Lukijalle. Keva. www.keva.fi. Omat eläketietosi -palvelu www.elaketietosi.fi

Kunnallinen eläkeopas 2016

3 Keva www.keva.fi Omat eläketietosi -palvelu www.elaketietosi.fi Postiosoite PL 425, 00101 Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43, 00100 Helsinki Vaihde p. 020 614 21 Eläkeneuvonta p. 020 614 2837 Työnantaja-asiakkaiden neuvonta p. 020 614 2438 Sähköposti etunimi.sukunimi@keva.fi Lukijalle KuEL eli kunnallinen eläkelaki koskee valtaosaa kuntien ja muiden Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevista viranhaltijoista ja työntekijöistä. Tämä opas on tarkoi tettu heidän eläkeasioitaan kunnissa hoitavien eläkeasiamiesten ja muiden viranhaltijoiden, työpaikkojen luottamusmiesten, Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan ja muiden eläke neuvontaa antavien käyttöön. Oppaassa selostetaan KuEL:n mukaisen eläketurvan sisältö pääpiirteissään sellaisena kuin se on voimassa 1.1.2016. Sananmukaisten määräysten löytämiseksi on viitattu Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL mom) ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolakiin (KuEL Vpl...... mom). Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on samanlainen eläketurva palvelussuhteen laadusta riippumatta. Näistä käytetään oppaassa yhteistä nimitystä työntekijä. Kevan jäsenyhteisöistä käytetään yleisnimitystä kunta. Keva huolehtii myös eräiden muiden lakien perusteella myönnettävien eläkkeiden myöntämisestä ja maksamisesta. Lomake- ja esitetilaukset www.keva.fi/julkaisut Lisää yhteystietoja www.keva.fi/yhteystiedot Asiakaskäyttöä, henkilöstökoulutusta ja muita vastaavia tarpeita varten Keva julkaisee suppeampia esitteitä ja tiedotteita. Esitteitä voi tulostaa ja tilata Kevan verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi/julkaisut. Verkkosivuilla on lisäksi useita julkaisuja työssä jatkamisesta sekä Kevan julkaisemia yleiskirjeitä, tiedotteita ym. ajankohtaista tietoa. Eläkeoppaan ja esitteiden sisältöä koskevat huomautukset ja toivomukset pyydetään osoittamaan Kevan viestintään.

4 5 Sisällys 6 Kokonaiseläketurva 6 Työeläkelait 6 Ns. viimeisen laitoksen periaate 6 Työeläkeneuvonta 7 Kunnallinen eläkejärjestelmä 7 Kunnallinen eläkelaki 8 Keva 8 Ketä KuEL koskee 8 Ala- ja yläikäraja 9 Ketä KuEL ei koske 9 Valtion eläkejärjestelmä 10 Itsenäiset yrittäjät 10 Eläkkeet ja muut etuudet 11 Kunnalliset eläkkeet lyhyesti 12 Vanhuuseläke 12 Eläkkeelle kunnan palveluksesta 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 31.12.2004 saakka 13 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 1.1.2005 alkaen 13 Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin 14 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate 14 Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen 14 Vanhuuseläkkeen alkaminen 15 Työnteko eläkkeellä ollessa 15 Vanhuuseläkkeen määrä 15 Eläkkeessä huomioon otettava palvelus 31.12.2004 saakka 15 Kunnallinen palvelus 15 1. Ikäraja 23 vuotta 15 2. Riittävä ansio tai työaika 16 3. Palvelussuhteen kesto 16 Kunnallinen LEL-palvelu 17 Perhehoitajat 17 Omaishoitajat 17 Kunnalliset luottamushenkilöt 17 Palvelussuhteen keskeytykset ajalla 1.1.1996 31.12.2004 18 Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella 19 Eläkkeelläoloaika 19 Eläkkeen karttuminen 31.12.2004 saakka 19 Ennen 1.1.1993 alkaneet palvelussuhteet 19 1.1.1993 ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet 20 Eläkepalkka 31.12.2004 saakka 20 Mitä eläkepalkkaan sisältyy 20 Mitä eläkepalkkaan ei sisälly 21 Pohjavapaakirja 21 Vapaakirjauttaminen 31.12.1994 ja 31.12.2004 22 Tekninen katkaisu 23 Työeläkelisä 24 TEL-indeksit vuosina 1962 2004 24 Eläkkeen karttuminen 1.1.2005 lähtien 25 Eläke jokaisen vuoden ansioista 26 Eläkkeelläoloaika 26 Palkkakerroin 26 Eläkettä palkattomilta jaksoilta 28 Eläkettä lapsenhoito- ja opiskeluajalta 28 Eläkkeen enimmäismäärä 29 Muut eläkkeet ja korvaukset 29 Muut työntekijälle 31.12.2004 mennessä karttuneet työeläkkeet 30 Muut eläkkeet ja korvaukset 1.1.2005 lukien 30 Enimmäismäärän laskeminen uudelleen 30 Elinaikakerroin 31 Esimerkkejä eläkkeen määräytymisestä 34 Varhennettu vanhuuseläke 34 Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä 34 Osa-aikaeläke 34 Osa-aikaeläkkeen saamisen ehdot 35 Osa-aikaeläkkeen määrä 36 Osa-aikaeläkeläisen ansiot 36 Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle 37 Ammatillinen kuntoutus 37 Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset 37 Kuntoutushakemus 37 Kuntoutussuunnitelma 38 Kuntoutusmuodot 38 Kuntoutusetuudet 38 Kuntoutusraha 38 Osakuntoutusraha 38 Kuntoutuskorotus 38 Kuntoutusavustus 39 Kuntoutuskustannukset 39 Ammatillista kuntoutusta koskevat päätökset 39 Muutoksenhaku 39 Työkyvyttömyyseläkkeet 39 Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 39 Ammattikohtainen työkyvyttömyys ja ns. yleinen työkyvyttömyys 40 Työkyvyttömyyden pitkäaikaisuus 40 Työkyvyttömyyseläke 40 Kuntoutustuki 40 Osatyökyvyttömyyseläke 41 Työskentely eläkkeellä ollessa 41 Työkyvyttömyysasian käsittely eläkelaitoksissa 42 Työkyvyttömyyseläkkeen määrä 43 Eläkkeelläoloaika 43 Työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä 43 Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä 43 Elinaikakerroin 43 Kertakorotus 43 Myönnetyn eläkkeen indeksitarkistus 44 Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen 44 Perhe-eläke 44 Edunsaajat 44 Leski 44 Lapsi 45 Perhe-eläkkeen määrä 45 Leskeneläkkeen vähentäminen 46 Leskeneläkkeen vähennyksen peruste 46 Vähennyksen peruste, kun leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäistä kertaa 1.1.2010 tai sen jälkeen 47 Vähennyksen peruste, kun edunjättäjä on kuollut ennen vuotta 2010 47 Perhe-eläkkeen alkaminen ja lakkaaminen 48 Taloudellinen tuki 48 Ketä taloudellinen tuki koskee 48 Edunsaajat 50 Korvauksen määrä 50 Taloudellisen tuen hakeminen 50 KuEL-eläkkeen hakeminen 50 Sähköinen hakeminen 51 Lomakkeella hakeminen 51 Eläkehakemuksen liitteet 51 Milloin hakemus on syytä tehdä 52 Muiden eläkkeiden hakeminen 53 Eläkkeen maksaminen ja verotus 53 Kunnan eläkkeet 53 Valtion eläkkeet 53 Kirkon eläkkeet 53 Kelan toimisuhde-eläkkeet 53 Eläkkeen maksuyhteystiedot 53 Eläkkeen ensimmäisen erän maksaminen 53 Viivästyskorotuksen maksaminen 54 Eläkkeen maksaminen ulkomaille 54 Eläkkeen verotus 54 Henkilökohtainen ennakonpidätystieto eläkkeelle 55 Eläkkeeltä puuttuu henkilökohtainen ennakonpidätystieto 55 Eläkkeen maksaminen kertasuorituksena 55 Ulkomailla pysyvästi asuvan eläkkeensaajan eläkkeen verotus 55 Eläkkeensaajalle vuosittain selvitys maksetusta eläkkeestä 56 Eläkepäätöksen muuttaminen 56 Valittaminen 56 Kevan päätöksestä valittaminen 56 Valitusaika 57 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä valittaminen 57 Eläkepäätöksen oikaiseminen 57 Muut päätökset ja palvelut 58 Ennakkopäätös 58 Työeläkeote 58 KuEL-eläkemaksut 59 Palkkaperusteinen maksu 59 Eläkemenoperusteinen maksu 59 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 60 Aakkosellinen hakemisto 61 Hyödyllisiä linkkejä

6 7 Kokonaiseläketurva Kaikilla palkansaajilla ja yrittäjillä on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläke turva. Sitä täydentää kansaneläke. Työssä olleen henkilön kokonaiseläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä tai työ- ja kansaneläkkeestä. Työeläkelakien piiriin kuuluvat lähes kaikki ansiotyötä tekevät henkilöt. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on omat työeläkelakinsa. Työeläkejärjestelmän rinnalla toimii kansaneläkejärjestelmä, joka takaa vähimmäistoimeentulon sellaiselle henkilölle, joka ei ole lainkaan tehnyt ansiotyötä tai jonka työeläke on jäänyt vähäiseksi. Eläkemuodot ovat eri järjestelmissä samankaltaiset. Sekä työeläkkeisiin että kansaneläkkeeseen sisältyy turva vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Mikäli työntekijä on Suomen lisäksi työskennellyt tai asunut jossakin ETA-sopimukseen liittyneessä maassa tai Euroopan Unionin jäsenmaassa tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella tai EU:lla on sosiaaliturvasopimus, saattaa työntekijän kokonaiseläketurvaan sisältyä eläkettä myös näiltä ajoilta. ETA-sopimukseen tai Euroopan Unioniin ovat liittyneet seuraavat maat: Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, Islanti, Itävalta, Liechtenstein, Norja, Romania, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros. Sosiaaliturvasopimus Suomella tai EU:lla on Australian, Yhdysvaltojen, Israelin, Kanadan, Chilen, Sveitsin ja Intian kanssa. Suomen ja Etelä-Korean välinen sosiaaliturvasopimus tullee voimaan vuoden 2016 aikana. Eläkelaki KuEL Kunnallinen eläkelaki VaEL Valtion eläkelaki KiEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki TyEL Työntekijän eläkelaki YEL Yrittäjän eläkelaki MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki MEL Merimieseläkelaki Lain piiriin kuuluvat Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevat (poikkeuksin) Valtion palveluksessa olevat Ev.lut. kirkon ja sen seurakuntien palveluksessa olevat Yksityisten työnantajien palveluksessa olevat Yrittäjät Maatalouden harjoittajat, poronhoitajat ja kalastajat Eläkelaissa tarkoitettua työtä ulkomaan liikenteessä tekevät henkilöt Työeläkelait Sivulla 7 on lueteltu tärkeimmät työeläkelait ja luonnehdittu niiden piiriin kuuluvia työntekijöitä sen mukaan, millaisen työnantajan palveluksessa henkilö on. Huom! Kunnallinen eläkelaki, valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki yhdistyvät 1.1.2017 alkaen Julkisen alan eläkelaiksi. Ns. viimeisen laitoksen periaate Kunnan, valtion, yksityisen sektorin, ev.lut. kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläkejärjestelmissä noudatetaan ns. viimeisen laitoksen periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on viimeksi kuulunut, antaa päätösyhdistelmän kaikista em. järjestelmien mukaisista eläkkeistä ja myös maksaa ne. Keva toimii kuitenkin viimeisenä laitoksena myös silloin, kun työntekijä jää eläkkeelle valtion, ev.lut.kirkon tai Kansaneläkelaitoksen palveluksesta. Työeläkeneuvonta Työeläkelaitoksista saa tietoa niiden hoitamista eläkkeistä. Työeläkettä koskevissa asioissa saa lisäksi neuvoja Eläketurvakeskuksesta, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista ja vakuutusyhtiöistä. Niistä saa myös esitteitä ja hakemuslomakkeita sekä apua eläkehakemuksen täyttämisessä. Työeläketietoa löytyy myös www.tyoelake.fi -palvelusta. Kunnallinen eläkejärjestelmä Kunnallinen eläkelaki Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL) tuli voimaan 1.5.1964. Yksityiskohtaiset säännökset eläke-eduista sisältyivät Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntöön (KES). Ennen lain ja eläkesäännön voimaantuloa kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkeedut määräytyivät kuntien omien eläkesääntöjen mukaan. Sekä KVTEL että KES on kumottu ja niiden sisältämät määräykset on siirretty Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) ja Kunnallisen eläke lain voimaanpanolakiin (KuEL VpL), jotka tulivat voimaan 1.8.2003. Lain sisältämät määräykset ja eläke-edut ovat samat sekä viranhaltijoille että työntekijöille. Vuodesta 2017 alkaen kuntatyöntekijöiden eläketurvasta säädetään julkisen alan eläkelaissa.

8 9 Keva Keva on KuEL:ssa tarkoitettu kunnallinen eläkelaitos, joka myöntää ja maksaa KuEL:n mukaiset eläkkeet. Kunnalliset työnantajat ovat Kevan jäsenyhteisöjä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat jäsenyhteisöjä suoraan lain perusteella. Lisäksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä sellaisia yhdistyksiä, joiden jäseninä on vain kuntia tai muita Kevan jäsenyhteisöjä ja sellaisia osakeyhtiöitä, joiden kaikki osakkeet ovat Kevan jäsenyhteisöjen omistuksessa. Myös sellaiset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa Kevan jäsenyhteisöillä on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi. Kunnallisen eläkelain mukaiset eläkkeet kustannetaan jäsenyhteisöiltä ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla ja Kevan muilla tuloilla. Tällaisia muita tuloja ovat mm. Kevan eläkevastuurahaston sijoitustoiminnasta saatavat tuotot. Keva myöntää ja maksaa myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (KiEL) ja valtion eläkelain (VaEL) mukaiset eläkkeet sekä Kelan toimisuhde-eläkkeet. Ketä KuEL koskee (KuEL 3 ) KuEL:n piiriin kuuluu Kevan jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö, joka ei kuulu jonkun muun työeläkelain piiriin (ks. s. 9). Lisäksi KuEL:n piiriin kuuluu perhehoitaja (1.7.1992 lähtien), joka antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitajan on tehtävä kunnan kanssa perhehoitajalain 1 :n mukainen toimeksiantosopimus. KuEL koskee myös henkilöä (1.7.1993 lähtien), joka saa omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaista hoitopalkkiota ja joka on tehnyt kunnan kanssa em. lain 8 :n mukaisen hoito sopimuksen (31.12.2005 saakka sosiaalihuoltolain 27 :n mukaan). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen avulla. Myös muu kuin yllä mainittu henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa konsultti- tai toimeksi antosopimuksen, kuuluu KuEL:n piiriin, mikäli hän ei toimi yrittäjänä. Kunnalliset luottamushenkilöt ovat kuuluneet KuEL:n mukaisen eläketurvan piiriin 1.1.1993 lukien. Eläkettä karttuu ansionmenetyskorvauksista ja erillisistä määräajalta maksetuista palkkioista. Eläkettä ei kartu kokouspalkkioista. Ala- ja yläikäraja (KuEL 5 ) 1.1.2005 lähtien työntekijä kuuluu KuEL:n piiriin 18 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. KuEL koskee työntekijää sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta. Ketä KuEL ei koske Osa kunnallisessa palvelussuhteessa olevista työntekijöistä jää KuEL:n ulkopuolelle: Valtion eläkejärjestelmä Kuntien palveluksessa olevat peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajat, rehtorit sekä eräät muut valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät vuodesta 1999 lähtien asteittain KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on 1.1.1999 kuulunut valtion eläkelain piiriin, pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin kyseinen palvelussuhde jatkuu. Kun 1.1.1999 voimassa ollut palvelussuhde päättyy ja jos alkaa uusi kunnallinen palvelussuhde, työntekijä kuuluu edelleen valtion eläkejärjestelmään, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hän toimii pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisissa opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävissä. Jos sen sijaan tehtävistä vähintään puolet on muita kuin em. tehtäviä, esim. ammatilliseen opetukseen kuuluvia, 1.1.1999 ja sen jälkeen alkanut palvelussuhde kuuluu KuEL:n piiriin. Vuonna 1970 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka on tullut 1.1.1999 tai sen jälkeen uuteen kunnalliseen palvelussuhteeseen perusopetuslain tai lukiolain mukaiseen opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on tullut 1.1.1999 tai sen jälkeen muuhun kuin opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin iästä riippumatta. Esiopetusta koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.8.2000, esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Henkilö, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen 1.8.2000 ja jonka palvelussuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti, pysyy KuEL:n piirissä, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat pääosin esiopetustehtäviksi. Vastaavasti, jos henkilö on 1.8.2000 kuulunut VaEL:n piiriin, hän pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin hänen palvelussuhteensa jatkuu yhden jaksoisesti. Kun esiopettajan tehtävään otetaan uusi työntekijä, hän tulee VaEL:n piiriin, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hänen tehtävänsä ovat pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisia opetustehtäviä. Jos sen sijaan vähintään puolet tehtävistä on muuta kuin edellä mainittujen lakien mukaisia tehtäviä, työntekijä tulee KuEL:n piiriin. Silloin kun esiopetustehtäviin tuleva uusi työntekijä on syntynyt vuonna 1970 tai sen jälkeen, hän kuuluu aina KuEL:n piiriin. Määrättyjen kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion ja yksityisten laitosten sekä eräiden valtion haltuun siirrettyjen kunnallisten laitosten henkilökunnan eläke-edut on järjestetty erityislaeilla. Niiden mukaan siirtymävaiheessa palveluksessa olevat ovat saaneet valita eläketurvansa joko VaEL:n tai KuEL:n mukaan. Eläkkeen myöntää Keva.

10 11 Valintaoikeus on koskenut kansanterveyslain voimaan tullessa palveluksessa olleita (silloisia) kunnan terveyssisaria ja kätilöitä (kansanterveyslain voimaanpanolaki 67/1972) kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion huoltolaitosten (laki 1060/1975) henkilökuntaa eräiden kunnalliseen omistukseen siirtyneiden yksityisten laitosten henkilökuntaa (laki 988/1975) kuntainliiton omistukseen luovutetun Etelä-Hämeen keskusammattikoulun henkilökuntaa (laki 18/1972) kansanterveyslaitoksen aluelaitosten henkilökuntaa (laki 1142/1983) Helsingin kaupungille luovutetun Kätilöopiston sairaalan henkilökuntaa (laki 1057/1985) valtion haltuun siirrettyjen maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupunkien ulosottolaitosten henkilökuntaa (laki 344/1976) valtion palvelukseen siirrettyjen lakkautettujen kaupunginvankiloiden henkilökuntaa (laki 346/1976) valtion haltuun siirrettyjen raastuvanoikeuksien ja kaupungin syyttäjälaitosten henkilökuntaa (laki 353/1976). Itsenäiset yrittäjät Itsenäisenä yrittäjänä kunnan töissä olevien henkilöiden on hankittava itselleen YEL:n mukainen eläkevakuutus ja palveluksessaan oleville työntekijöille TyEL-vakuutus. Pääsääntö on se, että jos henkilö tekee ansiotyötä, mutta ei ole työ- tai virkasuhteessa, hänen on otettava itselleen yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus. Eläketurvan järjestämiseen liittyvät asiat tulisi selvittää aina jo siinä vaiheessa, kun sopimusta työn tekemisestä tehdään. Suositeltavaa on tehdä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi, onko kyseessä työsuhde sekä se, kenelle eläketurvan järjestäminen kuuluu. Asianomaisen tulee selvittää Eläketurvakeskuksesta, onko hän velvollinen järjestämään itselleen työeläketurvan (esim. erilaiset tukihenkilöt, konsultit). Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi sairauden, vian tai vamman vuoksi, hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Perheenhuoltajan kuollessa voidaan hänen omaisilleen maksaa perhe-eläkettä. Samoin heille voidaan maksaa taloudelliseksi tueksi kutsuttu ryhmähenkivakuutusta vastaava kertakorvaus. Kunnalliset eläkkeet lyhyesti Alla olevassa taulukossa esitetään kuntien työntekijöillä olevat eläkkeelle siirtymisen vaihtoehdot ja kunkin eläkkeen saamisen perusehdot 1.1.2015 lukien. Eläkelaji Ennen 1.1.1993 alkaneet palv.suhteet Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke* Osa-aikaeläke* 63 68 vuoden ikä tai alempi ammatillinen eläkeikä Oma valinta ja ikä vähint. 3 v alle henk.koht.eläkeiän Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähint. 61 vuoden ikä 31.12.1992 jälkeen alkaneet palv.suhteet 63 68 vuoden ikä Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Osatyökyvyttömyyseläke Osittainen työkyvyttömyys Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähint 61 vuoden ikä Osittainen työkyvyttömyys Perhe-eläke Työntekijän kuolema Työntekijän kuolema *) Poistuu 1.1.2017 Eläkkeet ja muut etuudet KuEL:n piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada iän perusteella myönnettävä vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke. Oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen koskee vain määrättyjä työntekijöitä. Ikääntynyt työntekijä voi siirtyessään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön saada osa-aikaeläkkeen. Eläkelaitos voi kustantaa kuntoutusta henkilölle, joka on tullut työkyvyttömäksi ammattiinsa tai vielä työssä olevalle, jota työkyvyn menetys on uhkaamassa.

12 13 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle voi jäädä aina kuukauden 1. päivänä, 63 68 vuoden iässä. Jos työntekijä on valinnut van han ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, jossa vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle tässä alemmassa iässä. (KuEL 11 1 mom, KuEL:n voim. tulosäännös 27 mom.) Eläkkeelle kunnan palveluksesta Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on ollut henkilökohtainen, 63 65 vuoden välille laskettu vanhuuseläkeikä. Henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään liittyy oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen, joka on 1 6 % eläkepalkasta. Ennen vuotta 1995 palvellulta ajalta on karttunut peruseläkettä 2,0 % palvelusvuotta kohti ja lisäeläkettä 0,2 % palvelusvuotta kohti. Lisä eläkeosuus säilyy vain siinä tapauksessa, että työntekijä jatkaa kuntatyössä henkilökohtaiseen eläkeikään asti tai sen yli ja että kuntapalvelu on ollut yhdenjaksoista. (KuEL:n voim.tulo säännös 19 mom.) Jos jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, eläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää siten, että peruseläkkeen karttumisprosentti ajalta ennen vuotta 1995 on 2,0:n sijaan 1,8 eikä lisäeläkeoikeutta ole lainkaan. Eläke on siis pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työnteko olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. (Nämä säännökset eivät koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.) (KuEL:n voim.tulosäännös 17 mom.) Vanhuuseläkeikään on tulossa muutoksia 1.1.2017. Yhdenjaksoinen palvelussuhde (KuEL:n voim.tulosäännös 26 mom.) Jotta ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläkeosuus säilyy, edellytetään, että kunnallinen palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään saakka. Yhdenjaksoisuuden täyttyminen tutkitaan erikseen 31.12.2004 saakka ja 1.1.2005 lähtien. Yhdenjaksoinen palvelussuhde 31.12.2004 saakka Jos kunnallinen palvelu on alkanut ennen vuotta 1993, sen on pitänyt jatkua yhdenjaksoisesti ajalla 31.12.1992 31.12.2004. Jos palvelussuhde on ollut välillä poikki, katko on saanut olla enintään yhden kuukauden mittainen. Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde ennen ja jälkeen katkon on ollut vähintään kuuden kuukauden mittainen. Esimerkiksi jos kunnallinen palvelussuhde on päättynyt 15.1.2000, seuraavan palvelussuhteen on pitänyt alkaa viimeistään 16.2.2000 (katkon pituus on siis 16.1. 15.2.). Palvelussuhteen katkolla tarkoitetaan esim. tilannetta, jossa työnantaja vaihtuu. Palvelussuhteen keskeytys kuten esim. virkavapaus, äitiysloma tms. ei katkaise palvelussuhdetta, jos työntekijä on palannut keskeytyksen jälkeen työhön (ks. s. 17). Yhdenjaksoinen palvelussuhde 1.1.2005 alkaen 1.1.2005 lähtien kuntapalvelu katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos kuntatyöstä saatu ansio yltää jokaisena kalenterivuonna ennen eläketapahtumavuotta vähimmäismäärään, joka vuonna 2016 on 8 238 euroa. Mikäli vähimmäisansioraja ei kaikkina vuosina täyty, eläke-edut kuitenkin säilyvät, jos henkilöllä on kunnallinen työ- tai virkasuhde voimassa koko ajan aina eläkeiän täyttämiseen saakka. Esimerkki Työntekijän henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuonna 2017 ja hän haluaa pitää vuorotteluvapaata ennen sitä. Jos hän pitää vuorotteluvapaata vuonna 2016 niin pitkään, että ko. vuoden vähimmäisansioraja ei täyty, hän säilyttää eläke-etunsa, kunhan hän on kunnallisessa virka- tai työsuhteessa henkilökohtaisen eläkeikänsä täyttymiseen saakka. Eläkeiän täyttämisvuonna (2017) ei ole vähimmäisansiorajaa. Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin Jos henkilön kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä, kuntapalvelun perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen saa täytettyään 63 vuotta. Jos eläkettä on karttunut ennen vuotta 1995, se osa eläkkeestä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää (ks. s. 12: Eläkkeelle kunnan palveluksesta). Muuntamattomana kunnallisen eläkkeen saa täytettyään 65 vuotta. (Tämä säännös ei koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.) Esimerkki Kun jokin kunnan toiminto yksityistetään ja työntekijä siirtyy kunnallisesta eläkejärjestelmästä yksityiseen eläkejärjestelmään, työntekijä menettää kokonaan ennen vuotta 1995 karttuneen lisäeläkeosuuden. Jos hän jää yksityisen palveluksesta vanhuuseläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja hakee samalla myös kunta eläkkeensä, ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke muunnetaan 63 vuoden ikää vastaavaksi.

14 15 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate Työntekijä voi saada KuEL-eläkkeen, jossa lisäeläkeosuus on mukana, vaikka kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä. Edellytys on, että hänellä on valtion tai jonkun muun julkisen sektorin eläkejärjestelmästä oikeus sellaiseen eläkkeeseen, jossa on ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkettä. (KuEL 12 1 mom.) Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen (esim. valtion haltuun siirretty oikeusaputoimen henkilöstö) Kun työntekijä siirtyy kunnan palveluksesta valtion palvelukseen samalla, kun jokin kunnan toiminto on siirretty valtion hoidettavaksi, hän säilyttää kunnalliseen palveluun perustuvan eläketurvan sellaisena, kuin se olisi ollut, jos hän olisi jatkanut kunnan palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Edellytyksenä on, että valtion palvelu jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka (KuEL:n voim.tulosäännös 20 mom.) Henkilökohtainen vanhuuseläke ikä säilyy samana mikä se olisi ollut kunnan palveluksessa ollessa, ja siinä iässä hän saa sekä kunnan että valtion eläkkeen. Samoin jos työntekijä siirtyy valtion palveluksesta kunnan palvelukseen samalla, kun valtion toiminto siirretään kunnalle, valtion palveluun perustuva lisäeläke säilyy, mikäli työntekijä jatkaa kunnallisessa palveluksessa yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Työnteko eläkkeellä ollessa Vanhuuseläkkeellä ollessa saadut työansiot eivät vaikuta jo myönnetyn eläkkeen määrään. Eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu lisää eläkettä, jos eläkkeensaaja on alle 68-vuotias. Jos maksussa oleva vanhuuseläke on myönnetty kunnallisen palvelun perusteella ja jos eläkkeen aikainen työ on myös kunnan palveluksessa, eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuneen uuden eläkkeen saa täytettyään 68 vuotta. Jos vanhuus eläke on myönnetty muun kuin kunnallisen palvelun perusteella ja eläkkeen aikainen työ on kunnan palveluksessa, siitä karttuneen uuden eläkkeen saa kun työ päättyy (aikaisintaan kuitenkin 63 vuoden iässä). (KuEL 11 3 mom.) Vanhuuseläkkeen määrä KuEL-eläke lasketaan erikseen 31.12.2004 saakka palvellulta ajalta ja sen jälkeisistä kunnallisista palvelussuhteista. 31.12.2004 saakka karttuneen eläkkeen määrään vaikuttavat: eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan pituus (ks. alla) eläkkeen karttumisnopeus (s. 19) eläkepalkka eli palvelussuhteista saadut ansiot (s. 20) eläkkeiden tai eläkkeen enimmäismäärän rajoittaminen (s. 28). 1.1.2005 lukien eläkkeen määrään vaikuttavat kunakin vuonna saadut KuEL:n alaiset ansiot ja karttumisprosentti. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu myös sosiaalietuuksista. Esimerkki Kun valtion omistuksessa ollut ammattioppilaitos on kunnallistettu ja opettaja on samalla siirtynyt valtion eläkejärjestelmästä kunnalliseen järjestelmään, hän säilyttää VaEL:n mukaisen eläketurvansa sellaisena, kuin se olisi ollut, jos valtion palvelu olisi jatkunut eläkkeelle siirtymiseen saakka. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä säilyy samana mikä se valtion palvelun perusteella olisi ollut ja siinä iässä hän saa sekä valtion että kunnan eläkkeen. Eläkkeessä huomioon otettava palvelus 31.12.2004 saakka Kunnallinen palvelus KuEL-eläkkeessä luetaan hyväksi sellainen kunnallinen palvelus, joka täyttää seuraavat työntekijän ikää, ansion määrää ja palvelusajan pituutta koskevat määräykset. Ennen 1.1.1998 päättyneissä palvelussuhteissa palvelusjaksot lasketaan kuukauden (30 päivän) tarkkuudella. Ajalla 1.1.1998 31.12.2004 myös vajaista kuukausista karttuu eläkettä. Vanhuuseläkkeen alkaminen Työssä voi jatkaa ja eläkettä karttuu 68 vuoden täyttämiseen saakka. Työssä voi jatkaa vielä 68 vuoden täyttämisen jälkeenkin, mutta siitä on sovittava työnantajan kanssa. Eläkkeen karttuminen päättyy kuitenkin 68 vuoden täyttämiseen. (KuEL 50 ) Vanhuuseläke myönnetään sen jälkeen, kun työntekijä on eronnut kunnan palveluksesta. Eläke alkaa aikaisintaan 63 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, takautuvasti vanhuuseläke voidaan myöntää kolmelta kuukaudelta. (KuEL 11 2 mom.) Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta, eläkettä korotetaan 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti. 1. Ikäraja 23 vuotta (KuEL 51 1 mom ennen 1.1.2005) Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa aletaan lukea työntekijän hyväksi siitä lähtien, kun hän on täyttänyt 23 vuotta. 2. Riittävä ansio tai työaika (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen 31.12.1988 päättynyt palvelus: riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16) tai työaika vähintään 20 t/vko. Ajalla 1.1.1989 31.12.1997: riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16). Ajalla 1.1.1998 31.12.2004: ei ansiorajaa.

16 17 3. Palvelussuhteen kesto (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen 1.7.1971 päättynyt palvelus: vähintään 4 kuukautta. Ajalla 1.7.1971 31.12.1997 päättynyt palvelus: vähintään yksi kuukausi. Ajalta 1.1.1989 31.12.1997 otetaan huomioon alle kuukauden mittaiset palvelussuhteet seuraavin edellytyksin: työntekijä on tehnyt työtä vähintään kolmena, 1.1.1996 lukien vähintään kahtena perättäisenä kalenterikuukautena työ on ollut saman kunnan palveluksessa kaikki palvelussuhteet ovat olleet lyhyempiä kuin yksi kuukausi ansioraja on täyttynyt jokaisena kalenterikuukautena työntekijä on ollut työssä vähintään kolmena päivänä jokaisena kalenterikuukautena. Ajalla 1.1.1998 31.12.2004 eläkettä karttuu jokaisesta työpäivästä. Edellä mainitulla ansiorajalla tarkoitetaan palvelussuhteesta saatavaa veron ennakon pidätyk sen alaista keskimääräistä kuukausiansiota, jonka on täytynyt olla eri vuosina vähintään se u raava: Vuosi Vuosi Vuosi 1968 ja sitä ennen 30,27 1969 38,68 1970 42,00 1971 46,05 1972 52,66 1973 29,21 1974 33,58 1975 40,83 1976 49,25 1977 55,86 1978 61,08 1980 70,89 1981 79,41 1982 89,12 1983 97,54 1984 107,24 1985 115,98 1986 124,19 1987 130,58 1988 137,62 1989 147,85 1990 157,87 1991 170,02 1993 179,94 1994 179,94 1995 182,50 1996 187,61 1997 190,92 1998 194,54 1999 199,12 2000 202,86 2001 211,17 2002 219,00 2003 224,22 2004 229,34 1979 64,81 1992 179,30 Kunnallinen LEL-palvelu (KuEL:n voim.tulosäännös 23 mom.) Mikäli työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja eläkeikä on alle 63 vuotta, hän saa lukea hyväkseen kunnallisessa palveluksessa ennen 1.1.1993 LEL:n alaisena palvelemansa ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että palvelus on jatkunut yhdenjaksoisesti eläkeikään ja että työntekijä jää vanhuuseläkkeelle eläkeiässään. Huomioon otetaan sellaiset kuukaudet, joina ansio on ollut vähintään em. ansiorajan suuruinen (23 vuoden alaikärajaa sovelletaan kuten KuEL-palveluksen osalta). Jos samasta palvelusta maksetaan myös TyEL-eläkettä, KuEL-eläkkeestä vähennetään LEL-ajalta karttunut eläke. Perhehoitajat Perhehoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu toimeksiantosopimuksen perusteella aikaisintaan 1.7.1992 lukien. Ennen 1.7.1992 palveltu aika perhehoitajana ei oikeuta eläkkeeseen. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun toimeksiantosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkka on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta 1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palveluajoista. Omaishoitajat Omaishoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu siitä lähtien, kun omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukainen sopimus on tehty (aiemmin sosiaalihuoltolain 27 b :n mukainen), aikaisintaan 1.7.1993 lukien. Ajalta ennen 1.7.1993 ei kartu eläkettä. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun hoitosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkkio on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta 1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palvelusajoista. Kunnalliset luottamushenkilöt Kunnalliselle luottamushenkilölle eläkkeeseen oikeuttavana palveluaikana pidetään jokaista kalenterivuotta, jolta luottamushenkilö on saanut ansionmenetyksen korvauksia tai määräajalta maksettuja erillisiä palkkioita. 1.1.2002 lukien ansionmenetyskorvauksista karttuu eläkettä ilman vuotuista alarajaa. Erillispalkkioiden täytyy täyttää 31.12.2004 saakka vuosittainen rajamäärä (2 752,08 euroa v. 2004). (KuEL 10 2 mom ennen 1.1.2005) Palvelussuhteen keskeytykset ajalla 1.1.1996 31.12.2004 (KuEL 52 1 ja 2 mom ennen 1.1.2005, KuEL VpL 5 2 mom.) Enintään yhden vuoden mittainen palkaton palvelussuhteen keskeytys (esim. virkavapaus, opintovapaa) luetaan yleensä palvelusajaksi, jos palvelussuhde jatkuu keskeytyksen yli katkeamatta ja työntekijä palaa työhön sen jälkeen. Ehtona on, ettei henkilö keskeytysaikana mene muun eläkelain piiriin kuuluvaan työhön. Lyhyempi keskeytys vähennetään palvelusajasta, jos työntekijä on sen aikana ollut muun eläkelain piiriin kuuluvassa työssä tai suorittamassa asevelvollisuuttaan. Silloin, kun palvelussuhde päättyy palkattomaan keskeytykseen, keskeytysaikaa ei oteta eläkkeessä huomioon. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma ovat kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai

18 19 vanhempain rahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Palkaton hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se on alkanut välittömästi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja jos se yhdessä äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden kanssa on yli vuoden mittainen. Jos työntekijä on pitänyt vuosilomansa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja hoitovapaa on alkanut vuosiloman jälkeen, hoitovapaa vähennetään eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta vain silloin, jos se on kestänyt yli vuoden. Jos keskeytys on alkanut ennen 1.1.1996, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa on vain enintään kuuden kuukauden mittainen keskeytys. Jos keskeytys on kestänyt yli kuusi kuukautta, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa siitä on vain se, jolta on maksettu palkkaa. Yli kuuden kuukauden mittainen palkaton keskeytys vähennetään siten kokonaan eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta. Poikkeuksena kuitenkin erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi, joka on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeinen hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se yhdessä em. maksukauden kanssa on yli kuuden kuukauden pituinen. Esimerkki 1 Esimerkki 2 Työntekijä on ollut äitiyslomalla seuraavasti: Työntekijä on äitiyslomalla seuraavasti: palkallinen äitiysloma 19.8.1985 11.11.1985, palkallinen äitiysloma 19.8.1997 11.11.1997, palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) 12.11.1985 27.6.1986, 12.11.1997 27.6.1998, vuosiloma 28.6.1986 1.8.1986, vuosiloma 28.6.1998 1.8.1998, hoitovapaa 2.8.1986 31.12.1986. Eläkettä on hoitovapaa 2.8.1998 31.7.1999. karttunut muilta ajoilta paitsi hoitovapaalta. Eläkettä on karttunut koko ajalta. Eläkkeelläoloaika Henkilö, joka on ollut ns. täysitehoisella työkyvyttömyyseläkkeellä (tuleva aika otettu huomioon), mutta palannut työhön, saa aikanaan uudessa eläkkeessään hyväkseen aikaisemman eläkkeelläoloajan. Osa-aikaeläkkeellä oloajasta lasketaan oma erillinen eläkkeensä. (KuEL 51 ja 59 ). Eläkkeen karttuminen 31.12.2004 saakka (KuEL 40 ennen 1.1.2005) 31.12.2004 saakka työntekijän eläke karttuu palvelusajan kuluessa. Eläkkeen karttumisnopeus riippuu työntekijän iästä sekä siitä, milloin kunnallinen palvelussuhde on alkanut. Eläke karttuu eri tavalla riippuen siitä, onko kunnallinen palvelussuhde alkanut ennen vuotta 1993 vai 1.1.1993 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.1993 alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijällä on ollut jatkuva kunnallinen palvelussuhde 1.1.1993 ja se jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka (s. 12), eläkettä karttuu seuraavasti: palvelusajalta ennen 1.1.1995 karttumisprosentti on 11/60 kuukautta kohti eli 2,2 prosenttia vuodessa palvelusajalta 1.1.1995 jälkeen karttumisprosentti on 1/8 kuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta karttumisprosentti on 1/6 kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta 1.1.1998 31.12.2004. Mikäli työntekijä jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä, ennen 1.1.1995 palvellun ajan karttumisprosentti on 1,8. (ks. s. 12) Palvelusajaksi luetaan myös aika, jona työntekijä on saanut työeläkelakien nojalla kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturma- tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. 1.1.2005 lähtien eläkettä karttuu palkattomilta jaksoilta eri perustein, ks. s. 26. Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella Mikäli vanhan eläkeikäjärjestelmän valinnut työntekijä on ollut sellaisessa työssä, jossa eläkeikä on ollut 53 tai 55 vuotta, kyseiseen työssäoloaikaan lasketaan 20 prosentin pidennys. Töissä, joissa eläkeikä on 57 tai 58 vuotta, pidennys on 10 prosenttia. (KuEL VpL 5 2 mom.) 1.1.1993 ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijän palvelussuhde on alkanut 1.1.1993 tai sen jälkeen, eläkettä karttuu 1/8 prosenttia palveluskuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa. 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta eläkettä karttuu 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa. Myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta 1.1.1998 31.12.2004. Jos työntekijällä on ennen 1.1.1993 päättyneitä kunnallisia palvelussuhteita, eläkkeen karttuma niiden osalta on 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa, mikäli palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti 65 vuoden ikään tai työkyvyttömyyden alkamiseen saakka. Jos vanhuuseläkkeelle siirrytään ennen 65 vuoden ikää, karttumisprosentti on 1,8 vuotta kohti ennen vuotta 1993 päättyneissä palvelussuhteissa.

20 21 Perhe- ja omaishoitotyöstä karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti 55 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 2 % vuotta kohti. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä sekä osa-aikatyöstä että ansion alenemasta 2 % vuotta kohti. Eläkepalkka 31.12.2004 saakka Eläkepalkka on laskennallinen palkkasumma, jonka perusteella lasketaan karttunut eläke. Eläkepalkka lasketaan erikseen jokaisesta palvelussuhteesta. 1.1.2005 voimassa ollut palve lussuhde katkaistaan 31.12.2004 ja 1.1.2005 lähtien karttunut eläke lasketaan erikseen. Eläkepalkka lasketaan kokonaisansioista, jotka määräytyvät samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä (KuEL 68 ennen 1.1.2005). Mitä eläkepalkkaan sisältyy Eläkepalkassa otetaan huomioon peruspalkan ja siihen tulevien palvelu- ym. lisien ohella mm. sijaisuuspalkkio sunnuntai-, ylityö-, varallaolo- ym. korvaukset työkohtaiset erillislisät lomaraha johtavan lääkärin palkkio todistuspalkkiot erityismaksuluokan potilailta perityt maksut luontaisetujen verotusarvo päivärahat, eväsrahat ja ateriakorvaukset, joista on toimitettu veronpidätys. Sporttelit Eräillä työntekijöillä työansio koostuu osaksi tai kokonaan asiakkailta perityistä maksuista ja lunastuksista. Niistä kertyvä ansio otetaan huomioon eläkepalkassa niiden perusteiden mukaan, jotka kunta on vahvistanut (KuEL 68 ennen 1.1.2005). Mitä eläkepalkkaan ei sisälly Eläkepalkkaa laskettaessa ei oteta huomioon mm. pukurahaa matka-, työkalu- ym. kulukorvauksia kokouspalkkioita kertaluonteisia luento- ja esitelmäpalkkioita palvelussuhteen päättyessä maksettua vuosilomakorvausta tekijänoikeuspalkkioita. Jos työntekijällä on ollut useampia palvelussuhteita samassa kunnassa, niiden katsotaan muodostavan yhden palvelussuhteen (KuEL 63 ennen 1.1.2005). Eläkepalkkaa laskettaessa niistä saadut ansiot lasketaan yhteen. Pohjavapaakirja (KuEL VpL 5 2 mom.) KuEL-eläke lasketaan erikseen jokaisesta 1.1.1989 tai sen jälkeen päättyneestä palvelussuhteesta (ns. vapaakirjatekniikka). Ennen 1.1.1989 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi 1.1.1989 voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Eläkkeen laskemiseksi muodostetaan ns. pohjavapaakirja seuraavia periaatteita noudattaen: Mikäli työntekijällä on 1.1.1989 voimassa ollut palvelussuhde, vanhat palvelusajat luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi laskettaessa eläkettä tästä palvelussuhteesta. Mikäli työntekijän 1.1.1989 voimassa ollut palvelussuhde on ollut sivutoiminen ja hänellä on ennen 1.1.1989 päättyneitä päätoimisia palvelussuhteita, aikaisemmin päättyneet päätoimiset palvelussuhteet liitetään viimeiseen ennen 1.1.1989 päättyneeseen päätoimiseen palvelusjaksoon. Mikäli työntekijällä ei ole 1.1.1989 voimassa ollutta palvelussuhdetta, päätoimiset palvelusajat liitetään eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana viimeiseen ennen 1.1.1989 päättyneeseen päätoimiseen palvelussuhteeseen. Vapaakirjauttaminen 31.12.1994 ja 31.12.2004 (KuEL VpL 5 2 mom, KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Työntekijöiden, joiden kunnallinen palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 1993, palvelussuhde katkaistaan eläkettä laskettaessa 31.12.1994. Jos palvelussuhde on jatkunut yli neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien 1990 1993 ansioista siten, että ansioiltaan paras ja huonoin vuosi jätetään pois ja eläkepalkka on kahden ansioiltaan keskimmäisen vuoden keskikuukausiansio. Jos palvelussuhde on jatkunut neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien 1991 1994 ansioista valitsemalla ansioiltaan kaksi keskimmäistä vuotta. Kolmena vuotena jatkuneessa palvelussuhteessa eläkepalkka on kahden ansioiltaan parhaan vuoden keskiansio ja kahtena tai yhtenä vuotena jatkuneissa palvelussuhteissa koko palvelusajan keskiansio. 1.1.1995 aloitetaan eläkettä laskettaessa uusi palvelussuhde, joka katkaistaan 31.12.2004. Jos työntekijä on ollut koko ajan samassa palvelussuhteessa, eläkepalkka on kaikkien em. vuosien keskikuukausiansio. Kymmentä vuotta lyhyemmistä palvelussuhteista eläkepalkka on palvelussuhteen ansioiden keskiarvo. Työansioista vähennetään palkansaajan työeläkemaksua vastaava määrä. Ensimmäisen kerran ko. vähennys tehdään vuoden 1996 ansiosta ja sen määrä saadaan siten, että kerrotaan vuoden 1996 vuosiansio kertoimella 0,043. Vuoden 1997 ansiosta vastaava kerroin on 0,045, vuosien 1998 2000 ansioista 0,047, vuoden 2001 ansioista 0,045, vuoden 2002 ansioista 0,044 ja vuosien 2003 sekä 2004 ansioista 0,046. Vähennyksen jälkeen työansiot tarkistetaan TEL-indeksillä vuoden 2004 tasoon.

22 23 Eläkepalkkaa laskettaessa 1.1.1995 jälkeisistä palvelussuhteista huomioon otetaan vain sellaiset vuodet, joihin ei sisälly palkatonta lakisääteistä äitiys- tai vanhempainlomaa tai hoitovapaata tai työeläkelakien mukaista vähintään yhden kuukauden pituista kuntoutusaikaa. Näistä laskentaan tulevista vuosista jätetään vielä pois ne vuodet, jolloin ansiot ovat olleet poikkeuksellisen pienet. Vuodet, joiden ansio on alle 50 % laskennassa mukana olevien vuosien keskiansiosta, jätetään pois. Pois jätettäviä vuosia saa olla korkeintaan yksi kolmasosa laskennassa mukana olevien vuosien määrästä, pois voidaan jättää vain vuosi 1996 tai sen jälkeisiä vuosia. Esimerkiksi, jos sama palvelussuhde on jatkunut vuodesta 1995 vuoteen 2004, pois voidaan jättää enintään kolmen vuoden ansiot. Siinä tapauksessa, että jonkin vuoden ansioita ei voida jättää pois, vaikka ne ovat alentuneet, eläkepalkkaa voidaan korjata. Korjaus tehdään, jos alentuneet ansiot ovat pienentäneet eläkepalkkaa vähintään 7,5 %. Perhehoitajalle ja omaishoitajalle eläkepalkka lasketaan hoitajalle maksetusta palkasta. Kulukorvauksia ei oteta huomioon. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista ei lasketa erillistä eläkepalkkaa, vaan karttunut eläke lasketaan niistä ansionmenetyskorvauksista ja määräajalta maksetuista palkkioista, jotka luottamushenkilölle on maksettu kunakin kalenterivuonna. (ks. rajamäärä s. 17) Tekninen katkaisu (KuEL 65 ennen 1.1.2005) Vuoden 1989 alusta lukien voidaan myös työoikeudellisesti yhtenäinen palvelussuhde eläkettä laskettaessa katkaista useammaksi erilliseksi palvelussuhteeksi, jos työntekijän työaika on muuttunut ja hänen ansionsa ovat samalla alentuneet tai nousseet (ns. tekninen katkaisu). Tekninen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläke lasketaan erikseen ennen muutosta palvellulta ajalta ja muutoksen jälkeiseltä ajalta ikään kuin ne olisivat eri palvelussuhteita. Teknistä katkaisua sovelletaan, jos palvelussuhde on ennen työajan muutosta jatkunut vähintään kolme vuotta työntekijällä on ollut säännöllisenä pidettävä työaika työntekijän työaika tai työaikajärjestely muuttuu eikä muutosta ole tarkoitettu tilapäiseksi työntekijän työansiot samalla alenevat vähintään yhdellä neljänneksellä tai nousevat vähintään yhdellä kolmanneksella muutos on tapahtunut 1.1.1989 tai sen jälkeen. Työnantaja on ilmoittanut eläkelaitoksen rekisteriin työajan ja ansiotason muutoksista ja palvelussuhde katkaistaan näiden tietojen perusteella. Huom! Teknistä katkaisua ei tehdä enää 1.1.2005 jälkeisiin palvelusjaksoihin. Työeläkelisä (KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Eläkettä korotetaan työeläkelisällä, jos henkilö on palvelussuhteen päätyttyä saanut työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa, työvoimakoulutuksen ansio tukea, koulutus- ja erorahaston omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen myöntämää henkilö kohtaista tukea taikka kuntoutusrahaa ja sen vuoksi myönnettyä ansionmenetyskorvausta. Työeläkelisään ei kuitenkaan ole oikeutta silloin, jos em. etuudet on maksettu ennen kuin työntekijä on täyttänyt 23 vuotta eläketapahtumavuonna ajalta ennen sitä kalenterivuotta, jona henkilöllä on ollut ensimmäinen työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen oikeuttava palvelussuhde tai yrittäjätoiminta siltä kalenterivuodelta, jona henkilön ensimmäinen työeläkelakien mukainen palvelussuhde alkoi sellaiselta kalenterivuodelta, jonka henkilö on kokonaan ollut työeläkelakien alaisessa palvelussuhteessa taikka yrittäjänä, ellei hän ole samana kalenterivuonna ansainnut LEL 5 2 mom:n rajamäärää. Työeläkelisää ei tule enää 1.1.2005 lähtien maksettavista etuuksista. Teknistä katkaisua voidaan työntekijän hakemuksesta soveltaa myös 1.1.1989 edeltäneeseen aikaan, jos pohjavapaakirjan (ks. s. 21) eläkepalkka on vähintään 25 % pienempi kuin sitä ennen päättyneen palvelussuhteen eläkepalkka. Tekninen katkaisu voi tulla sovellettavaksi myös työajan muuttuessa asteittain, jos työansiot ovat sen takia muuttuneet edellä mainitulla tavalla enintään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä muutoksesta lukien.

24 25 TEL-indeksit vuosina 1962 2004 Alla olevassa taulukossa ovat eläkepalkan laskemista varten tarvittavat TEL-indeksit. Kun esim. lasketaan vuoden 2004 loppuun päätetyn palvelussuhteen eläkepalkka vuosien 1995 2004 ansioista, kaikki ansiot korotetaan ensin vuoden 2004 tasoon. Indeksikorotus tehdään siten, että vuosiansio kerrotaan vuoden 2004 indeksillä ja jaetaan ansaintavuoden indeksillä. Kun vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä korotetaan vuoden 2013 tasolle, käytetään palkkakerrointa (ks. s. 26). Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi Eläke jokaisen vuoden ansioista Alla olevat karttumisprosentit ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Eläke lasketaan niistä työansioista, jotka työntekijä on kunakin vuonna saanut. Eläkettä karttuu 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 % vuosiansiosta, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 % vuosiansiosta. Vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä eläkettä karttuu kuitenkin 63 vuoden ikään saakka 2 % vuosiansiosta. Työansiot otetaan huomioon samoin kuin eläkepalkan laskennassa (ks. s. 20) paitsi, että 2005 lähtien myös vuosilomakorvauksesta ja luento- ja esitelmäpalkkioista karttuu eläkettä. Vuosiansiosta vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava määrä. 1966 142 1979 608 1992 1 682 1967 152 1980 665 1993 1 688 1968 165 1981 745 1994 1 688 1969 182 1982 835 1995 1 712 1970 197 1983 915 1996 1 760 1971 216 1984 1 006 1997 1 791 1972 247 1985 1 088 1998 1 825 1973 274 1986 1 165 1999 1 868 1974 315 1987 1 225 2000 1 903 1975 383 1988 1 291 2001 1 981 1976 462 1989 1 387 2002 2 054 1977 524 1990 1 481 2003 2 103 1978 573 1991 1 595 2004 2 151 Esimerkki Jos 52-vuotias henkilö ansaitsee 24 000 euroa/v, siitä karttuu eläkettä 1,5 % eli Huom! Palvelussuhteen päättymisvuodelta karttunut eläke lasketaan kuitenkin edellisen vuoden ansioilla, mikäli työntekijällä on kolmena vuonna ennen eläketapahtumavuotta ansioita vähintään 8 178 euroa. Kun työntekijä jää vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle vuonna 2016 tai 1.1.2017, lasketaan vuonna 2016 karttunut eläke vuoden 2015 ansioilla. Jos vuoden 2015 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2013 ja 2014 ansioiden keskiarvosta, vuoden 2016 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2016 todellisilla ansioilla. Jos vanhuuseläke alkaa vuonna 2017 (1.2.2017 360 euroa, josta kuukausieläkkeen määräksi tulee 30 euroa. tai sen jälkeen), vuoden 2017 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2016 ansioilla. Jos vuoden 2016 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2014 ja 2015 ansioiden keskiarvosta, lasketaan vuoden 2017 eläkekarttuma vuoden 2017 ansioista. Poikkeus! Jos työntekijä on viimeisenä vuonna saanut jotakin sellaista sosiaalietuutta (ks. s. 26), joka otetaan huomioon eläkkeessä, viimeisen kalenterivuoden eläkekarttuma lasketaan aina todellisista ansioista ja palkattoman ajan perusteella. Eläkkeen karttuminen 1.1.2005 lähtien (KuEL 40 ) Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista 18 67-vuotiaana saaduista työansioista. 18 vuoden ikärajaa ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti. 68 vuoden täyttämisen jälkeen eläkettä ei enää kartu, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella (ks. s. 14). Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä 68 vuoden täyttämiseen saakka. Karttumisprosentti on tällöin kuitenkin iästä riippumatta aina 1,5 % vuosiansiosta. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä osa-aikatyön ansioista ja ennen vuotta 1953 syntyneille myös ansion alenemasta. Vuosina 1947 1951 syntyneille karttuu ansion alenemasta 0,75 % vuodessa. Jos kuitenkin työntekijä on jäänyt osa-aikaeläkkeelle vasta täytettyään 60 vuotta, ansion alenemasta karttuu 1 % vuodessa. Vuonna 1952 syntyneille karttuu ansion alenemasta eläkettä 0,75 % vuodessa, 1953 ja sen jälkeen syntyneille ei ansion alenemasta kartu eläkettä lainkaan. Osa-aikatyöstä karttuu vanhuuseläkettä samoin perustein kuin kokoaikatyöstä (ks. yllä).

26 27 Huom! Vuodesta 2005 lähtien yksityisistä työsuhteista on mahdollista saada vanhuus eläke 63-vuotiaana. Jos henkilökohtainen kunnallinen eläkeikä on korkeampi, ja henkilö haluaa jatkaa kuntatyössä siihen saakka, hän voi ottaa yksityisaloilta karttuneen eläkkeensä 63-vuotiaana. Silloin hänen jatkuvasta kuntatyöstään karttuu eläkettä vain 1,5 % vuosiansioista kun sitä muutoin karttuisi 4,5 %. Eläkkeelläoloaika Jos henkilö on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta palannut työhön, vanhuuseläkkeessä otetaan huomioon eläkkeellä oltu aika. Uutta eläkettä eläkkeelläoloajalta karttuu 1,5 % työkyvyttömyyseläkkeen ns. tulevan ajan ansiosta. (Jos tulevan ajan ansiossa on useiden eläkelakien alaisia ansioita, otetaan huomioon KuEL-ansioiden suhteellinen osuus koko tulevan ajan ansiosta.) (KuEL 40 ) Palkkakerroin (KuEL 71 ) Vuodesta 2005 kunkin vuoden ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Jos esim. vanhuuseläke alkaa vuonna 2015, vuoden 2004 loppuun laskettu eläkkeen määrä tarkistetaan palkkakertoimella vuoden 2015 tasoon kertomalla se luvulla 1,363. Vuoden 2005 ansio tarkistetaan vuoden 2015 tasoon siten, että ansio kerrotaan vuoden 2015 kertoimella ja jaetaan vuoden 2005 kertoimella. Vuoden 2006 ansio vuoden 2015 tasossa on ansio kerrottuna vuoden 2015 kertoimella ja jaettuna vuoden 2006 kertoimella jne. Vuosi Palkkakerroin Vuosi Palkkakerroin Vuosi Palkkakerroin 2005 1,028 2009 1,192 2013 1,327 2006 1,063 2010 1,231 2014 1,350 2007 1,100 2011 1,253 2015 1,363 erityishoitoraha kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha työeläkelakien mukainen kuntoutusraha tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain ja sotilastapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ansioon suhteutettu vuorottelukorvaus ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha työvoimapoliittisen koulutuksen ansiotuki ansioon suhteutettu työttömyysturvalain mukainen koulutuspäiväraha aikuiskoulutustuki. Sillä ei ole merkitystä, onko työntekijällä palkattoman jakson aikana voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta. Palkattomilta jaksoilta karttuvan eläkkeen perusteena on se palkka, josta ko. palkattoman ajan etuus oli laskettu. Esimerkiksi jos henkilö on saanut vuorottelukorvausta, eläkekarttuma vuorotteluvapaan ajalta lasketaan sen palkan perusteella, josta vuorottelukorvaus oli laskettu. Eläkettä karttuu 1,5 % etuuden perusteesta, ja etuuden perusteena olevat ansiot otetaan huomioon seuraavasti: 117 % siltä ajalta, kun henkilö on saanut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja 17 % siltä ajalta, kun em. etuus on maksettu työnantajalle 75 % siltä ajalta, kun henkilö on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 55 % siltä ajalta, kun henkilö on saanut vuorotteluvapaakorvausta 65 % siltä ajalta, kun henkilö saanut muita edellä lueteltuja ansioperusteisia etuuksia. Palkattomilta ajoilta eläkettä karttuu 1.1.2005 lähtien. Jos henkilö on saanut samaan aikaan eläkettä ja yllä mainittuja etuuksia, niistä ei kartu eläkettä. 1.1.2007 alkaen otetaan kuitenkin osa-aikaeläkkeen aikana saadut etuudet huomioon. 2008 1,124 2012 1,291 2016 1,373 Eläkettä palkattomilta jaksoilta (KuEL 52 ) Eläkettä karttuu sellaisista palkattomista ajoista, jolloin työntekijä on saanut jotakin laissa määrättyä ansioon suhteutettua sosiaalietuutta. Edellytys on, että työntekijällä on ennen eläke tapahtumavuotta työeläkelakien alaisia ansioita yhteensä vähintään 17 254,08 euroa (vuoden 2016 tasossa). Tällaisia etuuksia ovat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä osittainen vanhempainraha sairauspäiväraha ja osittainen sairauspäiväraha Esimerkki Työntekijä on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa ajalta 1.1.2005 3.5.2005. Työttömyyspäivärahan perusteena oleva ansio on 2 000 euroa. Päivärahan maksupäiviä on kaikkiaan 89 (21,5 pv/kk). Päivärahan perusteena oleva päiväpalkka on 2 000/21,5 = 93,02 euroa. Kun päivärahaa on maksettu 89 päivältä, eläkkeen perusteena oleva ansio on 89 x 93,02 = 8 279,07 euroa, josta otetaan huomioon 75 % eli 6 209,30 euroa. Eläkettä karttuu 1,5 % x 6 209,30 eli 93,14 euroa, josta kuukausieläkkeen määrä on 7,76 euroa (vuoden 2005 tasossa).

28 29 Eläkettä lapsenhoito- ja opiskeluajalta (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta) Eläkettä karttuu myös opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on työansioita yhteensä vähintään 17 254,08 euroa (2016 ind) ennen eläketapahtumavuotta. Eläkettä ei kuitenkaan kartu alle 18-vuotiaalle. Opiskeluaikaa otetaan huomioon sen mukaan, minkä tasoisen tutkinnon suorittaa, kuitenkin enintään viisi vuotta. Esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta eläkettä karttuu kolmelta vuodelta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta viideltä vuodelta. Sillä, kuinka kauan tutkinnon suorittamiseen on tosiasiassa kulunut aikaa, ei ole merkitystä, vaan suoritetun tutkinnon taso määrää eläkkeessä huomioon otettavan ajan. Jos suorittaa useita tutkintoja, eläkettä karttuu kuitenkin aina enintään viideltä vuodelta. Myös ulkomailla suoritetuista tutkinnoista karttuu eläkettä, jos on opiskeluaikana saanut Suomen opintotukilain mukaista opintotukea. Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta karttuu eläkettä vanhemmalle, joka hoitaa lasta kotona ja saa kotihoidon tukea. Sekä lapsenhoitoajalta että opiskeluajalta eläkettä karttuu 1,5 % vuosiansiosta ja ansioksi eläkettä laskettaessa otetaan vuoden 2016 tasossa 718,93 euroa/kk. Opiskelusta ja lastenhoidosta eläkettä karttuu 1.1.2005 lähtien. Jos esimerkiksi on suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2005, eläkkeessä otetaan huomioon aika 1.1.2005 lähtien tutkinnon suorittamiseen. Opiskelu- tai lapsenhoitoaikaa ei oteta huomioon eläketapahtumavuodelta. Esimerkki Työntekijä on saanut kotihoidon tukea ajalta tukea on maksettu 77 päivältä, eläkkeen 14.5.2005 15.8.2005. Tukea on maksettu peruste on 77 x 21,53 = 1 657,81 euroa. Eläkettä karttuu 1,5 % x 1 657,81 = 24,87 euroa, yhteensä 77 päivältä. Eläkkeen perusteena on 538,27 euroa/kk, josta päiväpalkaksi saadaan josta kuukausieläkkeen määrä on 2,07 euroa 538,27 / 25 = 21,53 euroa. Kun kotihoidon (vuoden 2005 tasossa). Laskukaava: (23 v 31.12.2004) x 60 % = raja % 14 400 Jos työntekijän eläkeikä on alempi kuin 63 vuotta, enimmäismäärään lisätään 1/8 % jokaista kuukautta kohti, jolla eläkeikä alittaa iän 63. Enimmäismäärä ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin 60 %. Jos henkilöllä on oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen, sen enimmäismäärä on 1 6 % eikä sitä oteta huomioon edellä kerrotun enimmäismäärän laskennassa. Euromääräinen enimmäismäärä lasketaan korkeimmasta eläkepalkasta sellaisessa palvelussuhteessa, jossa eläkeaikaa on vähintään yksi vuosi. Tällöin voi siis tulla kyseeseen myös muun kuin kunnallisen palvelussuhteen perusteella laskettu eläkepalkka. Kunnallisen eläkkeen enimmäismäärä lasketaan kuitenkin aina kunnallisen palvelussuhteen korkeimmasta eläkepalkasta. Jos työntekijä on ollut yhtä aikaa useissa palvelussuhteissa vähintään yhden vuoden, eläkepalkat lasketaan yhteen ja enimmäismäärä määrätään siitä. Esimerkki Työntekijä on syntynyt 6.1.1953. Hän on vanhuuseläkeikä on 61 vuotta, enimmäismäärää korotetaan 1/8 % x 24 kk eli 3 %:lla ja täyttänyt 23 vuotta 6.1.1976. Siitä vuoden 2004 loppuun on 10 435 päivää. Kun jaetaan enimmäismäärä on 46,48 %. Jos työntekijällä se luvulla 14 400, osamääräksi saadaan 0,72. on oikeus lisäeläkeosuuteen, sen määrä riippuu Kun kerrotaan 0,72 luvulla 60, enimmäismääräksi saadaan 43,48 %. Jos työntekijän on ennen vuotta 1995. siitä, kuinka pitkä kunnallinen palvelu hänellä Muut eläkkeet ja korvaukset Eläkkeiden enimmäismäärää laskettaessa KuEL-eläkkeen lisäksi otetaan huomioon seuraavat eläkkeet. Eläkkeen enimmäismäärä (KuEL:n voim.tulosäännös 7, 9 ja 10 mom.) 1.1.2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole enimmäismäärää, mutta kuntaeläkkeissä vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä on enimmäismäärä. Peruseläkkeiden enimmäismäärä on henkilökohtainen ja se määräytyy syntymäajan perusteella. Enimmäismäärä lasketaan seuraavasti: Lasketaan ensin, kuinka monta päivää on työntekijän 23-vuotispäivästä vuoden 2004 loppuun. Sitten lasketaan, kuinka monta prosenttia saatu luku on luvusta 14 400. Sen jälkeen otetaan yhtä monta prosenttia luvusta 60. Muut työntekijälle 31.12.2004 mennessä karttuneet työeläkkeet Muita työeläkkeitä ovat esim. TyEL-, YEL-eläkkeet, kunnan omat eläkkeet, valtion eläkkeet jne. Työntekijän saamaa perhe-eläkettä ei oteta huomioon hänen oman eläkkeensä enimmäismäärässä. Eläkkeen enimmäismäärään ei vaikuta vapaaehtoinen eläkevakuutus eikä tapaturma- ym. korvaus, joka on myönnetty kertasuorituksena.

30 31 Muut eläkkeet ja korvaukset 1.1.2005 lukien (KuEL 76 ) 1.1.2005 lähtien karttuvilla työeläkkeillä ei ole enimmäismäärää. Työeläkkeistä vähennetään kuitenkin tapaturmavakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke sekä liikennevakuutuksen perusteella maksettava jatkuva korvaus, mikäli päiväraha tai korvaus on myönnetty yli 4 kuukauden ajaksi. Enimmäismäärän laskeminen uudelleen (KuEL 77, KuEL:n voim.tulosäännös 13 mom.) Eläkkeiden enimmäismäärä lasketaan uudelleen, jos työntekijä alkaa myöhemmin saada jotain em. eläkettä tai korvausta tai jos etuuden määrä muuttuu. Sitä ei kuitenkaan tehdä indeksien muuttumisen vuoksi. Eläkkeen määrä lasketaan uudelleen myös silloin, kun työntekijälle myönnetään eläke, joka on karttunut ennen vuotta 2005. Elinaikakerroin Vuodesta 2010 lähtien eläkkeen määrään vaikuttaa elinaikakerroin. Sen tarkoitus on sopeuttaa eläkkeet eliniän pitenemiseen ja se vahvistetaan vuosittain. Vanhuuseläkkeissä elinaikakerrointa sovelletaan vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneisiin. Vuonna 2016 alkava vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke kerrotaan ennen eläkkeen myöntämistä sen vuoden elinaika kertoimella, jolloin henkilö oli 62-vuotias. Jos henkilö on alle 62-vuotias, eläke kerrotaan eläkkeen alkamisvuoden kertoimella. Esimerkkejä Henkilö on syntynyt vuonna 1952 ja jää vanhuuseläkkeelle vuonna 2016. Hänen eläkkeensä kerrotaan vuoden 2014 elinaikakertoimella, Henkilö on syntynyt vuonna 1955 ja jää vanhuuseläkkeelle ammatillisessa eläkeiässä vuonna 2016. Hänen eläkkeensä kerrotaan eläkkeen Henkilö on tullut työkyvyttömäksi vuonna 2015 ja työkyvyttömyyseläke alkaa vuonna 2016. Eläke kerrotaan vuoden 2016 elinaikakertoimella. koska hän on silloin täyttänyt 62 vuotta. alkamisvuoden eli vuoden 2016 kertoimella. Esimerkkejä eläkkeen määräytymisestä Eläke lasketaan 31.12.2004 saakka jokaisesta palvelussuhteesta erikseen. Vuonna 2005 voimaan tulleilla uusilla säännöillä lasketaan vain se eläke, mikä karttuu vuodesta 2005 alkaen. Aiemmista työssäolojaksoista lasketaan erilliset eläkkeet entisin säännöin aiemmista ansioista. Jos kuntapalvelu on alkanut ennen vuotta 1993, siitä lasketaan kaksi erillistä eläkettä. Ensimmäinen eläke lasketaan siitä ajasta, mikä on karttunut palvelussuhteen alusta vuoden 1994 loppuun. Toinen eläke lasketaan jaksosta 1995 2004. Näin menetellään, jos henkilö on ollut koko ajan saman työnantajan palveluksessa. Jos työnantaja on vaihtunut, jokaisesta palvelussuhteesta lasketaan erillinen eläke niillä ansioilla, jotka henkilö on siinä palvelussuhteessa saanut. Vuodesta 2005 lukien eläke lasketaan jokaisena vuonna saatujen ansioiden perusteella. Vuosi Elinaikakerroin Vuosi Elinaikakerroin 2010 0,99170 2014 0,97552 Eläke vuosilta 1973 1994 Eläke vuosilta 1995 2004 Eläke vuodesta 2005-> 2011 0,98689 2015 0,97200 2012 0,98351 2016 0,96800 2013 0,97914 Palvelusuhteen alku 1973 paras huonoin 1990 1995 2005 Eläkkeelle siirtyminen Työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerrointa sovelletaan, jos eläketapahtuma eli työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai sen jälkeen. Eläke kerrotaan eläkkeen alkamisvuoden kertoimella. Jos työkyvyttömyyseläke sisältää ns. tulevaa aikaa, tulevan ajan eläkeosuuteen ei sovelleta elinaikakerrointa. Kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, elinaika kerrointa ei sovelleta toistamiseen.

32 33 Esimerkki 1 Kuntatyö on alkanut vuonna 1973. Ensin las ketaan eläke, joka on karttunut vuosista 1973 1994. Työssäoloaikaa on yhteensä 22 vuotta, ja siltä ajalta karttunut eläke on 48,4 %. Tämä eläke lasketaan vuosien 1990 1993 ansioista siten, että niistä paras ja huonoin vuosi jätetään pois ja lasketaan kahden jäljelle jäänen vuoden keskikuukausipalkka, josta 48,4 % on vuosilta 1973 1994 karttuneen eläkkeen määrä. Vuosilta 1995 2004 lasketaan erillinen eläke. Työssäoloaikaa on 10 vuotta, ja jos henkilö ei ole täyttänyt 55 vuotta, siltä ajalta on karttunut eläkettä Esimerkki 2 Jos henkilö on syntynyt 1.1.1953, vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden yhteismäärä voi olla enintään 43,50 % eläkepalkasta. Tähän lisätään mahdollinen ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläke, joka voi olla enintään 4 % palkasta. Jos henkilö on työskennellyt kunta-alalla esim. vuodesta 1976 lähtien, hänelle on karttunut eläkettä 53 % ja lisäksi lisäeläkettä 3,8 %. Jos eläkepalkka on 2 000 euroa, hänen vuoden 2004 loppuun mennessä ansaitsemansa eläke on enimmäismäärän suuruinen eli 43,5 % + 4 % 2 000:sta eli 946 euroa/kk. Vuodesta 2005 lähtien karttuvan eläkkeen hän saa sellaisenaan. Jos hänen elä- Esimerkki 3 Työntekijä on syntynyt 1.1.1954 ja aloitti kuntatyössä vuonna 1980. Nykyisin hän työskentelee lastentarhan johtajana. Uransa aikana työntekijä on ollut kahdesti äitiyslomalla, 15 %. Tämä määrä lasketaan vuosien 1995 2004 keski kuukausipalkasta. Nämä vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneet eläkkeet saavat yhteensä olla henkilökohtaisen enimmäismäärän verran. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu iän mukaisella prosentilla jokaisen vuoden ansiosta eikä tällä eläkkeen osalla ole enimmäismäärää. Näin ollen ne ansiot, jotka henkilö saa vuodesta 2005 lähtien, vaikuttavat vain niistä vuosista karttuvaan eläkkeeseen. Jos ansiot jonain vuosina ovat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan, ne vaikuttavat vain ko. vuoden eläkekertymään. keikänsä on 63 vuotta 8 kuukautta 23 päivää (täyttyy 24.9.2016) ja hän työskentelee siihen saakka, hänelle karttuu eläkettä vuodesta 2005 lähtien noin 480 euroa, jos palkka on 2 000 euroa/kk. Yhteensä hänen eläkkeensä on vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut 946 euroa + vuodesta 2005 lukien karttunut 480 euroa eli 1426 euroa/kk. Elinaikakertoimella vähennettynä eläke on noin 1 386 e/kk. Huom! Laskelmassa palkan määrä on 2 000 e/kk palkansaajan eläkemaksun vähentämisen jälkeen ja palkka 2 000 e/kk on 2016 vuoden tasossa. vuonna 1978 yhdeksän kuukautta ja vuonna 1980 kymmenen kuukautta. Työntekijä täytti 23 vuotta 1.1.1977. Vuoden 1994 loppuun saakka lastentarhan johtajan eläkeikä oli 60 vuotta ja vuodesta 1995 lähtien 65 vuotta. Työntekijä päätyi valitsemaan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, joten hänen vanhuuseläkeikänsä on ikien 60 ja 65 painotettu keskiarvo eli 62 vuotta 7 kuukautta 29 päivää. Työntekijä täyttää vanhuuseläkeikänsä 1.9.2016. Palvelusaikaa oli 31.12.1994 mennessä karttunut 14 vuotta. Äitiysloman ajalta (1980) eläkettä karttui kuten työssäolosta. 14 vuodelta eläkettä ehti karttua 2,2 prosenttia vuodessa eli 30,8 prosenttia. Tämä eläke lasketaan vuosien 1990 1993 ansioista siten, että niistä jätetään pois ansioiltaan paras ja huonoin vuosi ja lasketaan kahden ansioiltaan keskimmäisen vuoden keskiansio eli eläkepalkka. Jos se on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, karttuneen kuukausieläkkeen määrä on 924 euroa (josta peruseläkettä on 840 euroa ja lisäeläkettä 84 euroa). Ajalta 1.1.1995 31.12.2004 on karttunut eläkettä 1,5 prosenttia eli yhteensä 15 prosenttia. Tämä eläke lasketaan vuosien 1995 2004 keskiansiosta. Jos ansio on esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, karttunut kuukausi eläke on 450 euroa. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut peruseläke on yhteensä 1 290 euroa kuukaudessa. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä on enimmäismäärä, joka lasketaan syntymäajan perusteella. Myös ammatillinen eläkeikä vaikuttaa enimmäismäärään. Peruseläkkeen enimmäismäärä tässä tapauksessa on 42,50 prosenttia. Se otetaan suurimmasta eläkepalkasta eli vuosien 1995 2004 keskipalkasta 3 000 eurosta ja on siten 1 275 euroa. Lisäeläkkeen enimmäismäärä on 3 prosenttia eli 90 euroa. Karttuneista eläkkeistä vähennetään enimmäismäärän ylittävä osa. Vuoden 2004 loppuun mennessä työntekijän ansaitseman peruseläkkeen määrä on siis 1 275 euroa (=enimmäismäärän suuruinen peruseläke) + 84 euroa (=karttunut lisäeläke) eli yhteensä 1 359 euroa. Jos työntekijä jatkaa samassa työssä henkilökohtaiseen eläkeikäänsä saakka, hänelle karttuu eläkettä 1.1. 2005 31.1.2007 väliseltä ajalta 1,5 prosenttia ja 1.2.2007 lähtien 1,9 % kunkin vuoden ansioista. Vuoden 2005 alusta eläkkeillä ei enää ole enimmäismääriä. Jos esimerkiksi hänen ansionsa on joka vuosi 36 000 euroa (=3 000 euroa kuukaudessa), eläkettä karttuu ajalta 1.1.2005 30.9.2016 yhteensä 646 euroa. Vanhuuseläkkeen määrä 62-vuotiaana ennen elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä on 1 275 euroa (= vuoden 2004 loppuun mennessä ansaittu) + 646 euroa (= vuodesta 2005 lähtien karttunut) eli yhteensä 1 921 euroa kuussa. Kun se kerrotaan vuoden 2016 elinaikakertoimella (0,96800), myönnettävä eläke on 1 859 e/kk. Huom! Laskelmissa palkan määrä on 36 000 e/v palkansaajan eläkemaksun vähentämisen jälkeen ja palkat ovat vuoden 2016 tasossa.

34 35 Varhennettu vanhuuseläke Ennen vuotta 1960 syntynyt työntekijä, jolla on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä (63 ja 65 ikävuosien välillä), voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Huom! Varhennettu vanhuuseläke poistuu 1.1.2017 lukien. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin mitä olisi tavallisen vanhuuseläkkeen määrä. Pienennys on sitä suurempi, mitä aikaisemmin eläke otetaan ja se on pysyvä. Varhennus vaikuttaa pienentävästi myös mahdolliseen tulevaan perhe-eläkkeeseen. Eläkkeessä ei ole ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkeosuutta lainkaan ja ennen vuotta 1995 karttuneeseen peruseläkkeeseen tehdään muuntovähennys siten, että karttumisprosentti on 1,8 vuotta kohti. (Jos työssäolo jatkuisi henkilökohtaiseen eläkeikään asti, peruseläkettä karttuisi ajalta ennen vuotta 1995 2 % vuotta kohti. Lisäksi tehdään varhennusvähennys siten, että varhennuskuukausien määrä lasketaan 63 vuoden iästä, ja jokaista varhennettua kuukautta kohti vähennys on 0,6 % eläkkeen euromäärästä. Jos esimerkiksi lähtee varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden 6 kuukauden ikäisenä, varhennusvähennys on 6 x 0,6 % eli 3,6 % kuukausieläkkeestä. Myös varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa (ks.s. 30). Varhennettua vanhuuseläkettä saavan ansiotyöhön sovelletaan samoja sääntöjä kuin vanhuuseläkkeen saajaan (ks. s. 15). Osa-aikaeläke Työntekijällä on mahdollisuus vähentää työnteon määrää ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienenemistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä. Ennen osa-aikaeläkehakemuksen tekemistä työntekijän on neuvoteltava työnantajan kanssa osa-aikatyön ehdot ja varmistaa eläkelaitokselta, että suunnitellut ehdot täyttävät osa-aikaeläkkeelle asetetut vaatimukset. Huom! Osa-aikaeläke poistuu 1.2.2017 lukien. Osa-aikaeläkkeen saamisen ehdot (KuEL 14, KuEL VpL 8 1 mom.) Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osaaikaeläkkeen alaikäraja on 61 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on saanut osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana kunnallisista palvelussuhteista ansioita kolmena kalenterivuonna vähintään 16 476 euroa (vuoden 2016 tasossa) joka vuosi. (Perhepäivähoitajilla ja perhe hoitajilla 14 416,50 euroa.) Viimeisen työssäolojakson pitänyt olla sellaista työtä, jossa ansio on vähintään 1373 e/kk (vuoden 2016 tasossa) ja jakson on pitänyt kestää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. (Perhepäivähoitajilla ja perhehoitajilla 1 201,35 e/kk.) Myös vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän valinnut henkilö voi jäädä osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle jääminen merkitsee sitä, että vanhan eläkeikäjärjestelmän valinta raukeaa ja henkilökohtainen vanhuuseläkeikä on se, mikä se olisi ollut, jos valintaa ei olisi tehty. Vanhuuseläkkeelle voi kuitenkin jäädä täytettyään 63 vuotta tai voi jatkaa osa-aikatyössä yli henkilökohtaisen eläkeiän. (ks.s. 12, Vanhuuseläke). Vanhuuseläkkeen laskennassa ei kuitenkaan oteta huomioon korotuskuukausia (ks.s. 18) eikä modifioituun yhteensovitusrajaan tule alemman eläkeiän korotusta. Jos ammatillinen eläkeikä on jo täyttynyt osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä, työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin haluaa. Oikeutta osa-aikaeläkkeeseen ei ole, jos työntekijä saa työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä. Osa-aikatyön voi järjestää entisessä tai uudessa työssä, entisen tai uuden työnantajan palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Osa-aikatyön voi järjestää lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa tai esim. tekemällä työtä vuoroviikoin. Kuutta viikkoa pitempää aikaa ei työstä kuitenkaan saa olla pois lukuunottamatta vuosilomia tai sairauslomia tai aikaa, jolta työntekijä on saanut liikennevakuutuksen perusteella ansionmenetyskorvausta tai tapaturmalain perusteella päivärahaa. Osa-aikatyöstä on ansaittava vähintään 35 ja enintään 70 prosenttia kokoaikatyössä vakiintuneesta ansiotasosta. Osa-aikatyön ansion on kuitenkin oltava vähintään 314,90 e/kk (v. 2016). Kun osa-aikaeläke alkaa vuonna 2016, kokoaikatyön vakiintunut ansio on vuosien 2011-2015 ansioiden keskiarvo. Työajan vähentyminen ei saa merkittävästi poiketa ansiotulojen vähentymisestä. Perhepäivähoitajilta tai perhehoitajilta ei edellytetä työajan lyhentymistä. Osa-aikaeläkkeen määrä Osa-aikaeläkkeen määrä on puolet ansioiden alenemasta eli kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotuksesta. Osa-aikaeläke saa olla kuitenkin enintään 75 prosenttia asianomaiselle karttuneiden työeläkkeiden määrästä. Työeläkkeiden määrää laskettaessa otetaan huomioon kaikki karttuneet ja enimmäismäärään rajatut työeläkkeet osa-aikaeläkkeen alkamiseen saakka (ks. s. 28). Osa-aikaeläkettä laskettaessa lähtökohta on työntekijän kokoaikatyön vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön kuukausiansioiden erotus. Kun se jaetaan kahdella, saadaan osa-aikaeläkkeen määrä. Jos työntekijällä on samanaikaisesti useampia palvelussuhteita, käytetään yhteenlaskettuja ansiotuloja sekä kokoaikatyön että osa-aikatyön osalta. Osa-aikaeläkettä ei siis lasketa palvelusajan perusteella. Jos kuitenkin palvelusvuosia on vähän, voi edellä mainittu 75 prosentin rajoitus aiheuttaa sen, että osa-aikaeläkkeen määrä onkin vähemmän kuin puolet ansion alenemasta.

36 37 Esimerkki Kokoaikatyön vakiintunut ansio: Kuukausiansio osa-aikatyössä: Ansioiden alenema (2 000 euroa 1 000 euroa): Osa-aikaeläke ennen rajoitusta: 2 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 500 euroa Tämän jälkeen selvitetään 75 prosentin rajoituksen mahdollinen vaikutus: Osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneet työeläkkeet: 630 euroa Enimmäisraja 75 %: 473 euroa Tässä tapauksessa rajoitus vaikutti ja osa-aikaeläke on 473 euroa. Osa-aikaeläkeläisen ansiot Osa-aikatyön ansion pitää pysyä suunnilleen sillä tasolla, millä se oli osa-aikaeläkkeen alkaessa. Osa-aikaeläkeläisen ansioita tarkkaillaan kalenterivuosittain siten, että kullekin vuodelle lasketaan ansioiden keskiarvo kuukautta kohden. Keskiansio saa olla enintään 15 % suurempi tai pienempi kuin se osa-aikatyön ansio, joka on ollut eläkkeen laskemisen perusteena. Mikäli 15 %:n raja ylitetään, osa-aikaeläke lasketaan uudelleen ja liikaa maksettu eläke peritään takaisin. Kuukausikeskiansio ei kuitenkaan saa ylittää 70 %:a eikä alittaa 35 %:a kokoaikatyön vakiintuneesta ansiosta. Jos 70 %:n raja ylittyy tai 35 %:n raja alittuu, osa-aikaeläke keskeytetään. Mikäli ansioiden muutos on pysyvää, osa-aikaeläke lakkautetaan. Jos eläkettä on ennen keskeytystä tai lakkautusta ehditty maksaa liikaa, liikaa maksettu eläke peritään takaisin. Ansioiksi luetaan kaikki henkilön saamat palkkatulot ja yrittäjän työtulo, kunnallisista luottamustehtävistä saadut ansionmenetyskorvaukset ja määräaikaispalkkiot sekä valtion luottamustehtävistä saadut palkkiot ja korvaukset. Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle (KuEL 16 ) Osa-aikaeläkettä saava työntekijä saa vanhuuseläkkeen 63 68 vuoden iässä lopetettuaan osaaikatyön. 68 vuotta täyttäneelle vanhuuseläke voidaan myöntää, vaikka osa-aikatyö edelleen jatkuisi. Mikäli henkilö ei hae vanhuuseläkettä 68 vuotta täytettyään, osa-aikaeläke muutetaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläke myönnetään samoin edellytyksin kuin kokoaikatyöstäkin siirtyvälle. Ks.s. 15: Vanhuuseläkkeen määrä Vanhuuseläke muodostuu osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä, osa-aikaeläkkeellä oloajasta ansion aleneman perusteella lasketusta eläkkeestä ja osaaikatyön eläkkeestä sen lain mukaan, jonka piiriin osa-aikatyö kuului (ks. s. 19 ja 25). Ammatillinen kuntoutus (KuEL 17 ) Keva voi tukea ammatillisella kuntoutuksella työntekijää jatkamaan työelämässä sairaudesta huolimatta. Työkyvyn heikkeneminen tulisi havaita työpaikalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työntekijän ohella avainasemassa ovat esimies ja työterveyshuolto. Useilla kuntatyöpaikoilla on kehitetty työkyvyn varhaisen tukemisen malleja tällaisiin tilanteisiin. Tavallisena käytäntönä on järjestää työterveyshuollossa yhteispalaveri, jossa mietitään ratkaisuja työntekijän työssä jatkamiseen. Ammatillisen kuntoutuksen hakemisesta sovitaan usein yhteispalaverissa. Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset alle 63-vuoden ikä työeläkelakien piiriin kuuluvia ansioita vähimmäismäärä (viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä 34 508,16 euroa vuoden 2016 indeksitasossa) sairaus aiheuttaa lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhkan ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista; työkyvyn menetyksen uhka voidaan poistaa tai siirtää ammatillisella kuntoutuksella ei oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Kuntoutushakemus Ammatillista kuntoutusta haetaan Hakemus työeläkekuntoutuksesta -lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto (SvB2-lomake). Suositeltavaa on myös liittää mukaan työnantajan kuvaus työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista (TAK 2-lomake). Kuntoutushakemus on mahdollista tehdä, kun halutaan selvittää oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelma ei vielä olisikaan valmiina. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä tarvitaan yhteistyötä. Yleensä selvittely on hyvä käynnistää työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Monesti jo työpaikan sisäisillä järjestelyillä ja tehtävien muutoksilla voidaan helpottaa työntekoa. Joskus kuntoutussuunnitelman teossa saatetaan tarvita ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällöin on hyvä olla yhteydessä eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijaan ja sopia, mistä tarvittavaa asiantuntemusta haetaan. Eläkelaitos voi olla aloitteentekijänä kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä, jos henkilö on hakenut kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä ja hänellä arvioidaan olevan työkykyä jäljellä työssä jatkamiseen.

38 39 Kuntoutusmuodot Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat: työpaikalla toteutettava työkokeilu tai työhönvalmennus uuden työtehtävän edellyttämä koulutus tai kurssitus uuden ammatin hankkiminen ammatillisen koulutuksen avulla tarvittaessa ohjaus ja neuvonta kuntoutussuunnitelman valmistelussa. Kuntoutusetuudet (KuEL 18 20 ja 45 47 ) Eläkelaitos korvaa hyväksymänsä ammatillisen kuntoutuksen kustannuksia ja huolehtii toteutuksen aikaisesta toimeentuloturvasta. Kuntoutusraha Jos kuntoutuja lähtee toteuttamaan kuntoutusohjelmaa työelämästä, hänelle maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Sen suuruus on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa palkan kuntoutusohjelman ajalta. Osakuntoutusraha Kuntoutussuunnitelma voidaan toteuttaa myös osa-aikaisen ansiotyön rinnalla. Jos kuntoutuja ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana yli puolet siitä eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, josta ns. tulevan ajan eläkekarttuma on laskettu, hänelle myönnetään osakuntoutusraha. Se on määrältään puolet täydestä kuntoutusrahasta. Kuntoutuskorotus Ammatillista kuntoutusta voidaan rahoittaa työelämään palaavalle henkilölle, joka saa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Silloin kuntoutustukea/työkyvyttömyyseläkettä korotetaan 33 %:lla kuntoutusohjelman ajalta. Kuntoutusavustus Kuntoutusavustusta on mahdollista hakea muun toimeentuloturvan puuttuessa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajalle tai odotettaessa kuntoutusohjelman alkamista. Jälkimmäisessä tilanteessa kuntoutusohjelman alkamisen ajankohta on tiedossa. Lisäksi edellytyksenä on, että eläkelaitos on antanut myönteisen päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Kumpikin avustus on mahdollista saada enintään kolmen kuukauden ajalle kalenterivuotta kohti. Kuntoutusavustus on määrältään työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Kuntoutuskustannukset Kuntoutujalle korvataan lisäksi ammatillisen kuntoutuksen aiheuttamia kustannuksia, kuten opiskelutarvikkeita, matkakustannuksia ja vieraalla paikkakunnalla opiskelusta aiheutuvia asumiskustannuksia. Ammatillista kuntoutusta koskevat päätökset (KuEL 102 ) Jos hakijan kuntoutussuunnitelma ei ole hakemusta tehtäessä valmis, on mahdollista hakea ensin päätöstä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Sen liitteenä eläkelaitos antaa arviolaskelman kuntoutusrahan määrästä. Päätös on voimassa yhdeksän kuukauden ajan ja ammatillisen kuntoutuksen toteutus edellyttää vielä sitä, että eläkelaitos hyväksyy kuntoutussuunnitelman. Jos hakemuksessa on sellainen kuntoutussuunnitelma, jota eläkelaitos voi tukea, annetaan samanaikaisesti päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutussuunnitelman hyväksymisestä. Kuntoutusajan toimeentuloturvan määrästä ja maksujaksoista annetaan erillinen päätös. Muutoksenhaku (KuEL 153, 156 158 ) Ammatillista kuntoutusta koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla. Ks. s. 56: Eläkepäätöksen muuttaminen Työkyvyttömyyseläkkeet Kun työntekijän työkyky heikkenee sairauden ja työn aiheuttaman rasittuneisuuden vuoksi, hänen on syytä selvittää mahdollisuudet hakeutua kuntoutukseen työkyvyn palauttamiseksi. Jos kuntoutusmahdollisuuksia ei ole tai työkyky ei kuntouttamisesta huolimatta ole palautunut, työntekijä voi hakea eläkettä. Jos työntekijä on täyttänyt 63 vuotta, eläke lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset Ammattikohtainen työkyvyttömyys ja ns. yleinen työkyvyttömyys (KuEL 24 ) Jos virka- tai työsuhde on voimassa työkyvyttömyyden alkaessa, eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on pitkäaikaisen sairauden vuoksi tullut kykenemättömäksi hoitamaan omaan ammattiinsa kuuluvia tehtäviä. Jos kunnallinen palvelu on päättynyt jo ennen työkyvyttömyyden alkamista, työkykyä arvioidaan työhistorian mukaisiin tai vastaaviin töihin. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeen hakijan työkykyä arvioidaan työhistorian mukaisiin tehtäviin. 60 vuotta täyttäneen pitkään työssä olleen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa otetaan huomioon sairauden lisäksi myös työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työn vastuullisuus ja vaativuus.