KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 MAAKAASU SUOMESSA... 4 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2014 2015... 6 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2015 2016... 7 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI... 9 4.1 Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet... 11 4.1.1 LNG-terminaalit... 11 4.1.2 Balticconnector... 12 4.1.3 Biokaasun tuotanto maakaasuverkkoon... 13 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen... 14 5 TOIMITUSHÄIRIÖT... 15 5.1 Menettely toimitushäiriöissä... 17 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset... 17 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU... 19

ENERGIAVIRASTO 1 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimintaa häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Virasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiavirasto vastaa valvontaan liittyvistä EU-tason tehtävistä. Energiavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitusvarmuudesta vuonna 2005. Tämä raportti on järjestyksessään yhdestoista Energiaviraston julkaisema raportti maakaasun toimitusvarmuudesta.

ENERGIAVIRASTO 2 2 TIIVISTELMÄ Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Siirtoputkiston omistaa ja kaasuntoimituksesta vastaa Gasum Oy. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Maakaasun käyttö vuonna 2014 laski edellisvuodesta hieman yli 10 prosenttia. Vuonna 2014 maakaasua kulutettiin Suomessa 29,3 TWh (2013 33,2 TWh). Alkuvuoden 2015 aikana kaasun kulutus on ollut edelleen laskussa. Tammi-marraskuussa 2015 maakaasunkulutus Suomessa oli 23,8 TWh, vuotta aiemmin samana ajanjaksona kulutus oli 26,3 TWh. Keskeiset syyt maakaasun käytön vähenemiselle ovat maakaasuun kohdistuneet veronkorotukset, yleinen taloudellinen taantuma, leudot talvet ja kaasun käytön väheneminen energiantuotannossa. Talven 2014-2015 kulutushuippu oli 6 126 MWh/h (edellistalvena 8 448 MWh/h). Suurin vuorokautinen kaasun kulutus oli 138,2 GWh/d, joka vastaa 5 759 MWh/h keskikulutusta. Maakaasun kulutuksen arvioidaan pysyvän talvikaudella 2015 2016 edellisen talvikauden tasolla, tai laskevan hieman. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioidun maakaasun kysynnän. Maakaasun siirtoverkon kapasiteetti on noin 9 500 MW. Siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioidun maakaasun kulutuksen talvella 2015 2016. Kulutushuippu on riippuvainen talven pakkasjaksojen pituudesta ja lämpötilasta. Vuoden 2015 aikana ei ole rakennettu uusia merkittäviä putkiosuuksia. Vuoden 2014 syksyllä valmistui Gasumin ja LABIO Oy:n biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Laitos tuottaa biokaasua noin 50 GWh vuodessa käyttäen biojätettä raakaaineenaan. Määrä on merkittävä, kun huomioidaan, että vuonna 2014 biokaasun verkkoon syöttö oli 34 GWh. Vuonna 2016 valmistuu Riihimäelle Ekokemin kiertotalouskylään Gasumin ja Biotehtaan jalostetun biokaasun tuotantolaitos, kapasiteetiltaan 50 GWh vuodessa 1. Vuonna 2014 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa 0 % maakaasun toimitusmäärästä. Maakaasun siirtoverkossa ei tapahtunut merkittäviä häiriökeskeytyksiä vuonna 2014. Maakaasun siirtoverkkoa voidaankin pitää erittäin toimitusvarmana. Jakeluverkossa häiriöitä tapahtui neljällä jakeluverkkoyhtiöllä (Suomessa on yhteensä 24 maakaasun jakeluverkkoyhtiötä). Maakaasumarkkinalakia ollaan uudistamassa parhaillaan. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki ollaan tuomassa eduskunnan käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Euroopan komissio on uudistamassa kaasun toimitusvarmuusasetusta (EU 994/2010). Uudistamiseen liittyen komissio järjesti konsultaation vuoden 2015 alussa. Balticconnector putkihanke Suomen ja Viron välille on Euroopan unionin yhteisen edun mukainen hanke eli ns. PCI-hanke (Projects of Common Interest). Balticconnector yhdistäisi valmistuessaan Suomen Baltian kaasuverkostoon. Balticconnectorilla voitaisiin 1 http://www.gasum.fi/tietoa_gasumista/uutiset/lisaabiokaasuasuomeen/

ENERGIAVIRASTO 3 kattaa noin kolmasosa Suomen kaasunkulutuksesta kulutushuippuaikana. Euroopan komissio myönsi marraskuussa 2015 Balticconnectorille 5,4 miljoonaa euroa hankkeen suunnittelutöihin. Putken Suomen osuutta toteuttamaan on perustettu valtionyhtiö Baltic Connector Oy. Suomeen suunnitellaan monia nesteytetyn maakaasun, LNG:n, tuontiterminaaleja. Tornioon, Poriin ja Haminaan on tulossa pienimuotoisia kaasuterminaaleja. Suurin aiemmin suunnitelluista terminaaleista on Gasumin Suomenlahdelle suunnittelema Finngulf terminaali. Gasum ilmoitti lokakuussa 2015 luopuvansa hankkeesta.

ENERGIAVIRASTO 4 3 MAAKAASU SUOMESSA 2 Lähes kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä. Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä maakaasun tuotantoa. Biokaasua syötetään maakaasuverkkoon verrattain pieniä määriä kolmella paikkakunnalla. Vuonna 2014 biokaasun syöttö verkkoon Suomessa oli noin 34 GWh. Biokaasua kaasuverkkoon syöttävät tuotantolaitokset sijaitsevat Kouvolassa (kapasiteetti 10 GWh/a, toiminnassa vuodesta 2011 alkaen), Espoossa (24 GWh/a, 2012) ja Lahdessa (50 GWh/a, 2014). Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt ja maakaasun paikallisjakeluyhtiöt. Maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin 7,6 %; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Vähittäismyynnin osuus on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta lähes kaksi prosenttiyksikköä. Maakaasua on saatavilla noin 40 paikkakunnalla Suomessa. Vuonna 2014 maakaasua kulutettiin Suomessa 29,3 TWh (33,1 TWh vuonna 2013). Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutuksen kehittyminen Suomessa alkaen vuodesta 2004. Kulutuksen vähentymiseen on vaikuttanut esimerkiksi teollisuuden taantuma, maakaasun kiristynyt verotus sekä kaasun korvaaminen muilla polttoaineilla sähköntuotannossa. Kuva 1. Maakaasun kulutus Suomessa vuosina 2004-2014, sekä 12 kk liukuva summa. Lähde: Tilastokeskus, Gasum Oy 2 Maakaasuyhdistys ry, Gasum Oy, Tilastokeskus, Öljyalan keskusliitto

ENERGIAVIRASTO 5 Vuonna 2014 Suomessa kulutetusta maakaasusta energialaitokset ja yhtiöt kuluttivat tai jakelivat noin 50,6 % ja muu teollisuus 49,4 %. Sähköntuotannon ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaasun kulutuksesta oli noin 32,8 % (vuonna 2013 37 %). Vuonna 2014 Suomessa tuotetusta sähköenergiasta noin 8 % tuotettiin maakaasulla. Alkuvuoden 2015 aikana kaasun kulutus on edelleen laskenut reilusti. Tammi-marraskuun kulutus laski noin 9 % edellisvuoteen verrattuna, kulutus vuonna 2015 marraskuun loppuun mennessä on ollut 23,8 TWh. Eduskunta päätti syksyllä 2010 maakaasun verotuksen portaittaisesta korottamisesta. Vuoden 2011 alussa energiasisältövero nostettiin tasolle 3 /MWh ja vuoden 2013 alussa tasolle 4,45 /MWh. Vuoden 2015 alussa vero nousi edelleen tasolle 6,65 /MWh. Myös hiilidioksidivero nousi vuoden 2013 alussa 5,94 /MWh tasolta 6,93 /MWh tasolle ja edelleen vuonna 2015 8,71 /MWh tasolle. Sähköntuotantoon käytettävä maakaasu on kuitenkin jatkossakin verovapaata. Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa lämmöntuotantoon käytettävä polttoaine on hiilidioksidiveroltaan puolet aiemmin esitetystä arvosta. Kokonaisuudessaan vuonna 2015 maakaasun verotus (sis. verot ja huoltovarmuusmaksu) on yhteensä 15,444 /MWh. Esimerkiksi vuodesta 2012 maakaasun verotus on noussut yli 6 /MWh eli yli 70 %. Hallituksen esityksen 3 mukaan hiilidioksidivero olisi nousemassa nykyisestä 44 /tco2 tasolle 54 /tco2. Gasumin maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasun hankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1974 lähtien. Kuva 2. Maakaasun kulutus Suomessa (TWh). Lähde: Gasum. Maakaasuenergian hinta on sidottu raskaan polttoöljyn, kivihiilen sekä energian (erityisesti sähkön ja lämmön) hintaan. Näiden hinnan lasku on laskenut myös maakaasun hintaan. Kuvassa 3 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan veroton kokonaishinta lokakuussa 2015 oli noin 25-30 /MWh käyttäjätyypistä riippuen (lokakuussa 2014: 33-38 /MWh). Veroton hinta on siis laskenut jopa yli 20 % vuodessa. Energiavirasto tilastoi maakaasun verotonta kokonaishintaa, tilastot ovat saatavilla viraston internet-sivuilta. 3 https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/hallituksenesitys/documents/he_34+2015.pdf

ENERGIAVIRASTO 6 45,00 T1/ 50GWh / 4000h / 12,5 MW T2/ 50GWh / 6000h / 8,3 MW T3/ 150GWh / 4000h / 37,5 MW 40,00 T4/ 150GWh / 6000h / 25 MW T5/ 500GWh / 4000h / 125 MW 35,00 T6/ 500GWh / 6000h / 83,3 MW T7/ 1000GWh / 4000h / 250 MW 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 Kuva 3. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2014 2015 4 Talvikausi 2014 2015 oli lämmin, mikä näkyi myös maakaasun kulutuksessa. Maakaasun kokonaiskulutus laski verrattuna edelliseen talvikauteen. Myös kulutushuippu jäi edellistalven huippukulutuksesta. Talvikauden 2014 2015 kulutushuippu oli 6 126 MWh/h, joka saavutettiin 12.1.2015 klo 9-10. Edellistalven kulutushuippu oli 8 448 MWh/h. Kaikkien aikojen korkein kulutushuippu 9 835 MWh/h on vuodelta 2010. Vuorokausitason kulutushuippu osui samalle vuorokaudelle, 12.1.2015 ja oli yhteensä 138,2 GWh (184,5 GWh edellisen talvikauden aikana). Kaikkien aikojen korkein vuorokausikulutus on 221 GWh talvelta 2010-2011. Tammikuussa 2015 myynnin tilausteho oli 5 029 MWh/h, ollen lähes edellisen talvikauden tilaustehon tasolla (4 982 MW tammikuussa 2014). Kulutushuippu ylittää maakaasuasiakkaiden tilaustehon tyypillisesti verrattain merkittävästi, jopa yli 50 %:lla. Kaasun huippukulutus laski selvästi enemmän kuin kaasun kokonaiskäyttö vuosien 2014 ja 2015 välillä. Kaasun käyttöä ei jouduttu rajoittamaan lisäkaasun hintaohjauksella, vaan kaasua oli saatavilla riittävästi kaikkina tunteina. Kaasun toimituksissa ei ollut toimitushäiriöitä. Kaikki asiakkaiden tekemät tilaukset toimitettiin ilman ongelmia ja myös tilaustehon ylittävä kulutus pystyttiin täyttämään. Siirtojärjestelmässä ei ilmennyt toimitusvarmuutta heikentäviä teknisiä häiriöitä. Maakaasun toteutunut myyntiteho ja tilattu myyntiteho tammikuulta 2015 on esitetty kuvassa 4. 4 Gasum

ENERGIAVIRASTO 7 Kuva 4. Maakaasun tilattu ja toteutunut myyntiteho tammikuussa tunneittain. Lähde: Gasum. 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2015 2016 Maakaasun kulutusta ja maakaasuverkoston käyttöastetta on arvioitu perinteisesti tilaustehon avulla. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että loppukäyttäjät pyrkivät optimoimaan kaasunhankintaa tilaamalla kaasua yhä enemmän ns. lyhyenä kauppana. Tämän seurauksena tilaustehoa ei suoraan voida käyttää maakaasuverkoston käytön mittarina. Aiempien vuosien toteutunut kulutus sekä huippukulutusarvot toimivat täten parempina mittareina käyttöasteen arvioinnissa. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioidun maakaasun kysynnän tulevan talvikauden aikana. Kulutuskäyttäytymisen ennusteen mukaan kulutushuiput voivat kasvavaa, vaikka kaasun käytön volyymi on ollut laskusuunnassa. Kaasun kulutuksen arvioidaan pysyvän talvikaudella 2015 2016 edellisen talvikauden tasolla tai laskevan hieman. Syitä kulutuksen laskuun ovat taloudellinen taantuma, talven lämmin sää, sähkön alhainen hinta sekä matalat vaihtoehtoisten polttoaineiden tukkuhinnat. Edellistalven kulutuksen suurin tuntikeskiteho oli 6 126 MWh/h, mikä ylitti tilaustehon hieman yli 20 %:lla. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimaalinen tuontikapasiteetti Suomeen on noin 9 500 MWh/h. Maakaasun siirtokapasiteetti odotetaan riittävän kattamaan kysynnän ensi talvikaudella. Putkiston nimelliskapasiteetti pystytään hetkellisesti ylittämään, kuten esimerkiksi talvikaudella 2010 2011 tapahtui. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimaalinen siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä kattamaan kysynnän, mikäli siirtoputkistossa ei tapahdu merkittäviä vaurioita. Maakaasun kulutus ylittää melko todennäköisesti maakaasun tilaustehon talvikauden kulutushuippujen aikana kuten aiempinakin talvikausina. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä.

ENERGIAVIRASTO 8 Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (line-pack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa kaasun kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

ENERGIAVIRASTO 9 4 MAAKAASUINFRASTRUKTUURI 5 Gasum omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1 300 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet (vuonna 2015). Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla (vuonna 2014). Siirtoputkisto on pääasiassa polyeteenimuovilla päällystettyä teräsputkea. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on 54 bar, mutta osassa verkostoa on valmius 80 bar paineelle. Vaikka maakaasun käytön volyymi on laskusuunnassa, on verkoston siirtokapasiteetin ylläpito tarpeen, sillä kulutushuippuna tarvittavan kaasun määrä on hyvin merkittävä. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti on noin 9 500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d (noin 228 GWh/d). Suurin maakaasuna Suomeen tuotu vuosittainen energiamäärä on vuodelta 2003, jolloin tuonti Venäjältä oli 47,6 TWh. Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet. Lähde: Gasum, Suomen Kaasuyhdistys. Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko mm Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN 1000 1 Polyeteeni 1 873 DN 900 122 Teräs 48 DN 800 1 Valurauta 20 DN 700 262 DN 500 326 DN 400 195 DN 300 103 DN 250 33 DN 200 88 DN 150 59 DN 100 38 DN 80 4 DN 50 1 PEH 315 28 PEH 200 20 PEH 90-180 9 Yhteensä 1 288 1 941 5 Gasum, Suomen Kaasuyhdistys

ENERGIAVIRASTO 10 Tällä hetkellä siirtoverkossa ei ole rakenteilla merkittäviä uusia maakaasun putkiyhteyksiä. Kuvassa 5 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Kuvaan ei ole merkitty suunnitteilla olevia LNG-terminaaleja. Katkoviivalla merkityn, Inkoon ja Paldinskin välille suunnitellun Balticconnector-yhteyden tarkkaa sijaintia ei toistaiseksi ole päätetty. Kuva 5. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat. Lähde: Gasum.

ENERGIAVIRASTO 11 4.1 Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet 4.1.1 LNG-terminaalit Valtioneuvosto antoi syksyllä 2013 asetuksen nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalien (liquefied natural gas, LNG) investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. Investointituki on tarkoitettu maakaasun tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävän terminaalin ja siihen liittyvän laitteiston suunnitteluun ja rakentamiseen. Tuen avulla on tarkoitus saada liikkeelle hankkeita, joissa Suomen rannikolle rakennetaan useita pienemmän kokoluokan LNG-terminaaleja, joiden säiliöiden tilavuus olisi 5 000 70 000 kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 2014 syyskuussa kolmelle nesteytetyn maakaasun terminaalihankkeelle investointitukea yhteensä n. 65 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet ovat Manga LNG Oy:n Tornion, Skangass Oy:n Porin ja Oy Aga AB:n Rauman terminaalihanke. Lisäksi TEM on tehnyt päätöksen joulukuussa 2014 noin 27,7 miljoonan euron tuen myöntämisestä Haminan Energia Oy:n Haminan LNG-terminaalin investointihankkeeseen. Gasumin tytäryhtiön Skangass:n rakentaa 30 000 kuution kokoista LNG-terminaalia Porin Tahkoluotoon. Terminaalin arvioidaan valmistuvan jo syksyllä 2016. Kyseinen terminaali ei tule olemaan yhteydessä maakaasun siirtoverkostoon. Outokumpu Oyj:n, Rautaruukki Oyj:n ja EPV Energia Oy:n sekä Skangass:n omistama Manga LNG Oy rakentaa LNG-terminaalia Tornion Röyttään. Hankkeessa rakennettaan LNG-laivojen vastaanotto-, purku ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi 50 000 m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten Röyttän teollisuusalueelle rakennetaan myös putkisto sekä autolastausterminaali LNG-säiliöautoille. Terminaali ei tule olemaan yhteydessä maakaasun siirtoverkostoon. LNG-terminaali otetaan käyttöön arvioiden mukaan vuoden 2018 alkupuolella. Haminan Energia Oy ja Alexela Varahalduse AS kehittävät yhteistyössä Haminan LNG-terminaalia. Maakaasun jakeluverkostoon kytkettävä Haminan LNG-terminaali on mahdollista ottaa käyttöön vuonna 2018. Nesteytettyä maakaasua voidaan vastaanottaa ja varastoida 30 000 m3:n säiliöterminaaliin, josta se höyrystetään suoraan maakaasun jakeluverkkoon toimitettavaksi yritys- ja yksityisasiakkaiden käyttöön. LNG voidaan bunkrata suoraan aluksiin tai toimittaa säiliöautoilla teollisuuden ja liikenteen käyttöön. Haminan LNG-terminaali palvelisi Itämeren meriliikennettä, maantiekuljetuksia ja teollisuusyrityksiä. Projekti on lupa- ja suunnitteluvaiheessa. Oy AGA Ab on sopinut yhteistoimintasopimuksen Rauman kaupungin kanssa ja rakentaa mahdollisesti LNG-terminaalin Raumalle. Hanke on toistaiseksi jäädytetty johtuen polttoaineiden markkinatilanteesta. Maakaasun siirtoverkoston ulkopuolelle sijoittuvan terminaalin koko olisi noin 10 000 m 3.

ENERGIAVIRASTO 12 Gasum suunnittelee maakaasun siirtoputkistosta erillistä LNG:n tuontiterminaalin rakentamista Turkuun, Pansion satamaan (Kuva 6). Pansioon on mahdollista sijoittaa terminaalitoiminnot, joihin sisältyisi noin 30 000 m 3 varastosäiliö. Pansiosta LNG:tä voitaisiin toimittaa Turun satamaan bunkrausaluksilla tai säiliöautoilla. Lisäksi jakeluverkoston rakentaminen alueen teollisuuskohteisiin on mahdollista. 4.1.2 Balticconnector Kuva 6. Havainnekuva Turun Pansioon suunnitellusta LNG:n tuontiterminaalista. Lähde: Gasum. Gasum ilmoitti lokakuussa 2015 luopuvansa Suomenlahden rannikolle suunnitellusta suuren luokan Finngulf LNG terminaalihankkeesta liiketaloudellisista syistä. Marraskuussa 2015 Finngulf LNG -terminaali ei enää ollut Euroopan komission julkaisemalla ns. PCI-listalla. Euroopan komissio myönsi marraskuussa 2015 Balticconnectorille 5,4 miljoonaa euroa hankkeen suunnittelutöihin. Kaasuputki yhdistäisi Suomen ja Viron maakaasuverkot. Balticconnector on Komission tuoreimmalla PCI-listalla marraskuussa 2015. Suomen kannalta edellytys hankkeen toteutumiselle on 75 prosentin osuus EU:n CEF-investointitukena. Putken Suomen osuutta hoitaa Baltic Connector Oy ja Viron osuudesta vastaa Elering Gaas As. Energiavirasto antoi päätöksen koskien Balticconnectorin kustannustenjakoa. Sen mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat 285 miljoona euroa, josta Suomen osuus on 119,9 M ja Viron 165,1 M. Hankkeen esiselvitys valmistui helmikuussa 2011. Kaasu siirrettäisiin putkessa 80 barin paineessa ja siirtokapasiteetiksi on suunniteltu 300 000 m 3 /h. Liityntäpiste Suomessa olisi todennäköisesti Inkoo.

ENERGIAVIRASTO 13 Toteutuessaan Balticconnector mahdollistaisi Suomen maakaasumarkkinat yhdistymisen Viron ja muun Baltian kaasumarkkinoihin. Markkinaintegraation ennakoidaan johtavan Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen kilpailulle ja maakaasumarkkinoiden sääntelyä koskevan ns. derogaation päättymiseen. Derogaatiolla tarkoitetaan poikkeusmenettelyä, jonka mukaan Suomessa ja Baltiassa ei ole velvoitetta soveltaa kaikkia EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin säännöksiä, kuten esimerkiksi kaasun siirtoverkonhaltijan verkko- ja myyntiliiketoimintojen eriyttämisvaatimusta, niin kauan kuin kaasun tarjonta on valtaosin yhden toimituslähteen varassa eikä maiden maakaasuverkkoa ole liitetty Euroopan Unionin maakaasuverkkoon. 4.1.3 Biokaasun tuotanto maakaasuverkkoon Biokaasun tuottaminen suuremmassa mittakaavassa maakaasuverkkoon syöttäen on ollut Suomessa viime vuosiin asti varsin vähäistä. Laitoskoot ovat kuitenkin kasvaneet tasaisesti vuoden 2011 ensimmäisestä verkkoon kaasua syöttävästä laitoksesta lähtien, ja suunnitteilla on 200 MW tuotantoteholla toimivan biojalostamon toteutus. Vuoden 2011 lokakuussa valmistui Suomen ensimmäinen maakaasuverkkoon biokaasua syöttävä tuotantolaitos Kouvolaan. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettu Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos pystyy syöttämään biokaasua maakaasuverkkoon noin 10 GWh vuodessa. Laitos käyttää raaka-aineenaan jätevesilietettä, erilliskerättyä biojätettä ja peltobiomassaa. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteyteen valmistui maakaasuverkkoon liitetty biokaasulaitos vuoden 2012 joulukuussa. Helsingin seudun ympäristöpalvelun laitoksen kokonaistuotanto on noin 24 GWh vuodessa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Jätevesilietteistä tuotetaan mädättämällä biokaasua, joka jalostetaan ja syötetään kaasuverkkoon. Gasum ja LABIO Oy:n rakentama Suomen suurin biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos valmistui Lahteen syksyllä 2014. Laitos tuottaa biokaasua noin 50 GWh vuodessa käyttäen raaka-aineenaan erilliskerättyä bio- ja haravointijätettä. Orgaaninen jäte mädätetään kaasuksi, joka jalostetaan koostumukseltaan maakaasua vastaavaksi, vähintään 95 prosenttiseksi metaaniksi. Biokaasulaitos lokakuussa valmistui 2014. Vuonna 2016 valmistuu Riihimäelle Ekokemin kiertotalouskylään Gasumin ja Biotehtaan jalostetun biokaasun tuotantolaitos, kapasiteetiltaan 50 GWh vuodessa 6 Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Fibre Oy suunnittelevat Joutsenoon biokaasua tuottavan suuremman kokoluokan biojalostamon rakentamista. Suunnitellun laitoksen tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW ja vuosikapasiteetti 1 600 GWh. 6 http://www.gasum.fi/tietoa_gasumista/uutiset/lisaabiokaasuasuomeen/

ENERGIAVIRASTO 14 4.2 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 7 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasumin siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS -menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein. 7 Gasum

ENERGIAVIRASTO 15 5 TOIMITUSHÄIRIÖT Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Nykyisen kaasun toimitusvarmuusasetuksen (EU 994/2010) mukaan jäsenvaltioiden on taattava, että suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin puuttuessa jäljelle jäävällä kaasuinfrastruktuurin kapasiteetilla (N-1) ja kysyntäpuolen toimenpiteillä voidaan varmistaa kaasutoimitukset yhden vuorokauden ajaksi kaikille asiakkaille korkean kaasun kysynnän aikana (infrastruktuurinormi). Asetuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen (Huoltovarmuuskeskus) on lisäksi vaadittava, että maakaasuyritykset varmistavat toimenpitein kaasun toimitukset suojatuille asiakkaille asetuksessa määritellyissä tilanteissa (toimitusnormi). Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa määritetyn infrastruktuurinormin (N-1) kaavan arvo on raportissa esitetyn laskelman perusteella 101,4 %. Tällöin suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa jäljelle jäävällä infrastruktuurilla voidaan tyydyttää kaasun kokonaiskysyntä yhden vuorokauden aikana huippukulutuksen aikana. Suomella on kaksi rinnakkaista putkilinjaa Venäjälle. Asetuksessa sanotaan, että toimivaltaisen viranomaisen on lisäksi vaadittava, että maakaasuyritykset varmistavat toimenpitein kaasun toimitukset suojatuille asiakkaille asetuksessa määritellyissä tilanteissa (toimitusnormi). Työ- ja elinkeinoministeriön linjauksen mukaisesti suojatuilla asiakkailla tarkoitetaan Suomessa kaikkia kotitalousasiakkaita, jotka on liitetty kaasunjakeluverkkoon. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, kuten sähkön ja lämmön tuotantoa, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Laitoksen teho on 350 MW, suojattujen asiakkaiden kaasunkäytön tehon arvioidaan olevan korkeintaan 200 MW. Maakaasuverkkoon voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua siirrettävällä 75 MW:n höyrystimella LNG-varas-

ENERGIAVIRASTO 16 tosta. Huoltovarmuuskeskus on julkaissut 1.12.2014 Suunnitelmat maakaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisemisestä ja toimista toimitushäiriötilanteissa (hätäsuunnitelma). Tässä julkaisussa käsitellään kattavasti toiminta häiriötilanteessa 8. Suomessa ei ole Porvooseen vuonna 2010 valmistuneen 2000 m 3 LNG-varaston lisäksi toistaiseksi olemassa muita maakaasuvarastoja tai merkittävää vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttaja-asiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. Öljypoolin maakaasujaosto päivitti maakaasun käyttäjille suunnatun julkisen tiivistelmän 9 Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa valmiusohjeesta lokakuussa 2013. Tiivistelmässä on kuvattu keskeisimmät menettelyt poikkeustilanteissa. 8 http://www.huoltovarmuus.fi/static/pdf/794.pdf 9 Öljypoolin maakaasujaosto, Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa, saatavilla http://www.gasum.fi/globalassets/siirtoportaali/maakaasu_varautuminen_fi_net.pdf

ENERGIAVIRASTO 17 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 10 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja. 5.1.1 Ilmapropaani- ja LNG-laitokset Gasumilla on Porvoon Kilpilahdessa ilmapropaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Laitos tuottaa maakaasua vastaavaa kaasuseosta teholla 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä pohjalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos ja nesteytetyn maakaasun varasto sijaitsevat Porvoossa (kuva 7). Kesällä 2010 valmistunut laitos pystyy tuottamaan noin 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Laitoksen LNG-varaston koko on 2000 m 3. Nesteytettyä maakaasua toimitetaan rekkakuljetuksina asiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineena 10 Gasum

ENERGIAVIRASTO 18 lyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistä johtuvien toimituskatkosten aikana. Varapolttoainekäyttöön tarkoitettu LNG-höyrystin toimitettiin loppuvuodesta 2010. Siirrettävää, höyrystysteholtaan 75 MW laitetta koekäytettiin maakaasuverkostossa loppukesällä 2011. Kuva 7. Gasumin Porvoon maakaasun nesteytyslaitos ja varastot syksyllä 2010. Lähde: Gasum.

ENERGIAVIRASTO 19 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2015 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta 2014. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä vuonna 2014. Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Neljä jakeluverkkoyhtiötä ilmoitti keskeytyksistä. Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna 2014. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 0,024 5 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,10 4 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiö Gasum Oy:n ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna 2014. Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2014 maakaasun siirtoputkessa tapahtui yhdeksän häiriökeskeytystä, mikä on melko tyypillinen määrä. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika oli noin 34,5 tuntia, koostuen suunnitelluista keskeytyksistä. Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna 2014. Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 34,5 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2014. Häiriöiden lukumäärä ja kesto 9 0 Häiriökeskeytykset 0 0 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 kpl Tuntia - Siirtoputkessa 3 34,5