Kuntaobligaatioiden vuosikatsaus 22.10.2009
Pääkirjoitus On kulunut 20 vuotta siitä kun Kuntarahoitus perustettiin. Nykyisen muotonsa Kuntarahoitus Oyj sai Kuntien Asuntoluoton sekä Kuntarahoitus Oy yhdistyessä. Ns. vanha Kuntarahoitus Oy perustettiin välittämään lainoja suomalaisille kunnille ja Kuntien Asuntoluotto puolestaan perustettiin valtion tukeman asuintotuotannon rinnalle kuntien omaksi asuntorahoitusjärjestelmäksi. Niistä ajoista sekä kotimaisten että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintamallit ja koko toimintaympäristö ovat muuttuneet radikaalisti. Kuvaavaa on, että Kuntarahoituksen nykyinen toimitusjohtaja Pekka Averio lähti perustamaan Kuntien Asuntoluottoa kädessään kirjoitusvihko, muutama kynä sekä 25 miljoonaa markkaa osakepääomaa pankkitilillä. Nykyään Kuntarahoitus Oyj on kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi luottolaitokseksi 14 miljardin euron taseellaan. Kuntarahoituksen vuosittainen rahoitustarve ylitti tänä vuonna 5 miljardia euroa. Suomalaisten sijoittajien lisäksi ulkomaiset sijoittajat pitävät Kuntarahoitusta erittäin turvallisena sijoituskohteena. Todisteena tästä on se, että Kuntarahoitus oli jo kesään mennessä turvannut tämän vuoden rahoitustarpeensa. Kuntarahoitus Oyj:n asema suomalaisten kuntien rahoittajana on vahvistunut ja korostunut entisestään nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa, kun kuntasektorin muut rahoittajat ovat poistuneet markkinoilta. Kuntarahoituksen markkinaosuus uusissa antolainoissa on tällä hetkellä lähes 100%. Edellisessä kuntaobligaatiokatsauksessa totesimme, että edessämme olisi luultavasti maailmanlaajuinen hiljaisemman taloudellisen aktiviteetin aikakausi, mutta sen mittakaavaa ja vaikutuksia Suomen taloudelle pystyimme tuolloin vain arvailemaan. Nyt voimme todeta, että sen reaalitaloudelliset vaikutukset myös koti-suomessa ovat huomattavat. Voimme puhua syvästä taantumasta, jonka alullepanija oli kansainvälinen finanssikriisi. Suomen BKT:n kasvu vuoden toisella neljänneksellä oli vuositasolla mitattuna -9,2 prosenttia. Viennin tyrehtyminen näkyy tämän lisäksi myös työllisyysluvuissa. Mediasta saamme lukea päivittäin yritysten tehostamistoimista ja niihin liittyvistä irtisanomisista, joiden myötä työttömyysaste kohosi syyskuussa 8,8 prosenttiin. Kaikista synkistä tilastoista huolimatta ovat kuitenkin pörssikurssit nousseet maailmanlaajuisesti ja orastavaa optimismia on havaittavissa mm. talouselämän luottamusindikaattoreissa. Onko tämä myönteinen kehitys kestävällä pohjalla? Se jää nähtäväksi. Positiivista on, että valtiot ja keskuspankit maailmanlaajuisesti ovat ilmoittaneet talouden elvyttämisen olevan tällä hetkellä etusijalla. Tästä syystä myös Suomen valtiosta tuli Kuntarahoituksen toiseksi suurin osakkeenomistaja kesäkuun lopussa päättyneessä osakeannissa. Valtio haluaa panostaa tukemaansa asuntotuotantoon ja sen myötä parantaa rakennussektorin työllisyystilannetta. Suora osakkeenomistus sektorin suurimpaan rahoittajaan, Kuntarahoitukseen, varmistaa, että varoja on jatkossakin saatavissa vuokratalorakentamiseen. Suomen valtio sijoitti 20 miljoonaa euroa uutta osakepääomaa Kuntarahoitukseen. Talouden taantuma ja valtioiden sekä keskuspankkien elvytystoimet ovat painaneet korot ennätysalas. Kuntaobligaatiosijoittajille tämä on näkynyt alhaisempina kuponkikorkoina ja tuottoina. Vaikka absoluuttinen korkotaso on huomattavasti matalampi kuin vuosi sitten, niin realituotot ovat matalan inflaation tai jopa deflaation ansiosta pysyneet samalla tasolla. Kuntaobligaatioiden suosio turvallisena ja tuottavana sijoituskohteena pysyy vahvana markkinatilanteesta huolimatta. Kuntaobligaatio IX/2009 myynti syyskuussa oli menestys. Saimme 547 kappaletta merkintöjä, joista moni oli uusia asiakkaita ja lainaa myytiin yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Kuntaobligaatioiden kautta on tänä vuonna kerätty uutta varainhankintaa n. 80 miljoonaa euroa, jotka käytetään mm. kuntien peruspalveluiden ylläpitoon, kuntien investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon. Kiitän kaikkia sijoittajiamme Kuntaobligaatioita kohtaan osoittamastanne luottamuksesta ja toivotan mukavaa syksyä. Joakim Holmström rahoituspäällikkö
Obligaatiokatsaus, Kuntaobligaatioiden vuosikatsaus 22.10.2009 Uridashi Japanin Kuntaobligaatio Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, Kuntarahoitus Oyj on yksi maailman suurimmista japanilaisille yksityishenkilöille suunnattujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista. Japanilaiset yksityissijoittajat ovat joutuneet sopeutumaan matalaan korkotasoon jo reilun vuosikymmenen ajan talouselämän rakenneongelmien takia. Lisätuoton toivossa sijoittajat ovat löytäneet sijoituskohteeksi Uridashi-lainat. Uridashit ovat japanilaisille yksityissijoittajille myytäviä joukkovelkakirjalainoja, jotka lasketaan liikkeelle yleensä muissa valuutoissa kuin Japanin jenissä. Sijoittamalla esim. korkeakorkoisten maiden valuuttoihin, kuten Australian dollariin tai Etelä-Afrikan randiin, sijoittajat saavat korkean kuponkikoron sijoittamalleen pääomalle. Japanilaiset sijoittajat ovat valmiita kuulemaan näkemyksiä esim. valuuttojen, korkojen tai osakkeiden kehityksestä, mutta samalla eivät halua ottaa sijoitukselleen luottoriskiä. Tämän takia joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoiksi valitaan usein nollariskiluokkaan kuuluva, AAA-luottoluokituksen omaava ja turvallinen liikkeeseenlaskija kuten Kuntarahoitus. Kasvun takana on Kuntarahoituksen entistä vahvempi mukaantulo Japanin indeksilaina-markkinoille. Kuntarahoitus valitaan liikkeeseenlaskijaksi yhä useampaan Japanin osakemarkkinaa kuvaavaan Nikkei 225 -indeksin kehitykseen sidottuun lainaan joustavuutensa ja erinomaisen luottoluokituksensa johdosta. Uridashi-markkinoita hallitsevat suuret japanilaiset pankit, mutta myös pienillä paikallisilla pankkiiriliikkeillä on kohtalaiset markkinaosuudet. Lainoja myydään pankkien konttoriverkostojen kautta tai jopa ovelta ovelle japanilaisille kotirouville. Kuntarahoitus on tehnyt koko olemassaolonsa ajan yhteistyötä eri kansainvälisten pankkien kanssa, mikä on johtanut siihen, että japanilainenkin sijoittaja on oppinut arvostamaan ja luottamaan suomalaisen kuntakentän riskittömyyteen. Uridashi-markkinat ovat valtavat. Yksinomaan Kuntarahoitus on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä laskenut liikkeelle Uridashi- lainoja lähes 1,4 miljardin euron edestä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on n. 160 %. 3
Kuntaobligaatio, sijoittajien kestosuosikki Kuntarahoituksen Kuntaobligaatiot ovat nyt, reilut 16 vuotta keksimisensä jälkeen, edelleen suosittuja, turvallisia sijoituskohteita. Niihin lainaavat varojaan sekä instituutiot että yksityishenkilöt, jotka arvostavat turvattua pääomaa, tasaista tuottoa ja jälkimarkkinakelpoisuutta. Teksti: Anna-Maija Gruber Samalla kun Kuntarahoituksen kansainvälisen varainhankinnan summat ovat kohonneet ennätykselliselle tasolle, on kotimaisten Kuntaobligaatioiden prosentuaalinen osuus vastaavasti pudonnut. Niinpä niiden suhteellinen merkitys yhtiön varainhankinnalle ei enää yllä alkuaikojen tasolle. Ne ovat silti edelleen merkittävä varainhankinnan lähde ja yksityishenkilöille ainoa tapa kannattaa konkreettisesti Kuntarahoituksen eettisiä sijoituskohteita. Kilpailua paremmalla tuotolla Ensimmäinen Kuntaobligaatio laskettiin liikkeeseen 11.3.1993 ns. vanhan Kuntarahoituksen tuotteena kilpailemaan tuotolla senaikaisten valtionobligaatioiden kanssa. Ensimmäisillä obligaatioilla oli Kuntien eläkevakuutuksen omavelkainen takaus. Kun Kuntien Takauskeskus perustettiin vuonna 1996, takaukset siirtyivät sen hoidettaviksi. Alkuaikoina obligaatioita myytiin yhtiön omassa myyntipisteessä Mannerheimintiellä silloisissa toimitiloissa. Myyntipiste pysyi mukana kuvioissa, vaikka osoitteet vaihtuivat vuosien mittaan ja myynti kasvoi tasaisesti. Alussa kaikki myyntiin liittyvä hoidettiin yhtiössä itse: myynti myyntipisteessä ja puhelimessa, mainokset lehtiin, laskutus, ilmainen säilytys sekä omaisuusluettelot omistajille. Ilmainen arvopaperisäilytys Kuntarahoituksen holvissa oli merkittävä myyntivaltti, samoin ilmainen puhelinlinja ja merkintä ilman kuluja. Vetonaulana oli myös valtionobligaatioita parempi tuotto. Myyntiverkosto laajenee Vähitellen myyntiverkosto laajentui oman toimiston ulkopuolelle. Ensin obligaatioita myivät eräät pankkiiriliikkeet ja muun muassa silloinen Postipankki. Vuoden 1995 alusta palveluverkkoon liittyivät suurimpien kaupunkien rahatoimistot, jotka lunastivat kuponkeja ja maksoivat asiakkaille korot ja pääoman palautukset. Ajan mittaan myynti siirtyi entistä enemmän pankkeihin, ja yhteistyö rahatoimistojen kanssa loppui. Suurta muutosta merkitsi siirtyminen arvoosuustileihin, jolloin holvissa säilytetyt arvopaperit joutuivat pois käytöstä. Vuonna 2000 paletti laajeni uudella tuotteella eli indeksilainoilla. Kuntaobligaatioilla oli tuolloin jo 15 000 sijoittajaa. Summat kasvavat, korot keikkuvat Ensimmäistä 4 vuoden Kuntaobligaatiota myytiin 300 miljoonalla markalla, ja siitä maksettiin hulppea 9,25 %:n kuponkikorko. Vastaaviin korkolukemiin ei ole sittemmin juurikaan päästy. Nykypäivänä summat ovat muutenkin kovin erilaisia. Käynnissä oleva finanssikriisi nosti vuoden 2008 syksyllä lanseeratun Kuntaobligaation suosion huippulukemiin, jolloin tätä 2 vuoden obligaatiota myytiin yhteensä 23,6 miljoonalla eurolla. Sijoittajia veti puoleensa paitsi turvallinen investointi myös 4,30 %:n kuponkikorko. 4
Obligaatiokatsaus, Kuntaobligaatioiden vuosikatsaus 22.10.2009 Nykyinen matala korkotaso on painanut kuponkikorkoja alemmas, noin 2 %:n tietämille ja jopa sen alle. Vähän yli 2 %:n tasolla käytiin myös vuonna 2005. Vuonna 2008 Kuntaobligaatioita myytiin kaikkiaan noin 84 miljoonalla eurolla, mikä koostui 11 liikkeeseenlaskusta. Osa näistä oli ns. private placement -järjestelyjä, osa julkisia suurelle yleisölle myytäviä obligaatioita. Joukkoon mahtui myös muutama indeksilaina. Kaikkiaan Kuntaobligaatioita, indeksilainoja ja private placementejä on laskettu vuosien mittaan liikkeeseen noin 115 kpl. Kuntaobligaation nykypäivää Kuntaobligaatioiden minimimerkintä on tällä hetkellä 1 000 euroa, ja ne ovat arvo-osuusmuotoisia. Kuntarahoituksen institutionaalisille sijoittajille suunnattujen liikkeeseenlaskujen eli private placementien minimimerkintä vaihtelee 50 000 100 000 euroa. Kuntaobligaatioita voi nykyään merkitä Kuntarahoituksen omilla internet-sivuilla, ilmaisessa palvelunumerossa 0800 133 099 sekä lukuisissa yhteistyöpankeissa, joita ovat kaikki suurimmat liikepankit sekä useat säästöpankit ja paikallisosuuspankit. Eettinen sijoittaminen kiinnostaa Teksti: Anna-Maija Gruber Helsinkiläinen Pirkko Koroma on sijoittanut Kuntarahoituksen Kuntaobligaatioihin lähes 2000-luvun alusta lähtien. Vinkki tuli hyvältä ystävältä, ja kohde on osoittautunut odotusten mukaiseksi. Koroma arvostaa erityisesti sitä, että Kuntarahoitukseen sijoitetut varat käytetään eettisiin ja ekologisiin kohteisiin. Sekin miellyttää, että obligaatiot ovat tuotteina selkeitä, helposti ymmärrettäviä ja turvallisia, sijoitusajat lyhyitä ja tuotto selvästi parempaa kuin pankkitilillä. Elämäntapana auttaminen Nyt jo eläkkeellä oleva Koroma teki pitkän päivätyön Invalidiliiton vaikeavammaisten kuntoutuskeskuksessa, viimeksi fysioterapiaosaston esimiehenä. Lähinnä hänen sydäntään oli selkäydinvammaisten ja polion sairastaneiden kuntouttaminen. Vuosikymmeniä jatkunut vaikeavammaisten kuntoutustyö opetti katsomaan asioita vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneiden lähimmäisten kannalta. Tämä tausta varmaan selittää osittain sen, että arvostan erityisen paljon eettistä sijoittamista, joka panostaa sairaaloiden, hoitokotien ja palveluasuntojen rakentamiseen, hän miettii. Helsinkiläinen Pirkko Koroma arvostaa eettistä sijoittamista, joka panostaa sairaaloiden, hoitokotien ja palveluasuntojen rakentamiseen. (Kuva: Jarmo Teinilä) 5
Eläkkeelle siirtyminenkään ei vapauttanut häntä vammaistyöstä, sillä muutaman vuoden päästä todettu aviomiehen vakava sairaus teki Koromasta omaishoitajan ja erilaisten hoivapalvelujen käyttäjän vuosikausiksi. Tästäkin syystä arvostan sitä, että sijoitukseni käytetään lähellä, kotimaisiin kohteisiin ja tarpeisiin. Näin auttajan ja saajan välille syntyy eräänlainen suhde, hän kuvailee. Kunta on ajatuksena sitä paitsi jollain lailla lähempänä ihmistä kuin valtio, josta on tullut abstrakti ja pienelle ihmisille jotenkin etäinen käsite, pohtii Koroma, joka pitää kotikaupunkiaan Helsinkiä suuressa arvossa. Turvallista tuottoa Minun ikäpolveni ei ole tottunut pelaamaan rahalla. Kaikki mikä on käytössä tai säästössä, on kovalla työllä hankittua, joten sitä ei halua turhaan riskeerata. Ja osoittaahan nykyinen talouskriisikin sen, että selkeät, turvalliset sijoituskohteet ovat arvokkaampia ja luotettavampia kuin monimutkaiset, suurta tuottoa lupaavat mutta epäselvät kohteet, hän kuvailee ajattelutapaansa. On mukava tietää, että pääoma on Kuntaobligaatioissa turvattu. Niistä tuleva tuotto on työeläkkeen saajalle todella tervetullut lisä. Kun johonkin Kuntaobligaatioon sijoitettu pääoma vapautuu, Koroma sijoittaa sen usein uuteen vastaavaan kohteeseen. Mieluisia ovat lyhytaikaiset, muutaman vuoden mittaiset sijoitukset, joissa pääoma on nopeasti uudelleen käytettävissä, jos tarvetta ilmenee. Ja tuotolla saa mukavasti kustannettua rakkaita harrastuksia, kuten yksinlaulutunteja, jumppaa ja matkustamista, sekä rakkaiden tyttärien ja lastenlasten juhlia ja merkkipäiviä. Eikä lisäraha ole haitaksi myöskään silloin, kun maksettavaksi osuu tavallista isompi lääkärilasku. Positiivista on sekin, että äkillisen rahantarpeen yllättäessä Kuntaobligaatiot ovat helposti vaihdettavissa rahaksi, hän kiittelee. Nooa arvostaa turvallisia sijoitustuotteita Teksti: Anna-Maija Gruber Säästöpankkiryhmään kuuluvan Nooa Säästöpankin noin 500 miljoonan euron taseesta viidesosa kertyy sijoitustoiminnasta. Tästä noin 100 miljoonan euron salkusta keskimäärin muutama miljoona on Kuntarahoituksen sijoitustuotteita, kuten obligaatioita ja korkorakenteita. Nooa Säästöpankki eroaa tyypillisestä pankista siinä mielessä, että se sijoittaa varojaan omissa nimissään eikä harjoita sitä asiakasliiketoimintana. Ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa ylimääräinen likviditeetti mahdollisimman turvallisesti, kertoo funding-päällikkö Kirsi Virtanen. Kuntarahoitus on ollut Nooa Säästöpankin yhteistyökumppani sen kuusi vuotta sitten tapahtuneesta perustamisesta lähtien. Yhteistyö on vain lisääntynyt vuosien mittaan, kertoo Virtanen, jolla itsellään on ollut bisnesyhteyksiä Kuntarahoitukseen jo yli kymmenen vuoden ajalta. 6
Obligaatiokatsaus, Kuntaobligaatioiden vuosikatsaus 22.10.2009 Tehokkaasti, turvallisesti ja tuottavasti Sijoituskohteita valitessa Nooassa tarkastellaan aina sitä, millainen sijoitustuote on tarjolla ja mihin hintaan. Varovaista sijoituspolitiikkaa noudattavan pankin kohdalla arvioinnin kohteena ovat toisaalta sijoituksen riskitaso ja toisaalta tuottotaso. Mukana arvioinnissa on aina vakavaraisuusnäkökulma, korostaa Virtanen, joka pitää yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa mutkattomana, kun liikkeeseenlaskija on tuttu ja turvallinen. Näin ei tarvitse pohtia taustoja vaan voi keskittyä pelkkään sijoitustuotteen struktuuriin. Kuntarahoituksen nollariskiluokka on mukava lisäplussa. Vaikka yksistään ratingiin ei meillä tuijoteta, ennestään tunnettu luotettava vastapuoli valitaan herkästi. Nooa on sijoittanut varojaan sekä erilaisiin korkorakenteisiin että kiinteäkorkoisiin obligaatioihin. Käytössä oli esimerkiksi viime syksynä myös alle vuoden mittaisiin sijoituksiin soveltuvia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia eli KVS:iä. Virtanen arvostaa myös Kuntarahoituksen innovatiivisia uusia tuotteita, kuten korkostruktuureja. Tärkeä valintaperuste on sijoitustuotteiden jälkimarkkinakelpoisuus, jolla varmistetaan niiden realisointi tarvittaessa. Munat eri koreihin Nooan rahamarkkinoihin painottuvan sijoitustoiminnan kohteet valikoituvat pankin itse määräämien limiittien rajoissa, jotka määrittelevät sijoituskohteet esimerkiksi omaisuusluokittain ja vastapuolittain. Niinpä Kuntarahoitukseen tehtävien sijoitusten määrällä on katto. Niiden rajoissa on sitten vapaus toimia, kertoo Virtanen. Tavoitteena on hajauttaa sijoitukset tarkoituksenmukaisesti. Korissa ei saa olla yllättäviä riskejä. Kuntarahoituksen julkisesti liikkeeseen laskemia Kuntaobligaatioita vuoden 2009 aikana LAINA KORKO LAINA-AIKA Kuntaobligaatio I/2009 2,60 % 3 V Kuntaobligaatio VI/2009 2,25 % 3 V Kuntaobligaatio VIII/2009 2,40 % 4 V Kuntaobligaatio IX/2009 2,20 % 3 V Kuntarahoituksen julkisesti liikkeeseenlaskettujen indeksiobligaatioiden jälkimarkkinahinnat per 19.10.2009 Hinta Hyödykeobligaatio 140,6 % Kehittyvät markkinat Turva 110,0 % Kehittyvät markkinat Vipu 116,8 % Osakeindeksiobligaatio NEXT 11 89,3 % Suomi Laatuyhtiöt Sarja 1 108,9 % Suomi Laatuyhtiöt Sarja 2 102,8 % Täyskäännös osakeindeksiobligaatio 95,0 % Yhdentyvä Eurooppa 108,5 % Nooa Säästöpankin funding-päälliköllä Kirsi Virtasella on pitkä kokemus yhteistyöstä Kuntarahoituksen kanssa. (Kuva: Jarmo Teinilä) 7
KUNTARAHOITUS Oyj Kuntarahoitus Oyj on kuntien omistama Suomen kolmanneksi suurin luottolaitos. Yhtiön tavoitteena on varmistaa kuntasektorille edulliset rahoituspalvelut, toimia tehokkaasti ja kasvaa kannattavasti. Kuntarahoituksen kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen AAA - sama kuin Suomen valtiolla. Antinkatu 3 C PL 744 00101 Helsinki Puh. 0800 133 099 Faksi 09 6803 5669 www.kuntaobligaatio.fi www.kuntarahoitus.fi