PERUSVOITEIDEN KÄYTTÖ KUIVAN JA ATOOPPISEN IHON HOIDOSSA

PERUSVOITEIDEN KÄYTTÖ KUIVAN JA ATOOPPISEN IHON HOIDOSSA Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Jaana Hannula-Törrönen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2007

Julkaisua voi tilata osoitteesta: Jaana Hannula- Törrönen Kiuaskorventie 20 98120 Kemijärvi Puh: 050-4081987

KUOPION YLIOPISTON KOULUTUS JA KEHITTÄMISKESKUS JAANA HANNULA-TÖRRÖNEN: Perusvoiteiden käyttö kuivan ja atooppisen ihon hoidossa Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö, 67 s, 4 liitettä (9 s) ISSN 0789-4317 ISBN 978-951-27-0736-2 ISBN 978-951-27-0900-7 (PDF) Projektityön ohjaajat: Proviisori Suvi Pahlman (edesmennyt), Proviisori Sinikka Kesseli-Pulkkinen, Helsingin 24.Eliel apteekki, apteekkari Merja Aaltonen, Heinolan keskusapteekki, Maarit Vaalamo, Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, Mehiläisen sairaala Heinäkuu 2007 Perusvoiteita on Suomessa markkinoilla kymmeniä. Tutkimuksia perusvoiteiden käytöstä on tehty kuitenkin vähän. Apteekissa kohtaa päivittäin asiakkaita, joilta puuttuu tietoa perusvoiteiden ominaisuuksista, niiden aineosista, vaikutuksista ja käytöstä. Yleinen ajatus siitä, että paras voide löytyy kokeilemalla, johtaa usein riittämättömään hoitotulokseen. Arvellaan, että atopian syntyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, allergiat ja ihon rakenteelliset häiriöt rasva-aineenvaihdunnassa. Ihon rakenteeseen ja läpäisyesteeseen vaikuttavien keramidien synteesi on joko puutteellista tai keramideja hajoaa liikaa. Iho voi kuivua monesta syystä; esimerkiksi kuuman tai kylmän ilman vuoksi. Villavaatteet voivat ärsyttää ja hangata ihoa ja altistaa raapimiselle, mikä taas edelleen pahentaa ihottumia ja lisää tulehdustekijöiden aktiviteettia. Erilaiset liuottimet, öljyt, lika ja pöly voivat kuivattaa ja ärsyttää ihoa, samoin ihon altistuminen pesuaineille. Liiallinen pesu ns. tavallisilla saippuoilla kuivattaa ihoa. Ruoka-aineiden käsittely voi aiheuttaa allergista käsi-ihottumaa. Erilaiset allergeenit kuten siitepöly, ruoka-aineet ja lisäaineet voivat pahentaa atooppisia iho-oireita, myös hikoilu ja stressi voivat pahentaa ihon kutinaa ja iho-oireita. Tässä projektityössä on selvitetty ihon rakennetta, ihon tehtäviä, atopiaan ja ihon kuivuuteen vaikuttavia tekijöitä, perusvoiteita ja niiden ainesisältöjä. Lisäksi on luokiteltu Suomessa käytössä olevia perusvoiteita. Projektityössä pohjaudutaan yleisesti hyväksyttyihin hoitosuosituksiin; kuivalle iholle suositellaan rasvaisempia ja hoitavampia voiteita sekä mietoja pesunesteitä, vetistävälle iholle kevyempiä voiteita. Tätä voidaan pitää apteekissa annettavan neuvonnan lähtökohtana. Projektityön lähtökohtana oli tehdä asiakaskyselyt perusvoiteiden käytöstä ihon hoidossa, koska ilman tietoa siitä, mitä asiakkaat todellisuudessa tekevät ja tietävät voiteista, emme voi kehittää vuorovaikutteista neuvontaa. Haluttiin myös selvittää toteutuvatko yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset. Näistä tiedoista koottiin neuvontaohjeistusta ja määritettiin oppimistavoitteita sekä luotiin neuvontamalli, jota voidaan soveltaa apteekeissa. Kokonaisuudessaan tämä projektityö antaa lisävalmiuksia apteekissa annettavaan perusvoideneuvontaan. Tavoitteena olisi, että asiakas ja asiakaspalvelija kävisivät vuorovaikutteista keskustelua asiakaspalvelutilanteissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevään ja syksyn aikana 2005. Lomakekyselyjä oli 200 kpl, ja niitä jaettiin kolmessa eri apteekissa. Haastatteluja oli 10 kpl ja ne tehtiin keväällä 2006. Kyselyjen ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että hoitosuositukset toteutuvat osittain. Ihmiset tarvitsevat enemmän tietoa perusvoiteista, niiden aineosista ja käyttötavoista, jotta osaisivat valita omaan tilanteeseen parhaimmat voiteet. Tavoitteena tulisi olla hyvä hoitotulos. AVAINSANAT: Kuiva iho, atopia, perusvoiteet, asiakaskysely, asiakashaastattelu, oppiminen, perusvoideneuvonta, neuvontamalli

ESIPUHE Tähän projektityöhön liittyvät asiakaskyselyt on tehty Heinolan keskusapteekissa, Hyvinkään Uudessa apteekissa ja Helsingin 24. Elielin apteekissa. Asiakashaastattelut on tehty Heinolan Keskusapteekissa. Kiitokset apteekeille, jotka auttoivat lomakekyselyjen keräämisessä. Kiitokset myös asiakkaille, jotka vastasivat kyselyyn. Haluan erityisesti kiittää myös haastatteluissa olleita ihmisiä. Heiltä sain hyviä vinkkejä ja hyödyllistä näkökulmaa erityisesti atooppisen ihon hoidossa. Suuret kiitokset työni ohjaajille Suvi Pahlmanille, Sinikka Kesseli- Pulkkiselle, Merja Aaltoselle ja Maarit Vaalamolle. Suvi auttoi suuresti kyselylomaketta tehdessäni. Sinikalle kiitokset erityisesti neuvonnan ja oppimisen kehittämisestä koskevista asiantuntevista ohjeista ja neuvoista. Työnantajalleni apteekkari Merja Aaltoselle suuret kiitokset. Hän on ollut mukana alusta asti projektityössäni, neuvonut ja opastanut projektityön eri vaiheissa, kannustanut ja antanut resursseja ja henkistä tukea. Kiitokset myös Maarit Vaalamolle, joka on tarkistanut työn lääketieteellisen oikeellisuuden. Kiitokset opponoija Minnalle, joka antoi tärkeitä kommentteja työstäni. Haluan kiittää ennen kaikkia työtovereitani, jotka urhoollisesti jaksoivat jakaa kyselylomakkeita. Erityiskiitokset työtoverilleni Auli Silvennoiselle sekä Raija Aasholmille, jotka jaksoivat väsymättä jakaa asiakkaille kyselylomakkeita. Kiitokset myös proviisoriopiskelija Emma Pänkäläiselle atk-avusta. Kiitokset myös perheelle, joka on jaksanut katsella kasvavia paperipinoja pöydillä ja vähän joka paikassa suuremmalti hermostumatta. Kiitokset perheenjäsenille kannustuksesta välillä toivottomaltakin tuntuneilla hetkillä. Projektityöni on saatu onnellisesti päätökseen ja voin jälleen alkaa keskittyä normaalielämään. Heinolassa heinkuussa 2007 Jaana Hannula- Törrönen

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...9 2 IHON RAKENNE...10 2.1 Ihon tehtävät...14 3 ATOPIAAN JA IHON KUIVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...15 3.1 Atopia ja atooppinen ihottuma...15 3.2 Ihon rakenteen häiriöt rasva-aineen vaihdunnassa...16 3.3 Ihon kuivuminen...16 3.4 Muita ihon kuivuuteen vaikuttavia tekijöitä...17 4 IHON HOITO PERUSVOITEILLA...17 4.1 Perusvoiteiden käyttösuosituksia: yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset...19 4.1.1 Atooppisen ihottuman hoito...21 5 ASIAKASKYSELYT JA TEEMAHAASTATTELUT PERUSVOITEIDEN KÄYTÖSTÄ...23 5.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus...23 5.2 Tutkimuksen tavoitteet...24 5.3 Aineisto ja menetelmät...24 6 ASIAKASKYSELYJEN TULOKSET...25 6.1 Perusvoiteen ostajat/käyttäjät...25 6.2 Perusvoiteiden käyttö naisilla ja miehillä...26 6.3 Voiteen käyttö eri oireisiin...29 6.4 Voiteen valintaan vaikuttavat tekijät...30 6.5 Voiteen ominaisuudet, jotka vaikuttivat perusvoiteen valinnassa...31 6.6 Perusvoiteen käyttö kostealle iholle...33 6.7 Perusvoiteen käyttömäärät...36 6.8 Perusvoiteen säännöllinen käyttö...37 6.9 Perusvoiteen käyttö ihottuman pahenemisvaiheissa...39 6.10 Kortisonivoiteiden käyttö...40 6.11 Perus- ja kortisonivoiteiden samanaikainen käyttö...42 6.12 Palaute apteekin perusvoidepalvelusta ja neuvonnasta...44 7 ASIAKASHAASTATTELUJEN TULOKSET...44 8 POHDINTA...48 8.1 Aineiston ja menetelmän pohdinta...53 9 JOHTOPÄÄTÖKSET...56

10 PERUSVOIDENEUVONNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...57 10.1 Tietojen päivitys ja vinkkejä asiakaspalvelutilanteisiin...57 10.2 Oppimistavoitteet...59 10.3 Oppimistavoitteisiin liittyviä käytännön harjoituksia...60 11 PERUSVOITEIDEN NEUVONTAMALLI APTEEKEILLE...62 11.1 Neuvontaa tukevat toimenpiteet...65 11.2 Lopuksi...65 LÄHDELUETTELO...66 Liitteet Liite 1 Perusvoiteiden ainesisältö Liite 2 Perusvoiteiden luokittelu Liite 3 Asiakaskysely perusvoiteiden käytöstä Liite 4 Teemahaastattelurunko

1 JOHDANTO Atoopikon ihon hoidosta on tehty tutkimuksia, mutta perusvoidetutkimuksia kuivan ja atooppisen ihon hoidosta esim. Suomessa on tehty vähän. Apteekista ostetaan perusvoiteita paljon, ja monet ostajista ovat atoopikkoja. Käytännön työssä avohuollon apteekissa kohtaa päivittäin asiakkaita, joilta puuttuu tietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja niiden aineosista, niiden vaikutuksista ja käytöstä. Yleinen ajatus siitä, että paras voide löytyy kokeilemalla, johtaa usein riittämättömään hoitotulokseen. Tässä projektityössä paneudutaan ihon rakenteeseen, atopian syntymekanismiin ja ihon kuivuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Työssä käsitellään myös ihon rasva-aineiden ja keratinosyyttien syntyä. Perusvoiteita on markkinoilla kymmeniä, ja tässä työssä on selvitetty niiden sisältämiä aineosia (liite 1), jotta käytännön työssä olisi helpompaa neuvoa asiakasta. Lisäksi markkinoilla olevia perusvoiteita on luokiteltu rasvaisuusasteen mukaan (liite 2). Tieto voiteiden ainesisältöjen ja rasvaisuusasteen merkityksestä helpottaa neuvontaa ja asiakas saa apteekissa parhaan hyödyn oikean voiteen valinnassa. Tässä projektityössä tutkittiin asiakaskyselyjen ja haastattelujen avulla perusvoiteen valintaan ja käyttöön liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena oli myös selvittää hoitosuositusten toteutumista. Näistä tiedoista koottiin neuvontaohjeistus apteekeille ottaen huomioon yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää apteekista annettavaa perusvoideneuvontaa ja lisätä käytännön valmiuksia neuvontatilanteisiin. Kun tiedämme missä seikoissa asiakkaiden tiedoissa on kehitettävää, osaamme paremmin kehittää omaa neuvontaa ja siten saadaan asiakas ja apteekkilainen kohtaamaan paremmin toisensa. 9

2 IHON RAKENNE Iho peittää koko ihmisen kehon, ja on elimistön suurin elin. Aikuisella ihon kokonaispinta-ala on 1,5-2 neliömetriä ja kokonaispaino (ilman ihonalaiskudosta) noin 5 % koko kehon painosta (1). Ihon rakenne koostuu epidermiksestä (orvaskesi), dermiksestä (verinahka) ja subkutiksesta (ihonalaiskudos) (1) (kuva 1). Kuva 1: Ihon kerrokset (Lähde: Ihotaudit, toim. Havu V., Hannuksela M., Jansen C., Karvonen J., Reunala T., piirroskuva; Frangen P. ja Schmidt H., kustantajan luvalla, Duodecim 1998) Ihon uloin kerros muodostuu epidermiksestä eli orvaskedestä, jonka paksuus vaihtelee; 0,06 millimetristä (silmäluomissa) jopa 0,8-1 millimetriin (kämmenissä ja jalkapohjissa). Epidermiksen alla on dermis eli verinahka, joka on 3-5 mm paksu (2). Näiden alla on ihonalaiskerros, joka on pääasiassa rasvakudosta (1) (kuva 1). 10

Epidermis Epidermis muodostuu neljästä kerroksesta tiheäksi pakattuja keratinosyyttejä vaihtelevissa kehitysvaiheissa. Kerrokset ovat sarveissolukerros eli stratum corneum, jyvässolukerros eli stratum granulosum, okasolukerros eli stratum spinosum ja tyvisolukerros eli stratum basale (4) (kuva 2). Orvaskedessä ei ole verisuonia, ja se saa ravintonsa verinahan verisuonista (3). Kuva 2: Epidermiksen kerrokset. (Lähde: Ihotaudit, toim. Havu V., Hannuksela M., Jansen C., Karvonen J., Reunala T., piirroskuva; Frangen P. ja Schmidt H., kustantajan luvalla, Duodecim 1998) Keratinosyyttien synty Epidermiksen päällimmäisenä soluina ovat keratinosyytit, jotka siirtyvät epidermiksessä ylempiin kerroksiin erilaistuessaan (1) (kuva 2). Keratinosyytit lisääntyvät jakautumalla stratum basalessa ja siirtyvät asteittaisesti stratum spinosumin ja stratum granulosumin läpi pintakerrokseen stratum corneumiin. Kahdessa alemmassa kerroksessa: tyvi- ja okasolukerroksessa, solut ovat liittyneet yhteen proteiinisilloilla, joita kutsutaan desmosomeiksi (4). Stratum granulosum -kerroksessa solut saavat jyvärakenteen, solutuma hajoaa ja solut alkavat painautua litteäksi. Soluilla kestää 14 päivää kulkeutua basaalikerroksesta stratum corneumiin ja toiset 14 päivää, kunnes ne varisevat pois (4). 11

Sarveissolukerros eli Stratum corneum Keratiinikerros eli stratum corneum (sarveissolukerros) on epidermiksen ylin kerros (kuva 2). Stratum granulosumin ja stratum corneumin rajapinnassa lipidit ovat puristuneet ulos soluista solun välitilaan (4). Nämä rasvaesteet muodostavat hyvin organisoidun monilamellisen eli liuskamaisen kaksoiskerroksen. Rasvakerros on monimutkainen sekoitus, joka sisältää keramideja, rasvahappoja, kolesterolia, sterolia, vahaestereitä sekä kolesterolisulfaattia (4). Stratum corneumista voidaan puhua tiiliseinämästä, missä solut ovat tiiliä ja rasvat ovat muurauslaastia. Soluja varisee jatkuvasti pois stratum corneumista. Syvemmät kerrokset ovat lujasti sitoutuneet soluvälitilan lipideihin. Tämän kerroksen yhtenäisyys on tärkeä estämään vedenläpäisyä (4). Korneosyytit sisältävät vettä, ja niiden kosteuttavaa tekijää kutsutaan Moisturing factoriksi (NMF). Tämä on monimutkainen sekoitus vapaita aminohappoja, aminohappojohdannaisia ja suoloja, jotka takaavat, että vesi pysyy solun sisällä. Solut, joilla on korkea vesisisältö, turpoavat ja painautuvat tiukasti toisiaan vasten ilman välitilaa. Terveellä stratum corneumilla on suhteellisen korkea vesipitoisuus; 15 20 %, ja se on elastinen ja taipuisa. Kun vesipitoisuus laskee 10 %:iin hienorakenteen poistuminen on nähtävissä, ja iho tuntuu karhealta ja kuivalta (4). Epidermiksen muut solut Melanosyytit tuottavat melaniinia ympäröivien keratinosyyttien tumia suojaamaan (1). (kuva 2). Langerhansin solut ovat immunologisen järjestelmän soluja ja osallistuvat mm. antigeenien esittelyyn T-lymfosyyteille. Merkelin solut toimivat ns. mekanoreseptoreina, eli toimivat hermosolujen tapaan. Epidermis uusiutuu 3-6 viikon välein (1). 12

Jyväissolukerros eli Stratum granulosum Jyväissolukerros (kuva 2) muodostuu 1-3 solukerroksesta, ja solut ovat lukuisin liitoksin kiinni ympäröivissä soluissa (5). Jyväissolukerros on kämmenissä ja jalkapohjissa jopa 10 kerrosta paksu, ja sisältää keratoniinijyväsiä ja lipidejä, jotka siirtyvät soluväleihin (5). Okasolukerros eli Stratum spinosum Okasolukerroksessa (kuva 2) on 5-10 solukerrosta ja solut ovat lukuisin liitoksin (desmosomit) kiinni ympäröivissä soluissa (5). Tyvisolukerros eli Stratum basale Epidermiksen tyvisolu- eli basaalikerros (kuva 2) liittää epidermiksen dermikseen. Se sisältää keratinosyyttejä eli tyvisoluja, joista osa on jakaantumiskykyisiä. Tyvisolut siirtyvät erilaistuessaan ylempiin kerroksiin. Tyvisolujen seassa on harvakseltaan melanosyyttejä ja Merkelin soluja (5). Tyvikalvovyöhyke on epidermiksen alla ja muodostuu tyvikalvosta sekä rakenteista, joilla tyvikalvo on kiinnittynyt yläpuolen epiteelin ja alla olevaan dermikseen (5). Dermis eli verinahka Dermis eli verinahka on 0,5 mm - 3 mm paksu (3) (kuva 1). Siinä on sidekudosta, verisuonia, imusuonia ja erilaisia soluja kuten verisoluja ja immuunijärjestelmän soluja. Verinahka sisältää myös hermokudosta, aistinsoluja, hermopäätteitä ja hermoja, sekä karvatuppia, joihin kiinnittyy sileää lihasta. Lisäksi verinahka sisältää tali- ja hikirauhasia (3). Suurin osa verinahasta on sidekudosta, joka muodostuu kollageenistä (75 %) kimmosäikeistä (5 %) ja soluväliaineesta (5 %). Ne muodostavat ihon kestävyyden ja 13

joustavuuden (3). Pitkäaikainen, voimakas auringonvalo voi lisätä kimmosäikeiden hajoamista, jolloin ihon vanheneminen nopeutuu (3). Dermiksessä on myös makrofageja, syöttösoluja (Mast-solut), lymfosyyttejä ja basofiilejä. Normaalissa terveessä ihossa makrofageja ja lymfosyyttejä on harvakseltaan, mutta esim. sairauksien myötä niiden määrä lisääntyy (5). Ihonalaiskudos eli subcutis Dermiksen alapuolella oleva ihonalaiskerros eli subcutis muodostuu pääasiassa rasvakudoksesta ja löyhästä sidekudoksesta (4) (kuva 1). Se on tehokas lämpöeriste ja tärkeä elimistön rasvavarasto. Siinä on myös runsaasti kudosnestettä, siten subcutis on myös tärkeä nestevarasto (4). 2.1 Ihon tehtävät Ihon tärkeänä tehtävänä on toimia suojakerroksena eli estää veden ja elektrolyyttien haihtumista iholta sekä estää mikro-organismien pääsyn ihoon (1). Useat aineet esim. vesi, pääsevät ihoon huonosti. Toisaalta taas kortikosteroidit voivat varastoitua sarveiskerrokseen, mistä sitten hiljalleen imeytyvät ihoon syvemmälle (5). Paksut ihoalueet kuten kämmenet, jalkapohjat ja hiuspohja vastustavat tehokkaasti useiden aineiden imeytymistä. Kivespussi läpäisee erittäin herkästi jopa 70-100 kertaisesti verrattuna paksuimpiin ihoalueisiin. Kasvot, ohuet ihoalueet läpäisevät herkästi, samoin taipeet (5). Iho toimii myös UV-suojana. Ihon suojan muodostaa UV- säteitä vastaan melaniini, jota epidermis muodostaa, sekä sarveiskerroksen proteiinit ja lipidit. Ne absorboivat säteilyä ja vähentävät DNA:n ja muiden solunosien saamaa UV-annosta (5). Iho tuottaa myös D-vitamiinia muuttamalla kolesterolia D3- vitamiiniksi auringonvalon vaikutuksesta (1). 14

Iho on myös immunologinen elin, joka puolustaa kehoa ulkoisia tekijöitä; esim. bakteereita ja viruksia vastaan (5). Häiriöt ihon puolustusjärjestelmässä aiheuttavat sairaustiloja, kuten atopiaa, psoriasista, rakkulatauteja jne. (5). Ihon muita tehtäviä on toimia lämmönsäätelijänä, tuntoelimenä ja verivarastona. Lisäksi iho on sosiaalinen elin; sen ulkonäkö ja tuoksu vaikuttavat ihmisen elämään (5). 3 ATOPIAAN JA IHON KUIVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Atopia ja atooppinen ihottuma Atopia määritellään periytyväksi ominaisuudeksi muodostaa IgE -vasta-aineita tavallisille allergeeneille sekä siihen liittyy jokin atooppinen sairaus esim. atooppinen ihottuma, astma, allerginen nuha jne. (5). Atooppinen ihottuma on tavallinen ihotauti lapsuudessa ja sitä esiintyy noin 10 %:lla Suomen väestöstä jossakin elämänvaiheessa (6). On myös ihmisiä, joilla ei ole IgEvälitteistä yliherkkyyttä, mutta heillä todetaan atooppista ihottumaa (7). Atopian syntymekanismia ei tarkkaan vieläkään tunneta. Vallitsevia teorioita ovat ihon rakenteelliset poikkeavuudet sekä allergia ja perimätekijät. Atooppiset sairaudet kulkevat suvuittain. Atopian syntyyn vaikuttava perimä on monimutkainen ja heterogeeninen. Ilmeisesti eri geenit säätelevät atopiaan liittyviä poikkeamia, kuten esim. tulehdusvastetta, IgE- vastetta, ihon hyperaktiivisuutta jne. (6). Lapsilla ruokaaineallergiat (maito, kananmuna, viljat) ovat tavallisia, mutta niiden merkitys myöhemmällä iällä vähenee (7). Atooppisen ihottuman yleisiä piirteitä ovat ihon kuivuus ja kutina, ihottuman esiintyminen tyyppipaikoilla: vauvoilla poskilla maitorupena, kouluikäisillä usein taiveihottumana kyynär- ja polvitaipeissa, ranteissa ja nilkoissa ja aikuisilla kasvoissa, kaulassa, ylävartalolla ja käsissä (8). Ihottuma on luonteeltaan pitkäaikaista tai uusiutuvaa (7). Iho voi myös halkeilla ja hilseillä, ja siihen voi tulla rakkuloita ja rupia (8). Iho tulehtuu ja punoittaa. Raapimisen seurauksena iho paksunee (8). Atooppinen 15

iho on kalpea, koska verisuonten supistumisalttius on korostunut (6). Tyypillisesti ihoon syntyy painalluksesta valkea jälki (dermografia alba) (6). Atooppisessa ihossa on todettu olevan suuria määriä syöttösoluja, histamiinipitoisuus on suuri, ja iho on hyperaktiivinen (6). Poikkeavuuksia on havaittu myös neuropeptideissä, jotka osallistuvat verisuonten supistumiseen, hikirauhasten toimintaan, kutinaan ja kipuun. Neuropeptidit vaikuttavat myös tulehdusreaktion syntyyn ja lymfosyyttien toimintaan (6). Atooppisella iholla on usein myös runsaasti bakteereja, kuten esim. Staphylococcus aureus ja hiivoja esim. Pityrosporum ovale. Bakteerit voivat ylläpitää ihon tulehdusta ja johtaa IgE:n tuottoon ja kortikoidiresistenssiin (6). Allergisen ihon kutinaa voi pahentaa esimerkiksi hikoilu (8). Arvellaan myös, että iho voi reagoida omaa keratinosyyttirakennetta vastaan johtuen pitkäaikaisesta tulehduksesta (6). 3.2 Ihon rakenteen häiriöt rasva-aineen vaihdunnassa Atooppisessa ihossa keratiinikerroksessa on tavallista vähemmän keramideja, jotka ovat tärkeitä läpäisyesteen toiminnalle (9). Keramideja ei joko synny riittävästi tai niitä hajoaa nopeasti. Japanilaisessa tutkimuksessa atoopikkojen ihosta on löydetty sfingomyeliinia pilkkovaa sfingomyeliiniasylaasia enemmän kuin muilla verrokeilla (9). Sfinfomyeliinista normaalisti muodostuu esim. keramidia. Toisaalta taas on havaittu, että keramidien nopea hajoaminen saattaisi osaltaan olla kuivan ihon syynä (9). Japanilaisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että atoopikkojen iholla usein esiintyvät bakteerit hajottivat keramideja enemmän kuin muilla verrokeilla. Bakteerit erittävät keramidaasia, joka hajottaa keramidin sfingosiiniksi ja rasvahapoiksi (9). 3.3 Ihon kuivuminen Kuiva iho on seurausta epänormaalista veden menetyksestä. Atooppisessa ekseemassa stratum corneumin alemmissa kerroksissa rasvaeste ei muodostu normaalisti. Tehokkaan sellulaarisen sementin puuttuminen johtaa lisääntyneeseen veden menetykseen (4). Kun vesi poistuu, stratum corneumin solut kutistuvat ja halkeavat. Lopputuloksena on kuiva iho, joka ei voi pidättää vettä tehokkaasti, eikä 16

estää ärsykkeiden ja allergeenien sisäänpääsyä ihoon. Atoopikolla veden menetys iholta on n. 2-5 kertainen verrattuna ns. normaalin ihon veden menetykseen (7). Veden menetystä voidaan tutkia mittaamalla paljonko vettä haihtuu tietyltä alueelta tietyn ajan; tätä kutsutaan TEWL eli transepidermal water loss (7). Saippuan käyttö ekseemaihossa vie pois ihon omia rasvoja ja vähentää siten estofunktiota lisää ja johtaa ihon vaurioihin (4). Ihmiset, joilla on atooppinen ihottuma, ovat herkempiä saippuoiden ja surfaktanttien vaikutuksille kuin ns. normaali-ihoiset. Atooppisella iholla on myös matalampi kynnys muille ärsytyksille (4). 3.4 Muita ihon kuivuuteen vaikuttavia tekijöitä Ihon kuivuuteen vaikuttavat monet tekijät. Esim. kuuma ilma voi aiheuttaa ihon kuivumista, jolloin kosteus haihtuu ihosta enemmän. Suomen pitkä talvi, viima ja pakkaset altistavat ihoa kuivumiselle. Villavaatteet voivat ärsyttää ja hangata ihoa ja altistaa raapimiselle, joka edelleen pahentaa ihottumaa ja lisää tulehdustekijöiden aktiviteettia (10). Iho voi kuivua ikääntymisen myötä talin tuotannon vähentyessä ja esim. sairauksien seurauksena (10). Erilaiset liuottimet, öljyt, lika ja pöly voivat kuivattaa ja ärsyttää ihoa, samoin ihon altistuminen pesuaineille ja liiallinen pesu ns. tavallisilla saippuoilla kuivattavat ihoa (8). Ruoka-aineiden käsittely voi aiheuttaa esim. allergista käsi-ihottumaa. Erilaiset allergeenit kuten esim. siitepöly, ruoka-aineet ja lisäaineet voivat pahentaa atooppisia iho-oireita (7). Myös hikoilu ja stressi voivat pahentaa ihon kutinaa ja iho-oireita (7). 4 IHON HOITO PERUSVOITEILLA Perusvoiteiden sisältö Perusvoiteita on Suomessa markkinoilla kymmeniä, ja niiden rasvapitoisuus vaihtelee. Perusvoiteet sisältävät vettä, rasvaa, emulgaattoreita, säilöntäaineita ja mm. humektantteja. Osa voiteista sisältää esim. keramideja, ureaa ja liposomeja. Näillä 17

halutaan lisätä voiteiden tehokkuutta. Keramidit muistuttavat ihon omia rasvoja (11). Humektantit, esim. urea, sitovat vettä (4). Liposomit toimivat kosteuttajina. Perusvoiteet luokitellaan rasvapitoisuuden suhteen: geelit, lotionit, emulsiovoiteet ja voiteet (unguentumit). Geelit sisältävät vähän tai ei lainkaan rasvaa. Lotionit sisältävät rasvaa n. 10-20 %, emulsiovoiteet 30-40 % ja rasvaisemmat voiteet yli 50 %. Rasvaiset perusvoiteet sisältävät usein vaseliinia, lanoliinia tai parafiiniä (10). Liitteenä perusvoiteiden luokittelu (liite 2). Voiteiden sisältämät emulgaattorit pitävät veden ja rasvan toisiinsa sekoittuneina ja estävät voiteen rakennetta hajoamasta. Kevyemmissä enemmän vettä sisältävissä voiteissa on voiteen säilyvyyden ja koossapysymisen kannalta eniten emulgaattoreita. Ne myös sisältävät enemmän säilytysaineita suuremman vesipitoisuutensa takia kuin rasvaisemmat voiteet. Emulgaattoreiden ja säilöntäaineiden määrä ja koostumus vaihtelevat siten eri voiteissa ja niitä pidetään kaikista allergisoivimpina ja herkistävimpinä aineina kuivalle iholle (4). Liitteenä perusvoiteiden aineosat (liite 3). Perusvoiteiden toiminta Perusvoiteet suojaavat ja pehmittävät ihoa sekä korvaavat ihon normaalia rasvaa (10). Perusvoiteiden ajatellaan säilyttävän yhtenäisyyden epidermaalisessa estorakenteessa eli tiili-laasti rakenteessa kahdella tavalla (4). Ensiksi, voiteet muodostavat rasva okkluusiokerroksen iholle, mikä estää veden haihtumisen. Vesi ei pääse haihtumaan ja menee stratum corneumiin, missä korneosyytit turpoavat ja esimerkiksi haavojen muodostuminen iholle vähenee (4). Toiseksi, rasvat voivat penetroitua stratum corneumiin ja matkia rasvaesteen vaikutusta. Tämä estää ärsykkeiden ja allergeenien pääsyn ihoon (4). On myös näyttöä, että voiteilla voi olla epäsuoria anti-inflammatorisia vaikutuksia (4). Kun epidermiksen esterakenne on murrettu kokeellisesti, tulehdustekijä interleukiini IL- 1α vapautuu. On ajateltu, että IL-1α vapautuu ns. traumoissa ja edistää toisaalta epidermiksen kuntoon tulemista, mutta liiallinen ja epäasianmukainen vapautuminen voi olla yhteydessä ekseeman patogeneesiin. Ihosairauksissa, missä epidermiksen rakenne on vaurioitunut, raapiminen voi aiheuttaa IL-1α vapautumista. Voiteiden 18

kutinaa estävä ja anti-inflammatorinen vaikutus voi olla seurausta vähentyneestä IL- 1α:n tuotannosta ja vapautumisesta (4). 4.1 Perusvoiteiden käyttösuosituksia: yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset Atooppisen ja kuivan ihon hoidossa tärkeää on ihon huolellinen hoito perusvoiteilla, joilla estetään ihon kuivuminen ja veden haihtuminen iholta (7,10). Atooppisen ja kuivan ihon hoidosta perusvoiteilla ei ole tehty Käypä Hoito-suositusta. Käypä Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatimia ja tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltuja kannanottoja parhaan hoitovaihtoehdon valitsemiseksi (12). Tässä työssä käytetään termiä yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset hoitokäytännöistä, joita käytännössä noudatetaan ja jotka kliinisessä työssä johtavat hyvään hoitotulokseen, mutta joiden tehosta tarvittaisiin enemmän näyttöön perustuvia tutkimustuloksia. Reunalan kirjoittamassa Duodecim- lehdessä julkaistussa artikkelissa: Atooppisen ekseeman hoito, puhutaan pääperiaatteesta, jonka mukaan kuivalle iholle laitetaan rasvaista perusvoidetta ja vetistävälle, tulehtuneelle iholle laitetaan enemmän vettä sisältäviä voiteita (13). Ihoalue ja ihontila (kuiva/rasvainen) vaikuttavat perusvoiteen valinnassa. Sekä englantilaisessa käyttösuosituksissa (4) että suomalaisissa hoitosuosituksissa (13) korostetaan, että sekä perus- että steroidivoiteiden pohjan valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ekseeman akuutissa vaiheessa ja päiväkäytössä sopivat enemmän vettä sisältävät valmisteet eli emulsiovoiteet (ö/v) ja kroonisissa ekseemaläikissä ja iltakäytössä rasvaisempi (v/ö) voidepohja on parempi. Eli kuivimmille ihoalueille suositellaan rasvaisempaa voidetta, ja vetistäville ihoalueille suositellaan kevyempiä voiteita. Jos emulsiovoiteet aiheuttavat kutinaa ja kirvelyä, voidaan käyttää rasvaisempaa voidetta myös päiväkäytössä (13). Englantilaisen käyttösuosituksen mukaan paras hoitoteho saavutetaan käyttämällä eri ihoalueille erilaisia voiteita; kuten esim. rasvaista voidetta jalkojen, raajojen ja käsien kuivalle iholle, kevyempää voidetta kasvoille jne. (4). Vuodenaika vaikuttaa myös 19

perusvoiteen valintaan, talvella iho kuivuu kylmän ilman vaikutuksesta, jolloin rasvaisemmat ja hoitavammat voiteet ovat suositeltavimpia. Englantilaisissa käyttösuosituksissa myös korostetaan, että voidetta tulee käyttää säännöllisesti 1-2 kertaa päivässä ja riittäviä määriä (4). Yleinen käyttövirhe em. mukaan on, että voidetta ei käytetä riittäviä määriä. Atooppisessa ja kuivan ihon hoidossa voiteen käyttömenekki voi olla jopa 1000 g kahdessa viikossa (4). Perusvoiteen käyttöä tulisi jatkaa, vaikka ihottuma olisikin jo parantunut, näin pystytään välttämään ihottuman uudelleen lehahduksia (4). Pesunesteisiin ja shampoihin tulee myös kiinnittää huomiota; miedot pesunesteet ovat suositeltavia, ja kannattaisi välttää shampoissa yleisesti esiintyvää natriumlauryylisulfaattia (4). Hikoilua, joka ärsyttää ihottumaa, tulisi välttää käyttämällä puuvillavaatteita. Hiki kannattaa huuhdella pian pois iholta, jotta se ei ärsyttäisi ihoa lisää (8). Hyvin kuivan ihon hoito Paras veden haihtumisen esto saadaan rasvaisemmilla voiteilla, koska ne muodostavat tehokkaan rasvasuojan iholle ja estävät tehokkaimmin veden haihtumisen (4). Ne sopivat kuivaan ja paksuuntuneeseen ihottumaan (8). Kevyemmät voiteet sisältävät rasvaisempia voiteita enemmän paitsi vettä, myös säilöntäaineita ja surfaktantteja eli pinta-aktiivisia aineita, kuten esim. natriumlauryylisulfaattia. Nämä aineet ovat potentiaalisia allergeeneja, ja voivat ärsyttää ihottumaa lisää (4). Myös voiteissa esiintyvät kosteuttajat eli humektantit (esim. urea) voivat allergisoida (4). Kevyemmät voiteet voivat korkeamman vesipitoisuutensa takia kuivattaa kuivaa ihoa lisää, koska haihtuessaan iholta ne vievät pois ihon omaa kosteutta (10). Tällöin sopivampi vaihtoehto on rasvainen perusvoide. 20

Karvaiset ihoalueet Karvaisemmille ihoalueille soveltuvat kevyet emulsiovoiteet ja geelit. (10) Rasvaiset voiteet karvaisilla iho-alueilla voivat hautoa ja aiheuttaa karvatupen tulehduksia. Vetistävät ihoalueet Rasvaisia voiteita ei suositella vetistäviin ihottumiin. Lotioneita ja emulsiovoiteita suositellaan suuremman vesipitoisuutensa takia vetistäviin ihottumiin (10). 4.1.1 Atooppisen ihottuman hoito Ensisijaisena hoitona on ihon hyvä hoito perusvoiteilla. Perusvoiteilla estetään ihon kuivuminen. Säännöllinen rasvaus 1-2 kertaa päivässä ja riittävän suuret määrät ovat tärkeitä hoidon onnistumiselle (4). Perusvoidetta ei tarvitse rutiininomaisesti vaihtaa, jos se sopii iholle hyvin (7). Suihkun, kylvyn ja saunan jälkeen iho kannattaa rasvata kosteana. Perusvoide kannattaa taputella ihoon varovasti, jos iho on ärtynyt. Sekä englantilaisessa suosituksessa (4) että suomalaisissa hoito-ohjesuosituksissa (8) voide suositellaan levitettävän karvan kasvusuuntaan eli myötäkarvaan, jolloin ei tulisi karvatupentulehduksia. Ihon pesussa on hyvä käyttää mietoja, heikosti happamia pesunesteitä. Kortikosteroidivoiteet Ihottuman pahenemisvaiheissa käytetään kortikosteroidivoiteita kuureina esim. 1-3 viikon jaksoissa. Vaikea-asteisessa ihottumassa hoito voidaan aloittaa voimakkaammalla kortikoidilla ja käyttää 1-3 viikkoa, jonka jälkeen siirrytään miedompaan kortikoidiin (14). Uutena suosituksena on, että hoitoa voidaan jatkaa vahvalla tai keskivahvalla kortikoidivoiteella kaksi kertaa viikossa muutaman kuukauden ajan ilman merkittävää ihon ohenemista (14). Perusvoidetta käyttämällä kortikosteroidikuurien aikana voidaan vähentää kortikoidin kokonaistarvetta (4,13). Kannattaa kuitenkin pitää vähintään tunti taukoa voiteiden levittämisen välillä (15). Tämä estää steroidin laimentumisen. 21

Ärsytystekijöiden välttäminen Kutinaa aiheuttavia tekijöitä tulee välttää ja peseytymisessä tulee välttää voimakkaita saippuoita, ja suosia mietoja pesunesteitä tai perusvoidetta (8). Kutinaa hoidetaan paitsi kortikoidivoiteilla myös antihistamiineilla esim. hydroksitsiinilla tai setiritsiinillä (11). Joillekin antihistamiinit auttavat ja helpottavat kutinaa, toisille niistä taas ei ole mitään apua. Atooppisessa ihottuman hoitosuosituksissa (8) kehotetaan atoopikkoja välttämään tarvittaessa yleisiä ihoärsytyksen aiheuttajia. Näitä ovat villa ja karheat tekstiilit, pesuaineet, hajusteet, tupakansavu, liuottimet, kloori, märät ja kosteat vaatteet, ja tietyt ruoka-aineet. Allergeeneja, joita ovat esim. lemmikkieläinten hilse, siitepöly, pölypunkit, home, tietyt ruoka-aineet (tavallisimpina maito, kananmuna, ja viljat) kehotetaan välttämään vain, jos allergia niille on todettu. Ihottumassa esiintyvät infektiot Jos atooppinen ihottumassa on stafylokokkeja tai streptokokkeja, käytetään antibioottikuureja sisäisesti (7). Joskus iholla voi olla herpesinfektio, jolloin tarvitaan herpeslääkitystä. Usein voi aikuisilla ja nuorilla esiintyä kaulalla ja rinnan alueella sienitulehdusta, jolloin voi olla apua 1-2 viikon sieni-antibioottihoidosta (7). Limuusivoiteet Nykyisin on markkinoille tullut ns. limuusivoiteita (takrolimuusi ja pimekrolimuusi) eli paikallisia tulehdussalpaajia. Ne estävät ihossa tulehdusta aiheuttavan T-valkosolujen aktivaatiota ja rauhoittavat tulehdusta (16). Asiantuntijoiden mukaan, nämä voiteet harvoin pystyvät kokonaan korvaamaan kortikoidivoiteita (16). Lisäksi niiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole kokemuksia. Valohoitoja ei tule käyttää samaan aikaan. Alkuvaiheessa voiteet voivat aiheuttaa kuumotusta, kirvelyä ja punoitusta iholla (7). Limuusivoiteiden käytöllä ei ole ihoa ohentavaa vaikutusta, koska ne eivät estä ihon kollageenin muodostumista (16). 22

Valohoito Valohoitoa voidaan myös käyttää atopian hoidossa (8). Valohoito rauhoittaa tulehdusta ja kutinaa, ja tätä hoitoa käytetään, kun halutaan vähentää esimerkiksi steroidivoiteen käyttöä. Valohoitoa ja kortikosteroidivoiteita voidaan käyttää myös yhdistelmähoitona, jolloin kortikosteroidin kokonaistarve vähenee (8). Milloin lääkäriin Asiakas tulee ohjata lääkäriin, jos ihottuma on laajalla, kämmentä suuremmalla alueella, jos ihottumassa on rakkuloita ja/tai vetistäviä kohtia tai jos ekseema on alle 2- vuotiaalla lapsella (10). Jos itsehoito ei ole auttanut 2 viikossa, on asiakas syytä ohjata lääkäriin. Kun epäilee ihottuman olevan esim. vyöruusua tai jos ekseemassa on esim. luomimuutoksia, tulee asiakas ohjata lääkäriin. Jos ihottumaan liittyy voimakasta kutinaa ja/tai keltaisuutta, tulee asiakas ohjata lääkäriin (10). 5 ASIAKASKYSELYT JA TEEMAHAASTATTELUT PERUSVOITEIDEN KÄYTÖSTÄ 5.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Suomessa on markkinoilla kymmeniä perusvoiteita. Perusvoiteiden käytöstä Suomessa on tehty hyvin vähän tutkimuksia (17). Perusvoiteita ostetaan paljon, esim. noin 10 % itsehoitoasiakkaista osti perusvoiteita tämän tutkimuksen aikana Heinolan Keskusapteekissa. Käytännön työssä avohuollon apteekissa kohtaa päivittäin asiakkaita, joilta puuttuu tietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja niiden aineosista, niiden vaikutuksista ja käytöstä. Yleinen ajatus siitä, että paras voide löytyy kokeilemalla, johtaa usein riittämättömään hoitotulokseen. Aikaisemmin syksyllä 2003 apteekkilaisille tekemäni kyselyn perusteella koottiin tietoa yli sadan farmaseutin ja proviisorin tavasta välittää tietoa perusvoiteista. Tulokset on esitetty Farmasiapäivillä 2003 posterissa : Ihonhoitotuotteista annettava neuvonta. Tuloksena oli, että neuvonnan tietosisältö vaihtelee ja on suoraan verrannollinen 23

neuvojan tietotasoon. Osalla apteekkilaisista oli hyvin puutteellisiakin tietoja ihosta, ihon rakenteesta ja yleisesti hyväksytyistä hoitosuosituksista. Tämän projektityön lähtökohtana oli selvittää asiakaskyselyjen ja haastattelujen avulla perusvoiteiden käyttöä ihon hoidossa. Ilman tietoa siitä, mitä asiakkaat todellisuudessa tekevät ja tietävät voiteista tai millä perusteella valitsevat voiteen, emme voi kehittää neuvontaa. Kun tiedämme missä seikoissa asiakkaiden tiedoissa on useimmiten kehitettävää, osaamme paremmin kehittää vuorovaikutteista neuvontaa. 5.2 Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena oli tutkia yleisesti hyväksyttyjen hoitokäytäntöjen toteutumista sekä asiakkaiden perusvoidevalintaan ja käyttöön liittyviä tietoja. Asiakaskyselyjen (200 kpl) ja haastattelujen (10 kpl) avulla haluttiin saada tietoa perusvoiteen valintaan ja käyttöön liittyvistä tekijöistä. Haluttiin selvittää, mitkä asiat vaikuttavat perusvoiteen valinnassa, mihin oireisiin voidetta käytetään ja mitä voiteilta odotetaan ja miten niitä käytetään (kyselylomake liitteenä 3). Tulosten pohjalta tehtiin yhteenveto perusvoiteiden käytöstä ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat voiteen valintaan ja käyttöön. Tämän jälkeen laadittiin farmaseuteille ja proviisoreille ohjeita perusvoiteista annettavan neuvonnan kehittämiseen ja ns. neuvontamalli ottaen huomioon yleisesti hyväksytyt hoitosuositukset. Tavoitteena on saada aikaan neuvontatilanne, jossa sekä asiakas että asiakaspalvelija kohtaavat toisensa ja neuvonta on vuorovaikutteista. Lisäksi määritettiin oppimistavoitteita ja luotiin käytännön esimerkkejä neuvontatilanteista. Kokonaisuudessaan projektityö antaa lisävalmiuksia apteekissa annettavaan perusvoideneuvontaan. 5.3 Aineisto ja menetelmät Asiakaskyselyt kerättiin kevään ja syksyn 2005 aikana. Kyselylomakkeita jaettiin satunnaisesti ihmisille, jotka ostivat perusvoiteita itsehoidossa tai reseptillä. Asiakkaat täyttivät lomakkeen apteekissa tai veivät kotiinsa ja toivat lomakkeen myöhemmin 24

apteekkiin. Kyselylomakkeita jaettiin kolmessa eri apteekissa: Heinolan keskusapteekissa, Hyvinkään uudessa apteekissa ja Helsingin 24. Elielin apteekissa. Asiakaskyselyjä kerättiin 200 kpl. Ne jakautuivat siten, että Hyvinkäältä oli 55 kpl, Helsingistä 25 kpl ja Heinolasta 125 kpl vastauksia. Tulokset analysoitiin Exceltaulukkolaskentaohjelmalla. Avoimet kysymykset luokiteltiin vastausten perusteella eri ryhmiin, taulukoitiin ja analysoitiin. Aineiston teemahaastattelut tehtiin 10 asiakkaalle keväällä 2006 Heinolan keskusapteekissa. Haastatteluissa oli tarkoitus selvittää vielä tarkemmin perusvoiteen valintaan vaikuttavia tekijöitä, perusvoiteiden käyttöä, apteekin neuvontaa ja sen vaikusta perusvoidevalintaan ja voiteiden käyttöön. Haluttiin myös selvittää, miten hoito perusvoiteilla on onnistunut ja mitkä tekijät esimerkiksi estivät hoidon onnistumisen. Teema-alueet laadittiin kyselyn tulosten pohjalta. Haastatteluissa oli 4 atoopikkoa, 1 psoriaatikko ja 5 kuiva-ihoista, joilla ei ollut atopiaa tai muita ihosairauksia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina (haastattelurunko liitteenä 4). Haastateltavat asiakkaat valittiin satunnaisesti perusvoidetta ostavien asiakkaiden joukosta. Asiakkaiden kanssa sovittiin haastatteluajat, ja haastattelut tehtiin Heinolan keskusapteekin tiloissa rauhallisessa hoitohuoneessa. Ne kestivät ½- 1 tuntia. Haastattelut analysoitiin sisällön analyysi- menetelmällä luokittelemalla vastaukset teema-alueiden mukaisesti. 6 ASIAKASKYSELYJEN TULOKSET 6.1 Perusvoiteen ostajat/käyttäjät Kyselyyn vastanneista perusvoiteen ostajista suurimman ryhmän muodostivat 31-50- vuotiaat naiset, joita oli noin 41,5 % vastaajista ja yli 50 vuotiaat naiset, joita oli 30 % vastaajista (taulukko 1). Perusvoiteita ostetaan suurimmaksi osaksi itselle (59 %) tai itselle/perheenjäsenelle (25%), pelkästään perheenjäsenelle (15,5%). Muulle henkilölle ostettiin vain 0,5 %. 25

Naisista 31-50 vuotiaat ostivat voiteita sekä itselle että perheenjäsenelle. Yli 50 vuotiaista naisista 2/3 osti voiteita itselleen (taulukko 1). Miesten osuus tutkimuksessa oli pieni, vain n. 8,5 %, ja he ostivat pääsääntöisesti voiteita itselleen (taulukko 1). Taulukko 1. Perusvoiteen ostajat (n= 200) ikäryhmittäin. sukupuoli ikävuosi itselle perheenjäsenelle muulle henkilölle itselle ja perheenjäsenelle/ muulle henkilölle yht. % naiset 11-20 9 9 4,5 naiset 21-30 15 7 9 31 15,5 naiset 31-50 40 19 24 83 41,5 naiset yli 50 40 4 1 15 60 30 miehet 11-20 3 3 1,5 miehet 21-30 2 1 3 1,5 miehet 31-50 5 5 2,5 miehet yli 50 4 1 1 6 3 yht. n=200 118 31 1 50 200 100 % 59 15,5 0,5 25 100 100 6.2 Perusvoiteiden käyttö naisilla ja miehillä Kyselyyn vastanneet naiset ostivat/käyttivät perusvoiteita siten, että emulsiovoiteiden ja lotioneiden (mm. Aqualan L, Humektan, Essex hydrogel) osuus oli lähes 80 %, kun taas rasvaisempien voiteiden (mm. Basan 3, Bepanthen ungt, Lipolan, Locobse repair, 26

Novalan) osuus oli n. 20 %. Tulokset on laskettu ryhmien prosenttiosuuksina kaikista käytetyistä tuotteista (taulukko 2). Taulukko 2. Ihon hoidossa käytetyt perusvoiteet: Naiset ikäryhmittäin (n= 183). voide alle 10v. 11-20v. 21-30v 31-50v yli 50 v yht. Ambilan 1 1 Apobase 4 1 10 8 7 38 Apobase 2 2 lotion Aqualan 2 2 7 11 16 38 Aqualan L 2 2 5 19 11 39 Avene-sarja 1 2 3 A- 1 1 vitamiinivoide Basan 2 1 1 2 Basan 3 1 1 1 3 Bellavita 1 2 3 Bepanthen 1 1 1 8 2 13 ungt. Bepanthol 1 1 lotion Bevita 1 1 2 Ceralan 6 3 10 9 28 Ceridal öljy 4 1 1 4 3 13 Decubal 1 1 2 8 3 15 Erisan 3 3 Essex 2 2 11 4 19 hydrogel Essex plus 4 2 2 5 5 18 Eucerinvoide 2 4 6 Helosan 1 1 2 Humektan 1 2 1 7 3 14 Hydran 1 1 2 Hydrolan 2 3 2 7 Hydrosun 2 2 Lipolan 2 2 3 4 4 15 Locobase 2 1 2 3 8 repair Neribase 1 2 1 4 crem. Novalan 1 8 4 13 Nutraderm 1 1 2 27

Kyselyyn vastanneet miehet ostivat/käyttivät perusvoiteita siten, että rasvaisempien voiteiden osuus oli n. 15 % kaikista käytetyistä voiteista. Tulokset on laskettu ryhmien prosenttiosuuksina kaikista käytetyistä tuotteista (taulukko 3). Taulukko 3. Ihon hoidossa käytetyt perusvoiteet: Miehet ikäryhmittäin (n=17). voide alle 10v. 11-20v. 21-30v 31-50v yli 50 v yht. Ambilan 1 1 Apobase 3 1 1 2 3 10 Apobase lotion Aqualan 3 1 1 3 8 Aqualan L 2 2 4 Avene-sarja 1 1 A- vitamiinivoide Basan 2 Basan 3 Bellavita 1 1 Bepanthen 1 1 ungt. Bepanthol 1 1 lotion Bevita Ceralan 2 1 1 1 5 Ceridal Decubal 1 1 2 4 Erisan Essex hydrogel Essex plus 1 1 Eucerinvoide Helosan Humektan 1 1 2 4 Hydran Hydrolan 1 1 2 Hydrosun Lipolan 1 1 Locobase repair Neribase Novalan 1 1 2 Nutraderm 28

6.3 Voiteen käyttö eri oireisiin Kyselyyn vastanneiden suurimpana oireryhmänä oli kuiva iho n. 50 %:lla vastanneista. (taulukko 4). Atoopikkojen osuus oli 24 % vastanneista. Vastaajat luokittelivat itsensä atoopikoiksi, atopiadiagnoosia ei kysytty. Muita syitä olivat esim. ihottuma (11,1 %), ihon perushoito (7,6 %) ja psoriasis (2,2 %). Taulukossa 4 esitetään kaikki oireryhmät, joihin voidetta käytettiin. Taulukko 4. Oireet (n=225), johon voidetta käytetään. atooppinen iho ihottuma OIRE, JOHON VOIDETTA KÄYTETÄÄN haavaumat/hal keilu kuiva iho ihon perus hoito psoriasis sukupuoli iktyoosi ikävuosi naiset alle 10 10 3 4 1 naiset 11-20 5 1 9 naiset 21-30 6 2 15 2 naiset 31-50 15 7 2 29 7 1 naiset yli 50 3 8 2 41 6 3 2 2 miehet alle 10 9 1 miehet 11-20 3 1 1 2 1 miehet 21-30 1 2 1 miehet 31-50 2 1 2 miehet yli 50 3 8 1 yht. 225 54 25 5 1 113 17 5 3 2 % 24 11,1 2,2 0,5 50,2 7,6 2,2 1,3 0,9 muu syy yövoi de 29

6.4 Voiteen valintaan vaikuttavat tekijät Kyselyyn vastanneiden perusvoiteen valintaan vaikutti eniten aikaisemmat käyttökokemukset n. 40 % ja lääkärin/hoitajan suositukset n. 22 % (taulukko 5). Apteekin henkilökunnan osuus oli n.16 %. Mainokset, esitteet ja lehtiartikkelit vaikuttivat noin 10 %. Taulukko 5. Perusvoiteen valintaan vaikuttavat tekijät (n=337). sukupuoli ikävuosi naiset 11-20 naiset 21-30 naiset 31-50 naiset yli 50 miehet 11-20 miehet 21-30 miehet 31-50 miehet yli 50 yht. 337 % aikaisemmat käyttökokemukset tuttavan tai muun henkilön suositus apteekin henkilökunnan suositus lääkärin/ hoitajan suositus 10 1 4 3 kosmetologin suositus mainos esitteet lehtiartikkel 23 10 12 12 1 1 1 59 14 18 31 6 7 6 35 9 18 23 1 5 5 1 2 2 1 1 1 3 2 3 2 2 2 1 136 35 56 75 1 12 14 8 40,3 10,3 16,6 22,2 0,4 3,6 4,2 2,4 30

Atoopikoilla voiteen valintaan vaikuttivat eniten aikaisemmat käyttökokemukset 36,4 %, apteekin henkilökunnan suositus vaikutti n. 18 % ja tuttavan suositukset n. 7 % (taulukko 6). Atoopikkojen ryhmässä lääkärin vaikutus voiteen ostamiselle oli n. 32 %. Taulukko 6. Perusvoiteen valintaan vaikuttavat tekijät (n= 96) niillä vastaajilla, jotka luokittelivat itsensä atoopikoiksi. sukupuoli ikävuosi naiset 11-20 naiset 21-30 naiset 31-50 naiset yli 50 miehet 11-20 miehet 21-30 miehet 31-50 aikaisemmat käyttökokemukset tuttavan tai muun henkilön suositus apteekin henkilökunnan suositus lääkärin /hoita jan suositus kosmetologin suositus mainos esitteet 4 3 3 1 10 3 5 8 1 17 4 8 16 1 3 2 1 1 1 1 1 1 1 lehtiartikkeli miehet yli 50 yht. 35 7 17 31 2 4 96 % 36,4 7,3 17,7 32,3 2,1 4,2 6.5 Voiteen ominaisuudet, jotka vaikuttivat perusvoiteen valinnassa Tuloksista ilmeni, että hyvin levittyvä voide (33 %) ja voide, joka halutaan vaikuttavan omaan oireeseen (38 %), olivat vaikuttavimmat syyt tietyn voiteen ostamiselle 31

(taulukko 7). Kyselyyn vastanneista 13,5 % valitsi rasvaisen voiteen. Ns. tehoaineita sisältäviä esim. keramideja sisältäviä voiteita valittiin n. 5,1 %. Liposomeja sisältävän voiteen valitsi 2,5 %, A-vitamiinia valitsi 3,1 % ja B-vitamiinia 2,8 % kyselyyn vastanneista (taulukko 7). Taulukko 7. Voiteen ominaisuudet (n= 356), jotka vaikuttivat perusvoiteen valintaan. sukupuoli ikävuosi rasvainen hyvin levittyvä liposomeja sisältävä keramideja sisältävä karbamidia sisältävä A - vitamiinia sisältävä B - vitamiinia sisältävä oireeseeni vaikuttava muu syy naiset 5 6 1 1 1 9 11-20 naiset 10 18 2 4 1 1 24 21-30 naiset 20 50 3 7 1 2 3 56 1 31-50 naiset 10 34 3 5 2 7 4 39 1 yli 50 miehet 3 1 2 11-20 miehet 1 2 21-30 miehet 2 3 3 31-50 miehet 2 1 2 2 1 yli 50 yht. 48 118 9 18 4 11 10 135 3 356 % 13,5 33,2 2,5 5,1 1,1 3,1 2,8 37,9 0,8 Kyselyyn vastanneet atoopikot valitsivat perusvoiteita siten, että 28 % piti voiteen hyvää levittyvyyttä tärkeimpänä (taulukko 8). Omaan oireeseen vaikuttavaa voidetta piti 40 % atoopikoista tärkeimpänä tekijänä. Heistä n.15 % valitsi rasvaista voidetta. Liposomeja sisältäviä voiteita atoopikoista valitsi n. 5 % ja keramideja sisältäviä n. 8 %. B-vitamiinia sisältäviä voiteita valitsi n. 2 % atoopikoista. 32

Taulukko 8. Voiteen ominaisuudet (n=109), jotka vaikuttivat perusvoiteen valintaan niillä vastaajilla, jotka luokittelivat itsensä atoopikoiksi. sukupuoli ikävuosi rasvainen hyvin levittyvä liposomeja sisältävä keramideja sisältävä karbamidia sisältävä A vitamiinia sisältävä B - vitamiinia sisältävä oireeseeni vaikuttava naiset 11-20 naiset 21-30 naiset 31-50 naiset yli 50 miehet 11-20 miehet 21-30 miehet 31-50 miehet yli 50 2 2 2 1 4 6 5 1 2 1 13 6 20 2 7 1 24 3 1 2 1 1 1 1 yht. 109 16 31 6 9 1 2 44 % 14,7 28,4 5,5 8,3 0,9 1,8 40,4 6.6 Perusvoiteen käyttö kostealle iholle Perusvoiteen käytöstä kostealle iholle kysyttäessä noin 87 % kysymykseen vastanneista voiteli ihoaan heti suihkun tai saunan jälkeen (taulukko 9). Kysymykseen vastanneista atoopikoista yli 90 % voiteli ihonsa heti suihkun tai saunan jälkeen (taulukko 10). Kaikki kysymykseen vastanneet atoopikot käyttivät voidetta jossakin vaiheessa suihkun tai saunan jälkeen (taulukko 10). 33

Taulukko 9. Perusvoiteen käyttö kostealle iholle: voitelee ihon heti suihkun tai saunan jälkeen. kaikki kysymykseen vastanneet (n=179) kysymykseen vastanneet atoopikot (n=49) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 9 3 9 naiset 11-20v. 10 4 naiset 21-30v 18 6 6 1 naiset 31-50v. 44 5 15 naiset yli 50v. 45 3 1 1 miehet alle 10v. 6 4 6 1 miehet 11-20v. 5 2 miehet 21-30v. 4 1 miehet 31-50v. 8 2 1 1 miehet yli 50v. 7 yht. 156 23 45 4 % 87,2 12,8 91,8 8,2 34

Taulukko 10. Voiteen käyttö suihkun tai saunan jälkeen: Ei käytä ollenkaan voidetta. kaikki kysymykseen vastanneet kysymykseen vastanneet (n=94) atoopikot (n=33) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 1 6 6 naiset 11-20v. 6 3 naiset 21-30v 1 19 5 naiset 31-50v. 3 27 12 naiset yli 50v. 1 12 1 miehet alle 10v. 2 2 miehet 11-20v. 4 1 miehet 21-30v. 3 1 miehet 31-50v. 1 5 2 miehet yli 50v 1 2 yht. 8 86 33 % 8,5 91,5 100 35

6.7 Perusvoiteen käyttömäärät Kysyttäessä voiteiden käyttömääristä noin 29 % kysymykseen vastanneista (n=123) ilmoitti, että perusvoidetta kuluu kuukaudessa useita tuubeja esim. ½ kg tai enemmän. Kysymykseen vastanneista atoopikoista (n=36) n. 33 % ilmoitti käyttävänsä useita tuubeja kuukaudessa (taulukko 11). Taulukko 11. Käyttää voidetta reilusti useita tuubeja kuukaudessa; ½ kg tai enemmän. kaikki kysymykseen vastanneet (n=123) kysymykseen vastanneet atoopikot (n=36) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 2 5 2 5 naiset 11-20v. 1 6 1 1 naiset 21-30v 4 17 1 4 naiset 31-50v. 13 27 5 7 naiset yli 50v. 8 15 2 miehet alle 10v. 2 2 1 2 miehet 11-20v. 2 2 1 1 miehet 21-30v. 1 2 1 miehet 31-50v. 2 7 2 miehet yli 50v 1 4 yht. 36 87 12 24 % 29,3 70,7 33,3 66,7 36

6.8 Perusvoiteen säännöllinen käyttö Noin 80 % kysymykseen vastanneista (n=154) käytti perusvoidetta säännöllisesti 1-2 kertaa päivässä (taulukko 12). Kysymykseen vastanneista atoopikoista (n=47) n. 79 % ilmoitti käyttävänsä perusvoidetta säännöllisesti. Satunnaisia perusvoiteen käyttäjiä oli n. 60 % kysymykseen vastanneiden (n=111) joukosta (taulukko 13) ja atoopikkojen (n=36) osuus oli n. 56 % kysymykseen vastanneista atoopikoista. Taulukko 12. Käyttää perusvoidetta säännöllisesti 1-2 kertaa päivässä. kaikki kysymykseen vastanneet kysymykseen (n=154) vastanneet atoopikot (n=47) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 7 4 7 2 naiset 11-20v. 11 1 5 naiset 21-30v 15 6 5 1 naiset 31-50v. 37 8 10 4 naiset yli 50v. 32 7 2 1 miehet alle 10v. 5 5 1 miehet 11-20v. 3 1 miehet 21-30v. 3 1 miehet 31-50v. 7 3 1 1 miehet yli 50v 3 2 yht. 123 31 37 10 % 79,9 20,1 78,8 21,2 37

Taulukko 13. Käyttää perusvoidetta satunnaisesti aina silloin, kun iho tuntuu kuivalta. kaikki kysymykseen vastanneet (n=111) kysymykseen vastanneet atoopikot (n=36) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 6 3 5 3 naiset 11-20v. 7 3 1 1 naiset 21-30v 5 7 5 1 naiset 31-50v. 20 16 4 6 naiset yli 50v. 15 6 2 miehet alle 10v. 1 2 1 2 miehet 11-20v. 4 2 1 1 miehet 21-30v. 1 2 1 miehet 31-50v. 3 3 1 1 miehet yli 50v 4 1 yht. 66 45 20 16 % 59,5 40,5 55,6 44,4 38

6.9 Perusvoiteen käyttö ihottuman pahenemisvaiheissa Noin 50 % kysymykseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä vain perusvoidetta kuureittain ihottuman pahenemisvaiheessa (taulukko 14). Kysymykseen vastanneilla atoopikoilla tulos oli n. 41 %. Taulukko 14. Perusvoiteen käyttö ihottuman pahenemisvaiheessa: käyttää kuureittain vain perusvoidetta. kaikki kysymykseen vastanneet (n=139) kysymykseen vastanneet atoopikot (n= 37) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10v 4 6 3 5 naiset 11-20v. 8 5 1 2 naiset 21-30v 6 12 1 4 naiset 31-50v. 25 25 6 5 naiset yli 50v. 15 9 2 miehet alle 10v. 1 5 3 miehet 11-20v. 3 3 1 1 miehet 21-30v. 1 1 1 miehet 31-50v. 3 3 2 miehet yli 50v 4 yht. 70 69 15 22 % 50,4 49,6 40,6 59,4 39

6.10 Kortisonivoiteiden käyttö Noin 58 % kysymykseen vastanneista atoopikoista osti kortikosteroidivoiteita reseptillä eli lääkärin määräyksestä ja muilla kysymykseen vastaajilla osuus oli n. 42 % (taulukko 15). Kysymykseen vastanneista atoopikoista n. 40 % ilmoitti käyttävänsä vain itsehoidossa myytäviä kortisonivoiteita ja muilla kysymykseen vastaajilla osuus oli n.46 % (taulukko 16). Sekä lääkärin määräämiä että itsehoidossa myytäviä kortisonivoiteita ilmoitti käyttävänsä kaikista kysymykseen vastanneista n. 46 % ja kysymykseen vastanneista atoopikoista n. 54 % (taulukko 17). Taulukko 15. Kortisonivoiteiden käyttö: Käyttää vain lääkärin määräämiä kortisonivoiteita. kaikki kysymykseen vastanneet (n=139) kysymykseen vastanneet atoopikot (n=45) sukupuoli/ikäryhmä kyllä ei kyllä ei naiset alle 10 v 5 6 5 3 naiset 11-20v. 2 8 1 2 naiset 21-30v 4 16 4 3 naiset 31-50v. 19 24 9 4 naiset yli 50v. 14 15 1 2 miehet alle 10v. 4 3 3 2 miehet 11-20v. 2 3 2 1 miehet 21-30v. 1 1 1 miehet 31-50v. 2 3 2 miehet yli 50v 6 1 yht. 59 80 26 19 % 42,4 57,6 57,8 42,2 40