-Fibren omistusosuudet 2012: reilu neljännes ulkomaisissa käsissä Metsäliitto (123 000 yksityistä suomal. metsänomistajaa) 50,2 %, Metsä-Board (kartonkiteollisuutta) 24,9 %, japanilainen Itochu 24,9 %. Metsä-Boardista pala ulkomaisessa omistuksessa, Metsäliitto ja Metsä-Board toisensta ristiinomistajia. SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Olisiko Äänekosken uusi laitos edelleen sellutehdas? Kyllä Sellutehtaiden liikevaihdosta noin 10 % tulee sivutuotteista Äänekosken uudessa tulisi toiset 10 % (Metsä-Groupin pääj. Kari Jordan Pekkarisen vaalilehdessä, KSML välissä), korkeintaan. Muuten energiaksi. Kemikaalien käyttö noin 0,25 milj t/v - lisäkäytön CO2-päästöt noin 75 000 t /v näyttäisivät olevan enemmän kuin mitä öljyn käytöstä luopuminen vähentäisi. - kokonaiskäytön CO2-päästöt vastaisivat noin 4 suuren säiliöauton öljylastin polttoa päivässä tai noin 35 000 öljylämmitteisen omakotitalon öljynpolttoa/v. - luvuissa ei ole mukana sivutuotteiden mahd. jalostaminen. Sivutuotteita jalostavia yrityksiä alueella ei ole, eikä sellutehdas hae niille y-lupia tai niitä rakenna. Ne olisivat erillisiä yrityksiä. Jos toteutuvat, energian myynti laskee. SLL:ssä käytetään mm. käsitettä uusiutuva bioenergia, erotuksena kovassa biotaloudessa käytetystä bioenergia-käsitteestä. SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Olisiko Äänekosken uusi laitos biotuotetehdas? Tehtaan nimi on osaksi harhaanjohtava, imagopeliä/viherpesua. Sellutehtaista muualle harvemmin samaa nimitystä. Päätuote yhä sellu mm. vessapaperiksi. Jos nimeä/imagokuvaa biotuotetehdas käytettäisiin kaikesta biotuotteesta, sisältyisivät käsitteeseen myös mm. teurastamot, turkistarhat, turvekaivokset, olemassa olevat sellutehtaat. Olemassa Bioauto oy (vaikka vain polttoaine biota). Jopa nimeä 'biotehdas' on käytetty Äänekosken valmisteilla olevasta sellutehtaasta mm. Keskisuomalaisen etusivulla 23.3.2015 (Kesk. pj. Sipilä). Suomessa on jo / vain yksi Biotehdas (Oy) niminen yritys, joka toimii biokaasualalla. Bio-sanan vihersumukäyttöä kritisoitu laajasti. samalla joka paikkaan lisättiin sana bio vahvistamaan ihmisten käsitystä Metsäjätistä eettisenä yhtiönä (Metsäjätti, s. 18, Miika Nousiainen 2011). Vrt. aikaisempi biodiesel-laitos -hanke 5 v. sitten samaan paikkaan (vaikka olisi käyttänyt myös turvetta), tai Keljonlahden biovoimala (Jyväskylä), valtakunnan ykkösrivin biovoimalaitos (vaikka turve + puu, nykyään myös hiili). Vrt. myös terveysbisnes bioineen ( Aito luonnontuote: ei sisällä vettä ). Puunjalostustusteollisuustahoilla on selkeää vastustusta biotalousalueiden merkitsemistä K-S maakuntakaavaan. Käsitteen epäselvyys johtanee erillisselvitykseen K-S liitossa. ja SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Riittääkö Keski-Suomen metsissä hiilinielua? Ei: Sellutehdas voisi helposti syödä sen jopa nollaan. - Hakkuut maakunnassa ovat olleet pitkään noin 5 milj. m3/v, 2014 vajaat 6 milj m3/v. Äänekosken sellutehtaan laajennoksen toteutuessa laitoksen puuntarve kasvaisi maksimissaan yli 4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa noin 7 milj m3:een /v. - Äkin sellutehtaan puuntarve avohakkuuyksiköiksi muunnettuna : noin 4 ha tunnissa, lähes 1 km2 vrk:ssa, noin 350 km2 vuodessa. - Jos hakkuut - puun käyttäjästä riippumatta- Keski-Suomessa lisääntyisivät vain reilulla 2 miljoonalla m3/v, voisi maakunnan metsien ja metsämaan yhteinen CO2-tase, kokonaisnieluvaikutus, supistua jopa nollaan (laskettuna keskimääräisinä hakkuina vuoden 2008 tilanteessa Lakanen 2011 pohjalta [Lakanen: Luonnon kasvihuonekaasulähteiden ja -nielujen laskenta maakunnallisella tasolla, esimerkkinä Keski-Suomi, Lappeenrannan tekninen yliopisto 29.3.2011 s. 74]).SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Tuottaisiko Äänekosken sellutehdas enemmän energiaa kuin kuluttaa? Ei. Sellutehtaan energiankulutus kasvattaisi Suomen energiankulutusta noin 3-4 -kertaisesti laitoksen myyntiin tuottamaan energiamäärään verraten, ja sitä enemmän mitä enemmän integraatissa tuotettaisiin ns. sivutuotteita. (Energiankulutus Suomessa oli n. 360 TWh v. 2014). Sellutehdas tuottaisi myyntiin reilut 1 % Suomessa 2014 tuotetusta sähkömäärästä, mutta kuluttaisi puuta määrän, jolla voitaisiin tuottaa sähköä ja lämpöä yhteensä lähes kaksikymmenkertaisesti: noin 14 TWh (= Helsingin Energian sähkön + kaukolämmön myynti 2013). - joka lähes vastaisi energian tuotantoa turpeella Suomessa. - tai noin viisinkertaisesti Jyväskylän Energian polttoainekäyttöä (2,7 TWh v. 2013). SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015
Onko Äänekosken sellutehtaalla Ei mitään. yhteistä Talvivaaran kanssa? Äkissä vanhaa tehdasaluetta vajaa 1km2 >< Talvivaara suht.uusi, syönyt maata jo 12,6 km2 (2013). Äki on noudattanut ympäristölupia>< Talvivaara ei, monelta osin.- Äkin vieressä merkittävä laimentava virtaama >< Talvivaaran vieressä pieniä arkoja vesiä (sulfaattipäästöjenkään vaikutusta ei voi verrata toisiinsa). Sähköä uudesta Äkistä myyntiin n. 0,85 TWh/v (min 0,35 TWh/v) >< Talvivaara kuluttaa sähköä n. 0,3 TWh/v (2013), noin saman verran kuin Äkin nykytehdas kuluttaa sähköä (mutta joka tuottaa tämän lisäksi itse myyntiin 0,07 TWh/v). Äkissä päästöjä jo toista sataa vuotta, mutta useimmat niistä vähentyneet ajan mittaan sekä absoluuttisesti että etenkin / tuotettu sellutonni >< Talvivaarassa päästöt lisääntyneet eikä ongelmille näy loppua. CO2-päästöjä Äänekosken uudesta tehtaasta tulisi 0 t, lisäksi vältettyjä paljon (joskin kemikaaleista noin 124 000 t CO2/v) >< Talvivaaran CO2-päästöt n. 180 000 t (2013). Valitukset Äkin y-luvasta nurin/ei käsittelyyn KHO:ssa. SLL K-S.n piiri / J.Paavola 4/2015