SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 20.10.2014 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (3.10.-16.10.2014) Putin kommentoi IVY-maiden huippukokouksessa EU-lähentymisen vaikutuksia osallistujamaille. Putin antoi 12.10. määräyksen venäläisten joukkojen vetämisestä pois Ukrainan vastaiselta rajalta. Venäjä ja Yhdysvallat lisäävät yhteistyötään ISIL:ä vastaan. Ivanov: Pakotteet eivät ole murtaneet presidentin lähipiirin yksituumaisuutta. Ruplan uusi pohjakosketus, keskuspankki palasi tukemaan kurssia. Venäjä ja Kiina sopivat energiayhteistyön lisäämisestä. 1. Ukrainan kriisi Venäjä korostaa Minskissä saavutettujen sopimusten tärkeyttä. Venäjän johto on viimeaikaisissa kommenteissaan korostanut useasti Minskissä syyskuussa saavutettujen yhteisymmärryspöytäkirjojen toimeenpanoa. Etenkin ulkoministeri Lavrov on toistuvasti vaatinut, että tulitaukorikkomukset Itä-Ukrainassa on saatava loppumaan, ja Ukrainan sisäinen kansallinen dialogi on saatava alkuun. Donetskissa kuoli 2.10. Kansainvälisen punaisen ristin sveitsiläinen työntekijä tulituksessa, josta Venäjä syyttää Ukrainaa. Venäjä on kritisoinut rajusti Ukrainan hallintoa myös muista kriisin aikana tapahtuneista tragedioista, joiden tutkinta on jäänyt puolitiehen. Lavrovin mukaan Ukraina ei ole tehnyt tarpeeksi selvittääkseen syylliset esimerkiksi malesialaiskoneen putoamiseen ja Donetskin alueelta löytyneisiin joukkohautoihin. Venäjä vetää tästä johtopäätökset, että Ukrainalla on asiassa jotain salattavaa. Venäjä on syyttänyt Ukrainaa kansanmurhasta ja etnisistä puhdistuksista Itä- Ukrainassa. Putin antoi 12.10. määräyksen venäläisten joukkojen vetämisestä pois Ukrainan vastaiselta rajalta. Eteläisellä sotilaspiirillä Venäjän mukaan harjoituksissa kesän olleet 17 600 sotilasta määrättiin palaamaan tukikohtiinsa. Putin on määrännyt joukkojen vetäytymisestä kahdesti aiemminkin. Neuvotteluyhteydet Putinin ja Poroshenkon välillä ovat säilyneet, ja heidän tapaamistaan suunnitellaan 16 17.10. pidettävän ASEM-kokouksen yhteyteen. Putin vannoi Venäjän jatkavan toimiaan Itä-Ukrainan väestön humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi. Venäjä ei ole lähettänyt uusia avustuskuljetuksia Ukrainaan, vaikka hätätilaministeriö ilmoitti jo lähes kuukausi sitten, että uutta saattuetta valmistellaan. Venäjä on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan Etyjin rajanvalvontamission mandaattia kolmella kuukaudella. Jatko koskisi nykymuotoista mandaattia kahdella tarkastuspisteellä Donetskissa ja Gukovossa, ja kyseessä olisi hyvän tahdon osoitus Venäjältä. Mandaatin maantieteelliselle laajentamiselle ei Venäjän mukaan ole tarvetta, sillä Venäjä kontrolloi omaa aluettaan täysin. Ukrainan ja Venäjän väliseen kaasukiistaan ei ole vielä löytynyt ratkaisua. Krimin "päämieheksi" valittiin tehtävää hoitanut Sergei Aksjonov. Krimin parlamentin valinta 9.10. oli yksimielinen, eivätkä muut kaksi ehdokasta saaneet ääniä. Samalla "päämiehen" ja "pääministerin" tehtävät yhdistettiin. Toimikausi kestää viisi vuotta. Krimin tataarien välit viranomaisiin
ovat pysyneet kireinä, ja tataarit ovat ilmoittaneet ainakin neljän henkilön sieppauksesta. Yksi heistä löytyi myöhemmin kuolleena. Venäjä on syyttänyt Krimin tataarien tiedotusvälineitä ekstremismistä. Venäjä aloitti Krimillä 14.10. väestölaskennan, jossa selvitetään mm. niemimaan asukkaiden kansallisuusjakauma. Medvedev toivoo Ukrainan kehittyvän moderniksi valtioksi, ongelmina maan kahtia jakautuneisuus ja tehoton talouspolitiikka. CNBC:lle antamassaan haastattelussa Medvedev kertoi Venäjän olevan erittäin huolestunut Ukrainan tapahtumista, ja haluaisi vallankaappauksesta alkaneen sisällissodan loppuvan. Venäjän tämänhetkinen tavoite on auttaa rauhan palauttamisessa Ukrainaan. Tämä onnistuu vain neuvottelujen kautta. Medvedevin mielestä Ukrainan ongelma on se, että sen kansa on vahvasti kahtia jakautunut. Päätös Ukrainan tulevasta poliittisesta suunnasta pitää kuitenkin tulla ukrainalaisilta itseltään. Ison ongelman muodostaa myös Ukrainan johdon "äärettömän tehoton" talouspolitiikka; Ukraina on vararikossa ja talousromahduksen partaalla. Venäjä haluaisi nähdä Ukrainan kehittyvän normaaliksi, moderniksi ja maksukykyiseksi maaksi, jonka kanssa suhteita voisi kehittää. Ukraina saa tehdä omat päätöksensä Eurooppaan integroitumisesta, mutta Venäjän mielestä tiiviiden taloussuhteiden tavoittelu EU:n kanssa on riski. Venäjän hallituksen sivut 2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Putin kommentoi IVY-maiden huippukokouksessa EU-lähentymisen vaikutuksia osallistujamaille. Putinin mukaan Venäjä ei vastusta lähentymistä EU:n kanssa, sillä Venäjä tekee sitä itsekin. Lähentymisen seurauksista tulee kuitenkin keskustella avoimesti ja oikea-aikaisesti, ja lähentymisen ehdot ovat avainasemassa. Putinin mukaan ongelmia syntyy, kun Venäjän kumppanit eivät usko, että lähentymisen vaikutuksista Venäjän ja muiden IVY-maiden talouksille tulee keskustella ammattimaisesti. Putinin mukaan ongelmia Ukrainan ja Moldovan suhteen ei nyt olisi, jos tämä keskustelu olisi käyty ajoissa. Moskova on valmis työskentelemään sen eteen, että IVY-maiden allekirjoittamat sopimukset harmonisoidaan EU:n kanssa. Minskissä 10.10. käydyn huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös Euraasian talousyhteisön hallitusten välinen kokous, jossa allekirjoitettiin sopimus Armenian liittymisestä talousliittoon. (TASS) Venäjä ja Yhdysvallat lisäävät yhteistyötään ISIL:ä vastaan. Ulkoministeri Kerryn tavannut Lavrov sanoi Venäjän ja Yhdysvaltojen olevan erityisessä roolissa globaaleja ongelmia ratkaistaessa, ja maiden välistä yhteistyötä on tehostettava etenkin taistelussa terrorismia vastaan. Myös pääministeri Medvedev totesi Venäjän aina tukeneen terrorismin vastaista taistelua, ja että ISIL:n pysäyttäminen vaatii kansainvälistä konsensusta asiasta. Terrorismin vastaisten operaatioiden tulee kuitenkin olla kansainvälisen oikeuden mukaisia. Viime viikolla ISIL:n komentaja uhkasi Venäjän olevan järjestön seuraava kohde. Mahdollisesti Kaukasukselta kotoisin oleva jihadisti uhosi "tulevansa kotiin" ja kostavansa Venäjälle. Venäjällä on merkittäviä muslimivähemmistöjä etenkin Pohjois- Kaukasuksella, sekä Tatarstanissa ja Bashkortostanissa. (Venäjän ulkoasiainhallinto; Venäjän hallituksen sivut; The Moscow Times) Lavrov ja Tuomioja tavanneet Moskovassa. Ulkoministeri Tuomioja vieraili Moskovassa 6-7.10. kirjansa venäjänkielisen laitoksen julkistamistilaisuudessa sekä historiaseminaarissa. Tuomioja tapasi matkallaan myös ulkoministeri Lavrovin. Lounaskeskusteluissa käsiteltiin Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita, yhteistyötä kansainvälisissä alueellisissa rakenteissa ja Ukrainan tilannetta. Venäjän ulkoministeriön tiedotteen mukaan asialistalla olivat myös turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen Euroopassa, sekä Venäjän ja EU:n suhteiden kehitysnäkymät. (Venäjän ulkoasiainhallinto) Venäjä ja Kiina tiivistävät yhteistyötään. Moskovassa 12-14.10 vieraillut Kiinan pääministeri Li Keqiang ja pääministeri Medvedev kirjoittivat 38 kahdenvälistä sopimusta yhteistyöstä eri aloilla, mukaan lukien energia- ja rahoitussektoreilla. Sopimuksissa sovittiin esimerkiksi Venäjän kaasutoimituksista Kiinaan, sekä allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja Moskova-Kazan pikajunahank-
keesta. Medvedev on lähdössä valtiovierailulle Kiinaan ensi viikolla. Venäjän valtiollisen tutkimuslaitoksen VTsIOM:n mielipidemittauksen mukaan 51 % venäläisistä piti Kiinaa ystävällismielisenä valtiona. Luku oli kasvanut 26 % vuoteen 2008 verrattuna. (VTsIOM; Venäjän hallituksen sivut) Turvallisuusneuvoston pääsihteeri Patrushev: Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat alkaneet muistuttaa kylmän sodan aikaa. Yhdysvallat pyrkii Patrushevin mukaan systemaattisesti patoamaan Venäjän vaikutusvallan kasvua. Patoamispolitiikalla Yhdysvallat pyrkii iskemään Venäjän talouden heikkouksiin. Ukrainan kriisin myötä Yhdysvallat on palannut takaisin kylmän sodan ajan oppeihin patoamispolitiikassaan. Kiina ja Intia ovat Venäjän tärkeimmät liittolaiset. Myös BRICS, Shanghain yhteistyöjärjestö, KTSJ, Euraasian talousliitto ja tulliliitto ovat Venäjän kannalta keskeisiä organisaatioita. (Rossiiskaja gazeta) 3. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Virkamiesten määrä laskussa, palkat nousussa. RBK-talousjulkaisun mukaan Venäjällä työskentelee 102 virkamiestä 10 000 asukasta kohden. Määrä on verrannollinen monien kehittyneiden maiden lukuihin. Virkamiesten määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana puolella miljoonalla, ja oli viime vuonna noin 1,45 miljoonaa henkilöä. Kun virkamiesten lisäksi lasketaan yhteen kaikki julkisista varoista palkkansa saavat työntekijät, on heidän osuutensa koko Venäjän työvoimasta 17,7, prosenttia. Tähän joukkoon kuuluvien valtionyhtiöiden työntekijöiden määrä on edelleen jatkanut kasvuaan, kun taas esimerkiksi liittovaltion keskushallinnon henkilökunnasta on vähennetty 12 prosenttia. Virkamiesten palkat ovat nousseet nopeammin kuin muiden alojen työntekijöillä, vuosina 2009-2013 28 000 ruplasta 39 000 ruplaan (780 ). Tämä on noin 30 prosenttia venäläisten keskipalkkaa enemmän. Palkkojen nousu on ollut korkeinta valtionhallinnon virkamiesjohdon ylimmillä 40 000 työntekijällä, joiden ansiot ylittävät venäläisten keskipalkan 14-15 -kertaisesti. Palkkojen nopean nousun vuoksi hallintokoneiston menot Venäjällä ovat kasvaneet työntekijöiden määrän laskusta huolimatta viiden vuoden tarkastelujaksolla 31 prosenttia. (RBK, The Moscow Times) Presidentin ihmisoikeusneuvosto keskittyi Ukrainaan. Presidentti Putinin johtama kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja ihmisoikeuksien neuvosto kokoontui 14.10. Kremlissä. Ukrainan humanitaarinen tilanne hallitsi keskustelua Putinin syyttäessä länsimaisia ihmisoikeusjärjestöjä kaksoisstandardeista niiden jättäessä huomiotta Ukrainan joukkojen siviilejä vastaan tekemät julmuudet. Lisäksi käsiteltiin Ukrainasta tulleiden pakolaisten tilannetta, muun muassa ilman pakolaisstatusta olevien oikeutta erikoissairaanhoitoon. Putin totesi Ukrainan ja Venäjän kansojen etääntymisen toisistaan olleen kriisin traagisin seuraus. Neuvoston jäsenet esittivät presidentille myös suuren joukon aloitteita. Putin suhtautui myönteisesti esimerkiksi ehdotukseen korruptiorikoksia koskevan enimmäisrangaistuksen koventamisesta ja lupasi tukeaan myös jääkarhujen suojelulle. (Kommersant, Vedomosti, Nezavisimaja Gazeta) Ukrainalaispakolaiset perustaneet oman yhdistyksen. Ukrainan pakolaisten liiton on tarkoitus ajaa Venäjän puolelle siirtyneiden etuja valtiovallan suuntaan pakolaisten tarvitseman juridisen, sosiaalisen ja humanitaarisen avun takaamiseksi. Pakolaisjärjestön perustamista kommentoinut "Novorossijan parlamentin" puhemies Tšarev sanoi olevan välttämätöntä valmistautua myös pakolaisten kotiinpaluun järjestelyihin. Hän uskoo pakolaisten haluavan palata Itä-Ukrainaan tilanteen rauhoituttua. Vapaaehtoistyöllä on ollut tärkeä rooli pakolaisten auttamisessa ja heidän oman yhdistyksensä toivotaan jatkossa helpottavan tiedonvälitystä Ukrainasta tulleille, jotka ovat hajaantuneet eri puolille Venäjää. Pakolaisten asioita käsittelemään on perustettu myös erilaisia virallisia toimielimiä, muun muassa parlamentin ylähuoneen federaationeuvoston alaisuudessa kokoontuva komitea, joka toivotti ukrainalaisten oman yhdistyksen tervetulleeksi. Mahanmuuttopalvelu FMS arvioi sodan vuoksi Venäjälle Ukrainasta muuttaneiden ihmisten määrän olevan noin 900 000. (Izvestija) Ivanov: Pakotteet eivät ole murtaneet presidentin lähipiirin yksituumaisuutta. Presidentinhallinnon vaikutusvaltainen päällikkö Sergei Ivanov antoi laajan haastattelun maan suurimmalle iltapäi-
välehdelle. Ivanov vähätteli pakotteiden vaikutusta sanoen, että länsimaisista elintarvikkeista välittää vain Moskovan keskustan Puutarhakehän sisäpuolella asuva liberaali vähemmistö. "He voivat käydä hakemassa Tallinnasta tai Helsingistä espanjalaista kinkkua ja italialaista juustoa ja syödä niitä täällä rauhassa." Ivanov sanoi, ettei presidentin lähipiirillä ylipäänsä ole ulkomailla varoja, joita hyödyttömillä ja "typerillä" länsimaiden pakotteilla olisi voitu jäädyttää ja yrittää saada aikaan hajaannusta. Ivanov näki pakotteilla olleen taloudellisista rasitteista huolimatta positiivisen, kansaa yhdistävän vaikutuksen. Hän sanoi myös, ettei Venäjällä ole minkäänlaista "eliittiä". Haastattelija viittasi Ivanovin KGB-taustaan ja toimintaan mm. Suomessa kylmän sodan aikana, mutta Ivanov kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia toiminnastaan tiedustelutehtävissä. Ivanov kertoi kuitenkin edelleen pitävänsä yhteyttä moniin noina vuosina saamiinsa ystäviin ulkomailla. (Komsomolskaja Pravda) Enemmistö venäläisistä haluaa jatkossakin äänestää aluejohtajista, viidennes ei näe tarvetta vaaleille. Levada-keskuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan 63 prosenttia venäläisistä haluaa valita suorissa vaaleissa kuvernöörit sekä muut alue- ja paikallistason johtajat. Alue- ja paikallisvaalien lakkauttamista pitää perusteltuna viidennes vastaajista. Yleisimpänä syynä tälle mainitaan, että vaalit ovat joka tapauksessa epärehelliset ja voittajat valittu etukäteen. Kommersant-lehden haastattelemat politiikan tutkijat epäilevät, että moni vaaleja puolustavista haastatelluista on antanut "sosiaalisesti hyväksyttävän" vastauksen tosiasiassa harva olisi valmis aktiivisesti puolustamaan oikeuttaan äänestää. Valmiutta luopua vaaleista selittää puolestaan "vallan vertikaalin" vahvistuminen entisestään ja kilpailun väheneminen vaaleissa; alemman tason päätöksentekijöillä ei koeta olevan merkitystä. (Levada-keskus, Kommersant) Vallanpitäjien ote kansalaisyhteiskunnasta ja itsenäisestä mediasta tiukentumassa. Oikeusministeriö on pyytänyt Venäjän korkeinta oikeutta sulkemaan itsenäisen ihmisoikeuksia ajavan kansalaisjärjestö Memorialin. On arvioitu, että oikeusministeriön Memorialia kohtaan kohdistaman oikeusvaatimuksen on tarkoitus toimia varoituksena kaikille itsenäisille kansalaisjärjestöille. Valtioomisteinen NTV on samaan aikaan kyseenalaistanut ohjelmissaan Memorialin maineen ja heinäkuussa 2014 Memorial rekisteröitiin "ulkomaiseksi agentiksi". Memorial on kritisoinut Venäjän Ukraina-politiikkaa. 1980-luvulla Stalinin vainojen uhrien muiston vaalimiseksi perustettu Memorial on arvostettu ihmisoikeusjärjestö: vuonna 2013 Euroopan parlamentti esitti Memorialia Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ja vuonna 2009 Memorial sai Euroopan parlamentin Saharovihmisoikeuspalkinnon. Venäjän mediavalvontavirasto Roskomnadzor on puolestaan antanut oppositiolehti Novaja Gazetalle varoituksen. Varoituksen syynä oli venäläisen toimittajan ja kolumnistin Julija Latyninan artikkeli, jota valvontavirasto piti osittain kiihotuksena kansanryhmää vastaan. Novaja Gazeta on kokenut painostusta aikaisemminkin. Vuonna 2006 murhattu toimittaja Anna Politkovskaja oli töissä Novaja Gazetassa. (The Moscow Times) Bolotnajan oppositiomielenosoituksen levottomuuksista yksi vankeustuomio lisää. Moskovalainen oikeus antoi 10.10.2014 yhden lisätuomion 6.5.2012 järjestetyn oppositiomielenosoituksen levottomuuksista. Syytetty tuomittiin kolmen vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. (The Moscow Times) Oppositiopolitiikko Aleksei Navalnyin kotiarestia jatkettiin. Moskovalainen tuomioistuin määräsi oppositiojohtaja Navalnyin kotiarestin jatkuvaksi 14.1.2015 asti. Navalnya syytetään yli puolen miljoonan euron huijaamisesta ranskalaiselta kosmetiikkayhtiö Yves Rocherilta. (The Moscow Times)
4. Talous Ruplan uusi pohjakosketus, keskuspankki palasi tukemaan kurssia Moody's: pankkijärjestelmän näkymät negatiiviset Virkamiesten palkat nousussa Rosneft aikoo taistella sanktioita vastaan Venäjä ja Kiina sopivat energiayhteistyön lisäämisestä Valio kolminkertaistaa sopimustuotantonsa Venäjällä Venäjän talouskasvu 2013 1-6/2014 Ennuste 2014 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,7 % 0,5 % Reaalipalkka % 5,5 % 3,1 % 1,5 % Inflaatio % 6,5 % 7,4 % 7,5 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 2,7 % 1,9 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,5 % 1,7 % Investoinnit % -0,3 % -2,8 % -2,4 % Vienti % -0,9 % 2,0 % -2,3 % Tuonti % 1,2 % -5,2 % -7,5 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 107$/bll 104$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % 0,70 % 0,40 % Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2014 1.10.2014 Vararahasto 87,4 90,0 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 83,0 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 510 454 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2014 14.10.2014 EUR/RUB 45,00 51,08 USD/RUB 32,80 40,33 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 13.10.2014 Brent USD/bll 110,62 $/bll 88,03 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 86,70 $/bll Lähde: Neste Oil Talous ja liiketoimintaympäristö Ruplan uusi pohjakosketus, keskuspankki palasi tukemaan kurssia. Ruplan kurssi on heikentynyt dollaria vastaan alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 1998 kriisin. Yksi dollari maksoi yli 41 ruplaa. Myös euroa vastaan nähtiin uusi pohjakosketus, kun euron kurssi kävi pankkien välisillä markkinoilla yli 52 ruplassa. Viime päivien paineet ruplan kurssiin johtuvat ennen kaikkea öljyn hinnasta, joka on pudonnut alimmilleen neljään vuoteen. Myös tapaus Bašneft eli Sisteman
pääomistajan Jevtušenkovin saamat syytteet rahanpesusta ovat heikentäneet luottamusta ruplaan. Keskuspankki on palannut muutaman kuukauden tauon jälkeen tekemään ruplan tukiostoja. Lokakuun aikana tehdyt interventiot lähenevät 10 miljardia dollaria. (Vedomosti, The Moscow Times) Riittävätkö valuuttavarannot? Keskuspankin viimeaikaiset ruplan tukiostot ovat aiheuttaneet huolta valuutta- ja kultavarannon (454 mrd. USD) riittävyydestä ja interventiopolitiikan järkevyydestä. Vuoden alusta ruplan kurssia on puolustettu lähes 60 miljardilla dollarilla, minkä johdosta varannot ovat pienimmät neljään vuoteen. Valuutta- ja kultavarannoista noin 220 miljardia on varsinaista valuuttaa, loput ovat kultavarantoja ja hallituksen kontrolloimia varoja. Vuonna 2009 keskuspankki käytti 200 miljardia euroa ruplan tukiostoihin. Keskuspankki aikoo antaa ruplan kurssin määräytyä vapaasti ensi vuoden alusta, mutta se varaa itselleen oikeuden tukiostoihin liian suurten kurssivaihtelujen tasoittamiseksi. Luottoluokituslaitos Fitchin mukaan Venäjä voi menettää sanktioiden takia 15 prosenttia varannoistaan. (Vedomosti) Dollarihegemoniasta pitäisi päästä eroon. Pääministeri Medvedevin mukaan uudet varantovaluutat hyödyttäisivät ja tasapainottaisivat kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Suurin osa Venäjän valuuttavarannosta on sijoitettu USD-määräisiin arvopapereihin, mikä tekee Venäjän riippuvaiseksi USA:n taloudesta. Uusia varantovaluuttoja voisivat olla Kiinan juan ja mahdollisesti rupla. (USD:n osuus varantovaluutoista on noin 62 % ja euron 25 %). (TASS) Uljukajev kannattaa oman luottoluokitusjärjestelmän perustamista. Talouskehitysministeri Uljukajev kommentoi huhuja, joiden mukaan kansainväliset luottoluokituslaitokset harkitsisivat Venäjän luokituksen alentamista. Hänen mielestään luokituksella ei ole Venäjän valtion kannalta merkitystä, sillä Venäjän ulkoinen velka on vain kolme prosenttia BKT:sta ja julkinen velka 11 prosenttia, ja nämä velat voitaisiin maksaa vuoden sisällä. Sen sijaan luottoluokituksen lasku estäisi yritysten pääsyn kansainvälisille pääomamarkkinoille, minkä vuoksi Venäjän oman luottoluokitusjärjestelmän kehittämistä ollaan selvittämässä. S&P:n luottoluokitus on BBB/ talouden näkymät negatiiviset, Fitchin BBB/negatiivinen ja Moodys'in Baa1/negatiivinen. (Vedomosti) Pankkijärjestelmän näkymät negatiiviset. Moody'sin julkaiseman pankkisektoriraportin mukaan pankkien toimintaympäristö on entistä haasteellisempi. Luottosalkun laatu ja pankkien kannattavuus ovat heikentyneet. Moody's arvioi luotonannon kasvun laskevan vuoden 2013 17 prosentista 5 10 prosenttiin. Ongelmaluottojen määrän arvellaan kasvavan 9,5 prosenttiin. Pankkien rahoitustilanne on heikentynyt kansainvälisten markkinoiden sulkeuduttua ja kotimaisen varainhankinnan kallistuttua. Pankkien krooninen ongelma lähipiirin luotottamisesta voi suurentaa luottotappioriskejä. Suuret pääomapaot osoittavat investointi-ilmapiirin huonoutta. Ilman Ukrainan kriisiä ja siitä seuranneita sanktioitakin taloustilanne olisi huonontunut ja pankkien vakavaraisuus heikentynyt. Pankkisektorin seuraavien 12 18 kuukauden näkymät ovat negatiiviset. (www.moodys.com) Presidentin vaalilupaukset taloudellisten realiteettien puristuksessa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ykkösprioriteetiksi asetettuja presidentin vaalilupauksia ei pystytä toteuttamaan suunnitellusti vuoteen 2018 mennessä. Tämä käy ilmi viraston lausunnosta vuosia 2015 2017 koskevaan budjettilakiesitykseen. Suunnitelmat oli rakennettu vakaan talouskasvun pohjalle, mutta nyt monet talouden ongelmat kuten investointien ja kulutuskysynnän lasku, ruplan arvon heikkeneminen, inflaation kiihtyminen ja talouspakotteet uhkaavat vesittää ne. Vuoden 2014 talouskasvun ennustetaan jäävän vaatimattomaan 0,5 prosenttiin. Myöskään eläkerahaston tasapainottaminen ei tarkastusviraston mielestä onnistu budjettikaudella. (Vedomosti) Työeläke- ja sosiaalivakuutusmaksut asteittain palkkaveroon. Finanssiministeri Anton Siluanov esittää, että työnantajan vastuuta pakollisten työeläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta tulisi vähentää. Maksut heikentävät yritysten kilpailukykyä, minkä vuoksi ne tulisi asteittain siirtää palkkaverotukseen globaalien käytäntöjen mukaisesti. Ensivaiheessa yritysten osuutta voitaisiin vä-
hentää 30 prosentista 26 prosenttiin, jolloin neljä prosenttia siirtyisi veloitettavaksi palkasta. Muutos toteutuisi aikaisintaan 2019. (The Moscow Times) Virkamiesten määrä laskussa, palkat nousussa. Venäjällä työskentelee 102 virkamiestä 10 000 asukasta kohden. Määrä on verrannollinen monien kehittyneiden maiden lukuihin. Virkamiesten määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana puolella miljoonalla, ja oli viime vuonna noin 1,45 miljoonaa henkilöä. Kun virkamiesten lisäksi lasketaan yhteen kaikki julkisista varoista palkkansa saavat työntekijät, on heidän osuutensa koko Venäjän työvoimasta 17,7 prosenttia. Valtionyhtiöiden työntekijöiden määrä on edelleen jatkanut kasvuaan, kun taas esimerkiksi liittovaltion keskushallinnon henkilökunnasta on vähennetty 12 prosenttia. Virkamiesten palkat ovat nousseet muiden alojen työntekijöitä nopeammin; vuosina 2009-2013 28 000 ruplasta 39 000 ruplaan (780 ), mikä on noin 30 prosenttia Venäjän keskipalkkaa enemmän. Palkkojen nousu on ollut korkeinta valtionhallinnon virkamiesjohdon ylimmillä 40 000 työntekijällä, joiden ansiot ylittävät venäläisten keskipalkan 14-15 -kertaisesti. Palkkojen nopean nousun vuoksi hallintokoneiston menot Venäjällä ovat viiden vuoden tarkastelujaksolla kasvaneet 31 prosenttia työntekijöiden määrän laskusta huolimatta. (RBK, The Moscow Times) Pakotteet eivät vaikuta innovaatiohankkeisiin. Moskovan Open Innovations -foorumissa puhuneen varapääministeri Dvorkovitšin mukaan pakotteet vaikuttavat vain prosenttiin Venäjällä toteutettavista innovaatiohankkeista. Joissakin tapauksissa yritykset eivät ole voineet rahoittaa yksittäisiä tutkimusalan hankkeita pakotteiden vuoksi, mutta pääosin idän ja lännen jännitteillä ei ole ollut vaikutusta innovaatiokeskus Skolkovossa toteutettaviin hankkeisiin. Suurimmat riskit hankkeissa liittyvät rahoitukseen tai erityispiirteisiin tämän alan investoinneissa. Venäjä panostaa innovaatiokehitykseen tulevina vuosina energiateollisuuden, lääketieteen, bioteknologian sekä maatalouden ja kuljetuksen alalla. Dvorkovitšin mukaan valtion tuki kyseisille aloille tulee myös nähdä esimerkkinä yksityisille yrittäjille prioriteeteista ja kehityksen painopisteistä. (TASS) Presidentti allekirjoitti ulkomaista omistusta rajoittavan medialain. Presidentti Putin allekirjoitti 15.10. paljon huomiota herättäneen lain, joka rajaa ulkomaisen omistuksen venäläisessä mediassa 20 prosenttiin. Laki astuu voimaan 1.1.2016, ja antaa mediayhtiöille helmikuuhun 2017 aikaa mukauttaa omistusrakenteensa lain vaatimuksiin. Laki ei koske kansainvälisten sopimusten nojalla perustettuja mediarakenteita. Näitä ovat mm. valtioidenvälinen teleyhtiö Mir ja Venäjän ja Valko- Venäjän TV- ja radioyhtiöt. (The Moscow Times, TASS) Kaivostoiminta Polymetal uudistaa strategisia painopisteitään. Venäjän suurin hopean tuottaja ja yksi johtavista kullankaivuuyhtiöistä Polymetal uudistaa strategisia painopisteitään. Jatkossa yhtiö aikoo panostaa platinaprojekteihin ja hakea etsintälupia palladium- ja platinakohteisiin. Kaikki yhtiön kullankaivuuprojektit on jo käytännössä suljettu. (Vedomosti) Kaivosyhtiö Metšelin velkasaneerausneuvottelut käynnissä. Venäjän merkittävimpiin kaivos- ja metallialan yrityksiin kuuluvan Metšelin velkasaneerauksesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Metšelin toimitusjohtaja Koržovin mukaan yhtiö on vaarassa joutua EU:n Venäjää vastaan asettamien pakotteiden piiriin, jos EU:n pakotteiden alaiset pankit omistaisivat velkojen uudelleenjärjestelyiden tuloksena yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista. Gazprombankin, VTB:n ja Sberbankin osuus Metšelin velasta on 64 prosenttia. Koržov sanoi jo saaneensa ulkomaisilta velkojilta kirjeen, jossa varoitettiin tällaisen riskin synnystä. Metšel tuottaa muun muassa hiiltä ja rautamalmia. Hiilen ja rautamalmin alhaisista hinnoista johtuen Metšelin vuoden 2014 ensimmäisen puolen vuoden tulot jäivät 26 prosenttia viime vuotta alhaisemmiksi ja tappioiden arvioidaan olevan yhteensä noin 648 miljoonaa dollaria. (RIA Novosti, Vedomosti, Platts)
Energia Öljyn vientitulli laskee marraskuussa. Venäjän öljyn vientitulli tulee 1. marraskuuta lähtien olemaan 316,7 dollaria tonnilta, mikä on 28 dollaria (8,1 %) vähemmän kuin lokakuussa. Valtiovarainministeriön mukaan öljyn keskihinta tarkastelujaksolla 15.9. 14.10.2014 on ollut 91,75 dollaria barrelilta ja vastaavasti 669,8 dollaria tonnilta (vastaavat luvut edellisessä kuussa olivat 98,28 dollaria barrelilta ja 717,4 dollaria tonnilta). Lukuisia öljyesiintymiä koskeva alennettu tullimaksu tulee olemaan 137,1 dollaria tonnilta (nyt 158,5 dollaria). (TASS) Gazpromin kaasuntuotanto kasvussa. Gazprom ennustaa kaasuntuotantonsa kasvavan vähintään 5 prosenttia vuonna 2015. Yhtiön viimeisin tuotantoennuste tälle vuodelle on 463 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2015 määrän ennustetaan nousevan 486 miljardiin kuutiometriin. Gazprom lopettanee kaasunoston Turkmenistanista ja Uzbekistanista, mikä vaatii hallitusten välisten sopimusten irtisanomista. (Vedomosti) Gazpromin Vladivostokin LNG-hanke vaihtunee putkitoimituksiin Kiinaan. Gazprom on suunnitellut Vladivostokiin LNG-tuotantolaitosta, jonka on ollut määrä aloittaa toimintansa 2018. Laitoksen kapasiteetiksi oli suunniteltu 15 miljoonaa tonnia LNG-kaasua vuoteen 2020 mennessä. Kaasun lähteenä olisi toiminut Tšajadinskin esiintymä Jakutiassa. Siperian voima -putkihankkeen käynnistyttyä raaka-ainetta on ajateltu saatavan Etelä-Kirinskin esiintymästä Sahalinilta Šhalain Habarovsk Vladivostok-putkea pitkin. Nyt kiinalaiset ovat ehdottaneet Sahalinin kaasun toimittamista olemassa olevaa putkea pitkin lähelle Kiinan rajaa. Tämä edellyttäisi putken jatkamista rajalle asti ja tuotantolaitoksen rakentamista Vladivostokin sijasta Kiinan puolelle. (Vedomosti) Rosneft aikoo taistella sanktioita vastaan. Rosneft aikoo nostaa eurooppalaisissa tuomioistuimissa kanteita lännen sanktioita vastaan ja on tehnyt tästä sopimuksen lontoolaisen lakitoimisto Zaiwalla & Co kanssa. Toimisto on aikoinaan puolustanut menestyksekkäästi sanktioiden kohteeksi joutunutta iranilaista Mellat-pankkia. Viime vuonna Mellat voitti kaksi oikeusprosessia Isossa-Britanniassa ja EU:n tuomioistuimessa. EU:n ja USA:n sanktiot mm. vaikeuttavat Rosneftin lainojen ja luoton saantia länsimaisilta pääomamarkkinoilta. (Vedomosti) Rosneft lisää yhteistyötä intialaisen ONGC:n kanssa. Rosneft on tarjonnut ONGC:lle 10 prosentin osuutta Vankorskin öljyesiintymästä, jota hyödyntää Rosneftin tytäryhtiö Vankorneft. Noin 70 prosenttia esiintymän tuotannosta viedään Kiinan markkinoille ja siitä saatava öljy kulkee Itä- Siperian Tyynenmeren-putkea (ESPO) pitkin. ONGC:llä on ollut 20 prosentin osuus Sahalin-1 - projektista 2000-luvun alusta ja se on mukana öljyntuotannossa Tomskin alueella Imperial Energy - yrityksen kautta. Intia on erittäin riippuvainen tuontiöljystä ja se on maailman kolmanneksi suurin öljyn tuojamaa. Intian riippuvuus Lähi-idän öljymarkkinoista saattaa kasvaa 85 90 prosenttiin. (Vedomosti) Venäläisen öljyn kauttakulku Latvian kautta vähenee. Venäläiset öljy-yhtiöt haluavat vähentää öljyn kuljetuksia Latvian satamien kautta ja lisätä omien satamien käyttöä (mm. Suomenlahdella sijaitsevat Laukaansuun ja Koiviston satamat ja Mustanmeren Novorossiiskin satama). Tämä edellyttäisi mm. rautatie- ja putkikuljetusten kapasiteetin lisäämistä Venäjän satamiin, satamien kehittämistä ja rautatietariffien ja satamamaksujen alentamista. Latvian satamien kautta kuljetetaan noin 10 miljoonaa tonnia venäläisiä öljytuotteita. Vuonna 2013 vastaava luku oli 22,6 miljoonaa tonnia. (Vedomosti) Venäjä ja Kiina sopivat energiayhteistyön lisäämisestä. Venäjä ja Kiina allekirjoittivat Kiinan pääministeri Li Keqiangin Moskovan vierailun aikana lähes 40 yhteistyöasiakirjaa. Yhteistyö koskee Venäjän kaasuntoimituksia Kiinaan itäistä reittiä eli Siperian voima -putkea pitkin. Venäjä ja Kiina neuvottelevat myös kaasun toimituksista läntistä reittiä pitkin Altain kautta. Kiina on ehdottanut Gazpromille osallistumista kaasuputki-investointeihin Kiinassa. Gazprom on neuvotellut Kiinan val-
tio-omisteisen energiayhtiö CNOOC:n kanssa öljyn- ja kaasuntuotantoon liittyvän teknologian toimituksista erityisesti koskien mannerjalustan esiintymien hyödyntämistä ja merenalaisten öljyputkien rakentamista. Rosneft ja CNPC ovat solmineet sopimuksen strategisen yhteistyön syventämisestä mm. LNG-hankkeiden osalta. (TASS, Gazprom) Maa- ja elintarviketalous, ympäristö Valion ensimmäinen maitoerä läpäissyt Venäjän tullin. Valio on onnistunut tullaamaan ensimmäisen erän laktoositonta Eila-maitoa Venäjällä. Tuotteet ovat kuitenkin vielä tullissa, ja niille tehdään laboratorioanalyysejä mm. tuotteiden laktoosittomuuden vahvistamiseksi. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen johtaja Sergei Dankvertin mukaan tutkimukset pyritään tekemään nopeasti. Dankvert harmittelee, että Venäjällä ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota omaan laktoosittomien tuotteiden tuotantoon. (Valio, AB News) Valio kolminkertaistaa sopimustuotantonsa Venäjällä. Valio laajentaa yhteistyötään Leningradin alueella sijaitsevan Galaktika-meijerin kanssa. Tuotantoon on tarkoitus ottaa ultrapastöroituja UTHmaitoja eri rasvapitoisuuksilla sekä 10-prosenttinen kerma. Uusien tuotteiden myötä Valion tuotanto Galaktikassa lähes kolminkertaistuu aiempaan verrattuna. Valiolla on Galaktikan kanssa entuudestaan juotavien jogurttien ja Gefilus-piimän sopimustuotantoa. Raaka-aine saadaan kahdelta tilalta Leningradin alueelta. (Valio, Vedomosti) Atria luopuu tuotantoyksiköstään Moskovassa. Atria-konsernin tytäryhtiö, lihajalostevalmistaja Atria Rossija on myynyt Campomosin tuotanto- ja logistiikkayksikkönsä Moskovassa. Kauppahinnaksi kerrotaan 12 miljoonaa euroa. Nimettömänä pysyttelevän ostajan omistukseen siirtyi noin viiden hehtaarin tontti ja useita rakennuksia. Atria ilmoitti aikeistaan myydä Campomosin yksikkö jo vuosi sitten osana toimintojensa supistamista Moskovassa. (Interfax) Venäjä sallii sianlihantuonnin Kiinasta 10 vuoden tauon jälkeen. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzor on poistanut kiinalaisen sianlihan tuontirajoitukset. Venäjä keskeytti sianlihan tuonnin Kiinasta vuonna 2004 eläinlääkinnällisin perustein. Rosselhoznadzorin asiantuntijat ovat nyt tarkastaneet Kiinassa ensimmäisen 800 tonnin sianlihaerän ja hyväksyneet sen toimituksen Venäjälle. Vuonna 2013 Kiina tuotti sianlihaa 68 miljoonaa tonnia, mikä on puolet koko maailman sianlihantuotannosta. Venäjälle tuodusta sianlihasta 70 prosenttia on aiemmin tullut vastasanktioiden kohteeksi joutuneista maista. (TASS) Venäjän oma alkutuotanto ei pysty korvaamaan sanktioituja elintarvikkeita. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan erityisesti sanktioiden piiriin joutuneiden liha- ja maitotuotteiden korvaaminen kotimaisella tuotannolla tulee olemaan vaikeaa. Jalostussektorilla on paljon käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, mutta vaikeudet raaka-aineen saannissa rajoittavat tuotannon kehittämistä. Huolimatta hallituksen tavoitteesta lisätä kotimaista tuotantoa talouskehitysministeriö arvioi, että Venäjän maatalouden kokonaistuotanto pienenee vuonna 2015. Samalla elintarvikkeiden hintojen nousun ennustetaan jatkuvan. (Kommersant) Venäjän maatalous täysin riippuvainen tuontisiemenestä. Venäjä on huolestuttavan riippuvainen ulkomailta saatavasta siemenmateriaalista, sillä jopa 80 prosenttia jalostusaineesta tuodaan ulkomailta, raportoi maatalousministeri Fjodorov hallituksen istunnossa. Siemenperunasta tuonnin osuus on 30 prosenttia ja muiden kasvisten osalta 65 prosenttia. Venäjä on korjannut tänä vuonna lähes ennätysmäisen viljasadon, mutta iloa himmentää se, että traktoreiden ja puimureiden puutteen vuoksi 10 20 prosenttia sadosta jää peltoon. Lisäksi pääministeri Medvedevin mukaan Venäjällä valmistettavien ja koottavien maatalouskoneiden valikoima ei tyydytä viljelijöiden tarpeita. (Kommersant)
Venäjän biokapasiteetti teollisuusmaiden paras. Venäjä on G8-maista ainoa, jonka vuotuinen biokapasiteetti kasvaa. Biokapasiteetti kuvaa alueen ekologista tuottokykyä vuoden aikana, ja Venäjällä se on maailman neljänneksi suurin. Teollisen tuotannon romahdus ja maan väkiluvun lasku Neuvostoliiton hajottua ovat lisäksi pienentäneet Venäjän ekologista jalanjälkeä niin paljon, että maan biologiset resurssit lisääntyvät tällä hetkellä nopeammin kuin niitä kulutetaan. Tiedot perustuvat WWF:n ja Global Footprint Networkin yhteiseen tutkimukseen. (The Moscow Times, WWF Russia) Ufa, Saransk, Vologda, Moskova ja Voronež Venäjän puhtaimmat kaupungit. Ympäristöministeriön arviointiin osallistui 78 kaupunkia, ja siinä tutkittiin ilmanlaatua, veden kulutusta ja laatua, maan käyttöä, jätteiden käsittelyä, liikennettä, energian kulutusta ja ympäristönsuojelua. Erityisesti ilmanlaatu, vesi ja liikenne nousivat määrääviksi tekijöiksi viiden parhaimman kaupungin osalta. Astrahan, Kyzyl, Mahatškala, Barnaul ja Magadan saivat huonoimmat tulokset. (Rossijskaja gazeta) Tulli, rajaliikenne Venäjän tullilaitos määräsi aluetullit keräämään lisää maksuja ja veroja. Venäjän tullin tavoitteeksi oli vuodelle 2014 asetettu 6,5 triljoonan ruplan tulliverojen kerääminen valtionbudjettiin, mutta lisääntyneen varaintarpeen vuoksi summaa nostettiin kesällä 7,5 triljoonaan ruplaan. Lännen vientipakotteiden ja Venäjän omien tuontirajoitusten vuoksi Venäjän tullin pääjohtaja Beljaninov ilmoitti syyskuussa, että verotuoton tavoite on pakko pudottaa 6,7 triljoonaan ruplaan. Samaan aikaan Venäjän tulli listasi kirjeessään aluetulleille 373 yritystä, joilta riskianalyysiin perustuen voidaan mahdollisesti vaatia lisämaksuja mm. väärän tullausarvon vuoksi. Ns. Beljaninovin listassa mainittujen yritysten lastit ja dokumentit joutuvat rajalla tehotarkastukseen lokakuun alusta. ( RBK Daily) Ruplan heikentynyt kurssi ja pakotteet näkyvät rajaliikenteessä. Matkustajien rajanylitykset Suomen ja Venäjän maarajalla ovat laskeneet tammi syyskuussa 8,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vaalimaalla lasku oli 10,3 prosenttia ja Nuijamaalla 16,5 prosenttia. Näillä suurimmilla rajaasemilla venäläisten ostos- ja muiden matkailijoiden määrä on yli 85 prosenttia kaikista rajanylittäjistä. Pohjoisemmilla pienillä rajanylityspaikoilla suomalaisten bensiininostajien osuus on merkittävä, ja se seuraa ruplan kurssivaihtelua. Myös itärajan kuorma-autoliikenne on vähentynyt alkuvuotta enemmän. Viime vuoden tammi -syyskuuhun verrattuna Venäjän rekkojen määrä on pudonnut yhteensä 7,4 prosenttia. (Suomen maarajojen liikennetilasto, Suomen Tulli ja rajavartiolaitos).