Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi
Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri, Sädehoitoyksikkö
Sisällys Mitä sädehoito on?...4 Sädehoitoyksikkö...4 Lääkärin vastaanotto...5 Suunnittelukuvaus...6 Annossuunnittelu...6 Sädehoito...7 Jatkoseuranta...9 Sädehoidon aikaiset tukipalvelut...10 3
Mitä sädehoito on? Sädehoidon avulla hoidetaan syöpää. Sädehoidossa annetaan säteilyä, joka tuhoaa syöpäsoluja. Syöpää hoidetaan myös esimerkiksi leikkauksilla ja solunsalpaajahoidoilla. Syövän hoitoon käytetään yleensä useita hoitomuotoja. Sädehoitoa annetaan useista eri syistä. Sädehoidolla voidaan yrittää tuhota pieni kasvain tai pienentää isoa kasvainta. Sädehoidon avulla voidaan lievittää syövän aiheuttamia oireita. Sädehoidon avulla voidaan hoitaa myös joitakin hyvänlaatuisia kasvaimia. Syöpäsairauksia on monia. Siksi sädehoito ei aina vaikuta samalla tavalla. Kasvain voi tuhoutua tai pienentyä paljon sädehoidon aikana. Joskus kasvain voi tuhoutua vasta kuukausien kuluttua siitä, kun sädehoito on päättynyt. Sädehoito vaikuttaa myös terveisiin soluihin. Useimmat terveet solut toipuvat nopeasti sädehoidon jälkeen. Sädehoitoyksikkö Sädehoitoyksikkö sijaitsee Satakunnan keskussairaalan syöpätautien yksikössä. Yksikkö sijaitsee O rakennuksen 0 kerroksessa. Sädehoitoyksikkö on samassa tasossa kuin sisäänkäynti. Sädehoitoa annetaan arkipäivisin kello 7.50 15.15. Sädehoitoyksikössä on kaksi hoitokonetta ja hoidon suunnitteluun tarkoitettu kuvauslaite. Sädehoitoyksikön henkilökuntaan kuuluu esimerkiksi lääkäreitä, fyysikoita ja röntgenhoitajia. Sädehoitoyksikkö on antanut röntgenhoitajille erikoiskoulutuksen sädehoidosta. 4
Lääkärin vastaanotto Ilmoittaudu ilmoittautumispisteessä kun tulet ensimmäisen kerran sädehoitoyksikköön. Istu sen jälkeen odotusaulaan. Lääkäri kutsuu sinut vastaanotolle. Jos tarvitset sairauslomatodistuksen, lääkäri kirjoittaa sen sinulle. Voit matkustaa sairaalan ja kodin välillä julkisella kulkuneuvolla, jos vointisi on siihen tarpeeksi hyvä. Lääkäri voi tarvittaessa myöntää sinulle luvan käyttää esimerkiksi taksia. Lääkäri arvioi vointiasi ennen luvan myöntämistä. Vastaanotolla lääkäri kertoo miten sinua hoidetaan ja seurataan tulevaisuudessa. Potilas ilmoittautuu lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla lääkäri kertoo sinulle alustavan sädehoitosuunnitelman. Lääkäri keskustelee kanssasi sädehoidosta. Lääkäri kertoo millaisessa asennossa olet kun sädehoitoa annetaan. Lisäksi lääkäri kertoo millaisia haittavaikutuksia sädehoidosta voi olla. Lääkäri tutkii potilaan. 5
Suunnittelukuvaus Suunnittelukuvauksessa sinusta otetaan kuvia kuvauslaitteella. Kuvien avulla suunnitellaan hoidettava alue. Ennen kuvausta sinulta otetaan sormenjälkitunniste ja kasvokuva. Niiden avulla varmistetaan, että saat juuri sinulle suunniteltua hoitoa. Röntgenhoitaja keskustelee kanssasi sädehoidon aloittamisesta. Hän kertoo sinulle ajankohdan, jolloin sädehoito alkaa. Ensimmäinen sädehoitokerta on yleensä 1-3 viikon kuluttua suunnittelukuvauksesta. Röntgenhoitaja kertoo sinulle mitä haittavaikutuksia sädehoidosta voi olla ja miten haittavaikutuksia voi hoitaa. Röntgenhoitaja auttaa sinut oikeaan asentoon kuvauslaitteessa olevalle pöydälle. Myöhemmin saat sädehoitoa täsmälleen samassa asennossa. Röntgenhoitaja tekee suunnittelukuvauksen. Kuvaus kestää noin 15 minuuttia. Sinun pitää olla liikkumatta. Saat kuitenkin hengittää normaalisti. Kuvauksen jälkeen hoitaja tatuoi ihollesi neljä pientä pistettä. Pisteet auttavat oikean asennon löytymisessä kun tulet sädehoitoon. Annossuunnittelu Annossuunnittelussa mietitään millaisia annoksia sädehoitoa sinulle annetaan. Sädehoito kohdistetaan tarkasti syöpäkudosta sisältävälle alueelle. Terveen kudoksen säteilyttämistä yritetään välttää. Potilas kuvataan kuvauslaitteella. Lääkäri käyttää annossuunnitteluun niitä kuvia, jotka sinusta otettiin kuvauslaitteella. 6
Lääkäri piirtää kuviin sädehoidon kohdealueet. Hän merkitsee kuviin myös ne alueet, joiden säteilyannos ei saa ylittää sovittua enimmäisannosta. Lääkäri määrää kuinka suuri annos sädehoitoa sinulle kokonaisuudessa pitää antaa. Lääkäri määrää kuinka usein saat sädehoitoa ja kuinka suuren määrän kerralla. Tämän jälkeen fyysikko tekee annoslaskelman. Annoslaskelma kertoo tarkasti sädehoitosi yksityiskohdat. Sädehoito Sädehoito on täysin kivutonta. Sinusta ei lähde säteilyä hoidon jälkeen. Saat sädehoitoa juuri sinulle tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitojaksosi voi olla muutaman kerran mittainen tai kestää useita viikkoja. Hoitojaksosi pituuteen vaikuttaa se, missä hoidettava alue on ja mitä hoidolla tavoitellaan. Yksi hoitokerta kestää 10 20 minuuttia. Röntgenhoitajat huolehtivat hyvinvoinnistasi koko sädehoitojakson ajan. Voit kertoa heille, jos hoidosta on tullut sinulle haittavaikutuksia. Voit kertoa heille myös muista tuntemuksistasi. Lääkäri ja fyysikot tekevät yhteistyötä. Röntgenhoitajat auttavat sinut hoitopöydälle. Sinut asetellaan samaan asentoon kuin suunnittelukuvauksessa. Apuna käytetään ihollesi tatuoituja pisteitä. 7
Sädehoitotoimintoja ohjataan ohjaustilasta. Hoitajat auttavat potilaan oikeaan asentoon. Röntgenhoitajat käyttävät sädehoitokonetta, jolla sinulle annetaan hoitoa. Olet hoidon ajan huoneessa yksin, mutta hoitajat näkevät ja kuulevat sinut. Hoitajat seuraavat sinua ja sädehoitoa koko ajan ohjaustilasta. Saat hengittää normaalisti. Sinun pitää kuitenkin olla muuten liikkumatta, jotta sädehoito osuu oikeisiin kohtiin. Sädehoitokone pitää sirinää. Se kertoo, että kone on käynnissä. Sädehoitoa annetaan yleensä useasta suunnasta. Siksi sädehoitokone kääntyy ympärilläsi. Hoidon aikana otetaan röntgenkuvia. Kuvien avulla tarkistetaan, että hoito osuu oikeisiin kohtiin. On tärkeää, että saat sädehoitoa sinulle tehdyn suunnitelman mukaan. Siksi sädehoitoasi seurataan tarkasti. Sädehoitoasi koskevat tiedot on kirjoitettu varmistusjärjestelmään. 8
Järjestelmä varmistaa joka sädehoidon yhteydessä, että asentosi hoitopöydällä on oikea. Järjestelmä seuraa, että saamasi sädehoitoannos on suunnitelman mukainen. Lisäksi jokainen sädehoitokerta kirjoitetaan korttiisi. Fyysikko tarkastaa sädehoitoasi koskevat tiedot säännöllisin välein. Hoitojakson alussa sinulla on mahdollisuus sopia aika hoitokeskustelulle. Hoitokeskustelussa voit jutella röntgenhoitajan kanssa sädehoitoon liittyvistä asioista. Lisäksi röntgenhoitaja esittelee sinulle hoitosuunnitelmasi. Hoitokeskusteluun voi tulla mukaan joku sinulle läheinen ihminen. Hän voi olla omaisesi tai ystäväsi. Jos haluat, sinulle läheinen ihminen voi olla mukana myös hoidon muissa vaiheissa. Jokainen säteilyannos tuhoaa syöpäsoluja. Joskus sädehoitokertojen välissä joudutaan pitämään tauko. Tauko voi olla tarpeen, jos saat voimakkaita haittavaikutuksia sädehoidosta. Tauko voi olla tarpeen myös, jos sädehoitoa annetaan erityisen herkille kudoksille. Tauon aikana terveet kudokset saavat aikaa toipua. Yleensä sädehoitokertojen välillä ei pidetä pitkiä taukoja. Jatkoseuranta Sädehoidon jälkeen terveydentilaasi voidaan seurata syöpätautien poliklinikalla, jollain toisella poliklinikalla, terveyskeskuksessa tai oman lääkärisi vastaanotolla. Voit soittaa sädehoitoyksikköön ja kysyä sädehoitoon liittyvistä asioista vielä kuukauden ajan hoitosi loputtua. On tärkeää, että pidät myös itse hyvää huolta terveydestäsi. 9
Sädehoidon aikaiset tukipalvelut Sinulla on mahdollisuus keskustella sairauteesi liittyvistä asioista eri asiantuntijoiden kanssa. Sädehoitoyksikön henkilökunta voi varata sinulle ajan. Voit halutessasi jutella seuraavien asiantuntijoiden kanssa: * sosiaalityöntekijä * kuntoutusohjaaja * ravitsemusterapeutti * fysioterapeutti * sairaalapastori * psykiatrinen sairaanhoitaja. 10
Muistiinpanoja 11
Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3 28500 Pori www.satshp.fi Puhelinvaihde... 02 62771 Sädehoitoyksikkö... 02 627 3731 Sijainti: O rakennus, 0-kerros 12