Palvelukuvaukset 2016

Peruspalvelukuntayhtymä Palvelukuvaukset 2016 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018, Talousarvio 2016 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016, Talousarvio 2014 Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto

Sisältö 1. Perhe- ja aikuissosiaalityö... 1 1.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 1 1.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö... 1 1.3 Muutokset ja riskit... 4 2. Perhepalvelut... 5 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 5 2.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 5 2.3 Palvelutarpeen arviointi (alle 18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä)... 5 2.4 Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut... 5 2.5 Lastensuojelu... 7 2.6 Lastenvalvojan palvelut... 9 2.7 Perheneuvola... 9 2.8 Muutokset ja riskit... 11 3. Hoito- ja hoivapalvelut... 12 3.1 Palvelukokonaisuudet... 12 3.2 Palvelukokonaisuuksien vastuut... 12 3.3 Palveluiden kohderyhmä... 12 3.4 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat... 12 3.5 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat... 13 3.6 Kotiin annettavat palvelut... 14 3.7 Ympärivuorokautiset palvelut... 21 3.8 Akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito... 23 3.9 Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys... 23 3.10 Muutokset ja riskit... 24 4. Vammaisten palvelut... 26 4.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 26 4.2 Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit... 26 4.3 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut... 31 4.4 Muutokset ja riskit... 34 5. Aikuispsykososiaaliset palvelut... 35 5.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset... 35 5.2 Mielenterveysyksikkö... 35 5.3 A-klinikka... 36 5.4 Kuntakohtainen palvelukuvaus... 36 5.5 Muutokset ja riskit... 39 6. Vastaanottopalvelut... 40 6.1 Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö... 40 6.2 Palvelukokonaisuudet... 40 6.3 Muutokset ja riskit... 49 7. Kuntoutus... 50 7.1 Fysioterapiayksikkö... 50 7.2 Erityistyöntekijöiden yksikkö... 52 7.3 Muutokset ja riskit... 55

8. Erikoissairaanhoito... 57 8.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait... 57 8.2 Palvelukokonaisuus... 57 8.3 Muutokset ja riskit... 61 9. Työterveyshuolto... 62 9.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 62 9.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 62 9.3 Muutokset ja riskit... 63 10. Suun terveydenhuolto... 64 10.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat... 64 10.2 Palvelukokonaisuuden sisältö... 64 10.3 Muutokset ja riskit... 66 11. Ympäristöterveydenhuolto... 67 11.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset... 67 11.2 Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö... 67 11.3 Muutokset ja riskit... 69

1. Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhe- ja aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. Vuoden 2016 alussa neuvolan perhepalveluohjaus ja ennaltaehkäisevän perhetyön perhepalvelut yhdistetään perhepalveluihin perustettavaan uuteen vastuuyksikköön. Muutoksella halutaan vahvistaa uuden sosiaalihuoltolain mukaisia yleisiä perhepalveluja. 1.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhe- ja aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, laki työllisyyttä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki. 1.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä. Palvelujen alkuvaiheessa tehdään yksilökohtainen asiakkaan elämäntilanteen edellyttämä palvelutarpeen arviointi. Arvioinnilla pyritään tunnistamaan asiakkaan kokonaistilanne ja kohdentamaan palvelut oikein ja oikea-aikaisesti. Palvelutarpeen arviointi vähentää tarvetta tehdä erillistä asiakassuunnitelmaa. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet. Yhteispalvelussa asiakkaan palvelut suunnitellaan työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja yhteistyössä vastataan työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Palvelujen yhteensovittaminen on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisvaikeudet eivät yksinomaan johdu avointen työpaikkojen tai ammatillisen osaamisen puutteista, vaan hänellä on lisäksi työllistymiseen vaikuttavia vaativia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Monialaiseen yhteispalveluun liittyy ohjaus ja yhteispalvelun tarpeen arviointi, kartoitusjakso sekä monialaisen työllisyyssuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen. Monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan kun asiakas on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai kun 25- vuotta täyttänyt on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai alle 25 -vuotias asiakas on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla parannetaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luodaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 9 /pv ja mahdolliset matkakulut. 1

Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen sen järjestämisestä esimerkiksi toisen kunnan, yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan Kallion omiin toimipisteisiin, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisiin tehtäviin. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palveluja voivat saada Kallion alueella asuvat pääsääntöisesti yli 18-vuotiaat aikuiset ja perheet, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia. 1.2.1 Asiakasmäärät Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2016. Määräraha on varattu vuoden 2015 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotuen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Toimeentulotuki: Kunta Asiakasperheet TP Asiakasperheet Asiakasperheet Toimeentulotuki- 2014 1-6 2015 2016 päätökset 2016 Alavieska 81 58 80 450 Nivala 411 313 410 2450 Sievi 202 165 220 1200 Ylivieska 741 585 765 4400 Kallio 1435 1121 1475 8500 Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kallio hankkii ostopalveluja vuoden 2016 aikana keskimäärin yhteensä 14 asiakkaalle/päivä seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 8 asiakasta/päivä ja työkokeilu 6 asiakasta/päivä. Ostopalveluja on varauduttu hankkimaan 3360 päivää. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain: Kunta Asiakkaat TP 2014 Asiakkaat TA 2015 Asiakkaat TA 2016 Alavieska <5 8 6 Nivala 58 41 62 Sievi 14 16 19 Ylivieska 93 110 95 Kallio 166 175 182 1.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana. Sen jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Sosiaalihuollon tarpeessa olevan henkilön kiireellinen avun tarve on arvioitava välittömästi ja ei - kiireellisissä asioissa palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Toimeentulotukiasioissa asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on kuitenkin tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 2

1.2.3 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2016: Kunta Virat Asiakasperheet 4 virkaa: - 1 erityissosiaalityöntekijä Alavieska - 1 sosiaalityöntekijä Ylivieska - 1 sosiaaliohjaaja - 1 etuuskäsittelijä Nivala Sievi Kallio 3 virkaa: - 1 sosiaalityöntekijä - 1 sosiaaliohjaaja - 1 etuuskäsittelijä 1,7 virkaa: - 1 sosiaaliohjaaja - 0,7 etuuskäsittelijää 9,7 virkaa: - 1 johtava sosiaalityötekijä - 1 erityissosiaalityöntekijä - 2 sosiaalityöntekijää - 3 sosiaaliohjaaja - 2,7 etuuskäsittelijää, Alavieska 80 Ylivieska 765 Nivala 410 Sievi 220 1475 Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2016: Kunta Virat Kallio - 1 palvelujohtaja - 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä - 1 toimistosihteeri - 1 vahtimestari 3

1.3 Muutokset ja riskit Päihdeasumisen ohjaajan toimi on lakkautettu, koska asiakkaiden kotona yksintyöskentely muodostui riskiksi. Toimi on siirretty perhetyöntekijän toimeksi palveluarviointitiimiin. Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2015 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2016 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Perhe- ja aikuissosiaalityössä henkilöstöresurssin riittävyys on riski vuonna 2016. Perustoimeentulotukityö on vielä kuntien hoidettavana vuonna 2016 ja lisäksi tulevat lakimuutoksista (uusi sosiaalihuoltolaki ja laki työllisyyttä edistävistä monialaisesta yhteistyöstä) johtuvat uudet työtehtävät, joiden tuomaa asiakasmäärää on vaikea arvioida. 4

2. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat sosiaalihuoltolaki ja -asetus, lastensuojelulaki, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 2.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Palvelutarpeen arviointi (alle 18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä) 2) Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut 3) Lastensuojelu 4) Lastenvalvojan tehtävät 5) Perheneuvola 2.3 Palvelutarpeen arviointi (alle 18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä) Palvelutarpeen arviointitiimi keskitetysti arvio alaikäisten lasten ja heidän muun perheensä sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen. Tiimi käsittelee lisäksi uusien asiakkaiden lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset. Palvelutarpeen arviointitiimissä työskentelee sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaaliohjaajaa ja kaksi perhetyöntekijää, jotka tarvittaessa jalkautuvat koko kuntayhtymän alueelle. Perhetyöntekijäresurssi on siirretty palvelutarpeenarviointitiimiin sisäisin siirroin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä ja perhe- ja aikuissosiaalityön asumisenohjauksesta. 2.4 Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut Sosiaalihuoltolain mukaisten perhepalveluiden kokonaisuus muodostetaan yhdistämällä neuvolan perhepalveluohjaus ja ennaltaehkäisevä perhetyö yhdeksi tiimiksi. Palvelun sisältö (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta) Kun perhetyötä järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisena toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Työskentely ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Perhetyö perustuu suunnitelmaan, joka tehdään perheen tarpeesta käsin. Työskentelyn kesto määrittyy perheen tarpeen mukaisesti. Perhetyö on perheille maksutonta. Aloite perhetyöstä voi tulla perheeltä itseltään tai sinne voidaan ohjautua muiden palvelujen kautta. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään sekä palvelusetelillä että omana toimintana. Lapsiperheille järjestetään kotipalvelua silloin, kun lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista vanhemman toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi sairaus, synnytys, vamma jne. Lapsiperheiden kotipalvelun kohdentuminen ja sisältö 5

määrittyvät perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä esimerkiksi äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Tukihenkilö- ja -perhetoimintaa voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle/nuorelle terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Tukihenkilö- ja perhetoiminta ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta. Käytännössä tukihenkilö ja -perheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta tai perheiden omasta verkostosta. Vuonna 2016 ei ole varauduttu maksamaan avustusta Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen (15 000 euroa). Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. Palveluun pääsyn kriteerit Perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii palveluarviointitiimin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tekemä viranhaltijapäätös. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla tiimivastaavalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Lapsiperheiden kotipalvelussa on yksi oma työntekijä ja lisäksi palvelua voi hankkia palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava tiimivastaava. Kallion omasta kotipalvelusta määritellään asiakasmaksutaksan mukainen maksu. Palveluseteliä käyttäessään asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen. Asiakkaalla on oikeus saada palveluseteli sosiaalihuoltolakiin kirjattujen edellytysten täyttyessä. Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaan perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätös palvelusta on palveluarviointitiimin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tekemä viranhaltijapäätös. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut kunnittain Kunta Perhetyöntekijät Perhetyön asiakkaat Lapsiperheiden kotipalv. asiakkaat Tukiperheasiakkaat Yhteensä Alavieska 0,5 35 8-43 Nivala 2 275 134 6 415 Sievi 2 256 85-341 Ylivieska 3 *) 358 125 10 493 Kallio 7,5 perhetyöntekijää 924 352 16 1 292 *) perhetyön tiimivastaavan tehtävät sisällytetään yhden perhetyöntekijän tehtäviin (0,5 osuus resurssista) 6

2.5 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Palvelutarpeen arviointitiimin ja lastensuojelun tiimin välisen tehtävänjaon mukaisesti lastensuojelun tuen tarpeessa olevat siirretään lastensuojelun avohuoltoon, jossa lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tehostettu perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Tehostetusta perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus tehostetussa perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvioinnilla palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Tehostetulla perhetyöllä edistetään ja tuetaan lapsen myönteistä kehitystä sekä vahvistetaan vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tehostettu perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista ja intensiivistä työskentelyä, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Tehostetun perhetyön tavoitteena on lasten tukeminen ja auttaminen heidän omassa luonnollisessa ympäristössään. Näin pyritään ehkäisemään sijoituksia kodin ulkopuolelle. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä perhehoidon ja lastensuojelun laitoshoidon osalta useiden eri järjestöjen ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry tai Perhehoitokumppanit Suomessa, kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää avohuollon tukitoimia, kuten tehostettua perhetyötä niin, että kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähenisivät ja olisivat lyhytaikaisia. Tehostetun perhetyön kehittämistarpeista johtuen tiimille määritellään erillinen tiimivastaava. Tiimivastaava järjestetään tehostetun perhetyön olemassa olevasta työntekijäresurssista. Tiimivastaavalla ei ole esimiesasemaa, vaan hän vastaa lähinnä palvelujen koordinoinnista ja kehittämisestä. Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevat alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. 7

Asiakasmäärät Taulukko 1. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2016 Kunta Perhehoitoon sijoitetut/hoitovrk Lastensuojeluyksikköön sijoitetut/hoitovrk Lyhyt aikaisesti sijoitetut/hoitovrk Yhteensä sijoitetut Alavieska <5 /730 4/1 560 <5/75 10 Nivala 20/7 300 8/2 009 30/690 58 Sievi 4/1 460 5/1 825 15/320 24 Ylivieska 11/4 015 6/2 190 35/720 52 Kallio 37/13 505 23/7 584 83/1 805 144 (*lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät hoitovuorokaudet tukiperheissä tai lastensuojeluyksikössä) Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2016 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska 1 10 Nivala 2 90 Sievi 2 *) 55 Ylivieska 3 120 Kallio 8 275 *) tiimivastaavatehtävät sisällytetään yhdelle perhetyöntekijälle (0,5 osuus resurssista) 2.5.1 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä palvelutarpeen selvittämiseen. Jos selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lapselle on tehty palvelutarpeen arviointitiimissä palvelutarpeen arviointi ja kun on katsottu, että lapsi on lastensuojelun avun tai tuen tarpeessa. Lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta tehdään erillinen päätös, lapsi siirtyy palvelutarpeenarviointitiimistä avohuollon asiakkuuteen ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään. 2.5.2 Henkilöstö ja asiakkaat Palvelutarpeenarviointitiimi henkilöstö 2016 Kunta Virkoja Sosiaalihuollon asiakkaat Alavieska Ylivieska Alavieska 15 Ylivieska 160 Nivala Sievi Kallio - 1 sosiaalityöntekijä - 2 sosiaaliohjaajaa - 2 perhetyöntekijä Nivala 135 Sievi 60 370 Lastensuojelun henkilöstö 2016 Kunta Virkoja Lastensuojelun asiakkaat *) Alavieska Ylivieska - 3 sosiaalityöntekijää - 1,5 sosiaaliohjaaja Alavieska 45 Ylivieska 135 Avohuollon asiakkaat Alavieska 15 Ylivieska 108 Nivala Sievi - 3,5 sosiaalityöntekijää - 1 sosiaaliohjaaja Nivala 140 Sievi 70 Nivala 134 Sievi 65 Kallio - 1 johtava sosiaalityöntekijä - 6,5 sosiaalityöntekijää - 2,5 sosiaaliohjaajaa *)vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 60 asiakasta) 390 322 8

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2016 Kallio - 1 Palvelujohtaja - 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä - 1 Toimistosihteeri - 1 Vahtimestari 2.6 Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksissä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Vuonna 2016 voimaan tulevan lain mukaan osa isyyden tunnustamisista ja lasten ja huolto- ja tapaamissopimuksista tehdään neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla. Muutoksen arvioidaan koskevan Kalliossa vuositasolla noin 168 lasta. Uuden toimintamuodon myötä mahdollisesti vapautuva lastenvalvojaresurssi tullaan kohdentamaan lastensuojelun sijaishuoltoon. Lastenvalvojan palvelut kunnittain 2016 Kunta Virkoja Lastenvalvoja asiakkaita *) Sopimuksia *) Alavieska Ylivieska - 1 lastenvalvoja Alavieska 75 Ylivieska 456 Alavieska 120 Ylivieska 620 Nivala Sievi - 0,5 sosiaalityöntekijää Nivala 390 Sievi 120 Nivala 570 Sievi 280 Kallio - 1,5 lastenvalvojaa 1041 1590 *) Lastenvalvoja-asiakkaana olevien lasten lukumäärä. *) Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset) 2.7 Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonnan järjestäminen on sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) määritelty kuntien tehtäväksi. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kasvun edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen tukemiseksi. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perheelämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Palveluihin kuuluvat mm. lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, parisuhteeseen liittyvien ongelmien selvittely, erotyöskentely, perheasioiden sovittelu ja asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Perheneuvolassa etsitään yhdessä perheen kanssa ratkaisuja huolenaiheisiin. 9

Perheneuvolan työmuodot muotoutuvat yksilöllisesti perheen tilanteen ja tarpeen mukaan ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä sovitaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käy myös konsultoiva lastenpsykiatri: Nivalassa kerran kuukaudessa ja Ylivieskassa 2 krt/ kuukausi. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun lapsen/nuoren psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista on huolta. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aika perheneuvolaan. Tavallisesti joku muu taho, kuten koulu, päivähoito, neuvola tai lääkäri, ohjaa asiakkaan palveluun. Pariterapia ja perheasioiden sovittelu ovat osa perheneuvolan toimintaa. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. Perheneuvolan palvelut kunnittain v. 2016 Kunta Toimipisteet Virat Asiakkaat Perheneuvola Alavieska perheneuvolan johtaja Alavieska 44 Perheneuvolan Sievi 1 sosiaalityöntekijä Sievi 57 Ylivieskan toimipiste Ylivieska 2 psykologia Ylivieska 310 Nivala Perheneuvolan 1 sosiaalityöntekijä Nivala 265 Nivalan toimipiste 1 psykologi Yhteensä Kallio 1 perheneuvolan johtaja, 2 sosiaalityöntekijää 676 3 psykologia 10

2.8 Muutokset ja riskit Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrää on vaikea ennakoida. Vuoden 2016 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2015 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Uusiin sijoituksiin tai sijaishuoltopaikkojen muutostarpeisiin ei ole varattu määrärahaa. Riskit perheneuvolassa Perheneuvolan talousarvioon liittyvänä riskinä on lasten ja nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Lasten ja nuorten mahdollisesti lisääntyvä pahoinvointi ja psyykkisten ongelmien vaikeutuminen voi johtaa terapian ja lastenpsykiatrin ostopalvelun lisääntymiseen. Jos tämä toteutuu, se tarkoittaa asiantuntija- ja asiakaspalvelujen ostokustannusten nousua. 11

3. Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on tukea ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä mahdollistaa asukkaiden osallisuus laadukkaiden ja riittävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja parantamiseen. Tavoitteeseen pyritään ennalta ehkäisevin toimin, varhaisella mukaantulolla ja riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut koskettavat eniten ikääntyneitä ihmisiä, joten toimenpiteet perustuvat suunnitelmaan ikääntyneen väestön tukemisesta, joka painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. 3.1 Palvelukokonaisuudet Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuus muodostuu: kotiin annettavista palveluista ja ympärivuorokautisesta palveluasumisen palveluista akuutti- ja lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta Hoito- ja hoivapalveluiden tulosalue kuuluu hyvinvointipalveluiden toimialaan ja akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito sisältyy puolestaan terveyspalveluiden toimialaan. 3.2 Palvelukokonaisuuksien vastuut Hoito- ja hoivapalvelut vastaavat alueen julkisista kotiin annettavista ja ympärivuorokautisista palveluista tehden yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 3.3 Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalvelut kohdentuvat ensisijaisesti ikääntyneelle väestölle ja täysi-ikäisille asumispalveluita tarvitseville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Akuutti- ja lyhytaikaishoidossa vuodeosastoilla hoidetaan kaiken ikäisiä. 3.4 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Toimintaa sääntelevät erityisesti seuraavat lait niihin liittyvine muutoksineen ja asetuksineen: - Perustuslaki 731/1999 - Terveydenhuoltolaki 313/2011 - Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - Itsemääräämisoikeuslaki 108/2014 - Kotikuntalaki 201/1994 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 - Laki omaishoidon tuesta 937/2005 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 - Hallintolaki 434/2003 - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 732/1992 - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 - Henkilötietolaki 523/1999 12

- Arkistolaki 83171994 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 :n muuttamisesta 255/2015 - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009 - Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta 678/2015 - Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) Suosituksista keskeisin on Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuodelta 2013. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelmassa vuosille 2014-2016 on linjattu tulevaisuuden suuntaviivat hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä muista palveluista. Seuraavan vuoden teemaksi on valittu muistisairaudet. 3.5 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Hoito- ja hoivapalvelujen tarve ja käyttö painottuu ikääntyvään väestöön, jonka muutosennuste on esitetty seuraavassa taulukossa: Ikäryhmä/lukumäärä v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 75 v täyttäneet 2842 2892 2941 2921 2954 Alavieska 320 316 314 301 304 Nivala 1002 1010 1019 1000 1019 Sievi 399 425 446 445 446 Ylivieska 1121 1141 1162 1175 1185 85 v täyttäneet 829 860 892 915 917 Alavieska 82 83 95 99 102 Nivala 302 314 326 333 329 Sievi 133 140 146 143 152 Ylivieska 312 323 325 340 334 Taulukko 1. Väestötiedot vuosilta 2014 ja 2015 (ennakkotieto) sekä ennusteet vuosille 2016 2018. Lähde: Tilastokeskus 2015 Muistisairaus lisääntyy iän myötä ja on tulevaisuudessa suurin yksittäinen palvelujen tarvetta aiheuttava tekijä. Vanhuusiän masennus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleistyneet. Palvelutarve Kaikkien kotihoidon ja ympärivuorokautista asumista koskevien palveluiden järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen, monipuoliseen ja luotettavaan asiantuntijan arvioon palvelutarpeesta ja hyväksyttyihin palveluun pääsykriteereihin, asumispalvelua koskiessa monijäsenisen arviointiryhmän arvioon sekä päätökseen palvelujen myöntämisestä. Palvelutarpeen arviointiin pääsy on turvattu sosiaalihuoltolaissa 75 vuotta täyttäneille ja kaiken ikäisille Kelan erityishoitotuen saajille. Ei kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi tehdään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Pyynnön voi tehdä asianomainen, omainen, muu henkilö tai viranomainen. 13

Palvelujen järjestäminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) edellyttää kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen järjestämistä viipymättä ja muussa tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa palvelun myöntämisestä. Palveluun odotusajat julkaistaan osavuosikatsauksittain. Palvelut järjestetään sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan yhdenmukaisesti, joko omana toimintana, ostopalvelusopimuksin tai palvelusetelillä. Palvelujen järjestäminen perustuu tehtyyn palvelutarpeen arviointiin, hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelmaan sekä päätökseen sosiaalipalvelujen myöntämisestä. Palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan tai asiakkaan suostumuksella hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa sekä palvelutarpeen oleellisesti muuttuessa. Palvelun laatua arvioidaan asiakasraadeilla, palautekyselyillä ja RAI- toimintakykymittarilla sekä ITE - itsearvioinnilla. North Health Group:n (NHG) vetämänä kotihoito osallistuu palvelun vertaisarviointiin valtakunnallisesti verrokkikotihoitoyksiköiden kanssa. 3.6 Kotiin annettavat palvelut Kotihoidon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät suoriudu jokapäiväisistä toiminnoista itsenäisesti tai omaisen avulla ja he täyttävät kotihoidon myöntämisen perusteet. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotiin annettavien palveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluu: - Kotihoidon palveluneuvonta - Omaishoidon tuki - Tukipalvelut - Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) - Päivätoiminta - Tilapäishoito - Perhehoito - Kotihoidon erityisryhmien päivätoiminta ja tuettu asuminen Laadukkaan kotihoidon edellytyksiä ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja elämänlaatu, asiakkaan yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaaminen, palveluiden saatavuus ja toimivuus, informaation saanti, henkilöstön ja johtamisen osaaminen sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus. 3.6.1 Kotihoidon palveluneuvonta Palveluneuvonnasta saa yleistä ohjausta ja neuvontaa kotona pärjäämisen tueksi ilman kunnallisia palveluita. Ohjausta ja neuvontaa annetaan myös kotihoidon palveluista kotona asumisen tukemiseksi ja turvaamiseksi sekä tarvittaessa ohjausta asumispalveluista. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on palvelutarpeen arviointi, joka tehdään palvelun hakijan kotona hänen suostumuksellaan. Palveluneuvonnan tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäistä suoriutumista, tunnistaa ja määrittää yksilölliset palvelutarpeet sekä löytää oikea-aikaiset ja parhaiten yhteensopivat palvelut. Palveluneuvonnan tarkoitus on mahdollistaa tehokas ennaltaehkäisy, varhainen tuki, puuttuminen ongelmiin ja riskitekijöihin sekä luoda edellytykset suunnitella ja jakaa yhteisiä voimavaroja oikeudenmukaisesti. 14

Palveluneuvonta suunnittelee, kehittää ja organisoi seuraavia kotihoidon alueellisia palveluja: 1) terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, jotka tällä hetkellä tehdään 80-vuotiaille, kyselyt 75 -vuotiaille 2) palvelutarpeenarviointeja (kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen) 3) omaishoidontuen palveluja 4) vastuuhoitajan palveluja 5) fysioterapeutin palveluja 6) sairaanhoitajan vastaanottoa 7) gerontologisen sosiaalityön palveluja 8) harkinnanvaraisia palveluita ja avustuksia Palveluneuvonnan asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2014 78 169 90 201 538 TA 2015 85 245 125 305 760 TA 2016 10 54 15 54 133 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 38 185 90 177 490 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 48 239 105 231 623 yhteensä Taulukko 2. Palveluneuvonnan asiakkaat TP 2014 ja TA 2015 ja TA 2016. 3.6.2 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona asumisen kannalta tarpeellisia ja riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöllinen kotihoito sisältää yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. Säännölliseksi kotihoidoksi katsotaan vähintään kerran viikossa annettava hoito ja palvelu. Kotihoidon palvelut järjestetään asiakkaan hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelman mukaan. Tilapäinen kotihoito on satunnaista, harvemmin kuin kerran viikossa tai lyhyen määräajan annettavaa hoivaa ja hoitoa. Tilapäinen kotihoito on yhdistetty kotihoidon resurssipoolin kanssa, jotta palvelukysynnän vaihteluihin voidaan vastata entistä paremmin. Alimpaan kotihoitoluokkaan kuuluvat asiakkaat ohjataan ensisijaisesti käyttämään muiden toimijoiden palveluja. Asiakkaan kotihoitoluokka perustuu palveluun käytettävään aikaan. Ne ovat: Tuettu kotihoito Kotihoitoluokka 1: Palvelua 1-5 tuntia/kk (tilapäinen) Kotihoitoluokka 2: Palvelua 6-10 tuntia/kk Valvottu kotihoito Kotihoitoluokka 3: Palvelua 11-20 tuntia/kk Kotihoitoluokka 4: Palvelua 21-29 tuntia/kk Tehostettu kotihoito Kotihoitoluokka 5: Palvelua 30-40 tuntia/kk Kotihoitoluokka 6: Palvelua yli 41 tuntia/kk 15

Säännöllisen kotihoidon Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio asiakkaat TP 2013 43 230 99 212 584 TP 2014 46 194 99 195 534 TA 2015 48 233 103 223 607 TA 2016 10 30 15 35 90 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 40 130 70 140 380 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 50 160 85 175 470 yhteensä Taulukko 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat vertailu TP 2013 ja TP 2014 TA 2015 ja TA 2016. Kotihoidon kaikki Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio asiakkaat TP 2014 151 439 170 474 1234 TA 2015 130 380 160 445 1115 TA 2016 30 80 30 85 225 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 100 300 145 320 865 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 130 380 175 405 1090 yhteensä Taulukko 4. Kaikki kotihoidon asiakkaat (säännöllinen ja tilapäinen kotihoito) TP 2014 ja TA 2015 ja TA 2016 arvioidut asiakkaat. Kotiin annettavia palveluja on mahdollista saada seitsemänä päivänä viikossa kello 7-22 välisenä aikana. Kotihoidossa asiakkaalle on nimetty omahoitaja. Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilipohjaisen teknologian käyttö mahdollistaa asiakastietojen kirjaamisen kotona yhdessä asiakkaan kanssa. Kotihoidon välitön asiakasaika Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio tunteina TP 2014 8048 29 182 10 893 29 535 77 658 TA 2016 8500 26 492 16 980 28 760 80 732 Taulukko 5. Kotihoidon välitön asiakasaika TP 2014 ja TA 2016. Kotihoitopalveluiden kysynnän lisäykseen vastataan palvelutoiminnan tuottavuuden kasvulla, työkäytäntöjen muutoksilla ja tiedolla johtamisella, jossa hyödynnetään vertailukehittämisen tietoja. Kotona asumisen onnistumiseen vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi lääkäripalveluiden saatavuus. Kotihoidon on mahdollista ohjata asukkaita seuraaviin ikäihmisten vuokra-asuntoihin: Palvelualue Yksikkö Omistaja Paikkaluku Nivala Niva-Onni Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry 33 asuntoa Sievi Kallenkartano ja Kotialanko Kotirinne Sievin Vanhustenkotiyhdistys ry Sievin Sotainvalidit ry 28 asuntoa 10 asuntoa Ylivieska Kotikartano 1 Kotikartano 3 Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry 26 asuntoa 27 asuntoa Taulukko 6. Kuntien vuokra-asunnot ikäihmisille omistajatahoineen ja asuntopaikkoineen 2016. Palvelusetelit Asiakas voi käyttää Kallion kotihoidon palvelun sijasta palveluseteliä talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Palveluseteleitä on tarjolla säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon, siivoukseen ja omaishoitajan vapaapäivän järjestämiseen. Asiakkaan asiakasmaksu ja palvelusetelin omavastuuosuus määräytyvät palveluun käytetyn tuntimäärän sekä asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin arvoon tulee indeksitarkistus vuosittain. 16

Palveluseteli Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio asiakkaat TP 2014 14 17 8 33 72 TA 2015 12 17 7 38 74 TA 2016 5 5 3 17 30 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 7 9 3 14 33 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 12 14 6 31 63 yhteensä Taulukko 7. kotihoidon palveluseteliasiakkaat vertailu TP 2014 ja arvioit palveluseteliasiakkaiden määristä TA 2015 ja TA 2016. 3.6.3 Tukipalvelut Tukipalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse tai omaistensa avustuksella selviydy toimintakyvyn vajeen tai asunnon rakenteen tai riittämättömien varusteiden vuoksi arjen tavanomaisista toiminnoista kotona tai kodin ulkopuolella. Tukipalvelujen tavoitteena on turvata kotona selviytyminen ja tukea toimintakykyä, selviytymistä ja hyvinvointia. Tukipalveluihin kuuluu asiointi- ja kauppapalvelu, ateria-, siivous-, turvapuhelin- ja vaatehuoltopalvelu, kylvetyspalvelu kuljetuksineen. Tukipalvelut myönnetään palvelukriteerien täyttyessä ja järjestetään pääosin yksityisenä palveluna. Tukipalveluista peritään yhtymähallituksen vahvistamat maksut. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Tukipalvelujen asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2014 115 401 159 403 1087 TA 2015 117 566 167 554 1404 TA 2016 20 34 15 50 119 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 72 206 90 265 633 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 92 240 105 315 752 yhteensä Taulukko 8. Tukipalvelujen asiakkaat TP 2014, TA 2015 ja TA 2016. TA 2016 ei sisällä enää lääkkeiden annosjakelupalvelun asiakkaita. 3.6.4 Päivätoiminta Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä tukea omaishoitajien jaksamista mahdollistamalla omaishoitajan lakisääteinen vapaa hoitotyöstä. Päivätoiminnan tavoitteena on kotona asuvien ikääntyneiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä asiakkaiden mielialan kohentuminen, vertaistuen saaminen ja kotona pärjäämisen tukeminen. Palvelu sisältää ateriat, henkilökohtaiset hygieniapalvelut, ohjattua virkistys- ja harrastustoimintaa, mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa kuljetuksen päiväkeskukseen ja takaisin erillistä maksua vastaan. Toiminnan sisältöä uudistetaan vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 17

Alavieskassa on tarjolla kerhomuotoista toimintaa vapaaehtoistyönä. Nivalan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on kolmena päivänä viikossa ja Sievissä Lusiinan päiväkeskuksessa on kahtena päivänä viikossa. Ylivieskassa päivätoimintaa on kolmena päivänä. Päiväkeskukset ovat suljettuina lomakausina. Päivätoiminnan hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2014 0 2031 289 1046 3366 TA 2015 70 1820 640 1820 4350 TA 2016 10 340 70 90 510 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2016 90 1600 300 1120 3110 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2016 100 1940 370 1210 3620 yhteensä Taulukko 9. Kallion päiväkeskusten hoitopäivät vertailu TP 2014 ja TA 2015 ja TA 2016. 3.6.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on tarkoitettu vaikeavammaiselle, mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle tai 65 vuotta täyttäneelle ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee palveluasumiseen verrattavaa ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu 1. hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista 2. omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja 3. omaishoitajalle annettavasta vapaasta, häntä tukevista palveluista ja muusta tuesta Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu yhtymähallituksen vahvistamiin kriteereihin. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa, jotka perustuvat hoidettavan toimintakyvyn vajeeseen ja sitä kautta hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen ja mielenterveyskuntoutujan toimintakyky arvioidaan asiantuntijatyöryhmässä. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Mikäli hoidettava käyttää hoitopalkkioluokassa 2 säännöllisesti kuntayhtymän järjestämiä palveluja, ne alentavat hoitopalkkiota. Palkkio maksetaan tällöin hoitopalkkioluokan 1 mukaan. Vuoden 2016 talousarviossa on hoitopalkkioiden maksamiseen varattu sama määräraha kuin vuonna 2015. Omaishoidon palveluseteliin on varattu samansuuruinen määräraha kuin v. 2015. Omaishoitoa tukevaa tilapäishoitoa annetaan myös hoidettavan kotona. Omaishoidon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2014 28 110 29 90 257 TA 2015 22 124 39 116 301 TA 2016 102(25) asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 17 77 19 67 180 asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 20 113 34 115 282 yhteensä Taulukko 10. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä TP 2014 ja TA 2015 ja TA 2016, joista alle 18-vuotiaat (suluissa). 3.6.6 Tilapäishoito Tilapäishoito on ennalta suunniteltua (mm. omaishoidettavien vuorohoito) tai äkillisiin hoitotarpeisiin annettavaa hoitoa ympärivuorokautisissa yksiköissä. Tilapäishoitojaksolla asiakkaalle tarjotaan kuntoutusta ja toimintakyvyn ylläpitämistä tai sitä edistäviä palveluita. Ikääntyvien palvelujen kehittämissuunnitelman mukaan tilapäishoitoa lisätään vähitellen. Tavoitteena on järjestää tilapäishoitoa 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä vuoden 2016 loppuun mennessä. 18

Muutos tapahtuu vähitellen asiakastarpeiden sekä käytettävissä olevien tilojen ja määrärahojen mukaan. Kotihoito järjestää tilapäishoitoa keskitetysti Nivalassa tilapäishoidon yksiköksi muutetussa Hopeakodissa. Hopeakodilla TA 2016 mukaan asiakkaita on 57 ja hoitopäiviä 4860. Ylivieskassa Sipilästä tilapäishoito siirretään Kotikartanoon. Kotikartano 4:ssa 6 tehostetun palveluasumisen paikkaa muuttuu tilapäishoidoksi. Tilapäishoitopaikkoja on käytössä 12 ja hoitopäiviä kertyy 4104. Alavieskassa ja Sievissä tilapäishoitoa järjestetään edelleen tehostetun palveluasumisen yksiköissä. 3.6.7 Perhehoito Tilapäishoidon paikkatarvetta voidaan helpottaa perhehoidolla. Hoito- ja hoivapalveluissa aloitetaan lyhtyaikainen perhehoito kahdella neljän hengen perhekodilla. Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi kiertää myös asiakkaiden kodeissa. Perhehoito suunnataan ensisijassa omaishoidon vapaiden aikaiseen tilapäishoitoon. Kustannukset jakautuvat kuntien kesken käytön suhteessa. 3.6.8 Kotihoidon erityisryhmät Kotihoito vastaa erikoissairaanhoidosta kotiutettujen täysi-ikäisten mielenterveys- ja päihde- asiakkaiden palveluasumisen, eri tasoisen tukiasumisen, päivätoiminnan ja lyhytaikaisen intervallihoidon järjestämisestä. Erityisryhmien kaikki palvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, joista osa on erikoistunut aktiiviseen kuntouttamiseen ja osa tarjoaa palveluasumista. Erityisryhmien palveluiden tavoitteena on tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumista mahdollisimman itsenäiseen elämään, joka sisältää asiakaslähtöisen ja yksilöllisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen. Erityisryhmien palveluihin kuuluu palveluohjaus, asiakkaan toimintakyvyn arviointi sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja Kallion edustajan kanssa. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelma perustuu asiakaskohtaiseen arviointiin, jonka tukena käytetään RAI CMH -toimintakykymittaria. Palveluohjaus on yhteistyötä asiakkaan, palveluntuottajan, psykiatristen avopalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Maisemassa erityisryhmien palveluasuminen (alle 65 -vuotiaat) on aikuispsykososiaalisissa palveluissa. Erityisryhmien tuetun Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio asumisen asiakkaat ja hoitopäivät TA 2015 asiakkaat 5 17 11 19 52 TA 2015 hoitopäivät 1825 5996 3680 6935 18 436 * TA 2016 Hoitopäivät (alle 65 v) 1460 3650 2555 4015 11 680 (asiakkaita yhteensä 32) TA 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) 1095 365 1095 2555 (asiakkaita 9) TA 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) 730 730 (asiakkaita yhteensä 6) TA 2016 Hoitopäivät yhteensä 1460 4745 2920 5840 14 965 (asiakkaita yhteensä 47) Taulukko 11. Erityisryhmien (mielenterveys- ja päihde) asiakkaat ja tuetun palveluasumisen hoitopäivät. * Vuoden 2015 luvuissa on mukana sekä tuettu palveluasuminen että ympärivuorokautinen palveluasuminen. Erityisryhmien päivätoiminnan asiakkaat ja hoitopäivät TA 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2016 Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 112 365 194 1522 2193 (asiakkaita yhteensä 13) 1095 1095 112 365 194 2617 3288 (asiakkaita yhtensä 16) Taulukko 12. Erityisryhmien päivätoiminnan asiakkaat ikäryhmittäin ja hoitopäivittäin TA 2016. 19