Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Käsityönopettajien koulutus Kukka-Maaria Vasara 2007 KÄSITYÖAIHEISTEN KUVAKIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA JOHDANTO Oppimateriaali perustuu pro gradu tutkielmaani, jonka tarkoituksena oli kuvailla lasten kuvakirjojen käsityötä. Oppimateriaali on suunnattu käsityötä opettaville opettajille, ja sitä voidaan hyödyntää erityisesti alkuopetuksessa. Oppimateriaali on tarkoitettu kannustamaan ja antamaan ideoita integroivaan opetukseen, jossa käsityön lähtökohtana on yhdessä luettu kuvakirja. Oppimateriaalissa esittelen tutkielmassa analysoidut kuvakirjat käsityön opettamisen näkökulmasta. Jokaisen kirjan osalta on esitelty kirjan käsityötekniikat ja niiden tekijät sekä kirjan keskeisimmät teemat. Lisäksi materiaalissa on esimerkkejä kirjasta mahdollisesti lukemisen jälkeen esitettävistä kysymyksistä. Muut ideat opetukseen voivat olla esimerkiksi keskusteluaiheita, kirjallisen työn aiheita tai varsinaisia käsityön aiheita. Jokaisen kirjan kohdalla on mainittu myös jokin yhtymäkohta opetussuunnitelman tavoitteisiin. Näiden vinkkien pohjalta opettaja voi kehittää myös omia käyttötapojaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Mukavia luku- ja luomishetkiä!
Pupu Tupunan leikkimökki (Koskimies, Pirkko. 1986) Pupu Tupuna ja pikkupupu eivät keksi tekemistä. Tupuna saa idean alkaa rakentaa leikkimökkiä, lasten omaksi leikkipaikaksi. Työhön osallistuu koko perhe ja muitakin metsän eläimiä ja lopuksi pidetään suuret juhlat. Käsityön tekijät: Pupuperhe ja muut eläimet Käsityötekniikat: Rakentelu, nikkarointi Keskeisiä teemoja: Oppiminen, tarkka ja huolellinen työskentely, työn touhu, ilo ja riemu, leikkipaikka, työ ja väline, kommellukset, siisteys, yhteistyö, nimitykset, värit, maalaaminen Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi leikkimökkiä alettiin tehdä? Mitä isä-pupu antoi ensimmäiseksi tehtäväksi? Mikä mökin suunnittelussa oli tärkeintä? Kuinka suunnittelutyö tehtiin? Millaisia kommelluksia työn edetessä sattui? Mitä uutta eläinlapset oppivat? Entä sinä? Mitä piti vielä tehdä, kun mökki oli valmis? Miksi? Muita ideoita opetukseen: Oman leikkipaikan suunnittelu, värisekoitusten kokeileminen vesiväreillä ja uusien värien käyttäminen käsityössä, omista mieliväreistä keskustelu Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas harjoittelee omien töiden tuotesuunnittelua ja suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita. Vanttu ja vaari (Harjanne, Maikki. 1983) Vaari veistää matolaatikkoa ja työ kiinnostaa kovasti Vanttua, joka päättää tehdä sen valmiiksi vaarin nukkuessa. Puukko lipeää sormeen ja suunnitelma menee mönkään. Vaari yllättää Vantun, kun matolaatikosta tuleekin juna. Käsityön tekijät: Vaari ja Vanttu Käsityötekniikat: veistäminen, nikkarointi Keskeisiä teemoja: yllätys ja ilahduttaminen, lelu ja leikkiminen, puutyövälineet ja tarvikkeet, työturvallisuus, työvaiheet, maalaaminen Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi Vanttu otti salaa matolaatikon ja puukon? Oletko itse käyttänyt puukkoa? Miksi Vantulle sattui haaveri? Olisiko sen voinut
estää? Mitä tarvikkeita työn viimeistelyyn tarvittiin? Miksi juna oli Vantusta mukavampi kuin matolaatikko? Tiesiköhän vaari jo alussa, että tekee junaa? Muita ideoita opetukseen: Kirjan tarinan pohtiminen, vuolemisen harjoittelu turvallisesti, oman lelun nikkarointi Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä. Nikki ja keinuhevonen (Brown, Alan. 1998) Nikki näkee lelukaupassa ihanan keinuhevosen ja haluaisi sen kovasti omaksi. Äidin mielestä se kuitenkin maksaa liikaa. Äiti haluaisi ilahduttaa Nikkiä ja niinpä hän päättää valmistaa keinuhevosen itse lelumestarin veistokoulussa. Käsityön tekijät: äiti, lelumestari Käsityötekniikat: puutyö, nikkarointi Keskeisiä teemoja: säästäminen, osaaminen, yllätys, antaminen, lelu ja leikkiminen, työt ja välineet, puun työstäminen, puutyövälineet Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi Nikki ei saanut kaupan hevosta? Miksi äiti meni veistokouluun? Mitä äiti teki ensimmäisellä kerralla? Mitä äiti teki toisella viikolla? Mitä äiti teki kolmannella viikolla? Mitä äiti teki lopuksi? Mikä hevosessa oli vikana? Mistä vika johtui? Miksi Nikki itki lelukaupassa? Mikä on sinulle rakkain lelu, miksi? Muita ideoita opetukseen: Kirjan tarinan pohtiminen, oman toivelelun suunnittelu ja toteutus Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari. Kuinka nallet saivat alkunsa (Gantschev, Ivan. 1983) Tädillä on hauska ammatti. Hän ompelee työkseen nukkeja. Eräänä päivänä karhu vierailee hänen mehiläispesällään. Täti saa idean ommella nallen karhun mallin mukaan. Siitä tulee menestys ja jokainen lapsi haluaa oman nallen.
Käsityön tekijä: täti, joka ompeli työkseen nukkeja Käsityötekniikat: ompelu Keskeisiä teemoja: ansaitseminen, käsityöstä teolliseen tuotantoon, lelu ja leikkiminen, ihaileminen, riemuitseminen, kaavojen piirtäminen Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Mistä nuket nykyään tulevat? Miksi täti vei nuket tehtaaseen? Mistä täti sai idean nallen tekemiseen? Kuinka hän sai kaavat? Miksi nallesta tuli niin suosittu? Mistä sinun oma nallesi on tullut? Muita ideoita opetukseen: oman lelun suunnittelu ja toteutus, käsityöllisen prosessin ja tehtaassa valmistamisen erojen pohtiminen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas harjoittelee omien töiden tuotesuunnittelua ja suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita. Viljami ja nukkulammas (Miettinen, Aulikki. 1997) Viljamin Kaisa-mummi on innokas ompelija. Hänellä on vintillä tilkkulaatikko, jonka tilkkuihin liittyy kaikkiin jokin muisto. Laatikosta löytyvät sopivat kankaat myös pehmolammasta varten. Lampaasta tulee Viljamille rakas unikaveri. Käsityön tekijä: mummi Käsityötekniikat: ompelu koneella, ompelu käsin Keskeisiä teemoja: harrastus, osaaminen, ompelutyö, työvälineet, yllätys ja antaminen, ilahtuminen, lelu ja leikkiminen Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Mistä tietää, että mummi harrasti ompelua? Miksi oli hyvä, että tilkut oli säilytetty? Millaisia muistoja tilkkuihin liittyi? Kuinka lampaan tekeminen eteni? Miksi lammas oli Viljamille niin tärkeä? Muita ideoita opetukseen: oman tilkkulelun valmistus, kangastilkkujen käyttäminen muussa käsityössä Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas omaksuu kierrätyksen ja uudelleen käytön ajatuksia.
Jamelan leninki (Daly, Niki. 2001) Jamelan äiti aikoo tehdä hääjuhliin kauniin puvun. Kangas on hyvin kaunista ja kallista. Jamela haluaa kokeilla sitä ja lähtee kaupunkiin kangas päällään. Kankaalle käy huonosti, mutta onneksi tuttu lehtikuvaaja sattuu paikalle. Lopulta uuden puvun saavat sekä äiti että Jamela. Käsityön tekijä: Jamelan äiti Käsityötekniikat: ompelu koneella Keskeisiä teemoja: Juhlapukeutuminen, kankaan tutkiskelu, kankaan esikäsittely, uuden vaatteen valmistuminen, kankaan ja vaatteen kauneus, vaatteen ihailu ja esittely, kommellus ja sen selviäminen, yhdessä toimiminen Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi kangas oli äidille tärkeä? Mitä kankaalle tehtiin ennen leikkaamista? Miksi Jamela otti kankaan narulta? Miksi äiti oli vihainen? Mitä äiti sai Jamelalta lahjaksi? Miksi Jamela oli hyvin iloinen häissä? Muita ideoita opetukseen: Oman kankaan suunnittelu esim. juhlapukua varten, painokankaan valmistaminen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin. Sininen takki (Kirjassa Lupton, Hugh. 2001. Tarinatie: Tarinoita silmälle ja korvalle) Tomilla ei ole takkia ja äiti päättää tehdä hänelle sellaisen. Takista tulee Tomille hyvin rakas, mutta kovassa käytössä se kuluu. Onneksi sitä voi käyttää vielä. Käsityön tekijä: äiti Käsityötekniikat: ompelu koneella Keskeisiä teemoja: ilo ja rakkaus, käyttö ja kuluminen, tarve, ompelutyö ja -välineet, vaatteet ja asusteet Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi äiti teki Tomille takin? Mitä Tom ajatteli takistaan? Miksi äiti teki takista uuden vaatteen? Voisiko sinun vanhasta vaatteestasi
tehdä uutta? Mikä vaatteista oli ehkä kaikkein rakkain Tomille? Miksi? Miten muuten vaatteita voisi kierrättää? Muita ideoita opetukseen: Oman vanhan vaatteen uudelleen käyttö käsityössä, kierrätykseen tutustuminen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari. Ihmeellinen nappi (Orvola, Mirja. 2004) Napintekijä Petruksella on ihmeellinen vanha nappi, jonka tarinaa ihmiset läheltä ja kaukaa tulevat kuulemaan. Napin myötä siirtyy käsityöperinne sukupolvelta toiselle. Käsityön tekijä: napintekijä Petrus, napintekijämestari Puan Käsityötekniikat: napin tekeminen savesta, maalaaminen Keskeisiä teemoja: kova harjoitteleminen, tekemisen taitavuus ja tarkkuus, ansaitseminen käsityöllä, ilo luoda ja tehdä käsin, rakkaus tuotetta kohtaan, käsityötuotteen kauneus ja erikoisuus, käsityöperinteiden kunnioitus Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Onko nykyään napintekijöitä? Mistä vaatteesi napit on tehty ja kuka ne on tehnyt? Mitä välineitä napintekijä käytti? Kuinka napin tekeminen eteni? Kuinka napintekijä suhtautui työhönsä? Mitä erikoista napissa oli? Kuinka prinsessa suhtautui nappiin? Mistä kylä tuli kuuluisaksi? Mitä voisi tarkoittaa Mestarille jokainen työ on harjoitusta? Muita ideoita opetukseen: Oman napin suunnittelu ja tekeminen. Itse tehtyä nappia voisi käyttää tekstiilityössä valmistettavan työn osana. Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas perehtyy vanhoihin ja moderneihin käsityötuotteisiin, -välineisiin, -materiaaleihin ja työtapoihin niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen. Kassu nikkaroi (Klinting, Lars. 1995) Kassun työverstas on sekaisin, mutta piirustukset työhön kuitenkin löytyvät. Kassu nikkaroi työkaluilleen uuden työkalupakin ja työhuonekin siistiytyy.
Käsityön tekijä: Kassu-majava Käsityötekniikat: nikkarointi, puutyö Keskeisiä teemoja: uuden työn valmistuminen, työvälineet ja materiaalit, työt ja niiden perustelut, työohjeet, työvaiheet, kommellukset ja niiden korjaaminen, siisteys ja siivoaminen, huolellinen ja tarkka työskentely, käsityön positiiviset seuraukset Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi Kassun oli hankala löytää tavaroitaan? Miksi Kassu käytti piirustuksia apuna? Mitä työkaluja esiintyi? Mihin niitä käytettiin? Oliko Kassu tyytyväinen työhönsä? Mistä sen saattoi päätellä? Muita ideoita opetukseen: Työkalujen nimeäminen kuvasta kirjaan tutustumisen jälkeen, omien piirustusten tekeminen työhön, oma säilytin omaan huoneeseen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä sekä huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä. Kassu ompelee (Klinting, Lars. 1996) Kassun esiliina on vanha ja rähjäinen. Hän päättää tehdä uuden ja neuvoo samalla, kuinka jokainen voi tehdä oman esiliinan. Käsityön tekijä: Kassu-majava Käsityötekniikat: ompelu koneella Keskeisiä teemoja: vaatteen kuluminen ja uuden tarvitseminen, vaatteen sopivuus, vaatteen esittely ja ihailu, tarvikkeet ja työvälineet, työjärjestys, kommellukset ja niiden korjaaminen, huolellinen työskentely ja hyvät seuraukset, materiaalit, kankaan tutkiskelu ja sen esikäsittely, kaavat, koneompelu Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi Kassu tarvitsi uuden esiliinan? Miksi sinä tarvitset uuden vaatteen? Miksi Kassu ei löytänyt tavaroitaan? Mitä Kassu teki kankaalle ensiksi? Kuinka työ eteni? Mistä Kassu sai kaavan? Mikä ehkä meni vikaan, kun esiliina ei ollut aluksi sopiva? Muita ideoita opetukseen: omat mitat ja kaavan piirtäminen, työjärjestyksen laatiminen, esiliinan suunnittelu ja valmistus
Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita sekä omaksuu kierrätyksen ja uudelleen käytön ajatuksia. Keisarin uudet vaatteet (Andersen, Hans Christian. 1980) Tuttu satu keisarista, joka pitää kauniista vaatteista enemmän kuin mistään muusta ja tulee huijatuksi nololla tavalla. Käsityön tekijä: kankurit (huijarit) Käsityötekniikat: kudonta, ompelu Keskeisiä teemoja: Työn edistyminen ja valmistuminen, uusi tuote ja sen erikoisuus, kauneus, hienous ja sopivuus, tuotteen esittely ja ihaileminen, kangaspuut ja muut kudontavälineet Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi huijarit tulivat kaupunkiin? Mikä taika kankaasta tehdyissä vaatteissa oli? Mitä huijareille annettiin kangasta varten? Mitä työvälineitä kirjan kuvissa oli? Kuinka kangasta kuvailtiin? Entä vaatteita? Muita ideoita opetukseen: Sadun opetuksen ja vaatteiden tärkeiden ominaisuuksien pohtiminen, kudonnan välineisiin tutustuminen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin. Koiramäen lapset kaupungissa (Kunnas, Mauri. 1982) Koiramäen lapset lähtevät kaupunkiin tapaamaan serkkujaan. Samalla he tutustuvat kaupungin elämään ja erilaisiin ammatteihin. Käsityötekniikat ja tekijät: konvehtien askartelu (Auroora), kehrääminen (Hunsleenin vaimo), kengän tekeminen (suutarimestari Rakkinoff, kisällit ja oppipojat), puusepän työ (puuseppämestari Lastunen), korinpunonta (korinpunojamestari Rögöllius ja kisälli), kellosepäntyö (kelloseppä Mauriz Grönruus ja kisälli), savenvalanta (miehiä ja tytär)
Keskeisiä teemoja: työn oppiminen harjoittelemisen kautta, käsityöläisyys, perinteet, taitavuus, vanhat työvälineet ja työtavat, nimitykset, työt ja tekijät Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Mitä tarkoittaa vaihdantatalous? Ketä käsityöläisiä kaupungissa asui? Mitä tuttuja käsityövälineitä kuvissa näkyi? Mitä uusia välineitä opit tunnistamaan? Kuinka käsityöammattiin opittiin? Mitä tarkoittaa oltermanni? Muita ideoita opetukseen: Tutustuminen tarkemmin jonkun käsityöläisen työhön ja elämään esim. esitelmän tai näytelmän muodossa Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas perehtyy vanhoihin ja moderneihin käsityötuotteisiin, -välineisiin, -materiaaleihin ja työtapoihin niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen. Koiramäen talossa (Kunnas, Mauri. 1980) Koiramäen talossa eletään omavarastaloudessa eli kaikki tarvittavat tuotteet tehdään itse. Kuinka kaikki oikein käy? Käsityötekniikat ja tekijät: pellavan nyhtäminen (Tilta), pellavan riipiminen (Tilta ja Miina), ompelu käsin (kraateri), veistäminen (vaari, Tuomas), vuoleminen (vaari, Matu, isä), hirsirakentaminen (Musti-renki, Tuomas), tuohityöt (vaari, kille), takominen (seppä), keritseminen (Heta-piika), karstaaminen (Heta-piika), kehrääminen (mummo, Fiina-emäntä), loukuttaminen (kylän nuoret tytöt ja pojat), häkilöinti (Tilta ja Miina), pellavan harjaaminen (Tilta), kutominen (Tilta, nuoret neidot, emäntä) Keskeisiä teemoja: omavaraisuus, oppiminen harjoittelemisen kautta, taitavuus, käyttötarve, kauneus, uudet ja vanhat työvälineet, työvaiheet, asuminen, nimitykset, työt ja perustelut Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Mitä tarkoittaa omavaraistalous? Kuinka elämä tuolloin eroaa omastasi? Mitä eroja on tuon ajan asuinrakennuksella ja omalla kodillasi? Miltä tuntuisi elää ilman sähköä? Miksi ihmiset tekivät käsitöitä? Kuinka talon takana kasvavasta pellavasta saatiin vaatteita? Mitä vieraita työkaluja kuvissa näkyi? Mitä kirjan työtä itse tekisit mieluiten? Muita ideoita opetukseen: Tutustuminen villan ja pellavan tuotantoprosessiin, tutustuminen vanhoihin työkaluihin
Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas perehtyy vanhoihin ja moderneihin käsityötuotteisiin, -välineisiin, -materiaaleihin ja työtapoihin niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen. Myyrän housut (Petiška, Eduard. 1960) Myyrä tarvitsisi housut, joissa on suuret taskut. Niihin mahtuisi paljon tavaraa. Hän ei itse osaa niitä tehdä, mutta pyytää apuun muut metsän asukkaat. Käsityötekniikat ja tekijät: pellavan liotus (sammakko & myyrä), pellavan loukutus (haikara), pellavan häkilöinti (siili), kehrääminen (hämähäkit), värjääminen (mustikat), kudonta (muurahaiset), leikkaaminen (rapu), ompelu (kaislakerttu) Keskeisiä teemoja: Auttaminen, käyttötarve, työvaiheet, riemuitseminen, esittely ja ihailu, pellavan käsittely, materiaalit Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi myyrä halusi housut? Mistä housujen tekeminen alkoi? Minkä nimisiä työvaiheita housujen tekeminen sisälsi? Mistä kankaat tulevat kauppoihin? Muita ideoita opetukseen: Omien kangaspuiden rakentaminen oksista ja kutominen, pellavan tuotantoprosessiin tutustuminen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä. Natalia nukentekijä (Manninen, Kirsti. 1989) Natalia nukentekijä on jo vanha ja tuntee itsensä yksinäiseksi. Nikolai neuvoo häntä tekemään nuken itselleen ystäväksi. Niin syntyy Amanda, joka herää eloon ja asustaa omassa talossaan yhdessä Natalian kanssa. Käsityötekniikat ja tekijät: ompelu käsin (Natalia Nukentekijä) saven muovailu (ruukuntekijä), kehrääminen (rukki-rebekka), puutyö (Pietari Puuseppä, nikkari- Niilo), taonta (seppä) Keskeisiä teemoja: käsityömateriaalit, itselle tekeminen, kauneus, työvälineet
Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi Natalia jutteli nukkejen kanssa? Miksi Natalia tunsi itsensä yksinäiseksi? Onko nykyään nukentekijöitä? Kuinka nuken tekeminen eteni? Muita ideoita opetukseen: oman nuken suunnittelu ja toteutus, nuken vaatteiden ja muiden tarvikkeiden suunnittelu ja valmistus Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin. Paita (Tapper, Kirsi. 1984) Hertta ompelee työkseen ihmisten iloksi. Hän suree kuollutta mummuaan, mutta saa mielenkiintoisen tilaustyön ja kokee suurta iloa työstään, jossa mummukin on mukana. Käsityön tekijä: Hertta Käsityötekniikat: Ompelu koneella Keskeisiä teemoja: Ansaitseminen käsityöllä, taitavuus, työn ilo, antaminen ja ilahtuminen, kauneus, puhuminen käsityön kautta, ompelutyövälineet ja -materiaalit Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Kuinka Hertta suhtautui työhönsä? Kuinka prosessi eteni? Kuinka Hertta ideoi työtä? Kuinka Hertta suunnitteli paitaa? Mistä ideat työhön tulivat? Miksi Hertta oli väsynyt työn valmistuttua? Kuinka Hertta arvioi valmista työtä? Muita ideoita opetukseen: tutustuminen kokonaiseen käsityöprosessiin, oman kokonaisen käsityöprosessin toteutus, oman tarinan kertominen käsityön kautta Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin. Pellen uudet vaatteet (Beskow, Elsa. 1978) Pellellä on oma lammas, jonka villa kasvaa ja kasvaa. Samaan aikaan Pellen vaatteet käyvät yhä pienemmiksi. Pelle päättää saada uudet vaatteet.
Käsityötekniikat ja tekijät: keritseminen (Pelle), karstaaminen (isoäiti), kehrääminen (mummu), kutominen(äiti), värjääminen (Pelle), ompeleminen käsin (Räätäli) Keskeisiä teemoja: käsityöprosessi, vaihtokauppa ja auttaminen, villatyövaiheet, villatyövälineet, materiaalit, vaatteet, uutuus ja hienous Tarinaan liittyviä kysymyksiä: Miksi lampaita kasvatetaan? Miksi Pelle tarvitsi uudet vaatteet? Miksi sinä saat uusia vaatteita? Kuinka vaatteiden tekeminen eteni? Kuinka Pelle osallistui tekemiseen? Mistä nykyään saadaan vaatteet? Mitä Pelle piti uusista vaatteistaan? Muita ideoita opetukseen: Käsityöprosessin kokonaisuuden pohtiminen, perinteisiin käsityömenetelmiin tutustuminen, langan tai kankaan värjääminen tiettyyn tarkoitukseen Yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin: Oppilas perehtyy vanhoihin ja moderneihin käsityötuotteisiin, -välineisiin, -materiaaleihin ja työtapoihin niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen.