PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa 1929 1999

PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa 1929 1999

PENEDO 70 vuotta Suomalainen utopia Brasiliassa 1929 1999 Suomalaiset siirtolaiset ovat perustaneet useita ihanneyhteisöjä eri puolille maailmaa. Latinalaisen Amerikan kuudesta suomalaisesta utopiasiirtokunnasta menestyksellisin on ollut vuonna 1929 perustettu Brasilian Penedo. Auringonlasku Penedossa. Martti Aaltonen. Näkymä Penedon huipulta. Oikealla näkyy Penedon suomalaisten päärakennus. Martti Aaltonen. Paratiisimainen Penedon laakso, taustalla Nukkuva jättiläinen -vuori. Martti Aaltonen.

3 Toivo Uuskallion innoitus 3 Penedon suomalaisyhteisön perustaja oli antrealainen puutarhuri Toivo Uuskallio (1891 1969), joka unessaan oli saanut kehotuksen perustaa etelän auringon alle luonnonmukaista elämää viettävien kasvissyöjien yhteisön. Toivo Uuskallio koki itsensä eräänlaiseksi profeetaksi: Olin saanut kutsun jättää kotimaa ja siirtyä kauas Etelään. Kutsu oli siinä suhteessa merkillinen, että se saapui yöllä. Syksyllä 1927 Uuskallio lähti pienen eturyhmän kanssa Brasiliaan tutkimaan mahdollisuuksia siirtokunnalle. Pitkän etsimisen jälkeen 28.1.1929 Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat Fazenda Penedon, lähes 4 000 hehtaarin entisen kahviplantaasin, Sao Penedon luostarilta. Toivo Uuskallio, suomalaisen siirtokunnan perustaja. Martti Aaltonen. Fazenda Penedon päärakennus, jonka pihalla suomalaiset järjestivät juhliaan. Siirtolaisuusinstituutti.

Kohti tuntematonta 4 4 Penedoon meni vuosina 1928 1929 kaikkiaan 159 suomalaista. Muuttajat olivat etupäässä keskiluokkaisia, kasvissyöntiä kannattavia miehiä, mutta joukossa oli myös nuoria miehiä ja naisia, joita tropiikin eksotiikka houkutteli enemmän kuin vegetarismi. Toiseen maailmansotaan mennessä Rio de Janeiroon meni lähes 300 suomalaista, joista useimmat suuntasivat Penedoon. Kysymyksiä, johin pyydetään kaikkia Penedoon aikovia ystävällisesti vastaamaan. 1. Pyrkijän täydellinen nimi, arvo ja osoite? 2. Syntymäaika ja -paikka? 3. Missä kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä? 4. Äidinkieli? Mitä vieraita kieliä puhuu? 5. Kansallisuus ja kansalaisuus? 6. Uskonto? Mitä yleensä ajattelee uskonnosta? Mihin kirkkokuntaan tai eriuskolaisseurakuntaan kuuluu? 7. Luku- ja kirjoitustaito. Kirjallinen tuotanto? 8. Opinnot? Mitä kouluja, opistoja ja kursseja käynyt? Mitä tutkintoja suorittanut? 9. Onko suorittanut asevelvollisuuden? Mitä piti sotaväessä olosta? Millä arvolla tai komennuksella sen jätti? 10. Mikä on käsityksenä isänmaasta ja velvollisuuksistamme sitä kohtaan? 11. Kuinka isänmaamme on parhaiten pelastettavissa sitä uhkaavilta niin sisällisiltä kuin ulkonaisilta, siveellisiltä kuten taloudellisiltakin vaaroilta? 12. Missä ammateissa ja viroissa toiminut? 13. Nykyinen toimi tai työpaikka? 14. Perhesuhteet? Vaimon ja lasten täydelliset nimet, syntymäajat ja -paikat? 15. Nykyinen terveydentila? 16. Onko aikaisemmin sairastanut joitakin tauteja? Mitä? Toivo Uuskallion vuonna 1929 ilmestynyt kirja synnytti Suomessa Penedo-kuumeen. 17. Kuinka kauan ollut alkoholi-, tupakka- ja kahviraitis? 18. Luuleeko voivansa tulla toimeen ilman edellä mainittuja ja muita nautintoaineita? 19. Kuinka kauan ollut vegetariaani? Miksi? 20. Luuleeko voivansa tulla toimeen terveellisellä vegetaarisella ravinnolla? 21. Mihin sivistyksellisiin, raittiudellisiin ja kristillisiin rientoihin on ottanut osaa? 22. Mihin yhdistyksiin tai seuroihin on kuulunut tai nykyään kuuluu? 23. Onko ottanut aktiivisesti osaa Suomen kansan jaloon taisteluun raittiuden, terveyden ja siveellisten päämäärien puolesta? Millä tavalla? 24. Tunteeko partiolaisliikettä? Onko ottanut osaa sen toimintaan? 25. Harrastaako voimistelua ja urheilua? Urheilusaavutukset? 26. Kuuluuko johonkin laulu- tai soittokuntaan? Mitä ääntä laulaa? Mitä soitinta soittaa? 27. Millä tavalla on ottanut osaa yhteiskunnalliseen, kunnalliseen ja valtiolliseen elämään? Nykyinen puoluekanta? Myös pastori H. D. Pennanen, Uuskallion tärkein tukija ja varojen kerääjä Suomessa, julkaisi Penedosta kirjan. Fazenda Penedo suomalainen maanviljelystila Brasiliassa -kirjan liitteenä oli 71 kysymystä, joihin Penedoon haluavien oli vastattava musteella siniruutuiselle virastopaperille. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Penedoon matkustavien lähtöjuhla Helsingissä vuonna 1929. Lempi Ikävalko. Matkalla uuteen kotimaahan ranskalaisella Lutetia-laivalla Suomen Höyrylaiva Oy:n matkustajaluettelosta vuodelta 1929 löytyy Penedoon menneitä suomalaisia. Matka uuteen siirtokuntaan tapahtui tavallisimmin Rio de Janeiron kautta. Åbo Akademin kirjasto, Turku.

5 Siirtokunnan alkuvaiheet 5 Penedon alkuvuosina pääasiallisena elinkeinona oli vihannesten viljely kotitarpeiksi ja appelsiinien kasvatus myyntiä varten. Kuvassa istutetaan appelsiinipuun taimia. Siirtolaisuusinstituutti. Vuoden 1930 alussa mieliala oli siirtokunnassa korkealla. Suomeen lähetettiin uudenvuoden tervehdys, jonka allekirjoitti 56 penedolaista. Teuvo Peltoniemi Kohti parempaa maailmaa. Jääskeläinen Toivo Suni oli Toivo Uuskallion uskollisimpia seuraajia ja muutti ensimmäisten joukossa Penedoon. Siirtolaisuusinstituutti. Iltaisin kokoonnuttiin päärakennuksen juhlasaliin. Oikealla Liisa Uuskallio sylissään tytär Taimi ja pöydän takana solmio kaulassa Toivo Uuskallio. Siirtolaisuusinstituutti.

Elämää auringossa 6 6 Arkisen työn vastapainona oli monia harrastuksia kuten kuorolaulua ja voimistelua. Sunnuntaisin vietettiin hartaushetkiä ja lapsille pidettiin pyhäkoulua. Penedossa kokeiltiin myös alastomana liikkumista, mutta tropii- Valokuvaaja Martti Aaltonen tanssii sambaa Kirsti Toivosen säestyksellä. Martti Aaltonen. Bertellit saunassa. Martti Aaltonen. Harry Bertell Ford-merkkisen kuorma-autonsa ratissa. Martti Aaltonen. Niilo Valtonen (toinen oikealta) ystävineen uintiretkellä. Martti Aaltonen. Maata muokattiin viljelyä varten. Martti Aaltonen. Toivo Asikainen pesee pesusieniä. Martti Aaltonen. Juhlatunnelmia suomalaisella klubilla. Tanssilattialla Eila Lehtola-Ampula ja Kalevi Lehtola, oikealla pyörähtelevät Tyyne ja Siegfried Heimann. Martti Aaltonen.

Vaikea 1930-luku ja tilan myynti 7 7 Koko 1930-luku oli vaikeaa aikaa siirtokunnalle ja huononeva taloudellinen tilanne nopeutti idealismin rapautumista. Monelle kompastuskiveksi muodostui sääntöjen mukainen ankara ruokavalio. Karjanhoito oli tilalla kiellettyä ja maitoa ja munia jouduttiin ostamaan tilan ulkopuolelta. Siirtokuntaan syntyivät Yönsilmän kahvila, Tuhannen riemun kahvila ja Punaisen alushameen kahvila, joihin mentiin iltamyöhään nauttimaan lihaa, kahvia ja väkijuomia kaikki Penedossa kiellettyjä aineita. Maan laatu oli huonoa. Tila ei sopinut kasvien viljelyyn ja niitä jouduttiin tuomaan Resendestä ja Riosta. Appelsiiniviljelmät eivät onnistuneet kasvitautien ja menekkivaikeuksien vuoksi. Sanottiin, että Penedossa ei kasva muu kuin maksaruoho eikä idä muut kuin ihmiset. Työtä tehtiin ruokapalkalla. Monet utopistit jättivät Penedon, toiset hankkivat maata lähiseudulta. Toivo Uuskallio omisti tilan ja johti sitä itsevaltiaan tavoin. Raha-asioiden hoito osoittautui hänelle kuitenkin ylivoimaisen vaikeaksi ja vuonna 1939 melkein koko tila oli kiinnitetty lainan vakuudeksi. Vanha kahviplantaasi oli menettänyt kasvuvoimansa ja suomalaisten istuttamat kasvit menestyivät huonosti. Siirtolaisuusinstituutti. Fazenda Penedon myynti Sodan aikana syntyneen laman seurauksena appelsiinintaimien myynti tyrehtyi kokonaan ja siirtokunta ajautui entistä syvempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Toukokuussa 1942 Uuskalliot joutuivat myymään Penedon sveitsiläiselle lääketehtaalle. Kaupan ulkopuolelle jäivät vain aikaisemmin irrotetut rekisteröidyt palstat ja Kaleva. Myynnin jälkeenkin suomalaiset elivät osuustoiminnanomaisesti. Monet suomalaisista saivat töitä lääketehtaan palveluksessa. Maanviljelyä tropiikissa vaikeuttivat heinäsirkat ja muut tuholaiset. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisnaisia pyykillä 1930-luvulla. Oikealla Liisa Uuskallio. Lempi Ikävalko. 1930-luku oli Penedon suomalaisten yhteisöasumisen ja -työskentelyn aikaa. Lempi Ikävalko.

Uudet elinkeinot 8 8 Pian Fazenda Penedon myynnin jälkeen alueella alkoi vilkas hotellitoiminta. Täysihoitoloiden menestymiseen vaikutti Penedon edullinen sijainti lähellä Rio de Janeiroa ja Sao Pauloa. Penedoon perustettiin myös erilaisia käsityöpajoja ja kauppoja, joissa myytiin suomalaisten valmistamia tuotteita. Tekstiilitaiteilija Eila Ampula avasi vuonna 1964 ateljeensa Penedoon. Penedoa paljon valokuvannut Martti Aaltonen perusti vaimonsa Ailin kanssa kynttilätehtaan. Monet saivat elantonsa viljelemällä pesusienikurkkua ja valmistamalla siitä erilaisia tuotteita. Suomalaiset menestyivät hyvin myös hierojina Penedossa ja Rio de Janeirossa. Suomalaisia esittelemässä bucho-kurkusta valmistettuja töitä. Taustalla kurkunviljelijä Toivo Asikainen. Martti Aaltonen. Granja Finlandesa, suomalainen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Toivo ja Liisa Uuskallion pensionaatti oli ensimmäinen täysihoitola Penedossa. Siirtolaisuusinstituutti. Gotfrid Bertell hierojana Penedossa vuonna 1952. Siirtolaisuusinstituutti. Aili Aaltonen (vas.) tyttärensä kanssa kynttiläkauppansa hyllyjä järjestelemässä. Lempi Ikävalko. Eila Ampula on menestyvä tekstiilitaiteilija Penedossa, jonne hän tuli vanhempiensa mukana vuonna 1929. Oikealla Eilan suunnittelema kuvakudos. Olavi Koivukangas. Penedo tunnetaan Brasiliassa suomalaisen saunan kotipaikkana. Siirtolaisuusinstituutti.

9 Penedon suomalaisia 9 Siirtokunnan perustajan puolisoa Liisa Uuskalliota kutsuttiin Penedon kuningattareksi. Siirtolaisuusinstituutti. Suomalaisen museon perustaja Eva Hildén (oik.), hänen miehensä Marcus ja tyttärensä Helena Penedossa 30.11.1996. Helena toimii Penedon suomalaisen seuran puheenjohtajana. Olavi Koivukangas. Toisen polven penedonsuomalaisia on vuonna 1938 syntynyt Raul Bertell. Hän on naimisissa niinikään toisen polven brasiliansuomalaisen, Eva Hohentalin, kanssa. Olavi Koivukangas. Porissa vuonna 1913 syntynyt Niilo Valtonen lähti 19-vuotiaana perimään isänsä saatavia Toivo Uuskalliolta ja jäi pysyvästi siirtokuntaan. Olavi Koivukangas. Toivo Uuskallion tytär Taimi Aichinger hoitaa hotelli Pousada Penedoa itävaltalaissyntyisen miehensä kanssa. Olavi Koivukangas. Viimeisin Penedoon pysyvästi asettunut suomalainen on toimittaja Hilkka Vikman. Olavi Koivukangas Isojoella vuonna 1916 syntynyt Armas Viitaniemi lähti vuonna 1951 Brasiliaan, jossa hän avioitui Ampuloiden ottotyttären Alicen (vas.) kanssa. Tytär Soile (oik.) on toiminut paikallisen Suomi-seuran sihteerinä. Pieni tyttärenpoika Rafael oppii suomea isoisältään. Olavi Koivukangas.

Pikku-Suomi ja Joulumaa 10 10 Penedon suomalaisten uusin saavutus on vuonna 1998 avattu teema-alue Pikku-Suomi ja Joulumaa. Sen ovat suunnitelleet toisen ja kolmannen polven penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Kauppiaiden muodostaman osakeyhtiön ideana oli joulupukin kesämökin rakentaminen eteläiselle pallonpuoliskolle. Alueen talot on maalattu perinteisin suomalaisin värein ja niissä esitellään suomalaista elämäntapaa ja esineistöä. Kaikki tienviitat ja kyltit ovat sekä suomeksi että portugaliksi ja henkilökunta on pukeutunut suomalaistyylisiin pukuihin. Pikku-Suomi on koko Pikku-Suomen ja Joulumaan ovat suunnitelleet penedonsuomalaiset arkkitehdit Alva ja Sergio Fagerlande. Olavi Koivukangas.

Penedo tänään 11 11 Vaikka Penedon suomalaisten lukumäärä on vähentynyt muutamaan kymmeneen, suomalaista kulttuuria vaalitaan monin tavoin. Erityisesti kaivataan suomenkielen opetusta suomalaisten jälkeläisille ja Pikku-Suomessa olevien liikkeiden henkilökunnalle. Suomi-klubi vaalii suomalaisia perinteitä mm. järjestämällä joka lauantai suomalaiset tanssit. Klubitalo ja sen yhteydessä toimiva museo ovat Penedon suomalaisten toiminnan keskipiste. Olavi Koivukangas. Eva Hildénin perustama Suomi-museo on ollut yleisölle avoin vuodesta 1982. Museossa on esillä noin 600 Suomesta tuotua esinettä, suurin osa Penedon varhaisajoilta. Esillä on myös suomalaisia tekstiilejä, kansallispukuja, taidelasia, tuohiesineitä, kirjoja, lehtiä, esitteitä ja valokuvia. Nykyään museota hoitaa Evan tytär Helena Hildén de Sousa. Penedon suomalaisilla on oma vuonna 1969 avattu hautausmaa läheisessä Resenden kaupungissa. Ensimmäinen sinne haudattu oli siirtokunnan perustaja Toivo Uuskallio vuonna 1969. Pertti Ranta. Penedossa asuneen Ville Virkkilän suunnittelema suomalaisten muistomerkki paljastettiin siirtokunnan 50-vuotisjuhlilla vuonna 1979. Olavi Koivukangas. Penedon kylänraitilta löytyy useita suomenkielisiä mainoksia. Olavi Koivukangas. Miksi Penedon suomalainen yhteisö on yltänyt näin merkittäviin saavutuksiin ja on säilyttänyt elinvoimansa yli 70 vuotta? Eräällä tavalla siirtokunnan perustajien unelma maanpäällisestä paratiisista on toteutunut. Utopiat ovat sitkeähenkisiä, varsinkin, kun niihin on yhdistynyt suomalainen sisukkuus ja uudessa kotimaassa omaksuttu brasilialainen ennakkoluulottomuus ja elämänilo. Penedon suomalaiset ovat silta Suomen ja Brasilian välillä. He ovat osa molempien maiden historiaa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Suunnittelu: Olavi Koivukangas, Anne Virtanen Ulkoasu: Anne Virtanen, Jouni Korkiasaari Painatus: Karhu-Kopio Oy, Turku 1999