METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n. METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n. välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n ja METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016 1

ISBN 978-952-5998-04-7 Painopaikka: Kirjapaino Jaarli Oy, 2013 2

METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:n TYÖNANTAJAT ry:n ja METALLITYÖVÄEN LIITTO ry:n välinen PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016 1

Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Pelti ja teollisuuseristysalan työehtosopimus... sivu Asiahakemisto... 6 Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja... 17 Yleistä 1 Soveltamisala... 22 2 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset...22-23 3 Työsuhdetta koskevat määräykset...23-24 II Palkat ja palkkaperusteet 4 Työkohtaiset tuntipalkat...24-25 5 Työntekijän palkka ja palkkaustavat...27-28 perustuntipalkka... 27 aikapalkka... 30 suorituspalkat... 30 6 Palkanmaksu... 33 III Työntutkimukset 7 Työntutkimukset... 34 IV Työaikamääräykset 8 Säännöllinen työaika...35-44 9 Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ..44-50 V Erinäiset korvaukset 10 Työskentely tehdasalueen ulkopuolella... 50 11 Työvälineiden korvaus...59-61 12 Arkipyhäkorvaus... 61 13 Muita korvauksia ja etuja... 63 3

Sisällysluettelo VI Työturvallisuus 14 Työturvallisuus... 66 VII Sosiaaliset määräykset 15 Sairausajan ja äitiysvapaan palkka... 68 16 Lääkärintarkastukset... 79 17 Vakuutukset... 82 18 Vuosiloma... 83 VIII Erinäiset määräykset 19 Ammattiyhdistysmaksut... 84 20 Ilmoitustaulujen käyttö... 84 21 Luottamusmiehet... 85 22 Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus ja yhteistoiminta... 85 23 Koulutustoiminta... 86 24 Lakkorajoitusmääräys... 86 25 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen... 87 26 Ulkopuolisen työvoiman käyttö... 89 27 Paikallinen sopiminen... 90 IX Teollisuuseritystä koskeva urakkahinnoittelu 28... 92 29... 92 30 Urakan mittaamisperusteet... 93 31 Urakkahinnoittelu... 103 X Peltialaa koskeva urakkahinnoittelu 32... 128 XI Poimulevytöiden ja niiden yhteydessä tehtävien ääni ja lämpöeristystöiden urakkahinnoittelu 33... 152 4

Sisällysluettelo XII Sopimuksen voimassaolo 34 Sopimuksen voimassaoloaika... 160 Sopimus työajasta kolmivuorotyössä... 162 TT SAK yleissopimus, pelti ja teollisuuseritysala... 167 Pöytäkirja TT SAK yleissopimuksen soveltamisesta pelti ja teollisuuseristysalalla 3.9.1997... 182 Pelti ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimus... 184 Pelti ja teollisuuseritysalan irtisanomissuojasopimus... 197 Lomapalkkasopimus muutoksineen 10.9.1990... 214 Paikallinen sopiminen -taulukko... 219 5

Asiahakemisto Aattopäivä... 41 Adoptio... 75 Aikapalkka... 30 työntekijän aikapalkka... 30 - yrityskohtainen lisä... 30 Allekirjoituspöytäkirja (TES)...17-21 aikapalkat... 19 keskituntiansion korotus... 20 palkkaperusteiden korotus... 19 - palkkojen tarkistaminen... 18 pöytäkirjan tarkistaminen... 21 suorituspalkat... 19 työehtosopimuksen allekirjoittaminen... 17 - ei paikallista ratkaisua... 19 työryhmät...20-21 - yleiskorotus... 18, 19 Ammattiosasto... 187 Ammattitutkintopalkkio... 66 Ammattiyhdistysjäsenmaksu... 84 Arkipyhäkorvaus...61-62 Arkipyhäviikot... 41 Asevelvollisuus... 63, 84 Asunto... 54 hankkiminen... 54 taso... 54 Ateriakorvaus... 53 Elpymistauko... 35 Eläkkeelle siirtyminen... 84 Erilliset lisät...37-40 palvelusvuosilisä...64-65 vuorotyö, ilta ja yötyö... 40 Erikoisammattitutkintopalkkio... 66 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen...87-89 neuvotteluvelvollisuus... 87 paikallinen neuvottelujärjestys... 87 työtuomioistuin... 89 Erimielisyysmuistio...88-89 6

Asiahakemisto Hammassairaus... 82 Hautauspäivä... 63 Helatorstai... 41, 61 Henkilökohtainen pätevyyslisä... 28 ammattitaito... 28 monitaitoisuus... 28 vastuuntunto ja huolellisuus... 28 suuruus ja porrastus... 28 työtulos ja laatu... 28 Henkilökohtaisten asioiden hoito... 55 Henkilönsuojaimet... 67 Hinnoitteluperuste... 31 Hääpäivä... 63 Isyysvapaa... 62 Itsenäisyyspäivä... 41, 62 Joulu... 41, 45, 56, 61 Juhannus... 41, 45, 56, 61 Kahvitauko... 41 Karenssipäivä... 70, 71 Kehittämistoiminta... 34 Keskituntiansio...20, 32, 37, 44-45, 164, 200 keskituntiansion korotus... 20 keskituntiansion laskeminen... 46 - käyttöajanjaksot...46-47 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset (luettelo)...22-23 Kokoontuminen työpaikoilla...85-86 Komennuspaikka...50-51 Komennuspaikkakunta... 54 Korvaava työ...73-74 Korvauksia ja etuja...63-66 hautauspäivä... 63 hääpäivä... 63 kutsunta... 63 merkkipäivät... 63 reservin harjoitukset... 63 väestönsuojelu... 63 7

Kotimatkat... 56 Koulutus...86, 179-180 Kutsunta... 63 Laboratoriotutkimukset... 81 Lapsen sairastuminen...75-78 vaikeasti sairaan lapsen hoito... 77 Lauantai... 38, 41, 44 Lepoaika... 38 Lomanmääräytymisvuosi... 216 Lomapalkkasopimus...214-217 muutos... 217 Lomaraha...83-84 Lomautus...24, 73, 197, 199, 207-210 Loppiainen... 41, 61 Luottamusmies/ sopimus...36, 73, 85, 184-196 ammatillinen kehittyminen ja eteneminen... 194 ammattiosasto...187-188 - ansionmenetyksen korvaaminen... 191 ehdokassuoja... 195 - ilmoitusvelvollisuus... 187 - jälkisuoja... 195 - kelpoisuus... 185 korvaus työsopimuksen laittomasta lakkauttamisesta...195-196 koulutus... 192 kuukausikorvaus... 192 - lomautus... 194 - luottamusmiessopimus...184-185 muun työn järjestämisvelvollisuus... 193 paikallinen neuvottelujärjestys... 188 - pääluottamusmies... 185 pääluottamusmiehelle annettavat tiedot...190-191 - siirto... 193 - tehtävät...188-189 tietojen luottamuksellisuus... 191 - toimialue... 186 työsopimuksen irtisanominen... 195 työsopimuksen purku... 195 - työsuhde...193-196 - vaali... 187 varapääluottamusmies... 187 ylityökorvaus... 191 8 Asiahakemisto

Asiahakemisto Lääkärintarkastus...79-82 ansionmenetyksen korvaaminen...79-82 hammassairaus... 82 hoidon määritteleminen... 81 ilmoitusvelvollisuus... 80 korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset... 80 - laboratorio- ja röntgentutkimukset... 81 - lakisääteiset tarkastukset...79-80 matkakorvaus ja päiväraha... 79 - raskaudenaikaiset tarkastukset... 81 syöpäsairaus... 81 työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen... 80 uusi sairaus... 80 vähimmäisodotusaika... 80 Lääkärintodistus...68-69, 76 epäselvyydet... 69 taannehtiva... 69 työterveyslääkäri... 69 Maanantai... 39 Majoittumiskustannukset...53-54 Makuupaikka... 54 Matkatyö...50-59 aiheeton poissaolo... 55 asunnon hankkiminen... 54 ateriakorvaus... 53 henkilökohtaisten asioiden hoito... 55 komennuspaikka...50-51 komennuspaikkakunta... 55 korvaus ruoasta... 55 kotimatkat eräinä juhlapäivinä... 56 matka ajan korvaus...51-52 matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla... 55 matkakustannukset... 51, 55 matkan alkaminen ja päättyminen... 50, 51 matkustamisvelvollisuus... 50, 57 oman auton käyttö... 51, 55 paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista... 57 päiväraha...52-53 rajanpintatyöt...57-58 Ruotsia koskevat poikkeussäännökset...58-59 sairaalapäiväraha... 55 ulkomailla suoritettava matkatyö...57-59 vakinainen työpaikka... 51 9

10 Asiahakemisto yöpymiskustannukset...53-54 Metalliliiton hallintoelinten kokoukset... 63 Merkkipäivät... 63 Monitaitoisuus... 28 Neuvottelujärjestys... 39, 87, 188 Neuvotteluvelvollisuus...87-88 Nuoret työntekijät...28-29 Oman auton käyttö... 51, 55 Oppilaat... 28 Oppisopimus... 29 Paikallinen sopiminen...90-91 - sovittavissa olevat asiat...219-223 Pakkotahtinen työ... 35 Palkanmaksu... 33 Palkkaperusteet...24-33 henkilökohtainen pätevyyslisä... 28 hinnoitteluperuste...31-32 lisäkoulutuksen oppilaspalkka... 29 nuoret työntekijät...28-29 ohjetöiden työnvaativuus...26-27 oppilaat... 28 perustuntipalkka... 27 työkohtainen tuntipalkka... 27 työnvaativuus... 26 Palkkaustavat...30-32 valinta... 30 Palvelusvuosilisä...64-65 Pelastuslaki... 63 Periodityö... 41 Perustuntipalkka...27-29, 33 Pitkäperjantai... 61 Poissaolo... 37, 55, 62 Päiväraha...52-53 Pääluottamusmies...184-186 Pääsiäinen... 45, 56, 61 Rajanpintatyöt...57-58 Kamenogorsk... 57

Asiahakemisto Kostamus... 57 Svetogorsk... 57 Raskaus... 81 Reservin harjoitukset... 63 Ryhmähenkivakuutus... 82 Röntgentutkimukset... 81 Sairaalapäiväraha... 55 Sairaus...62, 68-78 Sairausajan palkka...68-79 alle 1 kuukauden työsuhde...70-72 epidemiat... 69 epääminen... 72 ilmoitusvelvollisuus... 68 karenssipäivä... 70-71 korvausajanjaksot... 70 korvausperuste... 70, 71, 74 lapsen sairaus...75-78 maksuajankohta... 72 ohjaaminen tes:n oikeaan soveltamiseen... 73 palkkaetujen väärinkäyttö... 72 sairastuminen kesken työpäivän... 71 saman sairauden uusiutuminen...71-72 työtapaturma... 70 työterveyslääkäri... 69 vähennykset...78-79 Sopimuksen sitovuus... 22 Soveltamisala (tes:n)... 22 Sunnuntaityö... 39, 44, 49 sunnuntaityölisä... 50 Suojavaatetus...67-68 Suorituspalkka(työ)...30-32 hinnoitteluperuste... 31 hinnoittelusäännöt... 31 keskeyttäminen työnantajan määräyksestä... 32 keskeytyminen muusta syystä... 32 palkkatakuu... 33 ryhmäsuorituspalkan jako... 31 tietojen saantioikeus... 32 yksikköhinnasta sopiminen... 32 11

Tarkistustutkimus... 34 Tavanomainen työvaatetus... 67 Tehdasalueen ulkopuolella työskentely...50-59 Työaika...35-44 järjestäminen...35-44 keskimääräinen viikkotyöaika...35, 162-163 kolmivuorotyö...162-166 lepoaika... 38 lyhentäminen... 36 periodityö... 41 seuranta...35-41 sunnuntaityö... 39, 44, 49 säännöllinen...35-44 tasaaminen...36-39 tasaamislisä...37, 164-165 tasoittumisjakso... 35, 42, 163 työaikalaki... 44 työtuntijärjestelmä... 36, 38, 163 työtuntijärjestelmän muutokset... 39 työviikko... 39 työvuorokausi... 39 vapaapäivät... 38, 41 ylityö...44-50 Työaikapankki...42-43 - käsite ja tarkoitus... 42 - käyttöönotto... 42 - käyttö... 43 - työsuhteen päättyminen... 43 - irtisanominen...43 - kolmivuorotyö... 43 Työarvo... 34 Työehtosopimus...22-161 allekirjoituspöytäkirja...17-21 noudattamisvelvollisuus... 22 sitovuus... 22 soveltamisala... 22 voimassaolo... 161 Työkohtainen palkan osuus... 27 Työkohtainen tuntipalkka... 25 Työkomennus...50-59 Työmatka...50-59 Työn mittaus... 34 12 Asiahakemisto

Asiahakemisto Työntutkimukset... 34 Työn vaativuuden määritys... 26 Työnvaativuusryhmä...26-27 Työpalkat...18-20, 24-33 Työrauhavelvoite...87-90 Työsopimuksen irtisanomisajat...23, 197-198 Työsuojelu...66-68, 170-178 Työsuojelupäällikkö... 170 Työsuojelutoimikunta... 171 - ansionmenetyksen korvaaminen... 174 Työsuojeluvaltuutettu...172-178 vapautus työstä... 172 kuukausikorvaus... 174 Työtaistelutoimenpide... 87 Työtapaturma... 72 Työterveyshoitaja... 69 Työterveyslääkäri... 69 Työtuntijärjestelmä... 36, 38, 163 muutokset... 39 Työtuomioistuin... 89 Työturvallisuus...66-68 henkilönsuojaimet... 67 ilmoitusvelvollisuus... 66 pidättäytyminen työstä... 67 suojavaatetus... 67, 68 yleiset velvollisuudet... 66 Työviikko... 39 Työvuorokausi... 39 Töiden vaativuuden määritys...26-27 ohjetyöt...26-27 oppimisaika... 25 työnvaativuusryhmä... 26 työolosuhteet... 26 työn edellyttämä vastuu... 26 Ulkomaan päiväraha... 57 paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista... 57 Ulkomailla suoritettava matkatyö...57-59 liittojen hyväksymät periaatteet... 57 matkustamisvelvollisuus... 57 13

14 Asiahakemisto poikkeukset Ruotsin osalta...58-59 rajanpintatyöt...57-58 Ulkopuolisen työvoiman käyttö...89-90 - alihankinta...89-90 - vuokratyövoima... 90 - tiedottaminen luottamusmiehelle... 90 Urakkahinnoittelu...92-161 teollisuuseristysala...92-127 peltiala...128-151 poimulevytyöt ja niihin liittyvät ääni ja lämpöeristystyöt...152-159 Uudenvuodenpäivä... 61 Vajaavuorokausi... 52 Vakinainen työpaikka... 51 Vapaapäivät... 56 Vapunpäivä... 41, 61 Viikkovapaa...49-50 viikkovapaakorvaus...49-50 Viikoittainen ylityö...44-46 Voimassaoloaika (tes:n)... 161 Vuorokautinen ylityö...44-45 Vuorotyö...40, 162-165 iltavuorolisä... 40 päivä ja kaksivuorotyötä koskeva työajan tasaaminen...35-37 työvuoro... 39 vuorotyölisän ylityökorotus... 41 yövuorolisä... 40 Vuosiloma...83-84, 216-217 lomakorvaus...83-84, 216-217 lomanmääräytymisvuosi... 218 lomapalkkasopimus muutoksineen...214-217 lomaraha...83-84 työssäolopäivien veroiset päivät... 37, 78, 166, 216 vuosilomalaki... 214 vuosilomapalkka...83-84, 214-216 Yhteistoiminta...170-174 Yleiskorotus... 18 Yleissopimus...167-181

Asiahakemisto Ylityö...44-50 lisät...44-50 viikoittainen...45-46 vuorokautinen...44-45 yksi ylityökäsite...47-49 Yömatkaraha... 54 Yöpymiskustannukset...53-54 Äitiysvapaan palkka... 75 15

PELTI JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016 16

Allekirjoituspöytäkirja METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO - MTHL:N TYÖNANTAJAT RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 28.11.2013 Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki Läsnä Metalliteollisuudenharjoittajain Metallityöväen Liitto - MTHL:n Työnantajat ry Liitto ry Pekka Pynnönen Hannu Koret Markku Kuusisto Jari Mustikkamaa Jukka Pyykönen Tommi Saarnio Eero Salmi VesaTähtinen Marjo Veitonmäki Jaakko Virtanen Manu Laapas Tero Tuominen Tapio Toivonen Riku Aalto Matti Mäkelä Ahti Järvinen Anna Järvinen Arto Kannisto Juhani Miettinen Kristian Toikka Heikki Holappa Kari Lähteenmäki 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 23.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Samalla todettiin, että voimassa oleva 18.11.2011 allekirjoitettu työehtosopimus on lakannut olemasta voimassa 31.10.2013. Nyt allekirjoitettu 17

Allekirjoituspöytäkirja työehtosopimus on tullut voimaan 1.11.2013. Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 30.8.2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. 2 Palkat A. Palkkojen tarkistaminen Palkankorotusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus Vuosi 2013 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallinen palkkaratkaisu Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2013 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 12 senttiä/tunti suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Vuosi 2014 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kus- 18

Allekirjoituspöytäkirja tannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallinen palkkaratkaisu Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 31.10.2014 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Aikapalkat Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu. C. Suorituspalkat Työehtosopimuksen urakkahinnoittelutaulukoihin on tehty rakenteellisia muutoksia ja samassa yhteydessä on huomioitu yleiskorotuksen vaikutus. Taulukoiden mukaiset urakkahinnat ovat voimassa 1.3.2014 alkaen. Muita kuin urakkahinnoittelutaulukoihin sidottuja suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin. D. Palkkaperusteiden korotus Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset. 19

Allekirjoituspöytäkirja E. Henkilökohtainen palkanosuus Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina. F. Keskituntiansion korotus Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. 3 Palkkaluvut ja erilliset lisät ennen niiden korottamista Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat sekä erilliset lisät tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen. Tätä ennen näiden osalta noudatetaan 31.10.2013 lakanneen työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä. 4 Työehtosopimuksen kehittämistyöryhmä Liitot asettavat pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen kehittämistä varten työryhmän, jonka tehtävänä on muun ohella ottaa huomioon alan erityispiirteet: selvittää palkkalaskelman toimittamiseen liittyvät tekniset mahdollisuudet / käytännöt tarkastella paikallisen sopimisen käytäntöjä ja toimivuutta työkyvyttömyyden omailmoitukseen liittyen seuraa pääalan työryhmän työtä vuosilomaan liittyvän palkanmaksun osalta seuraa pääalan vuokratyövoiman käyttöön liittyvän kirjauksen toimivuutta ja tarkastelee vuokratyövoiman käyttöä pelti- ja teollisuuseristysalalla. tarkastelee alan luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja ajankäyttöä työryhmä luovuttaa väliraportin 31.10.2015 mennessä ja loppuraportin 31.3.2016 mennessä. 20

Allekirjoituspöytäkirja 5 Työaikatyöryhmä Liitot asettavat työryhmän pohtimaan työajan käyttöön liittyviä mahdollisuuksia. Toimialan erityispiirteet huomioiden tarkastellaan muun ohella seuraavia asioita: Edistää sellaisia hyviä työaikakäytäntöjä, jolla tuetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. tarkastelee alan erityispiirteitä työajan käytön suhteen laatii väliraportin 31.10.2014 mennessä esittää selvityksen 31.3.2016 mennessä 6 Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Pekka Pynnönen, Tommi Saarnio, Riku Aalto ja Matti Mäkelä tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi: Tarkastettu: Tapio Toivonen Pekka Pynnönen Tommi Saarnio Riku Aalto Matti Mäkelä 21

Työehtosopimus Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto MTHL:n Työnantajat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen PELTI JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto MTHL:n Työnanta jat ry:n teollisuuseristys ja rakennuspeltialan jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijäin välisiin työsuhtei siin. Mikäli jokin muutakin kuin teollisuuseristystä ja rakennuspeltityötä harjoittava työnantaja on ainoastaan jonkun osaston osalta Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto MTHL:n Työnanta jat ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun osaston työntekijöiden työsuhtei siin edellä mainituin perustein. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. 2 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: 22

Työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen (TT SAK) välistä 4.6.1997 allekirjoitettua yleissopimusta siinä muodossa kuin allekirjoittaneet liitot ovat mainitun yleissopimuksen peltija teollisuuseristysalalle 3.9.1997 hyväksyneet. Lomapalkkasopimus 10.9.1990 siihen 9.3.1992 tehtyine muutoksineen. 3 Työsuhdetta koskevat määräykset Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuk sen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 21.6.2007 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen Työsuhteen kestoaika enintään 1 vuosi yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta yli 15 vuotta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen Työsuhteen kestoaika enintään 1 vuosi yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 2 viikkoa 4 viikkoa 6 viikkoa 2 kuukautta 3 kuukautta Irtisanomisaika 1 viikko 2 viikkoa 1 kuukausi Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan vähintään seuraavia irtisanomisaikoja: TT-SAK-yleissopimus Lomapalkkasopimus Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa Työsuhteen 4 ensimmäistä kuukautta ovat työsopimuslain 1 luvun 4 :n 1 momentin tarkoittamaa koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 23 Koeaika

Työehtosopimus Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Sääolosuhteista johtuva lomautus Mom. 2. Jos paikalliset osapuolet yhteisesti toteavat, että sääolosuhteet, tuuli, sade tai lämpötila estävät työntekijän kanssa sovitun työn suorittamisen, työnantajan tulee pyrkiä järjestämään muuta työtä. Jos muun työn järjestäminen ei ole mahdollista, on työnantajalla oikeus lomauttaa työntekijä ilmoittamalla siitä viimeistään työpäivän tai työvuoron alkaessa. Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle eikä edellä mainitusta syystä ole voinut ryhtyä työhön, maksaa työnantaja matka ajan palkan ja matkakustannusten korvauksen työehtosopimuksen mukaisesti, jos työpaikka sijaitsee edellä mainitussa sopimuksessa määriteltyjen rajojen ulkopuolella. Sinä aikana, kun työntekijä on työnantajan palveluksessa, hänellä ei ole oikeutta urakoida omaan laskuun tai tehdä alansa töitä jollekin toiselle työnantajalle. II PALKAT JA PALKKAPERUSTEET 4 Työkohtaiset tuntipalkat Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2014 Mom. 1. Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat: TVR 1 Työtä voi tehdä ilman erityistä ammattikoulutusta työpaikalla tapahtuneen opastuksen jälkeen. 943 TVR 2 Työtä voi tehdä lyhyehkön oppi misajan jälkeen. Töiden yksityis kohtainen opastaminen melko vai keaa. Työ edellyttää normaalia huolellisuutta. 1014 TVR 3 Työnteon yhteydessä joudutaan toisinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitse maan työmenetelmiä joistakin mahdollisista vaihtoehdois ta. Työ vaatii 1 2 vuoden oppi misajan. Työ edel lyttää normaalia huolellisuutta. 1090 24

Työehtosopimus TVR 4 Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksityiskohtaisesta suoritustavasta. Työ vaatii 2 5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää melkoista huolellisuutta ja tarkkuutta. 1172 TVR 5 Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksityis koh taista suorittamista. Työ vaatii yli 5 vuoden oppi misajan. Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja työlle on ominaista itsenäisten ratkaisujen teko. 1260 Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat: TVR 1 949 TVR 2 1020 TVR 3 1097 TVR 4 1179 TVR 5 1267 Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2015 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotusajankohdasta lukien. Mom. 2. Työn vaativuuden määritys Työn vaatima oppimisaika Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimis aika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuk sen ja käytännön kokemuksen vaatima aika. Oppimisaika Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika. Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella. 25

Työehtosopimus Vastuu Työolosuhteet Ohjetyöt Työn edellyttämä vastuu Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä. Työolosuhteet Työt tehdään aloille tavanomaisissa työolosuhteissa. Kaikki työolosuhteista ja materiaaleis ta johtuvat tekijät on huomioitu työkohtaisissa palkoissa. Ohjetöiden työnvaativuusryhmät Rakennuspelti ja teollisuuseristysaloilla esiintyvien eräiden töiden työnvaativuusryhmät. Töiden, joita ei ole mainittu tässä luettelossa, vaativuusryhmä määritetään työpaikkakoh taisesti sopimuksen mukaisin perustein ja verrataan niitä luettelossa oleviin ohjetöihin. Työnvaativuusryhmä 1 Helpot ja kevyet aputyöt Työnvaativuusryhmä 2 Vaativat ja raskaat aputyöt, helpot valmiiden osien asennustyöt, eristysten purkutyöt Työnvaativuusryhmä 3 Helpot raudoitus ja villoitustyöt, poimulevytyöt, ilmastointi ja eristyselementtien asennustyöt, osien valmistus tehtaalla Työnvaativuusryhmä 4 Villoitus, raudoitus, eristys, eristeen pellitys, rakennuspeltityö, ilmastointi ja eristysele menttien asennustyöt, ilmastointityöt, kylmäsolumuovieristykset ja eristystyynyjen teko, vaativat telinetyöt. Työnvaativuusryhmä 5 Vaativat eristys ja rakennuspeltityöt, ilmastointityö, rautaraken 26

Työehtosopimus netyö, eristyksen raudoitus työt, polyuretaanieristyksen peltityöt. 5 Työntekijän palkka ja palkkaustavat Mom. 1. Perustuntipalkka Täysin työkykyinen 18 vuotta täyttänyt työntekijä. Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen tekemänsä työn tai tekemiensä töiden vaativuuden (työkohtai sen palkanosuus) ja hänen työsuorituksensa (henkilökohtainen pätevyysli sä) perusteel la. Perustuntipalkka Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmu kaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä. Työkohtainen palkanosuus Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta. Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä. Työnvaativuusryhmät Työnvaativuusryhmiä on viisi: TVR 1, TVR 2, TVR 3, TVR 4 ja TVR 5. Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy hänen pääasiassa tekemiensä töiden vaativuuden perusteella. Mom. 3. Henkilökohtainen pätevyyslisä Työntekijän henkilökohtaisen pätevyyslisän osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Pätevyyslisä 27

Työehtosopimus Ammattitaito Työtulos ja laatu Vastuuntunto ja huolellisuus Monitaitoisuus Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus Ammattitaito määritellään tarkastamalla työntekijän taitoa suoriutua työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanteista, jotka koskevat työskentelytapaa ja työmenetelmiä sekä niiden kehittämistä. Lisäksi otetaan huomioon työntekijän suorittamat ammattitutkinnot. Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja käytettävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja. Työtulos ja laatu määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaamaa tulosta ja laatua työssä saavutettuun normaaliin työtulokseen ja vaadittavaan laatuun. Näitä tekijöitä määriteltäessä otetaan huomioon ohjeiden määräysten ja työaikojen noudattaminen sekä työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä yhteistyö tilaajan kanssa. Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus on vähintään 3 % ja enintään 20 % työkohtaisesta palkanosuudesta. Työpaikan työntekijöille prosentteina määriteltyjen pätevyyslisien keskiarvon tulee olla 9 14 %:n välillä. Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruuden määrittää työnantaja käyttäen sopimuk sessa olevia perusteita. Pätevyyslisän määritysajankohta Henkilökohtainen pätevyyslisä määritellään työntekijälle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen pätevyyslisän määritystä työntekijän perustuntipalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta. Henkilön suoritettua hyväksytysti ammatti- tai erikoisammattitutkinnon määritellään henkilön pätevyyslisä uudelleen. Mom. 4. Nuoret työntekijät ja oppilaat Nuoret työntekijät 1.3.2014 Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppilaiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat 28

Työehtosopimus 1. oppivuosi 789 2. oppivuosi 828 3. oppivuosi 870 4. oppivuosi 913 Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppilaiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat Nuoret työntekijät 1.3.2015 1. oppivuosi 795 2. oppivuosi 835 3. oppivuosi 876 4. oppivuosi 920 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotusajankohdasta lukien. Soveltamisohje: Edellä momentin 4 taulukossa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalkkoja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä. Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta maksetaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Henkilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkaa hänen perustuntipalkkansa työkohtaisen palkan osuutensa suuruisena ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta. Oppilaspalkat Mom. 5. Palkkaustavat Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin. Palkkaustavat Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. 29

Työehtosopimus Palkkaustavan valinta Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknillisiin edellytyk siin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt. Henkilökohtainen aikapalkka Aikapalkka Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään perustuntipalkan suuruinen. Soveltamisohje: Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja mahdollisesta yrityskohtaisesta lisästä. Työkohtaisen palkanosuuden ja henkilökohtaisen pätevyyslisän määrityksen (esim. 6 kk välein) jälkeen otetaan työntekijän palkassa käyttöön määrityksen osoittamat perustunti palkat ja aikapalkat seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Suorituspalkat Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja ansion kohottami seksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa suorituspalkkatyötä. Suora urakka Osaurakka Palkkiopalkka Suora urakka on palkkaustapa, jossa koko palkka riippuu välittömästi ja yksinomaan työmäärästä. Osaurakka on palkkaustapa, jossa on kiinteä ja työmäärästä riippuva muuttuva osuus. Palkkiopalkka on palkkaustapa, jossa on kiinteä osuus ja työtuloksesta riippuva muuttu va palkkio osuus. Palkkio osuuden suuruus määräytyy tuotannon määrän, laadun tai muun tulostekijän perusteella taikka näiden yhdistelmänä. 30

Työehtosopimus Suorituspalkkatyön (urakkatyön) hinnoittelu Urakkatyö tehdään tähän sopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun mukaan. Urakkatyön hinnoittelu Urakkahinnoittelun ulkopuolella olevan suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka ansio nousee normaalilla urakkatyövauh dilla 25 % näitä palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituk sen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaa dessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hinnoitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään, kun puolet työstä on tehty, urakkahinta, josta työntekijäl le on annettava todiste sekä välttämät tömiä tietoja urakkahin nan laskemisen perusteista. Palkkiotyön hinnoittelu Ryhmäkohtaisissa urakkapalkoissa saa työntekijä osuutensa urakkapalkan muuttuvasta osuudesta, ellei toisin sovita, suhteessa perustuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmätyöhön. Urakkahinnasta sopiminen Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua urakkaa, maksetaan työn suoritta mi sesta työkohtainen tuntipalkka. Pöytäkirjamerkintöjä: 1. Yllä olevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työ ehtosopi muksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa. 2. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia työstökoneita, tarveaineita tai parempia työ menetel miä, voidaan urakkahinnoittelu, sen jälkeen kun asiasta on Metalliteollisuuden harjoittajain Liitto MTHL:n Työnanta jat ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n kesken neuvoteltu, muuttaa myös sopimuskau den aikana. Urakkapalkan jako 31

Työehtosopimus Urakan keskeytys Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittaman sa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, kuitenkin korkeintaan kuudelta työpäivältä, hänen keskituntipalkkansa. Pöytäkirjamerkintä: Yllä olevaa määräystä ei sovelleta silloin, kun urakka keskeytyy rakennus teknillisten töiden tai kun urakasta sovittaessa on todettu, että urakan keskeyttää työt, joita ei ole voitu urakoida. Tällaisesta työstä makse taan aikapalkka. Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä Jos työntekijä joutuu työmaalla odottamaan työtä tai tarveaineita, on hän velvollinen siitä riittävän ajoissa ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä. Jos hän tästä huolimatta omatta syyttään joutuu odottamaan, makse taan hänelle odotusajalta aikapalkka, jota ei vähennetä urakkahinnasta. Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvittämään päivittäin ja on ne selvitettävä viimeistään tilikausittain. Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu Kun urakkatyö mitataan, voi työntekijöiden niin halutessa, urakkatyöhön osallisista yksi olla läsnä ja maksetaan hänelle mittausajalta perustuntipalkka, ellei mittausta suoriteta välittö mästi työn valmistut tua, vaan työntekijät ovat ehtineet siirtyä uuteen työkohtee seen. Työtä urakalla tehtäessä tulee työntekijäin tai urakkaryhmän etumiehen saada kirjallinen tiliselvitys, josta ilmenee, millä perusteella urakan kokonaissumma on työhön osallisille jaettu. Myös tulee edellä mainitun saada jäljennös laskelmasta, että urakan kokonaissumma on urakkahinnoittelun ja erikseen kyseessä olevaa työtä varten sovittujen hintojen mukainen. Jos urakkatyö kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan työntekijöille kuukausittain, mikäli he niin vaativat, arvioitua valmistunutta työn määrää vastaavasta urakkavoitto osuudesta 30 % urakkaennakkoa. 32

Työehtosopimus Urakkatyötä tehtäessä tulee, mikäli se on mahdollista, mittaus suorittaa edellä mainittujen aikajaksojen lisäksi välittömästi urakan valmistuttua ja urakkapohjat on maksetta va viikon kuluttua lähinnä seuraavana tilipäivänä. Suorituspalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka. Palkkatakuu 6 Palkanmaksu Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti muuta sovita. Palkanmaksukausi Jos palkanmaksupäivä on pyhäpäivä, suoritetaan palkanmaksu edellisenä päivänä. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitoksen välityksellä. 33

III TYÖNTUTKIMUKSET 7 Työntutkimukset Työehtosopimus Työntutkimuksen tarkoitus Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmit tauksen tavoitteena on paran taa toiminnan tuotta vuutta ja sitä kautta yritysten kilpailuky kyä ja työ suhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa noudatetaan TT SAK yleissopimuksen, pelti ja teollisuuseristysala 2 luvun kehittämistoimintaa koskevia periaatteita. Työntutkimukseen liittyviä menette lytapoja on selvitet ty myös liittojen jul kaisussa Mietintö työnja aikatutkimuksista. Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnanta jan tulee antaa työntek ijöiden edustajille riittävä selvitys ja koulutus tutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen. Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista. Työntutkimus ja työarvo Mom. 2. Suoritus palkkauksen yksikkö hinnan perustana olevan työn aika arvon eli työarvon on vastattava työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä. Töille, joiden hinnoittelu perustuu tarkkaan, esim. perusliiketason menetelmän ja ajan määritykseen, jonka tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti hyväksyneet, sovitaan paikallisesti työkohtaisia tunti palkkoja suuremmista rahakertoimista. Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutkimuksella, työntekijät voivat ehdottaa myös muiden töiden hinnoittelemista tarpeellisen laajuisena suoritettavalla työntutkimuksel la. Ellei työn antaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mahdollisimman nopeasti. Tarkistustutkimus Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustut kimus, selvitetään luottamus miehelle hänen niin halutessaan tutki muksen suoritustapa ja tulokset. 34

Työehtosopimus Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, prosessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukäteen työn suorittamisajankohdan, suoritustavan, järjestyksen ja tahdin ja kuor mituksen kiinteyden. Pakkotahtinen työ Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjes telyil lä ja työnmuotoilun avulla, on työn tekijäl le järjestettävä taukoja elpymistä ja henkilö kohtaisia tarpei ta varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskey tystä työn kulussa. Taukoja määriteltä essä on otettava huomioon käytössä olevat henki lökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymiseen käytettävis sä oleva aika. IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 8 Säännöllinen työaika Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Päivä- ja kaksivuorotyö Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on vuonna 2014 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa 2015 36,4 2016 36,5 Kolmivuorotyö Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä. enintään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 momentin määräyksiä. Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuorotyössä Kolmivuorotyö 35

Työehtosopimus Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 1. Työajan tasaaminen Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräisiin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten. Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Työajan tasaaminen Tasaamisvapaan antaminen Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen. Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä. 36 Soveltamisohje: Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ-

Työehtosopimus kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt. 2. Työajan tasaamislisä Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Työajan tasaamisesta johtuvan ansion vähentymisen korvaaminen Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 10 :n 6 momentin mukaista keskituntiansiota. Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. 3. Kuukausipalkkaiset työntekijät Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. 4. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettämistä. Kuukausipalkka ja työajan tasaaminen Vuosiloma 37

Työehtosopimus Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan koneiden, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpaikan eri osastoilla. Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi. Paikallisesti voidaan sopia: Paikallinen sopiminen 1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavasti; 2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkisopimuksessa; 3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen; 4. vuorokautisen työajan lepoaika; 5. työtuntijärjestelmän muuttaminen. Mom. 4. Työtuntijärjestelmä Työajan järjestäminen Työtuntijärjestelmän laadinta Vapaapäivien sijoittelu Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeata, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä. 38

Työehtosopimus Työtuntijärjestelmän muuttaminen Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Työtuntijärjestelmän muuttaminen Muutoksesta ilmoittaminen Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. Soveltamisohje: Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään. Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä. Tilapäisen muutoksen määritelmä Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti: 1. Työvuorokausi Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. 2. Päivittäisen työajan sijoitus Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa. 39

Työehtosopimus 3. Päivittäinen lepoaika Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia. 4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa. 5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa. Mom. 6. Vuorotyölisät Vuorotyö- iltaja yötyölisät 1.3.2014 Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen: Vuorotyö, ilta- ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14 22) yövuoro (esim. klo 22 06) 115 senttiä/tunti 211 senttiä/tunti Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä. Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Soveltamisohje: Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi. 40

Työehtosopimus Vuorotyölisän ylityökorvaus sisältyy tämän työehtosopimuksen 10 :n 6 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena. Mom. 7. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä: 1. Työajan seuranta Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. Työaikaa koskevat yleiset määräykset 2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. 3. Peseytyminen Peseytymistä varten saa työntekijä, mikäli työn teknillinen laatu ei sitä estä, lopettaa työnsä 5 minuuttia ennen ruokataukoa ja ennen päivittäisen työajan päättymistä. Mainittua 5 minuutin aikaa ei saa väärinkäyttää. 4. Kahvitauko Jos paikallisesti ei muuta sovita, työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivässä, mikäli 10 minuuttia pitempää työnkeskeytystä ei synny. Kun työaika on alle 8 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon. 5. Jaksotyö (periodityö) Työaikalain 7 :n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 :n mukaan. 41

Työehtosopimus 6. Yötyö Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti. Mom. 8. Työaikapankki Työaikapankin käsite ja tarkoitus 1. Käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti. Pöytäkirjamerkintä: Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita. Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. 2. Työaikapankin käyttöönotto Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin Sovittavat asiat 1. keitä sopimus koskee; 2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu; 3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät; 4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella; 5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan; 6. työajan tasoittumisjakson pituus; 7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön. Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai 42