Energiansäästön toimintasuunnitelma ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin liikennelaitos liikelaitos HKL 31.12.2013
2
SISÄLLYSLUETTELO 1. HKL:n energiansäästösuunnitelma... 4 1.1. Taustaa... 4 1.2 Liikennelaitoksen energiankulutus... 4 1.3 Liikennelaitoksen kiinteistöjen hallinta ja ylläpito... 5 1.4 Liikennelaitoksen kiinteistöt... 5 1.5 Kiinteistöjen energiankulutus... 6 1.6 Liikennelaitoksen muu energiankulutus... 6 1.7 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi... 7 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi... 7 2.1 Yhteistyön malli... 8 Kiinteistön käyttäjä... 8 HKL- Infrapalvelut... 9 3. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen... 10 4. Tietolähteet ja työkalut... 10 5. Seuranta... 10 6. Energiansäästötyö... 11 3
1. HKL:n energiansäästösuunnitelma 1.1. Taustaa Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014 2016 laatimisohjeiden (hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.3.2013) kohdan Energiansäästötavoitteet mukaisesti kaupungin hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Hallintokuntien tulee vuoden 2014 talousarvioon määritellä energiansäästötavoitteet siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla (Helsingin kaupungin sopimussitoumukset). Tämä energiansäästön toimintasuunnitelma on laadittu Helsingin kaupungin Liikennelaitos liikelaitokselle. Suunnitelman on laatinut ympäristöinsinööri Eeva Heckwolf, yhteistyössä HKL-Infrapalveluiden kiinteistöpäällikkö Päivi Kontron kanssa. Energiansäästösuunnitelma on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvulla alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön. HKL on laatinut ensimmäisen suunnitelman energiansäästöstä vuonna 1998. 1.2 Liikennelaitoksen energiankulutus Metro- ja raitioliikenteen liikennöinti edustaa valtaosaa HKL:n sähkönkulutuksesta. HKL- Metroliikenne ja HKL-Raitioliikenne yksiköt vastaavat liikennetuotannon energiankäytön seurannasta ja tehostamisesta. Liikennöinnin energiankulutukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten reittien sujuvuus, kaluston tekniikka ja ajotapa. HKL panostaa kalustohankinnoissa energiatehokkuuteen; vuonna 2013 koekäyttöön saatu uusi Artic -raitiovaunu käyttää jarrutusenergian hyväksi vaunun lämmitykseen. Kuljettajia koulutetaan taloudelliseen, energiaa säästävään ajotapaan. HKL hankkii vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Vv. 2012-2103 liikennöintisähkö tuotettiin kotimaiselle vesivoimalla. Vuodesta 2014 alkaen hankitaan pohjoismaista tuuli- ja vesivoimaa koko HKL:n sähkönkulutuksen osalta, kattaen myös kiinteistöjen sähkön. Metroasemat, varikot ja muut kiinteistöt ovat merkittäviä energiankuluttajia. Energiaa kuluu lämmittämiseen, valaisemiseen ja ilmastointiin ja liiketilojen tarpeisiin. Varikoilla käytetään lisäksi paljon sähköä kuluttavia raskaita koneita. Kiinteistöjen sähkönkulutus on noin 30% koko HKL:n sähkönkulutuksesta. 4
Tässä energiansäästön toimintasuunnitelmassa on keskitytty kiinteistöjen energiankulutukseen ja energiatehokkuustyöhön. 1.3 Liikennelaitoksen kiinteistöjen hallinta ja ylläpito HKL-Infrapalvelut hallinnoi ja ylläpitää HKL:n kiinteistöjä, jotka on lueteltu kappaleessa 1.4. HKL-Infrapalvelut -yksikkö vastaa kiinteistöjen energian käytön seurannasta ja tehostamisesta. Kiinteistöjen isännöintitoiminnan tehtävänä on kiinteistöjen arvon säilyttäminen sekä siihen liittyvien toimenpiteiden ja ylläpitopalvelujen ohjaaminen ja valvominen. Huoltotoiminta kattaa Liikennelaitoksen oman huoltotoiminnan sekä ulkopuolisen huolto- ja korjaustyön tilauksen ja valvonnan. Kiinteistöpäällikkönä toimii Päivi Kontro. Isännöitsijöinä toimivat Reino Aittomäki (metroasemat) ja Timo Rintala (varikot ja muut kiinteistöt). Teknisenä isännöitsijänä toimii Kalervo Kahila. Huollon työnjohtajana toimii Tom Blomqvist. 1.4 Liikennelaitoksen kiinteistöt Varikot: Töölön raitiovaunuvarikko (58 900 m3 / 5789 m2) Vallilan raitiovaunuvarikko (102 614 m3 / 17 154 m2) Koskelan raitiovaunuvarikko (236 198 m3 / 33 322 m2) Metrovarikko (noin 230 000 m3 / 44 072 m2) (Laajentunut vv 2010-2013 lähes 20 000 m2:lla, pinta-ala noussut 82%:lla.) Metroasemat: 17 kpl metroasemia, joista 7kpl on tunneliasemia. (yht. 544 567 m3 / noin 98 000 m2) Metroasemien kulutus sisältää sähkönsyöttöasemat Rautatieasemat: 3 kpl: Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat. (yht. 7 245 m3 / 1300 m2) Muut kiinteistöt: Herttoniemen metrovalvomo (17900 m3 / 3171 m2) (Aloittanut toimintansa 10/2011) Liikenneterminaaleja (450 m3 / 200 m2) 5
Asuinkiinteistöjä (12 208 m3 / 3661 m2) 1.9. 2013 luovuttiin Töölönkatu 49 asuinkiinteistöstä. Lisäksi käytössä olevia muita pieniä tiloja (vuokratiloissa / HKL:n kiinteistöjen yhteydessä / erillisinä): Taukotiloja Raitioliikenteen syöttöasemia metron sähkönsyöttöasemia Energiansäästösuunnitelman ulkopuolelle jäävät Liikennelaitoksen omistamat Vartiokylän ja Ruskeasuon linja-autovarikot, joiden vuokralainen (Helsingin Bussiliikenne Oy) vastaa kiinteistöjen sähkö- ja kaukolämpöliittymistä. 1.5 Kiinteistöjen energiankulutus Liikennelaitoksen energiankulutus vv. 2010-2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Sähkönkulutus GWh 2010 2011 2012 2013 Metroasemat 20,8 21,7 19 20,9 Varikot 13 12,1 11,7 13,4 Rautatieasemat 0,9 0,9 0,9 0,9 Muut 1,8 1,6 1,5 1,4 Yhteensä 36,5 36,3 33,1 36,6 Lämmönkulutus MWh 2010 2011 2012 2103 Metroasemat 8 125 7 316 7 399 6 904 Varikot 11821 9907 11538 13881 Muut kiinteistöt 106 323 298 Yhteensä 19 946 17 329 19 260 21 083 Yhteensä GWh 19,9 17,3 19,3 21,1 1.6 Liikennelaitoksen muu energiankulutus Ratojen, kiinteistöjen ja järjestelmien huolto- ja ylläpitotoimintaan liittyy ajoneuvoliikennettä. Liikenteen turvallisuuden ja häiriöttömyyden sekä matkustusmukavuuden turvaajana huoltoajon ajoneuvoliikenteelle ei voida asettaa vähennystavoitteita, mutta kulutetun polttoaineen määrää seurataan vuosittain. Rataverkon laajentuessa ja tilojen hajautetun sijainnin vuoksi polttoaineen kulutus on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. 6
HKL pyrkii pienentämään henkilöautojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia suosimalla vähän polttoainetta kuluttavien ajoneuvojen, kuten sähköautojen hankintaa. Polttoaineen kulutus on esitetty taulukossa: 1.7 Energiansäästötavoite ja sen konkretisointi Liikennelaitoksen tavoitteena on vähentää 6 % kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta vv. 2010-2014. Tämä vastaa 2,6 GWh määrää. Liikennelaitoksen kiinteistöjen kokonaisenergiankäyttö vv. 2010-2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Kohde / kulutus GWh/h 2010 2011 2012 2013 Metroasemat 28,94 28,98 26,41 27,84 Varikot 24,85 21,99 23,22 27,29 Rautatieasemat 1,43 1,36 1,40 1,32 Taukotilat 1,46 1,29 1,05 0,99 Muut kiinteistöt 0,33 0,34 0,42 0,66 Asunnot 0,10 0,09 0,10 0,09 Yhteensä 57,10 54,06 52,60 58,21 Energiankulutus 2010-> 100,00 % -5,32 % -7,88 % 1,94 % 7
2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi HKL:n tavoiteohjelmassa 2010-2015 energiatehokkuuden edistäminen on yksi strategisista kehitysvalinnoista. Kiinteistöjen energiankulutus on ollut vv. 2010-2012 laskusuunnassa niin kaukolämmön, kuin sähkönkulutuksenkin osalta. Tämä on seurausta määrätietoisesta energiatehokkuustyöstä; energiakatselmuksissa osoitettujen toimien ja säätöjen toteuttamisesta sekä kiinteistötekniikan parannuksista. Yksittäisistä toimista voidaan mainita valaistuksen muutokset sekä metroasemien avouloskäynneistä luopuminen ja sen myötä lumensulatustarpeen vähentyminen. 2013 energiankulutus on kohonnut noin 10 % edellisvuodesta. Tämä selittyy pääosin Metrovarikon laajentamisesta ja uusista laitteista (vaiheittain vv. 2010-2013, yhteensä lähes 20 000 m2:lla) sekä sen yhteydessä rakennustyömaan parakeista ja koneista. Lisäksi Siilitien metroaseman perusparannuksen rakennustyö on aiheuttanut ylimääräistä kulutusta. 2.1 Yhteistyön malli Kiinteistön käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö on kiinteistön oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi olennaista, jotta energiankulutuksen vähentämisen tavoitteeseen päästään. Seuraavassa on kuvattu yhteistyön malli ja vastuunjako. Kiinteistön käyttäjä Kiinteistöjen käyttäjät ovat HKL-Infrapalveluiden sisäisiä tai ulkoisia vuokralaisia. Varikoilla ja valvomossa vuokralaisina toimii pääasiassa HKL Raitioliikenne ja HKL Metroliikenne ja tiloissa toimii myös HKL-Infrapalveluiden henkilökuntaa. Metroasemien vuokralaiset ovat yksityisiä liikkeenharjoittajia. Kiinteistön käyttäjien vikailmoitukset on koordinoitu 24h vuorokaudessa toimivan metron teknisen valvomon kautta. Kiinteistön käyttäjä vastaa: - arjen energiatehokkaista toimintatavoista, kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen, veden kulutuksen vähentäminen, laitteiden sammuttaminen ja laitteiden oikea käyttö - tilakohtaisista ohjeistuksista henkilökunnalle - sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa yhteydenotosta huoltoon / isännöitsijään - energiatehokkaista hankinnoista ja ratkaisuista, kuten koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankinta. 8
HKL- Infrapalvelut HKL-Infrapalveluiden vastuut kiinteistöjen energiankäyttöön ja -seurantaan liittyvissä asioissa on esitetty alla. Tekninen isännöitsijä vastaa - kiinteistökohtaisen huoltosuunnitelman laatimisesta Ryhtikiinteistönhuoltojärjestelmään - kunnossapidon, korjausten ja investointien suunnittelusta ja seurannasta - energiakatselmusten suunnitelman tekemisestä ja järjestämisestä sekä niissä esitettyjen korjausten organisoinnista - kiinteistöjen kuntoarvioiden suunnitelman tekemisestä ja järjestämisestä sekä kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) aikatauluttamisesta ja niissä esitettyjen korjausten organisoinnista - energiakulutuksen seurannasta ja raportoinnin kehittämisestä - Ryhti-järjestelmän käytön seurannasta ja järjestelmän kehittämisestä Isännöitsijä vastaa - käyttäjäpalveluiden ja hankintojen kilpailuttamisesta, sopimusten laadinnasta, organisoinnista ja toiminnan valvonnasta - kustannusten kohdekohtaisesta seurannasta - kiinteistöjä käyttävien vuokralaisten sopimuksista - tiedottamisesta (liiketilojen vuokralaiset, naapurikiinteistöt, viranomaiset, HKL:n valvomot) Huoltotoiminta vastaa - Abakus -järjestelmään kirjattujen vikakorjauksien toteuttamisesta - kiinteistökohtaisten huoltosuunnitelmien mukaisten toimien toteuttamisesta, mm. o lämmitysjärjestelmien kevät- ja syyshuolto sekä kausiasetukset o ilmanvaihtokoneiden kevät- ja syyshuolto sekä kausiasetukset o kiertoilmakoneiden ja lämmittimien vuosihuolto o määriteltyjen sähköjärjestelmien LVI-laitteiden huolto - energian ja veden kulutustietojen kirjaamisesta ja seurannasta - tiedotteiden toimittamisesta kiinteistöjen käyttäjille Ympäristöinsinööri vastaa - HKL:n energiankulutuksen raportoinnista Ympäristökeskukselle ja Rakennusvirastolle sekä HKL:n ympäristöraportissa - energiatehokkuutta edistävien toimien koordinoinnista ja edistämisestä - energiansäästön toimintasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä 9
3. Peruskorjaukset ja uudisrakentaminen Uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet. Peruskorjaukset suunnitellaan ja aikataulutetaan HKL-Infrapalveluiden pitkän tähtäimen PTS-suunnitelmassa. Peruskorjauksien energiatehokkuuden kriteerit tullaan määrittelemään vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen lähivuosien peruskorjaukset kohdistuvat seuraaviin kohteisiin: - Metrovarikon laajentaminen 2013-2014 - Myllypuron metroaseman peruskorjaus 2014-2015 - Hakaniemen metroaseman lippuhallin laajennus 2014-2015 - Koskelan Varikon uudisrakentaminen 2014-2016 - Suomenlinnan liikenteen terminaali 2016 4. Tietolähteet ja työkalut Varikoiden sähkön ja kaukolämmön seuranta tapahtuu Helsingin Energian Sävel Plus palvelun kautta. Metroasemien osalta sähkönkulutuksen seuranta perustuu HKL- Infrapalveluiden manuaaliseen seurantaan kuukausitasolla. Tavoitteena on saada metroasemien kiinteistösähkö reaaliaikaisen mittauksen piiriin vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjen PTS ja huoltosuunnitelma sekä niiden toteutumisen seuranta tapahtuu Ryhtikiinteistönhuoltojärjestelmän kautta. 5. Seuranta Energiankulutuksen seuranta tapahtuu HKL Infrapalveluissa. Isännöitsijät seuraavat energiakustannuksia kohdekohtaisesti kuukausitasolla. Ympäristöinsinööri Eeva Heckwolf kokoaa energiatiedot vuosittaista ympäristöraporttia varten. Energiatehokkuustyön toimia ja energiansäästön toteutumaa seurataan Liikennelaitoksen ja HKL Infrapalvelut -yksikön tulostavoitteessa. 10
6. Energiansäästötyö HKL tarkentaa energiansäästötavoitetta ja päivittää suunnitelman tarpeellisilta osilta vuosittain. Myös muuttuneet käytännöt päivitetään suunnitelmaan. HKL Infrapalvelut sitoutuu pitämään HKR-Rakennuttajan tietokannassa olevat HKL:n kiinteistötiedot ajan tasalla. HKL osallistuu aktiivisesti Energiansäästöneuvottelukunnan toimintaan. HKL:lla toimii ympäristöryhmä ja ekotukihenkilöiden ryhmä, joita koordinoi ympäristöinsinööri. Nämä ryhmät suunnittelevat ja toteuttavat energiansäästöön liittyviä HKL:n sisäisiä kampanjoita. 11