Tekniikan Akateemisten Liitto TEK VUOSIKERTOMUS 2010

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK VUOSIKERTOMUS 2010 1

Sisältö Vuosi 2010 puheenjohtajan silmin 3 Tiukan toiminnan vuosi 4 Kenttä- ja järjestötoiminta Toimintaa ja valmiutta 5 Neuvottelutoiminta Työtaistelujen vuosi 9 Oikeudelliset palvelut Yhteistoimintaneuvotteluissa tukemista ja henkilökohtaista neuvontaa 14 Urapalvelut TEK tukee työuraa 16 Koulutus- ja työvoimapolitiikka Aktiivista koulutuspoliittista vaikuttamista 18 Teknologiatoiminta Ilmasto-ohjelmaa ja teknologiayrittäjyyttä 20 Tutkimus Tutkimuksilla tuetaan TEKin ydintoimintoja 23 Hallinto Lahjoituksia teknillisille yliopistoille ja kohti sähköistä valtuuston vaalia 24 TEKin VUOSIKERTOMUS 2010 Toimitus ja taitto: TEK viestintä Painopaikka: ArtPrint Oy, Helsinki? Kannen kuva: Innovaatiotoiminnan Protomo-konseptin käynnistykseen 16.3.2010 Tampereella osallistui runsaasti väkeä. Kuva:???: Viestintä Viestintä monimuotoistui 28 Talous Talous jatkui vakaana 29 2

Vuosi 2010 puheenjohtajan silmin Merja Strengell TEKin puheenjohtaja TEKin vuosi 2010 täyttyi työehtosopimusneuvotteluista, kun kaikki isot ja lukuisa joukko pienempiä sopimusaloja käytiin läpi. Neuvotteluprosessit näyttäytyivät päätöksentekijöille usein varsin tahmeina. Syksyllä myös valtakunnansovittelija antoi satikutia neuvotteluosapuolille todeten, että asiat tuodaan sovittelijan toimistoon liian keskeneräisinä. Työmarkkinatoimijoiden onkin syytä ottaa palautteesta koppi ja pyrkiä jatkossa sinnikkäämmin sopimuksiin. Yksittäisen järjestön näkökulmasta peräänkuulutan myös aktiivisempaa halua neuvotteluihin ja ennakkoluulotonta asennetta käsiteltäviin asioihin. TEKin tavoitteet ja teemat neuvotteluprosesseihin tulevat kullakin alalla työskenteleviltä jäseniltä. Ajamme niitä asioita, jotka hiertävät diplomi-insinöörin arkipäivässä. Taantuman keskellä yritysjohdon aika kului yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, mutta nyt on aika kääntää huomio henkilöstöön ja hyvään johtamiseen. Työn piirteisiin liittyvät kysymykset voidaan hyvin ratkaista paikallisesti, ja haastankin yritykset kehittämään asiantuntijatyötä yhdessä henkilöstönsä kanssa. Työurien pidentämiskeskustelussa aiempi hölmöläisten peiton jatkamista muistuttava linja väistyi, ja työuraa hdyttiin tarkastelemaan kokonaisuutena. TEK on kaiken aikaa pyrkinyt toiminnallaan vaikuttamaan diplomi-insinöörin koko elinkaareen opinnoista eläköitymiseen. Työurat pitenevät vain, jos nuoret valmistuvat ajoissa, pääsevät heti työn syrjään, pystyvät uudistamaan osaamistaan ja tekemään työtä laadullisesti ja määrällisesti ihanteellisella tasolla ilman turhia katkoksia. Perusteollisuus käy parhaillaan kampanjaa, jonka tavoitteena on konkretisoida suomalaisen hyvinvoinnin ja vientiteollisuuden kohtalonyhteyttä sekä tuoda vaalikeskusteluun hyvän teollisuuspolitiikan merkitys. TEK on mukana kampanjassa. Omat tavoitteemme valtakunnan uuteen hallitusohjelmaan olemme koonneet Viisaita valintoja -vihkoseen. Ne sisältävät muun muassa korkeakoulutettujen osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantamisen ja tekniikan korkeakoulujen resurssivajeen korjaamisen. Haluamme myös, että verotus tukee työntekoa ja kestävää kulutusta. Työttömyys on Suomessa ja jäsenistön keskuudessa edelleen korkealla tasolla. Palkansaajan elämästä poistuu työn mukana identiteetin lisäksi yhteisö ja taloudellinen turvallisuus. Vaikka aktiiviset strategiat (työnhaku, kouluttautuminen) on havaittu tehokkaiksi selvitymiskeinoiksi, työttömyysturvajärjestelmämme ei edelleenkään palvele riittävästi korkeasti koulutettuja, vaan parannusta kaivataan kouluttautumismahdollisuuksiin ja aloittavan yrittäjän kannusteisiin. Koska työurat tulevat jatkossa koostumaan muutaman työsuhteen sijasta jopa kymmenistä työsuhteista, tulisi kiinnittää erityistä huomiota siirtymien nopeuttamiseen ja katkojen minimointiin. Viime vuonna useat selvitykset kertoivat, että opiskelijat arvostavat työn ja elämän tasapainoa, monipuolista työn sisältöä ja kehitysmahdollisuuksia. He haluavat pomon, joka tukee heidän kehittymistään, opastaa ja antaa palautetta. Nuoret myös haluavat tietää eniten ihmisiin ja kulttuuriin liittyviä asioita eri yrityksistä. Työhön asennoituminen on siis monipuolistunut. Työ voidaan nähdä välttämättömänä pahana, häiriönä normaalissa elämässä, jobina, jolla turvataan talous, urana, kutsumuksena tai elämäntehtävänä. Ammattiliiton on hyvä pohtia, minkälaisia olisivat häiriöliitto, jobiliitto, uraliitto tai kutsumusliitto ja miten nykymuotoisen ammattiyhdistysliikkeen pitää muuttua vastatakseen myös em. määritelmiä. Työn ja muun elämän tasapainon merkitys on kasvanut. Kulutuksen merkitys näyttää vähentyneen, eikä aineellisen hyvinvoinnin lisäys riitä kompensoimaan yksityiselämän uhrauksia. Työhyvinvointia tavoitellaan osana hyvän elämän kokonaisuutta, eikä korvauksena muun elämän kompromisseista. Uskon, että tämä trendi on pysyvä. Tuottoisa ja riittävän pitkä työura edellyttää, että elämän eri osa-alueet tasapainottavat toisiaan ainakin pitkällä aikavälillä. 3

Tiukan toiminnan vuosi Vuotta 2010 voi hyvällä syyllä luonnehtia työmarkkinatoiminnan vuodeksi. Kaikki TEKin sopimusalat olivat tavalla tai toisella neuvottelujen kohteena. Yliopistot muuttuivat vuoden alussa valtion virastoista itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Työmarkkinamielessä tämä merkitsi irtaantumista valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta, yliopistojen järjestäytymistä työnantajana EK:hon ja kaikkien sopimusten neuvottelemista uudelleen. Akavaan perustettiin julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKOon erityinen yliopistosektorin neuvottelukunta aikaisempien kunnan, valtion ja kirkon neuvottelukuntien rinnalle. Yliopistosektorin sopimus syntyi maaliskuussa lakkovaroituksen jälkeen pari kuukautta aikataulusta myöhässä. Kemianteollisuudessa lähdettiin keväällä hakemaan toden teolla työehtosopimusta. Työnantaja ei ollut alkuun halukas neuvottelemaan muusta kuin palkkapöytäkirjasta. Ylemmät toimihenkilöt halusivat sopimuksen, jossa otettaisiin selkeä kanta muun muassa ylitöiden ja vapaa-aikana matkustamisen korvaamiseen. Ulosmarssin ja yrityskohtaisten täsmälakkojen jälkeen sopimus saatiinkin syntymään juuri pääsiäisen alla. Matka-ajan korvaaminen jäi kuitenkin auki, ja sitä ratkottiin työhmässä yhteisymmärstä kuitenkaan löytämättä. Muuten sopimus on varsin tyydyttävä. Paperiteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa lähdettiin myös tavoittelemaan palkkapöytäkirjan laajentamista työehtosopimukseksi. Toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Paperiteollisuudessa järjestettiin ulosmarssi ja kaksi määräaikaista lakkoa, mutta nekään eivät vakuuttaneet Metsäteollisuus :n päättäjiä sopimisen tarpeellisuudesta. Erimielisyys toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron (vuodenvaihteeseen saakka Toimihenkilöunioni) kanssa YTN:n ja Pron työehtosopimusten soveltamisalueiden välisestä rajasta jatkuu edelleen. Pron mukaan toimihenkilötehtäviä olisi vuosien varrella perusteettomasti siirretty ylemmän toimihenkilön tehtäviksi. YTN:n mielestä taas ylempien toimihenkilöiden lukumäärän kasvu on seurausta työelämän osaamisvaatimusten noususta, ja on työmarkkinoiden luonnollista kehitystä. Yksimielisyyttä ei vuoden aikana syntynyt. Muut neuvottelut onnistuttiin pääsääntöisesti käymään rauhanomaisesti, ja YTN:n sopimat palkankorotukset vastaavat muiden palkansaajahmien korotuksia. Kemianteollisuuden sopimuksen lisäksi voidaan uudeksi saavutukseksi laskea arkkitehtitoimistojen mukaantulo suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksen osapuoleksi. Kunnan neuvotteluissa päädyttiin tällä kertaa suosimaan naisvaltaisia aloja, joten miesvaltainen kuntatekninen sektori jäi jonkin verran yleistä tasoa huonommille korotuksille. Jatkossa jo ennestään pienistä yleiskorotuksista ei mielestäni voi samalla tavalla nipistää tekniikan puolella, sillä kunnan palveluksessa olevien insinöörien palkat eivät mitenkään ratkaisevasti poikkea edukseen muiden akateemisten hmien palkkauksesta. Heikki Kauppi TEKin toiminnanjohtaja Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa merkittävin hanke oli TEKin tavoitteiden valmistelu ja lobbaus Suomen tulevaa hallitusohjelmaa varten. Hallitusohjelmasta on tullut Suomen poliittista päätöksentekoa nelivuotiskausittain voimakkaasti ohjaava asiakirja. Sen valmistelu ministeriöissä ja poliittisissa puolueissa alkaa jo reilusti vuotta ennen vaaleja, ja jos TEK haluaa vaikuttaa tasavallan asioihin, senkin on syytä olla ajoissa liikkeellä. Prosessissa TEKin hallitusohjelmatavoitteiksi kiteytyivät seuraavat viisi: Työurien pidentäminen ammatilliseen osaamiseen panostamalla. Työurien pidentäminen on kansantalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta välttämätöntä. Se ei kuitenkaan onnistu hallinnollisilla toimenpiteillä, vaan ikääntyvien ammattitaidon on oltava sellaisella tasolla, että he ovat aidosti haluttua työvoimaa. Tekniikan alan yliopistokoulutuksen resurssien parantaminen. Suomella on hyvä peruskoulu ja tuotekehitystä tukeva innovaatiojärjestelmä, mutta tekniikan alan ylimmässä opetuksessa niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulutasollakin ollaan kaukana kansainvälisestä huipusta. Paljon ratkeaa tekemällä asioita laadukkaammin, mutta myös lisää rahaa ja muita resursseja tarvitaan, ja se on poliittisen tahdon asia. Teknologiayrittäjyyden edistäminen. Yrityksissä ja tutkimuksessa syntyvä uusi tieto pitää pystyä muuttamaan nykyistä tehokkaammin liiketoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Kehittämiskohteita löytyy mm. riskirahoituksessa, immateriaalioikeuksien turvaamisessa ja yrittäjän kohtaamaa hallintoa virtaviivaistamalla. Työtulojen verotusta ei pidä ainakaan kiristää, jotta työntekoon olisi verotuksen jälkeenkin kannustimia. Ammattiliitoille kanneoikeus työelämän lainsäädännön noudattamiseen liittyvissä asioissa. Tällä toimenpiteellä edistettäisiin harmaan talouden vastaista kampanjaa. Jäsenkunta Jäsenten näkökulmasta vuotta varjosti työttömyys. IAET-kassassa jäsenenä olevien tekkiläisten työttömyys laski kuitenkin viime vuonna marraskuun 2009 huippulukemista. Uusien työttömyysturvahakemusten määrä kuukautta kohti on jo laskenut taantumaa edeltäneelle tasolle, mutta työttömien lukumäärä on edelleen selkeästi koholla. Lomautetut mukaan lukien tekkiläisten työttömyysaste on nyt noin 3,2 prosenttia. TEKin urapalveluille työttömyys on tiennyt runsaasti töitä. Myös muiden jäsenpalvelujen kysyntä oli vilkasta. TEKin lakimiehet hoitivat jäsenten 18 000 suurempaa tai pienempää yhteydenottoa ja palkkaneuvonnan kontaktit lasketaan tuhansissa. 4

Kenttä- ja järjestötoiminta Toimintaa ja valmiutta TEKin toiminta työpaikoilla kanavoitui yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja julkista sektoria edustavien JUKOn ja KTN:n paikallisyhdistysten kautta. YTN uudisti yritysyhdistysten avustusjärjestelmän vuoden lopussa. Uuden järjestelyn avulla suurin osa yritysyhdistyksistä voi käytännössä luopua jäsenmaksun keräämisestä jäseniltään. Lisäksi TEKin omia paikallisyhdistyksiä on yliopistosektorilla sekä valtion eri virastoissa ja toiminnoissa. Kuntasektorilla Kunta-TEK järjestää paikallistoimintaa eri paikkakunnilla. Yksityisen sektorin paikallistoiminnan painopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tukemisessa ja yrityskohtaisen järjestäytymisen edistämisessä. Keväällä YTN:n kemianteollisuudessa jouduttiin turvautumaan painostustoimiin, jotka johtivat lopulta työehtosopimuksen saamiseen alalle. Metsäsektorilla paperiteollisuuteen julistettiin syksyllä ylityö- ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto ja organisoitiin ulosmarssin lisäksi kahdessa eri vaiheessa yhteensä 14 päivän lakko. Toiminta ei johtanut työehtosopimukseen vielä vuoden 2010 aikana. Prosessi jatkui vuodenvaihteen yli. SAFAn työmarkkinatoimintojen siirtäminen kokonaisuudessaan TEKin yhteyteen ja Työelämän Arkkitehtiraadin TARin toiminta TEKissä vakiintui. YTN:n keskuslakkotoimikunta kokoontui vuoden aikana 32 kertaa. TEKin edustaja on keskuslakkotoimikunnan puheenjohtaja. Tampereella ja Oulussa omatoimiseen työllistymiseen keskittyneiden yhdistysten työ oli tuloksekas ja kustannustehokas tapa vastata työttömien jäsenten ongelmiin. Myös entisen Uudenmaan läänin alueella toimivan OTTY-yhdistyksen toiminta oli aktiivista. Edunvalvontakoulutus Yksityisen sektorin edunvalvontakoulutus hoidettiin YTN:n kautta. Vuoden aikana julkaistiin YTN:n koulutuskalenteri, jota jaettiin sekä postitse että eri tilaisuuksissa. Osa koulutuksesta järjestettiin YTN:n ja PROn (entinen Toimihenkilöunioni TU) Henkeä per 1.1. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 32 105 14045 1030 17 030 yhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 30. Julkisen sektorin koulutusta järjestettiin yhdessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEAn liittojen ja VAKAVAn kanssa. Teekkaritoiminta Toiminnan painopiste oli jäsenhankinnassa, teekkarien työelämävalmiuksien vahvistamisessa ja vastavalmistuneiden jäsenpidon parantamisessa. Tekniikka&Talous -lehden opiskelijatilauksen harjoittelukyselyyn vastasi noin 6 000 opiskelijaa, ja ennen kesää tehtyyn kesätyötilannekyselyyn noin 4 000. TEKin teekkariseminaarissa käsiteltiin muun muassa yliopistolain muutoksen vaikutuksia yliopistojen työmarkkina-asemaan ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan. Kiltojen puheenjohtajille ja kiltayhdyshenkilöille järjestettiin koulutusseminaari helmikuussa. Teekkarikulttuuria tuettiin järjestämällä valtakunnalliset jäynäkisat Kotkassa. Opiskelijoiden valmiuksia työelämään tuettiin erilaisilla työlainsäädäntöä ja työnhakua käsittelevillä tilaisuuksilla. TEKin hallitusohjelman mukaisesti teknillisissä yliopistoissa pidettiin työmarkkina-aiheiset JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS 1990 2010 TA/opiskelijajäsenet TFiF/TEK vuosijäsenet TA vuosijäsenet 40 077 16070 1444 22 563 48 372 18474 1530 51 235 20042 1534 28 368 29 659 54 256 21177 31 511 33 182 34 778 36 115 0 1990 1995 2000 2002 2004 2006 1596 57 160 22392 1586 59 842 23442 1622 61904 24128 1661 64 443 25050 1681 37 712 65 968 24620 1744 39 604 68 051 24584 1896 41 571 2008 69 881 24540 1935 43 406 72 538 24451 2010 2011 kurssit, joista annettiin opintopisteitä. Opiskelijajäsen hankinnassa onnistuttiin jällen hyvin, vaikka maisterivaiheessa aloittavien opiskelijoiden suuri osuus aiheuttaa haasteita jäsenhankintaan. Matemaattisluonnontieteellisen kentän jäsenhankinnassa kokeiltiin tehtävään palkattua osa-aikaista opiskelijatyöntekijää. TEKin edustajat osallistuivat teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien todistusten jakotilaisuuksiin. Jäsen- ja järjestötoiminta TEK toimi aktiivisesti Teollisuuden Palkansaajien yhteistyöhmässä. Muuta järjestöyhteistyötä oli muun muassa SAK:n Postija logistiikka-alan unionin kanssa, joka toimii erityisesti Itellassa. TEKin edustajat osallistuivat Akavan alueelliseen toimintaan aluetoimikunnissa ja niiden kautta TE-keskusten ja työhallinnon neuvottelukuntiin, maakuntaliittojen ja työsuojelupiirien toimintaan sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. Alueseuroissa huomio kiinnitettiin alueelliseen vaikuttavuuteen ja jäsenhankintaan. TEKissä toimii 18 kerhoa. Kerhojen jäsenmäärä vuoden lopussa oli yli 2 300. Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin 2 200 henkilöä. 1992 46 095 73 458 22969 2036 48433 5

Kenttä- ja järjestötoiminta Erilaisia teknisiä sovelluksia käytettiin jäsenpalveluvaliokunnan työntäyteisissä kokouksissa. TEKin 2011 vaaleja valmisteltiin koko vuosi. Vaalilautakunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Vaalit järjestetään Itellan kanssa yhteistyössä sekä perinteisenä postiäänestyksenä että sähköisenä vaalina. Vaalilautakunnan tueksi TEKin toimistoon perustettiin vaalitiimi. Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliiton (SMFL) toiminta oli aktiivista ja järjestö vaihtoi nimekseen Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset (MAL). Jäseniä oli toimintavuoden lopussa lähes 3 000. TEKin alueellisia jäseniltoja järjestettiin muun muassa Kuopiossa, Tampereella, Kemissä, Turussa ja Oulussa. Osallistujia tilaisuuksissa oli yli 500. Kerhojen ja alueseurojen neuvottelupäivät pidettiin Lappeenrannassa keväällä. TEKin 2011 vaaleja valmisteltiin koko vuosi. Vaalilautakunta kokoontui noin kerran kuussa. Vaalit järjestetään Itellan kanssa yhteistyössä sekä perinteisenä postiäänestyksenä että sähköisenä vaalina. Vaalilautakunnan tueksi TEKin toimistoon perustettiin vaalitiimi Loppuvuodesta käynnistettiin radio- ja nettikampanja kassastaliittoon.fi, joka kuului NRJ:n kanavilla. Kampanja oli suunnattu vastavalmistuneille, liiton jäsenyyttä harkitseville. Heihin panostettiin muutenkin muun muassa TEKin hallitusohjelman VAALILAUTAKUNTA 2010 Pj DI Kaj G Backas TFiF DIAndra vauhdittamana. Teekkarit.fi ja teekkariksi.fi portaalien suunnittelu alkoi loppuvuodesta. TEKin kenttäorganisaation yhdessä sidoshmien kanssa järjestämiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yli 10 000 henkilöä. Jäsenedut TEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselämä- ja Tekniikka&Talous -lehdet tai vaihtoehtoiset Talentumin lehdet. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talous -lehti maksutta. Lisäksi opiskelijat saivat T-lehden TEKin kautta. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet, jos maksoivat eläkeläisen jäsenmaksun. TEK liittyi jasenedut.fi-palveluun, joka tarjoaa laajaa valikoimaa jäsenetuja TEKin jäsenille. Sähköisen jäsenkortin pilottihanke alkoi. TEKin palkansaajajäsenet olivat pääsääntöisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAET-kassassa. Jäsenmaksuun sisältyy vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Henkilökohtainen varajäsen DI Kristiina Hartikainen Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki Jäsenet DI Lars Miikki, Kokoomus DI Mikko Alin DI Mikko Seppäläinen, DI Hanna-Riikka Myllymäki Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki FM Lauri Laitinen, Insinöörityö DI Kirsi Kaasinen DI Petja Venäläinen, TEKin nuoret DI Kaisa Aalto DI Per-Erik Sjöholm, TFiF, DIAndra DI Kalevi Linko DI Tuula Aaltola, Vihreät DI Teemu Vihinen DI Timo Huhtaluoma, Keskusta DI Hannu Väänänen DI Ari Uusikartano, DI Leena Westlund Sosialidemokraattiset tekniikan akateemiset DI Daniel Valtakari TEK, sihteeri JÄSENPALVELUVALIOKUNTA 2010 DI Pauli Jantunen (pj), Bonum Omen Oy DI Mikko Alin, Tuusulan kunta DI Anne Antila, Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokeskus DI Jari Gustafsson (TEKin hallitus), Neste Jacobs Oy DI Sari Halonen, Nokia Siemens Networks TkL Hanna-Liisa Järvinen, HFT Network Oy Tekn. yo Leeni Knight, Otaniemi (varalla Paavo Leinonen, Lpr) DI Sampo Kokkonen, lehtori, LTY FK Pekka Koivisto, Finanssivalvonta DI Alari Kujala, eläkkeellä DI Anne Lukkarila, Nokia Siemens Networks DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy DI Kari Mikkelä, CKIR - Centre for Knowledge and Innovation Research/Helsingin kauppakorkeakoulu DI Antti Myllys, Metos DI Johan Nyman, Yara Suomi (TFiF) DI Vivi Paljakka DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu DI Markku Rautio, Itä-Suomen aluehallintovirasto DI Jaakko Savola, Rautaruukki Oyj DI Elina Sillanpää, Metso Automation DI Kaj G Backas (TEKin hallitus), eläkkeellä OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, TEK Heli Parjanen, valiokuntasihteeri, TEK Jäsenpalveluvaliokunta käsitteli vuoden aikana tehtäväalueensa mukaisesti jäsenistöön liittyviä asioita kuten TEKin jäsenpalveluja, -etuja ja -maksuja, jäsentutkimuksia ja jäsenhankintaa, yhteistyöneuvotteluja, valtuustoaloitteita sekä TEKin vuositoiminnan vaatimia lausunto- ja päätösasioita. Valiokunta seurasi aktiivisesti TEKin tutkimustoimintaa ja IAET-kassan tilannetta. Vuonna 2010 erityisen ajankohtaisia asioita olivat muun muassa jäsenpito ja uudet toimintamallit. Matemaattis-luonnontieteellisen kentän jäsenhankintaan panostettiin muun muassa erillisessä MALU-työhmässä. Valiokunnan toukokuisen kevätseminaarin teemat olivat: kasvu, kansainvälisyys ja kumppanuudet. Valiokunta pohti myös TEKin toimintaa kokonaisuudessaan yhdessä teekkarivaliokunnan kanssa syksyllä järjestetyssä seminaarissa. Senioritoimintaakin hdyttiin kehittämään. 6

TEEKKARIVALIOKUNTA 2010 (suluissa varajäsen) Kimmo O Virtanen (pj), Tampere Juhana Repo (vpj), Lappeenranta (Sampo Saarenpää) Pipsa Penttinen, Otaniemi (Saara Hyrkkö) Kalle Kari, Oulu (Santtu Uurtamo) Jyri Vuorinen, Tampere (Elli Homanen) Ville Manninen, Turku (Erik Ahnger) Nora Möttönen, Vaasa (Janne Lehtonen) Teekkariasiamies Kari Hankia, sihteeri, TEK Teekkarivaliokunta kokoontui kymmenen kertaa. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräisten tehtävien ohella muun muassa vastavalmistuneiden jäsenpitoa, teekkarivaliokunnan kantaa teknillisille yliopistoille ja tiedekunnille mahdollisesti tehtävistä lahjoituksista, työurien pidentämistä ja TEKin tavoitteita valtion hallitusohjelmaan. ALUESEURAT 2010 Jyväskylän Teknillinen Seura Kajaanin Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura Kokkolan Teknillinen Seura Kuopion Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys Lappeenrannan Teknillinen Seura Oulun Teknillinen Seura Pietarsaaren Teknillinen Seura Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura Porin Teknillinen Seura Raahen Teknillinen Seura Rauman Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit Suur-Savon Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura Tekniska Klubben i Vasa Turun Teknillinen Seura Vaasan Teknillinen Seura Varkauden Teknillinen Seura Vuoksenlaakson Teknillinen Seura MUUT TEKin YHTEISÖT 2010 Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset (MAL) Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) Työelämän arkkitehtiraati TAR PAIKALLISYHDISTYKSET 2010 VALTIO Työ- ja elinkeinoministeriön Diplomi-insinöörit TEMDI Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta Tekes TEK Tiehallinnon akateemiset Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI YLIOPISTOSEKTORI Otaniemen TEK-tutkijat (OTTI) Oulun yliopiston TEKkiläiset Tampereen TEK-tutkijat Turun Yliopiston TEK-tutkijat (T3) Skinnarilan TEKijät (Lappeenranta) Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JU- KOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana. KUNTA Sairaalafyysikot Kuntatekniikan Akateemiset Kunta-TEK MUUT Destian Akateemiset TEKin KERHOT 2010 Akateeminen teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho DIAS-kilta Graafinen kerho Heinolan DiA-kerho Ilmailuinsinöörien kerho Insinöörien Rouvat Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra Finland (AboaTEK) LVI-kerho Maanmittausinsinöörien kerho Naispolyteekkarit (Napoli) Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU) TEKin Naisakatemia (TEKNA) Traficum Turun DI-kerho KENTTÄ- JA JÄRJESTÖYKSIKKÖ 2010 Salminen Joel, yksikönjohtaja Hankia Kari, teekkariasiamies Jalkanen Minna, asiamies/turku Järvenpää Seppo, asiamies Laapio Saku, asiamies/lappeenranta Louhelainen Jorma, asiamies/uusimaa Myllyharju Samuli, asiamies, 30.4.2010 saakka Orava Jukka, asiamies/oulu Partanen Petri, asiamies/tampere Sääksberg Jaana, assistentti Viherkari Jaska, opiskelijakenttäasiamies Wiemers Björn, asiamies, 14.6.2010 alkaen Tiitinen Maija, opiskelijakenttäasiamies, 31.1.2010 saakka Teekkariyhdysmiehet 2010: Havela Tuomas, teekkariyhdysmies/oy Jern Niclas, teekkariyhdysmies/åa Koskenranta Juho, teekkariyhdysmies/tty Nousiainen Antti, teekkariyhdysmies/lty Savela Mikko, teekkariyhdysmies/tky Vaappo Tomi, teekkariyhdysmies/vy Reko Hynönen, MaLu-tykki, 8.3.- 31.12.2010 7

YRITYSYHDISTYKSET 2010 ENERGIA E.ON Finland Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt Fortumin Ylemmät Toimihenkilöt Kejon Ylemmät Toimihenkilöt Lahti Energia Oy:n Akavalaiset Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt ICT Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT Telealan (ICT) Ylemmät Toimihenkilöt (TELY) TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt TDC Oy Finlandin Ylemmät Toimihenkilöt KEMIA Bayerin Ylemmät Toimihenkilöt - SYNER- GIA Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT Santenin Ylemmät Toimihenkilöt SYT Teboilin Ylemmät Toimihenkiöt TEKNOLOGIATEOLLISUUS ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ABB Ylemmät Toimihenkilöt. Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt EB:n Ylemmät Toimihenkilöt Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt FYT Ylemmät Toimihenkilöt GE Hydro Ylemmät Toimihenkilöt Hanselin Ylemmät Toimihenkilöt Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt Koneen Ylemmät Toimihenkilöt LME Ylemmät Toimihenkilöt Metso Powerin ylemmät toimihenkilöt - MPY Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT Myllypuron Ylemmät Toimihenkilöt (Sandvik) Nokia Simens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY Nokia-NOPSA Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt Nokian Salon Ylemmät toimihenkilöt NSY Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt Piiylemmät - PYRY Rautaruukin Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt (SiDiT) SENNYT (Siemens Enterprise Communications) Steveco Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt Upofloor Oy:n Ylemmät toimihenkilöt Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT METSÄTEOLLISUUS Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT Metsä-Serlan Ylemmät Toimihenkilöt Myllykosken Ylemmät Toimihenkilöt Oy Keskuslaboratorion Ylemmät Toimihenkilöt Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt (UK-YT) Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALA Comatecin Ylemmät Toimihenkilöt Jaakko Pöy-Yhtiöt Ylemmät Toimihenkilöt Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt Maa ja Vesi Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt MVYT Pöy Energy Ylemmät Toimihenkilöt Rintekno-Ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt SWECOn Ylemmät Toimihenkilöt SWYT FINANSSIALA Fennia-hmän Ylemmät Toimihenkilöt If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat Nordean Johtajat Nordean Ylemmät Toimihenkilöt OP Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset Sampo Pankin Esimiehet ja Asiantuntijat SEA Tapiola-hmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA Active Ålandsbankens Förmän och Specialister rf ELINTARVIKE Atrian Ylemmät Toimihenkilöt Fazerin Ylemmät Toimihenkilöt Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt SYT Valion Ylemmät Toimihenkilöt KAUPAN ALA EJL Keskijohdon Yhdistys Inex-konsernin Ylemmät Toimihenkilöt Keskon esimiehet ja asiantuntijat KEA SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt PALVELUTOIMIALAT Digitan Ylemmät Toimihenkilöt Finnairin Insinöörit FIRY Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt Helsingin Bussiliikenteen Esimiehet ja Asiantuntijat HBEA Lokalisointileijonat Ylen Päällikköyhdistys RAKENNUSALA Destian Ylemmät Toimihenkilöt SG Ylemmät Toimihenkilöt TIETOTEKNIIKAN PALVELUALA Enator-hmän Ylemmät Toimihenkilöt SysOpen Digia Ylemmät Toimihenkilöt SD-YT Tieto-konsernin Asiantuntijat TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat MUUT Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien työntekijät Finavian Ylemmät Toimihenkilöt Finnveran akavalaiset Itellan Ylemmät Toimihenkilöt Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt Veikkauksen Päällikköyhdistys VR Akava VRA 8

Neuvottelutoiminta Työtaistelujen vuosi AKAVA TUPO Valtio Työmarkkinaosapuolet TEK YTN EK Työantajaliitot Vaikka taloudessa näkyi jo pientä elpymistä 2010, lomautukset ja irtisanomiset jatkuivat osassa yrityksiä. Teknologiateollisuuden johdolla Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiukka ote palkankorotusten koordinoinnissa jatkui. Eri teollisuusalojen erityispiirteitä ja taloudellista tilannetta ei otettu huomioon sopimuksia solmittaessa. Syntyneet työehtosopimukset olivat malliltaan edellisenä vuonna solmittujen kaltaisia eli kaksi- tai kolmivuotisia ja vuosittaiset palkantarkistukset sovitaan erikseen irtisanomismahdollisuuksin. YTN työehtosopimuskenttä laajeni kemianteollisuuteen ja opiskelijayhteisöihin SYL, HYY ja SAMOK sekä muutamiin yrityksiin. Teknologiateollisuus Teknologiateollisuudessa lomautukset ja irtisanomiset jatkuivat. EK:n kentän toiseksi suurinta hmää koskevan ylempien toimihenkilöiden kolmevuotisen työehtosopimuksen palkankorotusneuvottelut eivät keväällä sujuneet, vaan ratkaisu siirtyi elokuulle. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli 1,5 prosenttia. Korotuksen ajankohdasta ja muodosta voitiin sopia yrityskohtaisesti keskustelemalla yhdessä taloudellisista taustatekijöistä, palkankorotusten kannustavuudesta, yrityksen palkkapolitiikasta ja tuottavuuden kehittämisestä. Jos jakotavasta ei päästy yksimielisyyteen, palkankorotus jaettiin 1 prosentin yleiskorotuksena ja 0,5 prosentin paikallisena, työnantajan jakamana eränä lokakuussa. Kustannusvaikutuksen alittamisesta ei sovittu yhdessäkään yrityksessä. YTN teki paikallisen erän jakamisesta tutkimuksen. Tuloksen mukaan suurimassa osassa yrityksistä ei käyty työehtosopimuksen mukaisia palkkakeskusteluja. Puutteita oli työnantajan valtuuksissa, keskustelunhalussa ja tiedonantamisessa. Yritysyhdistys Teksteihin saatiin suositus kuuden päivän isyyslomasta. Suosituksesta tulee velvoittava, kun se siirretään osaksi seuraavaa työehtosopimusta. Palkkakeskustelumallityöhmä kokoontui tuloksetta. Työhyvinvointi- ja työkyvyn ylläpitämistyöhmä oli mukana monivuotisessa, kaikkien eri teknologiateollisuuden henkilöstöhmien ja työnantajan yhteisessä Hyvä työpaikka pidempi työura -hankkeessa, joka alkoi 2010. Alalla on noin 500 luottamusmiestä ja 39 yritysyhdistystä. Osana kansainvälistä solidaarisuuspäivää teknologiateollisuuden palkansaajaliitot (Metalli, TU ja YTN) järjestivät syksyllä liittojen luottamusmiehille Kunnon työ -seminaarin ihmisarvoisen työn katoamisesta ja pirstaloituneiden työsuhteiden määrän kasvamisesta. Neuvottelutoimintaa häiritsi soveltamisrajakiista Toimihenkilöunionin kanssa. Kiistaa varten oli koottu kolmikantainen työhmä, joka tilasi konsultilta soveltamisrajaselvityksen. TU ei hyväksynyt raporttia, joten kiistan selvittely jatkui työhmässä. Suunnitteluala Suunnittelu- ja konsulttiala kääntyi vähitellen kasvuun kaksi vuotta kestäneen laskun jälkeen. Laman saldona alalta katosi miltei tuhat työpaikkaa ja henkilöstön määrän odotetaan vielä laskevan lievästi. Useat yritykset kävivät tuotannollistaloudellisia yt-neuvotteluja, ja alalla oli vielä loppuvuodesta jonkin verran lomautuksia voimassa. Ohut tilauskanta rasitti Virasto-, laitosyhdistys Teollisuusyritykset AKAVA-JUKO Kunta Valtio Yliopistot Virastot, laitokset KT VTML EK Sivistystyönantajat lähinnä teollisuussuunnittelua ja vientisektoria, mutta infra-, talo- ja arkkitehtisuunnittelussa työllisyystilanne oli hyvä. SKOL-ATL-YTN työehtosopimus päättyi 31.10.2010, joten neuvottelut sopimuksen uudistamisesta alkoivat syykuussa. Neuvottelutulos syntyi 7.10. lähes kahden vuoden mittaisesta työehtosopimuksesta, joka päättyy 30.9.2012. Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään 30.9.2011, jos liitot eivät pääse sopuun vuoden 2011 palkankorotuksista. Marraskuun 2010 palkankorotukset olivat teknologiateollisuuden linjan mukaiset. Jos paikallisesti ei muuta sovittu, marraskuussa maksettiin 1,0 prosentin yleiskorotus ja työantaja jakoi 0,5 prosenttia palkkasummasta henkilökohtaisina korotuksina. YTN:n selvityksen mukaan noin neljännekselle alan henkilöstöstä palkankorotus maksettiin 1,5 prosentin yleiskorotuksena. Teksteihin sovittiin muun muassa vapaaaikana matkustamisen tuntikorvauksen korottamisesta kahdella eurolla 17 euroon, kuuden arkipäivän palkallisesta isyysvapaasta, viiden päivän ylimääräisestä työllistymisvapaasta ja luottamusmieskorvausten korottamisesta. Alan työnantajaliitto SKOL päätti liittyä Teknologiateollisuuden toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. SKOLin jäsenyritykset liittyvät myös Teknologiateollisuuden jäseniksi. Sopimusalalla on luottamusmiehiä noin 190 eli kasvua tuli neljä prosenttia vuoden aikana. Alalla toimii kahdeksan YTN:n yritysyhdistystä. 9

Pitkien ponnistelujen jälkeen saatiin kemian ylemmille toimihenkilöille ensimmäinen täysimittainen työehtosopimus. Työtaistelu aloitettiin vaiheittain Orionilta. Kuvassa lakkovahteina Sirpa Pelttari ja Heidi Silvennoinen. TEKin, UIL:n, SKOLin ja viiden alalla toimivan yrityksen yhteinen tulevaisuushanke Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen päättyi loppuraportin julkistamiseen marraskuussa. TEKES toimi osarahoittajana mukana olleiden liittojen ja yritysten lisäksi. Loppuraportti on julkaistu osoitteessa. Energia-ala Työehtosopimusneuvotteluissa päästiin sopuun 6.5. Solmittu sopimus on voimassa 31.1.2013 asti. Se voidaan sanoa irti, jollei vuoden 2011 tai vuoden 2012 palkankorotuksista päästä sopimukseen. Palkankorotus maksettiin syyskuun alussa 0,8 prosentin yleiskorotuksena. Yrityskohtainen 0,4 prosentin erä toteutetaan vuoden 2011 helmikuussa. Tekstikysymyksissä edettiin ylityökorvauksissa, luottamusmiesten tiedonsaannissa ja työsuhdeturvassa, perhevapaan teksteissä ja säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisessa. Kaikkien palkansaajaliittojen yhteistyö sujuu alalla hyvin, eikä soveltamisrajakiistoja ole ilmennyt. ICT-ala, Itella ja Maintpartner ICT-alan työehtosopimus uudistettiin kesäkuussa. Se on voimassa 30.9.2013 saakka. 0,8 prosentin yleiskorotus maksettiin 1.10. ja 0,5 prosentin yrityskohtainen erä maksetaan 1.2.2011. Jos sen jaosta ei sovita, se jaetaan yleiskorotuksena. Tekstimuutoksia tuli lyhyisiin tilapäisiin lomiin sekä luottamusmiesten korvauksiin, tiedonsaantiin, asemaan ja suojaan. YTN:n ja TU:n sopimusten soveltamisalakiista annettiin välitysmiehen tarkasteltavaksi, mutta YTN ei hyväksynyt loppuraporttia. Raportin tuloksen perusteella yhdessä yrityksessä siirrettiin ylempiä toimihenkilöitä toimihenkilöiksi. YTN on riitauttanut asian. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan sekä informaatiologistiikka-alan sopimusaloilla solmittiin kaksivuotiset sopimukset, jotka ovat voimassa 15.10.2012 asti. 1.11. maksettiin 1,4 prosentin yleiskorotus. Lyhyiden tilapäisten vapaiden ja säästövapaan tekstejä uusittiin ja perustettiin arviointihmä soveltamisalan tarkasteluun. Huolto- ja kunnossapitopalvelualan työehtosopimuksen (voimassa 30.9.2012 asti) vuoden 2010 palkankorotukset maksettiin 1.9. yhden prosentin yleiskorotuksena. Jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei synny yhteisymmärstä, sopimus voidaan irtisanoa toukokuun loppuun 2011 mennessä. Käytännössä sopimus koskee vain Maintpartner-yhtiötä. Kemianteollisuus Kemianteollisuudessa saatiin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus ylityö- ja vapaa-aikana matkustamisen kiellon, ulosmarssin ja suurimpien yritysten lakkojen vauhdittaessa neuvotteluja. Sopimus on voimassa 31.1.2013 asti. 0,5 prosentin yleiskoro- YKSITYISEN SEKTORIN VALIOKUNTA 2010 DI Kirsi Kaasinen (pj), Outotec Oyj DI Kimmo Koskinen (vpj), Foster Wheeler Energia Oy DI Tuula Aaltola, Nokia Siemens Networks Oy DI Hannele Aikio, Outokumpu Stainless Oy DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy Tekn. yo Jerker Brandt (opisk.ed.), Lappeenranta, varalla Tuomo Rämö DI Martin Evers, ABB Oy (TFIF:n edustaja) FM Piri Harju, Pöy Infra Oy FM Matias Järvinen, FCG-Finnish Consulting Group (YKL:n edustaja) (varalla FM Pekka Ihalainen) DI Sari Kohonen, Sunila Oy DI Markku Kotomäki, Patria Oy DI Aimo Leskelä, Nokia Oyj (TEKin hallitus) DI Tuula Lammi, Fortum Oyj DI Timo Nyman, Neste Jacobs Oy DI Kati Ollila, Patria Oy TkL Seppo Rantamaula, ZAO Intoureks Ltd DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj Arkkit. Mervi Savolainen, ISS Proko Oy (SAFA-TEK edustaja) (varalla Arkkit. Sampo Honkala) TKL Minna Seppälä, Phillips Medical Systems DI Pirkko Syrjälä, Sappi DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj DI Petja Venäläinen, Grey-Hen Oy DI Heli Viik, UPM-kymmene Oy DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK FM Teemu Hankamäki, valiokunnan sihteeri, TEK Valiokunta kokoontui ennätykselliset 20 kertaa työehtosopimusneuvottelujen vuoksi. Kokouksissa käytiin läpi keskeisten sopimusalojen neuvottelutilanteita ja neuvottelutuloksia. Valiokunnan käsittelyssä olivat Akavan ja YTN:n toimintaan liittyvät järjestöja edunvalvonta-asiat. Lisäksi kokouksissa tutustuttiin TEKin ja YTN:n työmarkkinatutkimuksiin. Valiokunta antoi TEKin alkupalkkasuosituksen ja useita lausuntoja, muun muassa YTN:n yritysyhdistysten rahoittamisen uudistamisesta. Valtuusto vahvisti valiokunnan uudistaman TEKin työmarkkinastrategian vuosille 2011-2015. Työmarkkinaedunvalvontavaliokunnat pitivät yhteisen koulutusseminaarin helmikuussa. Uuden Insinööriliiton TES-valtuuskunnan kanssa järjestettiin syyskuussa yhteinen seminaari, jossa käsiteltiin sopimusalojen neuvottelutilannetta ja yritysyhdistysten rahoitusta ja toimintaa. 10

VALTION VALIOKUNTA 2010 DI Pentti Puhakka (pj), TEM Arkkitehti Pertti Vesanto (vpj), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus DI Iiro Auterinen, VTT DI Reetta Grenman, VTT DI Heidi Himmanen, Viestintävirasto (TFiF:n edustaja) TkL Matti Höyssä, Tiehallinto TkT Hannu-Matti Järvinen, TTY (8.5.2010 saakka) DI Helena Kalliolinna, Sosiaali- ja terveysministeriö (1.5.2010 alkaen) TkT Marko Kosunen, Aalto-yliopisto (8.5.2010 saakka) DI Kirsi Kyrkkö, Sosiaali- ja terveysministeriö (1.5.2010 saakka) FM Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat TkL Pekka Niemistö, Oulun yliopisto (8.5.2010 saakka) DI Jaakko Ojala, Ympäristöministeriö (8.5.2010 alkaen) DI Mari Pajunen, Aalto-yliopisto (8.5.2010 saakka) DI Hannu Poutiainen, Itä-Suomen yliopisto (8.5.2010 saakka) Arkkit. Minna Perähuhta, Ympäristöministeriö (SAFA-TEK edustaja) (varajäsen Arkkit. Petri Aarnio 8.5. 2010 saakka 8.5.2010 alkaen Arkkit. Timo Saarinen) TkL Matti Ropponen, Opetushallitus (8.5.2010 alkaen) Tekn. yo Miikka Saukko (opisk.ed.), Oulu, varalla Mart Kaukonen TkT Jouni Tornberg, Oulun yliopisto DI Anu Vaari, VTT (8.5.2010 alkaen) FM Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos (YKL:n edustaja), varalla Arja Varis DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK Valtion valiokunta kokoontui vuoden 2010 aikana yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa yliopistovaliokunnan perustamista, valtioja yliopistosektoreiden neuvottelutavoitteita ja neuvottelutilannetta, järjestövalmiusasioita, työurien pidentämistä ja osaamisen kehittämistä sekä TEKin työmarkkinatutkimusta ja valtiosektorin palkkoja. Valiokunta kommentoi TEKin hallitusohjelmatavoitteita, työmarkkinastrategiaa ja toimintasuunnitelmaa 2011. Valiokunta päivitti valiokunnan tulossuunnitelman 2009-2011 yliopistovaliokunnan perustamisen vuoksi. tus ja paikallisesti sovittava 0,4 prosentin erä maksettiin 1.6. Vuoden 2011 korotuksista piti neuvotella vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta takarajaa siirrettiin tammikuun loppuun. Ylempien matkustamiseen liittyviä käytäntöjä selvittävän työhmän piti saada 30.11. mennessä ehdotus matka-aikojen korvaamisesta. Yhteisymmärkseen ei kuitenkaan päästy, vaan asian käsittely siirtyi seuraavaan vuoteen. Muut työehtosopimukset Rahoitusalalla uusittiin YTN:n, Suoran ja Finanssialan keskusliiton työehtosopimus, joka on voimassa 30.9.2014 asti. Edellisen sopimuksen mukainen 0,65 prosentin yleiskorotus (vähintään 18,50 euroa) maksettiin 1.1. Palkkakeskusteluerä 0,95 prosenttia tuli maksuun 1.6.2010 alkaen. Uuden sopimuksen korotus maksettiin 1.10. yhden prosentin yleiskorotuksena. Vähimmäispalkkoja nostettiin 1,5 prosenttia ja luottamusmieskorvauksia 4 prosenttia. Seuraavan vuoden korotuksista neuvoteltiin vuodenvaihteeseen asti. Samalla sovittiin Suoran sopimusoikeuksien siirrosta Suoran ja TU:n fuusiolle, Ammattiliitto PRO:lle. Yksityisen laboratorioalan uusi työehtosopimus neuvoteltiin huhtikuussa. Se on voimassa 30.4.2012 saakka. Teksteihin saatiin joitain parannuksia. 0,9 prosentin yleiskorotus maksettiin 1.5., jolloin myös korotettiin palkkataulukkojen rajoja vastaavasti. Liikenne- ja erityisalojen Työnantajien (LTY) kanssa solmittiin uusi työehtosopimus, joka on voimassa 29.2.2012 asti. 0,6 prosentin yleiskorotus maksettiin 1.3. ja 0,6 prosentin paikallinen erä 1.10. Tekstimuutoksia tuli muun muassa isyyslomaan ja vuosiloman laskentajärjestelmään. Alalle solmittiin uusi yrityskohtainen sopimus Certia Oy:hyn. Palkkapöytäkirja-alat ja rakennusala Metsäteollisuudessa tavoiteltiin työehtosopimusta paperiteollisuuteen. Neuvotteluja vauhditettiin syksyllä ylityö- ja vapaa-aikana matkustamisen kiellolla, ulosmarssilla ja neljän ja kymmenen päivän lakoilla tuloksetta. Ylityö ja vapaa-aikana matkustamisen kielto jatkuivat vuodenvaihteen yli. Elintarviketeollisuuden yleissitovan palkkapöytäkirjan muuttamisesta työehtosopimukseksi neuvoteltiin koko vuosi. Alalla oli ylityö- ja vapaa-aikana matkustamisen kielto 7. 9.4. Palkankorotuspöytäkirjasta 2.5. 31.10.2010 väliselle ajalle päästiin kuitenkin yhteisymmärkseen. Palkkoja tarkistettiin 0,6 prosenttia 1.6. ja 50 euroa 1.10. Työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin syksyllä, mutta YTN hylkäsi työnantajan ehdotuksen palkkapöytäkirjasta. Rakennusalalla työnantajaliitto ei toistaiseksi suostu neuvottelemaan työehtosopimuksesta. Alalla työskentelevien neuvotteluvalmiuksien parantamiseksi YTN:n ja RIA:n toimijoista koostuva työhmä laati oppaan Rakennusalan ylemmän toimihenkilön työehdot. Kunta Kuntiin saatiin sopimustulos helmikuussa. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2011 saakka. Neuvotteluja hankaloitti TEHY:n pöytäkirja, joka lamaannutti vapaan neuvottelun eri sopimusten välillä. Palkankorotukset sovittiin vuodeksi eteenpäin, joten sopimukset ovat seuraavan kerran irtisanottavissa tammikuussa 2011. Helmikuun alussa maksettiin TEHYn pöytäkirjan ohjaama järjestelyerä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi ja se kohdennettiin naisvaltaisille aloille. Se laskettiin kullekin kuntasopimukselle suhteutettuna sukupuolijakaumaan. Teknillisellä sektorilla se oli siksi pienin eli vain 0,4 prosenttia, kun esimerkiksi KVTES-sopimuksessa se oli 0,8 prosenttia. Syyskuussa maksettiin tuloksellisuuserä, joka oli kaikilla sopimusaloilla oli 0,7 prosenttia. TEKin edustaja toimi JUKOn neuvottelijana teknisten sopimuksessa. Jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti teknisten sopimuksen opastekstiä pyrittiin selkiyttämään entisestään. Vuonna 2003 tehty JUKOn ja KTN:n yhteistyösopimus on edelleen voimassa. Paikallista yhteistyötä on pyritty kehit- 11

AMMATTISIHTEERISTÖT Pohjoismaat (IN, UNI-NORDIC ICTS) Eurooppa (EMF, EMCEF, UNI Europa) Maailma (IMF, ICEM, UNI) ILO tämään usealla paikkakunnalla siten, että TEK on hakenut KTN:n paikallisyhdistysten jäsenyyttä ja jäsenet on epävirallisesti hyväksytty mukaan paikalliseen toimintaan, vaikka virallinen vahvistus siirtyi vuodelle 2011 sopimuksen päivityksen vuoksi. TEKissä aloitettiin kuntasektorin tekkiläisen paikallistoiminnan aktivointi. Jäsenrektointikampanja Kunta.-TEKiin toi hyvän tuloksen, sillä jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui 900 jäseneen. Tavoitteeksi otettiin paikallisen toiminnan aloittaminen viidellä uudella paikkakunnalla vuonna 2011. Kuntasektorin jäsenille jaettiin tietoa neljällä Kuntatiimi-tiedotteella. Valtio Palkkoja korotettiin 0,55 prosentin yleiskorotuksella 1.3. ja sopimusalakohtaisella 0,43 prosentin suuruisella virastoerällä 1.9. Toimintavuoden aikana esillä olivat virastouudistukset ja uusien virastojen palkkausjärjestelmätyö, valtion tuottavuusohjelma ja alueellistaminen sekä järjestövalmiustyö virasto- ja keskustasolla. Virastojen jukolaisten luottamusmiesten tukena on toiminut useita taustahmiä ja kummiasiamiestoimintaan on edelleen panostettu. Toimistolta on osallistuttu tekkiläisten ja akavalaisten/jukolaisten yhdistysten kokouksiin. Valtiosektorin jäsenet saivat neljä Keppi ja porkkana -tiedotetta. Yliopisto Valtion virka- ja työehtosopimuksessa 2007-2010 sovittu kehittämiserä ja samapalkkaerä maksettiin yliopistoissa helmikuussa 2,26 prosentin yleiskorotuksena. Yliopistojen työehtosopimus saatiin hyväksyttyä pitkien neuvottelujen ja pääsopijajärjestöjen lakkovaroituksen jälkeen. Palkankorotukset maksettiin 1.11. seuraavasti: 5,5 prosentin kertaerä, 0,40 prosentin yleiskorotus ja 0,58 prosentin järjestelyerä. TEKiin perustettiin yliopistovaliokunta, joka koordinoi yliopistosektorin edunvalvontaa TEKissä. Tekkiläiseen yliopistokohtaiseen paikalliseen toimintaan panostettiin TEK AKAVA Insinöörikoulutusjärjestöt SEFI, Eurooppa IACEE, Maailma Kansko Lähialueyhteistyö EIL, Viro EIK, Viro KANSAINVÄLINEN PALKANSAAJAYHTEISTYÖ PAY, Pohjoismaat EAY (ETUC), Eurooppa Eurocadres TUAC ITUC Euroopan insinöörijärjestö FEANI NORDING ECOSOC Kansainvälinen työmarkkinatoiminta TEK on Maailman metallin (International Metalworkers Federation IMF), Maailman kemian (International Federation of Chemical, Energy, Mine and General Workers Unions ICEM) ja palvelu-, suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton (Union Network International UNI) jäsen. ICEM on allekirjoittanut kemian ja energia-aloilla globaalisti toimivien yritysten sekä näiden muodostamien organisaatioiden kanssa työehtoja koskevia puitesopimuksia. Sopimusten määrä on kasvussa. Toiminta on painottunut verkostoitumiseen, sosiaalidialogiin ja ympäristökysymyksiin. IMF painottaa maailmanlaajuisten yritysneuvostojen toimintaa. Niitä on alalla kolmisenkymmentä. IMF on solminut kansainvälisiä konsernikohtaisia raamisopimuksia. Ajatuksia maailmantason liittojen fuusioimiseksi jatkettiin. Maailmanjärjestöjen lisäksi TEK on Eurometallin (European Metalworkers Federation EMF), Eurokemian (European Mine, Chemical and Energy Workers Federation EMCEF) sekä palvelu-, suunnittelu ja telealojen liitto UNI-Euroopan (Union Network International Europe) jäsen. TEK on edustettuna EMF:n hallituksessa ja tärkeimmissä komiteoissa. Vuonna 2010 käsiteltiin EWC- ja työaikadirektiivien uudistamista, globaalia finanssikriisiä, määräaikaisten työsopimusten ongelmia ja yhteisiä sopimustavoitteita, EMF:n, EMCEF:n ja ETUF- TCL:n ammattisihteeristöjen fuusiota sekä työehtosopimusneuvottelujen koordinoimista Euroopassa. EMCEF käy alakohtaista sosiaalidialogia kemiassa ja metsäteollisuudessa. TEKin aloitteesta ammattisihteeristöissä on aktivoitu yhteistoimintaa Euroopan ylempien toimihenkilöiden neuvoston EUROCADRESin kanssa. TEKillä oli edustaja EMCEFin kautta EUROCADRESin hallituksessa. TEK osallistui Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden (Industrianställda i Norden IN) toimintaan. Kansainvälisessä toiminnassa oltiin kiinteässä yhteistyössä suomalaisten liittojen kanssa. Eurooppalaisten kokousten valmisteluun ja asioiden ajamiseen valmistauduttiin pohjoismaisten liittojen kanssa. TEK lisäsi EWC-toiminnan resursseja. TEKin edustaja koordinoi Nokian, Nokia Siemens Networksin ja Outotecin EWC-toimintaa. Lisäksi TEKin edustaja toimi Teollisuuden Palkansaajien Yhteistoimintahmän puheenjohtajana ja toinen asiantuntijana. TEKin asiantuntija osallistui kouluttajana ja asiantuntijana koulutustilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla sekä lainsäädäntötyöhön, kun uutta EWC-direktiiviä implementoidaan Suomen lainsäädäntöön. EWC-työtä toteutetaan myös Nordic IN, EMF ja EMCEF yhteisöissä. NILin (Nordiskt Ingenjörslönemöte) toimintaan osallistuttiin sihteeristötyöskentelyssä ja osallistuttiin NILin kokoukseen. Mukana ovat sekä insinööri- että diplomi-insinööriliitot. Akavan työelämän toimikunnan kautta vaikutettiin EU:n komission työskentelyyn sekä neuvotteluihin EAY:n ja UNICEn välillä. TEK toimi aktiivisesti Union Network International UNIn Suomen naisverkostossa. Naisverkoston päätapahtuma oli 2.10. järjestetty seminaari Valinnoista ja valintojen takaa, missä keskityttiin pohtimaan eri-ikäisten ja erilaisissa tehtävissä toimivien naisten valintoja. Naisverkosto järjesti keväällä myös korttikampanjan Naisille 19 % alennusta kaikesta!, jolla haluttiin kiinnittää huomiota naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. UNI Finland naisverkostossa toimivat Erto, PAM, PAU, Sefe, Suora, TEAM, TEK, TU sekä VvL. OECD WTO WORLD BANK INTERNATIONAL MONETARY FUND EU 12

neuvottelutoiminnan tukemiseksi, ja myös jukolaisessa järjestövalmiustyössä oltiin aktiivisesti mukana. Neuvottelujen aikana ja sopimuksen synnyttyä yliopistoissa työskenteleville TEKin jäsenille lähetettiin useita sähköisiä tiedotteita. Työmarkkinayhteydet TEKin edustajat toimivat Akavan hallituksessa, toimikunnissa ja työhmissä. TEK toimi aktiivisesti YTN:n hallinto-, valmistelu ja neuvotteluelimissä, taustahmissä ja yritysyhdistyksissä. TEKin toiminnanjohtaja toimi YTN:n puheenjohtajana. TEK on Teollisuuden Palkansaajien TP:n jäsen. TP:n toiminnassa päätavoitteena oli taloutta vakauttavan sopimuksen syntyminen. EK:n jäsenliittoja lähestyttiin yhteisin neuvottelutavoittein, mutta vastakaikua ei saatu. TP esitti lomautusten ja irtisanomisten sijaan kehittämistä ja kouluttamista. Muina TP:n painopistealoina olivat teollisuuspoliittiset kysymykset ja kansainvälinen yhteistyö etenkin eurooppalaisissa yritysneuvostoissa. Alakohtaista yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa oli joillain aloilla, mutta sopimusrajakiistat hankaloittivat suhteita TU:n kanssa. TEKin ARKKITEHTIRAATI 2010 Mervi Savolainen, puheenjohtaja Petri Aarnio Sampo Honkala (lokakuuhun 2010 asti) Anders H.H. Jansson Noora Koskivaara Tuula Paalimäki Minna Perähuhta Hannu Salmi Mari Siivola, varapuheenjohtaja Anna-Maija Sohn FM Teemu Hankamäki, esittelijä/ sihteeri,tek SAFA-TEK-yhteisjäsenyyden myötä TEK hoitaa palkansaaja-arkkitehtien työsuhdeedunvalvonnan yhteistyössä YTN:n ja Akavan kanssa. Yhteisjäseniä on noin 900. TEKissä toimii Työelämän arkkitehtiraati (TAR), joka kokoaa arkkitehtikunnan keskustelemaan ja tekemään aloitteita arkkitehtien työelämäkysymyksistä. Johtokunta kokoontui viisi kertaa, maaliskuussa pidettiin vuosikokous ja toukokuussa jäsentilaisuus. TAR toimitti arkkitehtiopiskelijoille suunnatun julkaisun TEK-SAFA matkaopas työelämään. YTN:n rakennusalalle koottiin ylempia toimihenkilöitä ja alaa koskevat työehdot yhteiseen julkaisuun.. YLIOPISTOVALIOKUNTA 2010 8.5.2010 alkaen TkT Marko Kosunen (pj), Aalto-yliopisto Tekn.yo Miikka Saukko (vpj.), opisk.ed, varalla Hannu Rehn Arkkit. Petri Aarnio, Oulun yliopisto (SA- FA-TEK edustaja) DI Timo Alho, Vaasan yliopisto (12.10.2010 saakka) TkT Hannu Eskola, Tampereen teknillinen yliopisto DI Hannu-Matti Järvinen, Tampereen teknillinen yliopisto DI Lauri Kovanen, Aalto-yliopisto TkT Mika Mänttäri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto TkL Pekka Niemistö, Oulun yliopisto DI Mari Pajunen, Aalto-yliopisto TkT Hannu Poutiainen, Itä-Suomen yliopisto TkT Mats Rönnholm, Åbo Akademi (TFiF:n edustaja) TkT Tuomo Tiainen, Tampereen teknillinen yliopisto FL Antti Tuomisto, Turun yliopisto OTK Arja Varis (YKL:n edustaja), varalla Pekka Ihalainen TkT Timo Vekara, Vaasan yliopisto (12.10.2010 alkaen) DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK DI Daniel Valtakari, asiamies, TEK VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK Valiokunnassa pyrittiin valtuuston voimasuhteiden lisäksi huomioimaan mahdollisimman laajasti teknillistä yliopisto-opetusta antavat yliopistot, yliopistoissa toimivien tekkiläisten jäsenten edustamat keskeiset henkilöstöhmät ja paikalliseen edunvalvontatyöhön osallistuvat aktiivit. Yliopistovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Yliopistovaliokunta muun muassa laati valiokunnan tulossuunnitelman, kävi läpi työehtosopimuksen aiheuttamia muutoksia yliopistoissa ja käsitteli paikallista edunvalvontaa, TES-työhmien tavoitteita sekä kommentoi TEKin työmarkkinastrategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Vuoden aikana TAR toimitti arkkitehtiopiskelijoille suunnatun TEK-SAFAmatkaopas työelämään -oppaan. KUNNAN VALIOKUNTA 2010 DI Hannu Halkola (pj), Helsingin kaupunki DI Johannes Moisio (vpj), Etelä-Karjalan liitto DI Kari Hartikainen, Lappeenrannan kaupunki DI Lauri Hiekkanen, Helsingin Energia Tekn. yo Tuija Karhula, (opisk.ed.), varalla Antti Heikkinen FL Tapani Korppi-Tommola, HUS DI Jorma Lehtonen, Nummi-Pusulan kunta DI Riitta Ollila, Rakennustieto Oy FT Ari Pääkkönen, KYS Arkkit. Mari Siivola, Helsingin kaupunki (SAFA-TEK edustaja), varalla Noora Koskivaara DI Per-Erik Sjöholm, Helsingin kaupunki (TFiF:n edustaja) FM Taiju Virtanen, allergia- ja astmaliitto (YKL:n edustaja), varalla Maija Venäläinen DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK OTK Anja Helin, valiokunnan sihteeri, TEK VT Tapani Wahlberg, asiamies, TEK Kunnan valiokunta kokoontui 10 kertaa. Vuoden aikana on keskusteltiin sopimuksen tulkinnoista, erityisesti tuloksellisuusja samapalkkaerän kohdentamisista. Valiokunta paneutui TEKin paikallistoiminnan kehittämiseen. Valiokunta kehotti TEKin kuntasektorin jäseniä liittymään Kunta-TEK-yhdistykseen. Valiokunta keskusteli myös JUKO/ KTN-yhteistyösopimuksen kehittämisestä ja tarkentamisesta. NEUVOTTELUYKSIKKÖ 2010 Taivainen Yrjö, neuvottelujohtaja Hankamäki Teemu, asiamies Helin Anja, asiamies (vuorotteluvapaalla 23.8. asti) Hiltunen Pia, asiamies Pohja Sirkku, assistentti (vuorotteluvapaalla) Parjanen Heli, assistentti (Sirkku Pohjan sijainen) Rantala Maritta, assistentti Valtakari Daniel, asiamies Wahlberg Tapani, asiamies 13