36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4535 Koira-allergeenin määrä sisäilmassa koiranäyttelyjen aikana HELENA MUSSALO-RAUHAMAA KARI REIJULA MARJATTA MALMBERG SOILI MÄKINEN-KILJUNEN TUOMO LAPINLAMPI Koirien määrä lemmikkeinä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja on nykyään yli 700 000. Samanaikaisesti on tapahtunut voimakas koirien keskittyminen taajamiin asukkaiden muuttovirran mukana. Tutkimukset osoittavat, että koirapölyä löytyy käytännössä kaikkialta pieniä määriä. Koiranäyttelytiloissa koirapölyn määrä on poikkeuksellisen runsas, mutta pitoisuuksia pystytään pienentämään siivouksella. Siivouksen teho jää kuitenkin huonoksi, mikäli irtonaisia huonekaluja ja tekstiilimateriaaleja ei puhdisteta tai koirapölyn leviämistä ilman mukana ei voida estää. Koiranäyttelyjä ei pidä pitää sellaisissa julkisissa tiloissa, joissa merkittävä osa tilojen käyttäjistä on herkistynyt koiraepiteelille ja voi saada oireita näyttelyjen jälkeen huoneilmassa olevista pölyistä. Ne eivät sovi esimerkiksi kouluihin. Astmasairastavuus on Pohjoismaissa lisääntymässä. Suomessa astma oli vuonna 1995 neljä kertaa yleisempää aikuisten ilmoittamana pitkäaikaissairautena kuin vastaavissa tutkimuksissa 1960- ja 1970-luvulla. Lasten astman esiintyvyys kolminkertaistui vuosien 1987 ja 1995 välisenä aikana (1), ja nuorten aikuisten (16 30 v) astman ilmaantuvuus puolestaan lisääntyi vuosina 1986 93 yhteensä 70 80 % (2). Allergioiden ja astman on arvioitu lisääntyneen terveyspalvelujen käytön ja yleisen allergiatietämyksen lisääntymisen seurauksena ja lisäksi diagnoosikäytäntö on tarkentunut. Myös todellisesta astman yleistymisestä alkaa vallita yksimielisyys. Tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti atopia eli IgE-välitteinen herkistyminen saattaa olla lisääntymässä. Sisäilman herkistävillä tekijöillä on useissa tutkimuksissa ollut suurempi yhteys astman kehittymiseen kuin ulkoilman allergeeneilla, jotka puolestaan ovat merkittävästi suurentaneet allergisen nuhan vaaraa (3). LEMMIKKIELÄIMET JA HERKISTYMINEN Koirien määrä lemmikkieläiminä lisääntyy jatkuvasti. Ruotsissa karvaisia lemmikkejä oli 1980-luvulla Skaraborgin läänissä maaseudulla 77 %:lla koululaisista, asutusalueilla 46 %:lla ja kaupungeissa 39 %:lla (4). Ratsastusta tai talleilla käyntiä tuolla alueella harrasti 25 % koululaisista. Suomessa raportoitiin 1980-luvulla joka kolmannessa lapsiperheessä olleen ainakin jossakin vaiheessa koira (5); tuoreempien arvioiden mukaan koira on joka toisessa lapsiperheessä. Koiria on Suomessa nykyisin yli 700 000 ja määrä on lisääntynyt parin vuosikymmenen aikana noin 100 000:lla. Viime vuosina koirien rekisteröinnit ovat Suomessa vähentyneet. Syvimmän laman vuosina 1990-luvun alussa Suomessa rekisteröitiin noin 47 000 rotukoiraa vuodessa. Tällä hetkellä koiria rekisteröidään noin 35 000 vuodessa. Asukaslukuun suhteutettuna koirien määrä Suomessa ei yllä Euroopan huippumaiden, kuten Ranskan, tasolle. Kissojen määristä ei ole tarkkoja tietoja, mutta niitä uskotaan olevan huomattavasti enemmän kuin koiria. Lemmikkieläimiä on myös allergikoilla, sillä moni ei halua luopua lemmikistään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu olevan 6 miljoonaa kissalle allergista (n. 2 % väestöstä), mutta heistä joka kolmannella on kissa (6). Ruotsissa 25 %:lla astmaatikkolapsista on arvioitu olevan lemmikkieläin (4). Atopiataipumusta voidaan tutkia ihotestillä, tavallisimmin ihopistotestillä (prick) tai määrittämällä seerumin allergeenispesifinen IgE-vasta-ainetaso. Väestöstä 20 50 % reagoi johonkin allergeeniin ihotesteissä, mutta se ei sinänsä ole osoitus allergiasairaudesta. Perimä on atopian kehittymisen kannalta tärkeä, mutta myös ympäristötekijät saattavat vaikuttaa herkistymisvaaraan. Ympäristön saasteista tupakan on osoitettu lisäävän IgE-välitteisen taudin kehittymisen vaaraa. Nuorten terveystapatutkimuksessa syntymän jälkeen vaara sairastua atooppiseen tautiin oli 1,3- kertainen, jos kotona tupakoitiin (7). Magnussonin (8) tutkimusten perusteella vaara on 3 4-kertainen perheissä, joissa äiti tupakoi. Isän tupakoinnin vaikutus oli pienempi. Tupakointi saattaa toimia allergeenien vaikutuksen potentoijana. Lemmikkieläinten pito lisää herkistymisvaaraa. Esimerkiksi
4536 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 jyrsijöiden ja kanin pito saattaa laukaista allergian jo muutamassa kuukaudessa. Sen sijaan koiralle ja kissalle herkistyminen kehittyy hitaammin, muutamien vuosien kuluessa (5). Koiralle herkistyneitä on iho- ja verikokeiden perusteella arvioitu olevan 15 % suomalaisnuorista (9). Poikien herkistyminen koiralle on yleisempää: ihokokeissa koirasta sai positiivisen reaktion 19 % pojista ja 11 % tytöistä. Verikokeessa 18 %:lta pojista ja 8 %:lta tytöistä löytyi vasta-aineita koiralle (9). Pohjoisilla leveyspiireillä koira ja erityisesti kissa ovat tavanomaisimpia herkistäjiä; sen sijaan Keskija Etelä-Euroopassa ja trooppisissa maissa, esimerkiksi Thaimaassa, yleisimmät herkistäjät ovat pölypunkki ja torakka (10,11,12,13,14, 15). Hollannissa kissalle ja koiralle herkistymisen vaara todettiin erityisen suureksi niillä, jotka ovat syntyneet marras-tammikuussa (16). Lapsuudessa saattaa olla kriittinen vaihe, jolloin herkistymisvaara on erityisen suuri. Tähän viittaavat mm. tutkimukset, joissa osoitettiin, että ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana kissaa pitäneissä (17) ja ensimmäisen elinvuoden aikana koiraa pitäneissä (5) perheissä lapsilla ihopistotestit olivat yleisimmin positiiviset kuin myöhemmin koiran hankkineilla. Warnerin tutkimusryhmä (18) on arvioinut, että kissalle ja koiralle herkistymisen vaara on erityisen suuri lapsen parin ensimmäisen elinkuukauden aikana. Tutkimustulokset lemmikkieläimen pitämisen vaikutuksesta ovat kuitenkin ristiriitaisia: osassa tutkimuksista kissan pito, osassa taas koiran pito on lievästi lisännyt allergisen sairauden syntyä, osassa lisäävää vaikutusta ei ole todettu lainkaan (9 24). Osassa tutkimuksista on lapsuuskodin koira- ja kissa-altistuksella ollut suojaava vaikutus (25). Tutkimuksissa on usein tarkasteltu koko lapsuusaikaa, ja joissakin tutkimuksissa suvun atopiataustaa ei ole huomioitu lainkaan. Koiran ja kissan hilsettä on kaikkialla (26 29), mikä saattaa selittää sen, että koiran tai kissan pitäminen ei selvästi lisää herkistymisvaaraa. Pieni määrä allergeenia saattaa riittää herkistämään altistuneen samassa määrin kuin suurikin. Tähän viittaa mm. se, että IgE-vasta-aineita löytyy koiralle myös henkilöiltä, jotka tarkasti välttävät koirakontakteja. Korkeimmat vasta-ainemäärät löytyvät kuitenkin henkilöiltä, joilla on kodissaan koira (5). Munirin tutkimusryhmän (30) mukaan vähäinen altistuminen kissa- tai koirapölylle varhaislapsuudessa tuottaa vähäisen herkistymisen näille eläimille. Niillä, joilla on lähisuvussa allergiataipumusta, herkistyminen saattaa kehittyä huomattavasti kynnysarvona pidettyä tasoa pienemmilläkin arvoilla (> 8 µg/g pölyä). Tutkimuksen tulos viittasi myös siihen, että ei voida asettaa yleisiä ja kaikille maille yhteisiä herkistymiskynnysarvoja. Ihon pistotestien, altistustestien ja verikokeiden perusteella noin 40 70 % pohjoismaalaisista lapsista, joilla on ympärivuotinen astma, on herkistynyt kissan tai koiran epiteelille (5,31). KOIRAN EPITEELIPÖLY Koirapölystä on tunnistettu kaikkiaan 20 erilaista allergeenia, ja niistä 7 on herkistymisen kannalta merkityksellisiä (32). Merkittävin näistä allergeeneista on Can f 1 (33). Hollannissa keskimäärin 70 % koiralle allergisista reagoi tähän koirapölyn 25 kd:n suuruiseen valkuaisainekomponenttiin ja 23 % reagoi Can f 2:een (34). Koiran hilse ja sylki sisältävät runsaasti allergeeneja, kun taas eläimen virtsassa ja ulosteessa niitä on vähän. Vastaavasti kissalla allergeenia on erityisesti talirauhasissa ja sitä erittyy sylkeen (35). Useat koiralle herkistyneet reagoivat myös kissa-allergeeniin. Brandtin ja Ymanin tutkimuksessa (36) 88 % koirasta ihopistotestissä reaktion saaneista ja niistä, joilla on IgE-luokan vasta-aineita, sai testissä kliinisesti merkittävän reaktion, kun testiaineena olikin kissa-allergeeni. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että kissasta tehdyt pölyuutteet ovat kontaminoituneet pienellä pölymäärällä koiran hilsettä tai että kissauutteissa on koira-allergeenin kaltaisia valkuaisaineita (34,37). Kissa- ja koira-allergeeneilla on osoitettu olevan yhteisiä IgE-epitooppeja (38). Uroskissa saattaa tuottaa enemmän allergeeneja kuin naaraskissa (39); koirista asiaa ei ole tutkittu. Yhdeksän koirarodun vertailu osoitti, että erirotuiset koirat tuottavat erilaisia määriä koira-allergeeneja. Myös yksilökohtaiset erot ovat suuria (34). Vähän allergisoivia koirarotuja ei kuitenkaan voida nimetä. Sekä lyhyt- että pitkäkarvainen koira voi herkistää, samoin kaljukin koira. Kissaroduistakaan ei voida nimetä vähemmän herkistäviä lajeja. Eläinpölyä kulkeutuu vaatteiden mukana. Koirapölyn määrää on tutkittu mm. kodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa (5,40). Koirapölyn pitoisuudet ovat olleet usein yli 10 µg Can f 1 -allergeenia grammassa pölyä, mikäli talossa on ollut koira (40,41). Koirattomissa talouksissa pitoisuudet ovat olleet yleensä 10 100 kertaa pienempiä. Kodeissa koirapölyä on ollut eniten olohuoneen lattialla, huonekaluissa ja makuuhuoneissa, mutta selvästi vähemmän keittiössä. Ruotsalaisissa päiväkodeissa koira-allergeenin määrä on ollut yleensä pienempi kuin kouluissa; ero voi johtua siitä, että päiväkodeissa lattiat pyyhitään kostealla päivittäin. Kouluissa koira-allergeenin (Can f 1) pitoisuus oli tuoleilla 1,7 28,2 µg/g pölyä ja lattioilla 56 506 ng/g. Kissapölyn (Fel d 1) pitoisuudet ovat yleensä puolet pienempiä kuin koirapölyn määrät. Kissanomistajien asunnoissa Fel d 1 -pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 10 kertaa suurempia kuin kissattomissa perheissä (26). Joskus suuria koira- tai kissapölypitoisuuksia löytyy, vaikka talossa ei ole lemmikkieläintä. Tämä voi johtua siitä, että edellisellä asukkaalla on ollut lemmikki tai että koiria tai kissoja vierailee usein rakennuksessa (28,42,43). Koirapölyn käyttäytymistä ilmahiukkasissa ei juurikaan tunneta. Koiran pölystä 20 %:n on arvioitu sitoutuvan ilmassa pieniin hiukkasiin (44). Kissapölystä on enemmän tutkimuksia kuin koirapölystä. Ilmassa kissapölyhiukkasten halkaisija vaihtelee yleensä alle 1 µm:stä yli 10 µm:iin. Ne jäävät ilmaan hyvin pitkiksi ajoiksi, toisin
36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4537 kuin esimerkiksi pölypunkkihiukkaset, jotka painavina laskeutuvat nopeasti lattialle ja pinnoille (45). Kun kissa oleskelee puoli tuntia 30 m 2 :n huoneessa, kissapölypitoisuus huoneilmassa kasvaa 30 90 ng:aan/m 3 (46). Kissapöly voi kiinnittyä seiniin ja sisustusmateriaaleihin ja hilseillä esimerkiksi seinien alaosista vuosien kuluessa (26). Kotieläimestä luopumisen vaikutuksesta on julkaistu muutama tutkimus: Egmarin tutkimusryhmä (47) totesi kissapölyn määrän joissain kohteissa suureksi, vaikka eläimestä oli luovuttu kymmenen vuotta aikaisemmin. Wood työryhmineen (48) arvioi kissasta luopumisen vähentävän kissa-allergeenin määrän sadasosaan puolen vuoden kuluessa. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan kokemuksen mukaan viimeksi mainittu arvio antaa liian positiivisen kuvan asiasta. Jo lyhytaikainen koiran tai kissan vierailu asunnossa voi lisätä allergeenipitoisuutta merkittävästi (28). keissä. Penkeillä koira-allergeenipitoisuudet olivat keskimäärin 13- kertaiset lattialta löytyneisiin pitoisuuksiin verrattuna (3 652 ng/g pölyä vs. 272 ng/g pölyä) ja kissa-allergeenipitoisuus 46-kertaiset (1 009 ng/g pölyä vs. 22 ng/g pölyä). Penkkien painepesu vähensi merkittävästi sekä koira- että kissaallergeenin pitoisuuksia; mm. koira-allergeenipitoisuus väheni tasosta 4 170 ng/g pölyä tasolle 20 ng/g. Lattioiden siivoaminen kerran vuorokaudessa ei sen sijaan vaikuttanut allergeenipitoisuuksiin (41). Tutkimus osoitti myös, että liikennevälineissä lemmikkieläimiä kuljetetaan varsin harvoin. Eniten lemmikkieläimiä kuljetetaan metrossa, missä on varattuna erityiset vaunut eläinten kuljetukseen. Julkisten tilojen verhoiltujen istuimien on aiemmin osoitettu olevan paikkoja, joihin kertyy merkittäviä määriä kissa- ja koirapölyä (16). ALLERGEENIT JA TEHOSIIVOUS KOIRANÄYTTELYSSÄ HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalla tehtiin joulukuussa 1995 tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää tehostetun siivouksen vaikutusta koira-allergeenien esiintymiseen näyttelytiloissa kaksi päivää kestäneessä koiranäyttelyssä. Samoissa tiloissa järjestettiin muutaman kuukauden kuluttua Allergiamessut, viikko toisen koiranäyttelyn jälkeen. Näyttelyhallista (E2) kerättiin koira-allergeeninäytteitä kolmesta eri kohdasta. Lisäksi pölynäytteitä otettiin Messukeskuksen galleriakäytävästä ja pääoven läheltä. Näytteenottopaikkojen valinnassa otettiin huomioon ilmavirtojen kulku tiloissa (ovien ja aukkojen sijainti, lattiakatteet ja näyttelyra- PUHDISTUSTOIMIEN VAIKUTUS Useimmissa tutkimuksissa siivoustoiminnalla on kyetty vaikuttamaan vain vähän eläinpölymääriin. Valkuaista saostavan tanniinihapon ruiskuttaminen tekstiileille on tilapäisesti vähentänyt kissa-allergeenimäärää sisätiloissa (49). Pölynimurin laadulla, keskuspölynimurilla tai ilmanpuhdistimella ei ole ollut eläinpölymääriin merkittävää vaikutusta (50,51,52). Kissan pesu tai käsittely sprayllä tai muilla aineilla ei myöskään ole oleellisesti vähentänyt allergeenien määrää (45). Koiran pesu kahdesti viikossa vähensi allergeenimääriä, mutta astmaatikon oireiden estämiseksi vähennys arvioitiin riittämättömäksi (53). Maalaus ja pintojen tapetointi lienevät parhaimmat tavat seinäpintojen puhdistamiseksi. Ilmanvaihdon tehostamisella on edellisen lisäksi saatu kissa- ja koira-allergeenipitoisuuksia vähenemään sisätiloissa (40). Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama tutkimus (54) osoitti, että bussien ja raitiovaunujen kankaisissa penkeissä oli enemmän koira- ja kissa-allergeenia kuin metron päällystämättömissä pen- Kuva 1. Helsingin Messukeskuksen näytteenottokohdat (X).
4538 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 kenteet) (kuva 1). Näyttelyhallin pinta-ala oli 3 730 m 2 ja tilavuus 37 300 m 3. Tilan ilmanvaihdossa ei toteutettu lämmön talteenottoa ja kiertoilman pelti sulkeutui sisäilman lämpötilan mukaan näyttelyn aikana. Näyttelytilan tuloilmapuhallin oli jatkuvasääteinen aksiaalipuhallin (6 25 m 3 /s). Tulokoneen suodatinluokka oli EU3, poistoilmasuodattimia ei ollut käytössä. Näytteitä kerättiin 1) ennen koiranäyttelyn avaamista, 2) koiranäyttelyn viimeisenä päivänä pian näyttelyn sulkemisen jälkeen, 3) näyttelyn sulkemista seuraavana päivänä juuri ennen tehosiivouksen alkamista, 4) välittömästi tehosiivouksen päättymisen jälkeen ja 5) noin viikon kuluttua näyttelyn päättymisestä, jolloin ilmassa olevaa hienojakoista koirapölyä oli ehtinyt laskeutua pinnoille. Viimeisen näytteenoton ajankohtana tiloissa rakennettiin jo seuraavaa näyttelyä. Vertailuaineistoksi imuroitiin pölynäytteet Eläintarhan ala-asteen koulurakennuksessa toisen kerroksen luokkahuoneesta ja vastaavan kerroksen vaatenaulakkojen seudusta. HYKS:n Iho- ja Allergiasairaalan pääsisäänkäynnin luota vaatenaulakkojen seudusta otettiin myös vertailunäytteitä (taulukko 1). Pölynäytteet kerättiin Rowentapölynimurilla käyttäen erityistä Allergologisk Laboratorium (ALK) Oy:n kehittämää vakuumikeräyssuutinta. Suuttimeen laitettiin Milliporen suodatinpaperi (pinta-ala 38 cm 2, huokoskoko 6 µm, ALK, Kööpenhamina, Tanska). Imurointi suoritettiin 1 300 W:n teholla. Kussakin näytteenottopisteessä noin 3 x 3 m:n aluetta imuroitiin 1 mi- TAULUKKO 1. Koira-allergeenin määrä Iho- ja Allergiasairaalan pääaulasta, Eläintarhan ala-asteen tiloista ja Messukeskuksen pääaulasta kerätyissä näytteissä. Päivä Kuva 2. Näytteenottosuutinkappale. Can f 1 -pitoisuus, ng/g pölyä Iho- ja Eläintarhan ala-aste Messukeskus Allergiasairaala pääaula 1.12.1995 167 207 (luokka 1 2B) 120 (aulanaulakko) 12.12.1995 1 525 3.1.1996 75 230 nuutin ajan/m 2. Näytteenkeräyssuodatin suutinlaatikkoineen suljettiin muovisella kannella ja pantiin suljettavaan muovipussiin. Näytteenoton jälkeen suutinkappale vaihdettiin aina uuteen ennen seuraavan pölynäytteen keräämistä (kuva 2). Kaikki näytteet otti sama henkilö. Näytteet lähetettiin samanaikaisesti postitse Tanskaan, missä koira-allergeenimääritykset suoritettiin ELISA-menetelmällä Diagnose Laboratorietissa. Tarkemmin analyysimenetelmä on kuvattu muualla (26,33). Välittömästi koiranäyttelyn jälkeen hallissa tehtiin tehosiivous: lattiat pestiin kahteen kertaan öljymoppauksella ja desinfioitiin laimennetulla klooripitoisella nesteellä. Pilarit ja seinät pestiin kahden metrin korkeudelta nosturien avulla käyttäen juuriharjoja ja karhunkieltä. Ilmastoinnin kaikki suodattimet vaihdettiin ja tiloja tuuletettiin tehokkaasti vuorokauden ajan. Tulokset Koiranäyttelyn aikana Messukeskuksen salin (E2) lattiapintojen koira-allergeenipitoisuus kohosi keskimäärin tasolle 16 000 ng/g (mediaani), 30 500 ng/g (aritmeettinen keskiarvo) (kuva 3). Lähtötason mediaaniin verrattuna lisäys oli noin 120-kertainen. Puolen vuorokauden odottelun jälkeen, kun ilmasta oli laskeutunut koirapölyä, lattiapinnoilta löytyi keskimäärin 24 500 ng/g (mediaani), 24 000 ng/g (aritmeettinen keskiarvo). Lisäys oli noin 1,5-kertainen koiranäyttelyn päättymisen aikana otettuihin näytteisiin verrattuna. Tehosiivous pienensi koira-allergeenipitoisuuksia kohdepinnoilla. Tilastollisesti merkitsevää näyttöä siivouksen tehosta ei näytteiden lukumäärän vähäisyyden vuoksi kuitenkaan saatu. Tehosiivouksen jälkeen löytyi allergeenia keskimäärin 575 ng/g (mediaani), 3 040 ng/g (aritmeettinen keskiarvo). Viikon kuluttua tehosiivouksesta koirapölypitoisuudet olivat edelleen vähäiset, mikä viittaa siihen, että koiran pöly laskeutuu melko nopeasti pinnoille. Kahdessa näytteenottokohdassa oli poikkeavan korkeita koiraallergeenipitoisuuksia. Taso oli enimmillään 450-kertainen siivouksen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna. Toisessa näistä kohdista koiranäyttelyssä käytettyjä puhdistamattomia lattiahuopapalasia oli nostettu kohdepisteen läheisyyteen seuraavaa näyttelyä varten. Toisen myös salissa E2 olevan näytekohdan läheisyyteen oli taasen ladottu koiranäyttelyssä käytettyjä lattialevyjä. Nämä oli myös otettu käyttöön seuraavaa näyttelyä varten ilman puhdistusta. KOIRANÄYTTELY JA ALLERGEENIMITTAUKSET OULUHALLISSA Oulun urheiluhallissa pidettiin yksipäiväinen koiranäyttely lokakuussa 1995 ja kaksipäiväinen näyttely lokakuussa 1996. Tarkoituksena oli mitata kummankin näyttelyn yhteydessä koira-aller-
36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4539 lä (Reciprator, ilmavirtanopeus 5 20 l/min) kalvosuodattimille (Millipore MAWP 037 AO), määritettiin kokonaispölypitoisuus ja pakastettiin näyte sen jälkeen 18 C:n lämpötilaan. Pintapölynäytteet kerättiin eri puolilta hallia ennen koiranäyttelyä, toisen näyttelypäivän iltana sekä näyttelyn jälkeen, jolloin lattiat oli pesty vedellä. Koiranäyttelyn ajan erilleen aidatulla alueella oli esipuhdistettuja lattialevyjä (1,2 x 1,2 m) pölyn kertymäalustoina, joista otettiin näyttelyn lopussa pintapölynäytteet. Pölynäytteet otettiin pölynimuriin yhdistetyllä, tähän tarkoitukseen valmistetulla liitoskappaleella Whatmanin suodatinpaperille, jonka läpimitta oli 11 cm. Toisen näyttelyn yhteydessä lokakuussa 1996 kerättiin vain pintapölynäytteitä käyttämällä pölynimuria ja ALK-laboratorioiden adapteria suodattimineen (ks. Messuhallin mittaukset). Näytteitä kerättiin lattia-, seinä- ja kattopinnoilta sekä katon rajassa olevien putkien pinnoilta ennen näyttelyä ja näyttelyn jälkeen. Lisäksi näytteitä kerättiin 1 15 vuorokautta tehosiivouksen jälkeen. Seurantanäytteet kerättiin aina samasta kohdasta mistä edellinenkin näyte oli otettu. Koira-allergeenipölynäytteet analysoitiin ELISA-menetelmällä ALK Diagnose Laboratorietissa, Tanskassa. Vuoden 1995 mittauksen perusteella ilmanäytteiden analysointia ei tehty, koska allergeenin pitoisuutta sisäilmassa sekä rakennuksen sisäpinnoilla. Vuoden 1996 näyttelyssä arvioitiin siivouksen vaikutusta koira-allergeenin määrään. Oulun aluetyöterveyslaitos toteutti sisäilman kokonaispölypitoisuusmittaukset ja määritytti sisäilman sekä pintojen koira-allergeenipitoisuudet ennen koiranäyttelyjä, näyttelyjen aikana ja niiden jälkeen. Ouluhalli on suuri urheiluhalli, jonka pinta-ala on 452 m 2, tilavuus 161 000 m 3 ja sisätilan korkeus korkeimmalta kohdalta 24 m. Hallin ilmanvaihtoon kuuluu kaksi ilmanvaihtokonetta. Hallista tuleva ilma suodatetaan, lämpö otetaan talteen ja osa poistoilmasta otetaan uudelleen suodatuksen jälkeen kiertoon. Ennen näyttelyä ja sen jälkeen tehtyjen mittausten aikana ilmanvaihtokone toimi puoliteholla ja ulospuhallusilman pelti oli 80- prosenttisesti auki. Näyttelypäivänä kumpikin kone toimi täydellä teholla ja lämmön talteenoton jälkeen kaikki poistoilma puhallettiin suoraan ulos. Mittaukset Lokakuussa 1995 ilmanäytteet kerättiin ennen näyttelyä ja sen jälkeen hallin ilmansuodatinritilän etupuolelta ja hallin keskiosista. Näyttelyn aikana ilmanäytteet voitiin ottaa vain ilmanvaihtokonehuoneen sisäpuolelta. Sisäilman pölynäytteet kerättiin standardin SFS 3860 mukaisesti imukeräimel- geenipitoisuudet olivat jääneet hyvin pieniksi. Mittayksikön ng (allergeenia)/g (pölyä) rinnalle otettiin vertailtavaksi ng/m 2, jotta voidaan arvioida erilaisilta pinnoilta eri tavalla kertyvän pölyn aiheuttama vaikutus allergeenipitoisuuteen. Tulokset Lokakuussa 1995 ennen koiranäyttelyä kokonaispölypitoisuus oli hallin ilmassa tasolla alle 0,001 0 018 mg/m 3, koiranäyttelyn aikana 0,039 0,085 mg/m 3 ja näyttelyn jälkeen 0,001 0,006 mg/m 3. Taulukossa 2 on esitetty pintapölynäytteiden koira-allergeenimäärät eri aikoina kerätyissä näytteissä. Allergeenin määrä poistoilmasuodattimella ennen näyttelyä oli 2 700 ng/g ja näyttelyn jälkeen 16 500 ng/g. Koiranäyttelyn ajaksi eristetylle, alun perin puhtaalle lattiapinnalle kertyi koira-allergeenia kahden näyttelypäivän aikana 1 500 000 2 100 000 ng/g. Tartanpinnoilla oli pesujen jälkeen allergeenia tasolla 780 1 600 ng/g. Sisäilmasta kerättyjen näytteiden kokonaispölymäärä vaihteli tasolla 0,001 0,16 mg/m 3 ennen näyttelyä, 0,04 1,16 mg/m 3 näyttelyn aikana ja tasolla 0,001 0,03 mg/m 3 näyttelyn jälkeen. Ilmanäytteistä analysoitu koira-allergeenimäärä jäi alle menetelmän mittausherkkyyden tason. Toisena tutkimusajankohtana lokakuussa 1996 seurantanäytteitä TAULUKKO 2. Koira-allergeenin määrä Oulun urheiluhallista koiranäyttelyn (22.10.1995) yhteydessä kerätyissä pintapölynäytteissä. Näytteenottopiste Ajankohta Can f 1 -pitoisuus, ng/g Kontaminaatioluokka /ALK Nollasuodatin (Whatman) 0 0 Poistoilmasuodatin, pohjoinen, näyte 1 20.10. klo 15 20 2 700 1 Näyttelyn aikana pölynkertymälevy 1 1 22.10. klo 18 1 500 000 2 pölynkertymälevy 2 2 22.10. klo 18 2 100 000 2 Näyttelyn jälkeen tartanpinta 3 3.11. klo 16 19 970 0 poistoilmasuodatin, pohjoinen (vrt. näyte 1) 3.11. klo 16 19 16 500 1 Myöhemmin näyttelyn jälkeen tartan 1 4 20.11. klo 10 12 800 0 tartan 2 20.11. klo 10 12 1 600 0 tartan 3 20.11. klo 10 12 780 0 1 pölykertymälevy 1,2 x 1,2 m, aidatulla voimistelualueella ollut koko näyttelypäivän laskeuma 4 tartan 1: 2 m 2, miehet ryhmä 1 -oven edessä 2 pölynkertymälevy, aidatulla voimistelualueella olleet 2 laskeuma-alustaa tartan 2: 3 m 2, korkeushyppypaikan takana, seinän vierellä 3 tartanpintainen takakaarre, radan sisäpuoli tartan 3: 5 m 2, etukaarre 400 m:n lähtöpaikka radan sisäpuoli
4540 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 kerättäessä todettiin, että epätasaisilla pinnoilla oli tehostetusta siivouksesta huolimatta jäänyt pölyä. Ennen näyttelyä otettujen pintapölynäytteiden allergeenimäärä vaihteli välillä 2 1 210 ng/m 2 ja 80 3 544 ng/g (taulukko 3). Tämä viittaa siihen, että vuotta aikaisemmin pidetyn koiranäyttelyn jälkeen ja vuoden aikana kertyi hallin pinnoille koira-allergeenia. Koiranäyttelyn jälkeen koira-allergeenitasot vaihtelivat välillä 55 6 360 ng/m 2 ja 1 824 114 459 ng/g. Tehosiivouksen jälkeen allergeenipitoisuus pintanäytteissä pieneni kaikissa mittauskohdissa ensimmäisen siivouksen jälkeen. Pitoisuudet pysyivät käytännössä ennallaan toisen ja kolmannen siivouksen jälkeen. Kahdessa katon korkeudelta otetussa näytteessä, joihin siivousta ei oltu tehty, pitoisuudet nousivat hieman koiranäyttelyä edeltävistä tasoista. POHDINTA Kotieläinten pöly on yksi yleisimmistä allergisen yliherkkyyden aiheuttajista länsimaissa. Ei riitä, että oireiden kurissapitämiseksi koiralle allerginen henkilö luopuu kotieläimestään. Oireita voi aiheuttaa altistuminen koiraepiteelille koulussa, työpaikalla ja julkisissa kulkuvälineissä. Koira-allergeenia kulkeutuu kotieläinten omistajien vaatteissa ja siitä voi aiheutua oireita vieressä istuvalle allergiselle henkilölle. Koiraharrastus on lisääntynyt maassamme viime vuosina. Koiranäyttelyjen pitopaikoiksi on varattu julkisia tiloja kuten kouluja ja liikuntahalleja. Ongelma syntyy silloin, kun samoja tiloja käyttävät näyttelyjen jälkeen henkilöt, jotka ovat herkistyneet koira-allergeenille ja saavat näyttelyn jälkeen oireita pinnoille jääneestä pölystä. Tässä kirjoituksessa on esitetty kolme tutkimusta, joissa seurattiin koiranäyttelyjen yhteydessä ja niiden jälkeen koira-allergeenin pitoisuuksia huoneilmassa ja pintapölyssä. Ilmanäytteiden mittauksissa todettiin, että käytetty keräysaika ja menetelmän herkkyys eivät riittäneet koira-allergeenin pitoisuuden mittaamiseen. Jatkossa mittaukset tehtiinkin pintapölynäytteitä käyttämällä. Helsingin Messukeskuksen mittauksien perusteella koiranäyttelyt kasvattivat koira-allergeenin pitoisuudet pintapölynäytteissä yli satakertaisiksi näyttelyjä edeltäviin tasoihin verrattuna. Seurantamittauksien mukaan huoneilmaan noussut hienojakoinen pöly laskeutuu pinnoille vasta jonkin ajan kuluttua. Pitoisuudet olivat seuraavina päivinä vielä korkeammat kuin heti näyttelyn jälkeen otetuissa näytteissä. Tehosiivous pienensi pitoisuudet kaikissa mittauskohdissa näyttelyn jälkeen otettuihin verrattuna, mutta vain kahdessa neljästä näytteestä pitoisuudet pienenivät näyttelyä edeltävään tasoon ja sitä pienemmiksi. Ouluhallin sisäilmatutkimukset osoittivat, että pinnoille kertyy poikkeuksellisen runsas pitoisuus koira-allergeenia näyttelypäivien aikana. Lattian huolellinen pesu todennäköisesti puhdistaa koiraepiteelin lattiapinnoilta, mutta ilmanvaihtokanavien suulla pitoisuudet jäivät suuriksi. TAULUKKO 3. Pintapölyn koira-allergeenin määrä (Can f 1) Ouluhallissa ennen koiranäyttelyä, näyttelyn aikana ja tehosiivouksen jälkeen vuonna 1996. Näytteenottopaikka Ennen näyttelyä Näyttelyn jälkeen Siivouksen jälkeen 18.10.96 21.10.96 23.10.96 30.10.96 6.11.96 ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g ng/m 2 ng/g Ravintolan aula 2 80 2 410 27 067 24 542 50 520 9 265 (3 m x 3 m) Yleisölehteri, betoni- 90 3 544 1 110 4 948 2 90 15 395 4 139 tasanne (1 m x 8 m) Pelikentän verkko 3 129 90 4 647 30 3 393 3 332 5 480 (2 m x 10 m) Seinäpinta, betonia 2 98 55 1 824 3 146 4 118 1 51 (2 m x 5 m) Kuntosali, tartan 40 370 170 1 743 110 1 070 60 519 55 487 (3 m x 3 m) Juoksurata, tartan 40 254 730 3 988 50 337 70 452 33 252 (1 m x 6 m) Voimistelualue 100 1 276 6 360 114 459 100 1 111 50 533 170 2 161 (3 m x 3 m) Juoksurata, tartan 30 146 510 4 283 35 198 60 386 40 305 (1 m x 5 m) Hallin katto, putken 1 210 1 514 3 800 3 803 päältä (1 m x 1 m) Hallin katto, liimapalkin 620 2 243 590 4 260 päältä (0,6 m x 0,6 m) Keskiarvo 214 966 1 430 20 370 44 861 470 1 132 40 518 Mediaani 40 312 620 4 465 33 440 55 486 21 285
36/99 vsk 54 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 4541 ng Can f 1/g pölyä 70 000 60 000 50 000 ng Can f 1/g pölyä 70 000 65 000 Halli E2 1 Halli E2 6 60 000 50 000 Suomen Lääkärilehti 40 000 40 000 37 500 30 000 24 500 30 000 20 000 0 77 1.12. klo 15.00 16 000 3.12. klo 18.50 4.12. klo 08.00 44 5.12. klo 23.35 19 700 * 12.12. klo 21.20 20 000 0 27 1.12. klo 15.00 3.12. klo 18.50 4.12. klo 08.00 8 500 5.12. klo 23.35 4 000 ** 12.12. klo 21.20 ng Can f 1/g pölyä 70 000 60 000 Halli E2 4 ng Can f 1/g pölyä 70 000 60 000 Galleriakäytävä 50 000 50 000 40 000 40 000 30 000 30 000 32 000 29 000 20 000 20 000 10 500 575 500 0 152 1.12. klo 15.00 3.12. klo 18.50 4.12. klo 08.00 5.12. klo 23.35 47 12.12. klo 21.20 0 415 1.12. klo 15.00 3.12. klo 18.50 4.12. klo 08.00 47 5.12. klo 23.35 12.12. klo 21.20 Kuva 3. Helsingin messukeskuksen näytteenottopaikkojen koirapölymäärät eri näytteenottopisteissä ennen koiranäyttelyn alkua 1.12., heti koiranäyttelyn päätyttyä 3.12., koiranäyttelyn jälkeisenä aamuna ennen tehosiivousta 4.12. ja viikon kuluttua tehosiivouksesta 5.12. *5 m oikealle hallin E2 perusnäytteenottopisteestä, joka oli näytteenottohetkellä peitetty huovalla **3 m oikealle hallin E2 perusnäytteenottopaikasta, levypino oli kasattu varsinaiseen näyttelykohtaan. Tehosiivouksella saatiin Ouluhallissa pitoisuudet pienenemään oleellisesti näyttelyn aikaisista tasoista, mutta siivous tuli toistaa, koska pinnoille laskeutui pölyä vielä päivien kuluttua näyttelystä. Toisessa Ouluhallin tutkimuksessa otettiin käyttöön mittayksikkö ng/m 2, jolla haluttiin eliminoida erilaisilta pinnoilta eri tavalla kertyvän pölyn aiheuttama vääristymä koira-allergeenipitoisuuteen. Karhealta tartan- ja betonipinnalta voi irrota painavampaa pölyä kuin tasaisilta lattia- ja seinäpinnoilta näytettä otettaessa, jolloin ng/g-suhdeluku antaa koira-allergeenille suhteessa pienemmän arvon kuin tasaiselta pinnalta otetussa pölynäytteessä. Kun allergeenipöly suhteutetaan pinta-alaan (ng/m 2 ), jolta näyte kerätään, ei pintamateriaali vaikuta koira-allergeenin kokonaismäärän tulosta vääristävästi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koiranäyttelyjen aikana pinnoille kertyy koiraepiteeliä ja -allergeenia lattiatasosta kattorakenteisiin saakka. Jotta voitaisiin varmistaa, että tilojen seuraavat käyttäjät eivät altistu suurel- le pitoisuudelle koira-allergeenia, on siivouksen oltava näyttelyn jälkeen riittävän tehokas, ja se tulee ulottaa hallin lattiasta kattoon saakka sekä varsinaisten näyttelytilojen viereisiin alueisiin, kuten esimerkiksi kahvila- ja katsomotiloihin. Tämäkään siivous ei poista kaikkea allergeenista pölyä vaikeasti siivottavilta pinnoilta tai poistoilmakanavista, joista painevaihtelujen seurauksena voi kulkeutua takaisin huoneilmaan pölyä haitallisia määriä. Tutkimuksen perusteella pitää vakavasti harkita, soveltuvatko
4542 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 36/99 vsk 54 eräät julkiset tilat, kuten koulut ja liikuntahallit, lainkaan koiranäyttelyjen pitopaikoiksi. Jos näyttelyjä päätetään kuitenkin pitää, on siivouksen niiden jälkeen oltava tehokasta. Koira-allergeenia on löydettävissä käytännössä kaikkialta asutusalueilla. Liikennelaitos- ja koiranäyttelytutkimukset osoittivat, että tehosiivouksella voidaan vaikuttaa vähentävästi koirapölyn määrään siellä, missä siivous on mahdollista toteuttaa. Suomen kouluissa on arviolta 30 000 astmaa, 80 000 allergista ihottumaa ja 80 000 allergista nuhaa sairastavaa lasta, jotka saattavat saada oireita jo koulutoverien vaatteissa kulkeutuneesta eläinpölystä. Kouluissa ei pidä tarkoituksella järjestää eläinnäyttelyjä eikä lemmikkieläinpäiviä, jotka lisäävät ympäristön eläinpölymääriä. Emme suosittele lemmikkieläimen omistavien lasten erottelemista eri luokkiin, mutta oirehtivat voidaan sijoittaa luokassa niin, että he eivät istu eläimen omistajan vieressä. Siivoustoimilla ei kouluissa voida vähentää allergeenitaustaa: koulujen pohjaratkaisut ovat sokkeloisia ja lisäksi huoneissa on runsaasti tavaraa. Messukeskuksen siivouksen kaltainen tehokas siivous ei yksinkertaisesti ole niissä mahdollista. Koulujen ilmanvaihdossa todetaan usein puutteita, jotka lisäävät jo osaltaan hengitystieallergisten lasten oireita. Viime aikoina koulujen siivousta on myös vähennetty säästösyistä. Sisäilmatutkimuksiin vedoten koulusiivousta pitäisi kuitenkin tehostaa ja se tulisi tehdä yksinomaan koulun jälkeen. Näyttelytiloissa on arvioitava tapauskohtaisesti, voidaanko koiranäyttelyitä pitää vai ei. Messukeskuksen kaltaiset tilat ovat näyttelyille sopivat, lasten voimistelutilat harvemmin. Koiranäyttelyt tulisi keskittää tiloihin, joissa niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tilojen muille käyttäjille. Ratsastusmaneesit, ravitallit ja pysäköintitalot soveltuvat näyttelyille talvisin ja urheilukentät kesäisin. KIRJALLISUUTTA 1 Haahtela T, Klaukka T. Allergiat ja astma. Suom Lääkäril 1996;51:709 717. 2 Reijula K, Haahtela T, Klaukka T, Rantanen J. Incidence of occupational asthma and persistent asthma in young adults has increased in Finland. Chest 1996;110:58 61. 5 Vanto T, Koivikko A. Dog hypersensitivity in asthmatic children. Acta Paediatr Scand 1983;72:571 575. 7 Rimpelä AH, Savonius B, Rimpelä M, Haahtela T. Asthma and allergic rhinitis among Finnish adolescents in 1977 1991. Scand J Soc Med 1995;1:60 65. 9 Haahtela T, Jaakonmäki I. Relationship of allergen-specific IgE antibodies, skin prick tests and allergic disorders in unselected adolescents. Allergy 1981;36:251 256. 14 Custovic A, Green R, Taggart SC ym. Domestic allergens in public places. II: Dog (Can f 1) and cockroach (Bla g 2) allergens in dust and mite, cat, dog and cockroach allergens in the air in public buildings. Clin Exp Allergy 1996;26:1246 1252. 17 Suoniemi I, Björksten F, Haahtela T. Dependence of immediate hypersensitivity in the adolescent period on factors encountered in infancy. Allergy 1981;36:263 268. 18 Warner JA, Jones AC, Miles EA, Colwell BM, Warner JO. Maternofetal interaction and allergy. Allergy 1996;51:447 451. 20 Rugtveit J. Environmental factors in the first months of life and the possible relationship to later development of hypersensitivity. Allergy 1990; 45:154 156. 23 Wahn U, Lau S, Bergmann R ym. Indoor allergen exposure is a risk factor for sensitization during the first years of life. J Allergy Clin Immunol 1997;99:763 769. 24 Ahlbom A, Backman A, Bakke J ym. Nordpet Pets Indoors a risk factor for or protection against sensitisation/ allergy. A Nordic interdisciplinary review of the scientifiv literature concerning the relationship between the exposure to pets at home, sensitisation and the development of allergy. Indoor Air 1999;1: 219 235. 25 Hesselmar B, Åberg N, Åberg B, Eriksson B, Björksten B. Does early exposure to cat or dog protect against later allergy development. Clin Exp Allergy 1999;29:611 617. 26 Munir AKM. Exposure to indoor allergens and relation to sensitization and asthma in children. Lindköping University medical disserattion No. 412, 1995. 27 Mäkinen-Kiljunen S. Allergeenitasot suomalaisessa kotipölyssä. Sisäilmastoseminaari 1997. SIY raportti 8:85 90. 28 Mäkinen-Kiljunen S, Malmberg M, Haahtela T. Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla. Suom Lääkäril 1998;53:2165 2170. 29 Raunio P, Pasanen A-L, Reiman M, Virtanen T. Kissa-, koira- ja huonepölypunkkiallergeenien pitoisuudet kerrastalohuoneistossa. Sisäilmastoseminaari 1997. SIY raportti 8:91 96. 30 Munir AK, Kjellman NI, Björksten B. Exposure to indoor allergens in early infancy and sensitization. J Allergy Clin Immunol 1997;100:177 181. 31 Croner S, Kjellman N-IM. Natural history of bronchial asthma in childhood a prospective study from birth to 12 14 years of age. Allergy 1992;47:150 157. 33 Schou C, Hansen GN, Lintner T, Løwenstein H. Assay for the major dog allergen, Can d I: Investigation of house dust samples and comercial dog extracts. J Allergy Clin Immunol 1991;88:847 852. 34 degroot H, Goei KGH, van Wieten P, Aalberse RC. Affinity purification of a major and a minor allergen from dog extract: Serologic activitypurified Can fi and of Can f I-depleted extract. J Allergy Clin Immunol 1991;87:1056 1065. 36 Brandt R, Yman L. Dog-dander allergens: Specificity studies based on the radioallergosorbent technique. Intern Arch Allergy Appl Immunol 1980;61:361 370. 37 Viander M, Valovirta E, Vanto T, Koivikko A. Cross-reactivity of cat- and dog-allergen extracts: RAST-inhibition studies with special reference to the allergenic activity in saliva and urine. Intern Arch Allergy Appl Immunol 1983;71:252 260. 40 Munir AK, Einarsson R, Dreborg S. Allergen avoidance in a day-care center. Allergy 1996;51:36 41. 42 Malmberg M, Mussalo-Rauhamaa H, Mäkinen- Kiljunen S. Työpaikka tutkitutti itsensä. Allergia & Astma 1997;2:18 19. 43 Custovic A, Simpson B, Simpson A, Hallam C, Craven M, Woodcock A. Relationship between mite, cat, and dog allergens in reservoir dust and ambient air. Allergy 1999;54:612 616. 44 Custovic A, Green R, Fletcher A ym. Aerodynamic properties of the major dog allergen, Can f I: distribution in homes, concentration and particle size of allergen in the air. Am J Respir Crit Care Med 1997;155:94 98. 45 Klucka CV, Ownby DR, Green J, Zoratti E. Cat shedding of Fel d I is not reduced by washings, Allerpet-C spray, or acepromazine. J Allergy Clin Immunol 1995;95:1164 1171. 48 Wood RA, Chapman MD, Adkinson NF, Eggleston PA. The effect of cat removal on allergen content in househould-dust samples. J Allergy Clin Immunol 1989;83:730 734. 50 Dreborg SKG, Munir AKM, Einarsson R. Effect of various cleaning procedures on cat (Fel d I) and dog (Can f I) allergens in homes of allergic children. Allergy 1993;48 suppl 16:106. 52 Dybendal T, Wedberg WC, Elsayed S. Dust from carpeted and smooth floors. IV Solid material, proteins and allergens collected in the different filter stages of vacuum cleaners after ten days of use in schools. Allergy 1991;46:427 435. 53 Hodson T, Custovic A, Simpson A, Chapman M, Woodcock A, Green R. Washing the dog reduces dog allergen levels, but the dog needs to be washed twice a week. J Allergy Clin Immunol 1999;103:581 585. 54 Partti-Pellinen K, Marttila O, Haahtela T. Lemmikkieläimet Helsingin joukkoliikennevälineissä allergiahaitta vai ei? Helsingin kaupungin liikennelaitos S:6/96, 1996. Täydellinen kirjallisuusluettelo on saatavissa kirjoittajilta. Kirjoittajat Helena Mussalo-Rauhamaa LKT, dosentti HYKS, Iho- ja Allergiasairaala, sisäilmapoliklinikka Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos sähköposti: Helena.Mussalo- Rauhamaa@helsinki.fi Kari Reijula LKT, dosentti Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Marjatta Malmberg erikoissairaanhoitaja, kuntoutushoitaja HYKS, Iho- ja Allergiasairaala, sisäilmapoliklinikka Soili Mäkinen-Kiljunen FT, sairaalakemisti HYKS, Iho- ja Allergiasairaala Tuomo Lapinlampi FK, työhygieenikko Oulun aluetyöterveyslaitos