KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ, KÄSITTEET JA AINEISTO... 3 2.1. Aluetaloudellisten vaikutusten tutkiminen... 3 2.2. Tutkimusaineisto... 4 2.3. Tutkimusmenetelmä, käsitteet ja käytetyt kertoimet... 6 3. MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KOLILLA... 9 3.1. Suora eli välitön matkailutulo... 9 3.2. Epäsuora eli välillinen matkailutulo... 9 3.3. Investoinnit... 10 3.4. Välittömät eli suorat työllisyysvaikutukset... 11 4. ASIAKKAAT, YÖPYMISVUOROKAUDET JA MAJOITUSKAPASITEETTI... 12 4.1. Matkailuliiketoiminnan asiakkaat... 12 4.2. Yöpymisvuorokaudet ja majoituskapasiteetti... 13 5. YHTEENVETO... 14 LÄHTEET... 16 LIITE 1. KYSELYLOMAKE... 17 TAULUKOT Taulukko 1. Vastausten määrät.... 5 Taulukko 2. Yritysten lukumäärät toimialoittain.... 6 Taulukko 3. Tutkimuksessa käytetyt matkailun osuusprosentit ja yleistyskertoimet.... 7 Taulukko 4. Välitön matkailutulo.... 9 Taulukko 5. Välillinen matkailutulo.... 10 Taulukko 6. Yritysten tekemät matkailuliiketoiminnan investoinnit Kolin alueella.... 11 Taulukko 7. Toimialoittainen välitön matkailutyöllisyys.... 12 Taulukko 8. Majoitusyritysten kapasiteetti.... 13 2

1. JOHDANTO Koli on yksi Pohjois-Karjalan vetovoimaisimmista matkailukohteista ja sen merkitys on huomioitu myös alueen kehittämissuunnitelmissa. Matkailulla on Kolilla pitkät perinteet ja kansallismaisemaa on tultu katsomaan jo sadan vuoden ajan. Viime vuosina Kolilla on tapahtunut paljon kehitystä: alueelle on tehty uusia investointeja ja Koli on saanut huomiota mm. Vuoden retkikohde 2013 ja Vuoden hiihtokeskus 2013 titteleiden myötä. Samalla kävijämäärät ovat kasvaneet. Matkailu on keskeinen elinkeino ja sen vaikutukset näkyvät useilla toimialoilla. Uuden kehityksen myötä on noussut tarve tietää tarkemmin matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksista. Matkailun tulo- ja työllisyystutkimus toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa Kolilla. Tavoitteena on tehdä tutkimuksesta helposti uusittava, sillä vasta tutkimuksen säännöllinen uusiminen antaa kuvan matkailun merkityksestä, vaikuttavuudesta ja elinkeinon kehittymisestä. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) LuontoKolin kasvusysäys -hanke tilasi tutkimuksen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitokselta keväällä 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää matkailun aiheuttamat aluetaloudelliset vaikutukset Kolin alueella ajalla 1.5.2013 30.4.2014. Tutkimuksessa selvitetään suora (välitön) ja epäsuora (välillinen) matkailutulo- ja työllisyysvaikutus. Lisäksi selvitetään alueen matkailijamäärät, yöpymisvuorokaudet, ulkomaisten asiakkaiden lähtömaat ja majoituskapasiteetti. Kolin matkailualue sijaitsee Lieksan, Juuan ja Kontiolahden kuntien alueella. 2. TUTKIMUSMENETELMÄ, KÄSITTEET JA AINEISTO 2.1. Aluetaloudellisten vaikutusten tutkiminen Matkailun vaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota matkailun lisääntyessä. Matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia on tutkittu Suomessa 1960 1970-luvuilta lähtien. 1970-luvun lopulla talousvaikutuksien mittaamiseen kehitettiin ns. Pohjoismainen malli, jota on 1980-luvulta alkaen sovellettu alueellisella ja paikallisella tasolla (Kauppila & Kuosku 2012: 13). Pohjoismaisen mallin pohjalta kehitettiin Kainuun malli, jossa tulosten luotettavuutta pyrittiin parantamaan laajentamalla vastausten kattavuutta ja käyttämällä lähinnä tulomenetelmää (Piirala 1997: 40 41). Koillismaan malli puolestaan on hieman paranneltu versio Kainuun mallista (ks. esim. MEK 1983; Paajanen 1993; Juntheikki et al. 2002). Mallissa kerätään laaja empiirinen aineisto ja sitä täydennetään alueellisilla ja valtakunnallisilla tilastoilla. Tutkimusmalli jakautuu meno- ja tulomenetelmään. Menomenetelmässä eli matkailijatutkimuksessa selvitetään matkailijan rahankäytön suuruus ja sen toimialoittainen jakautuminen. Tulomenetelmässä eli yritystutkimuksessa puolestaan arvioidaan matkailuliikevaihdon suuruus toimialoittain sekä matkailumyynnin synnyttämät välittömät, välilliset ja johdetut vaikutukset. Pohjoismaisen mallin ja sen sovelluksien etuina on joustavuus ja soveltuvuus hyvin erilaisten matkailukohteiden tutkimusvälineeksi. Lisäksi mallilla on mahdollista selvittää matkailijoiden aikaansaama talousvaikutus eri toimialaryhmissä. Jos käytetään sekä meno- ja tulomenetelmää, 3

tuloksien luotettavuutta voidaan arvioida vertaamalla saatuja tuloksia keskenään ja tulos on luotettavampi. Mallin heikkouksina pidetään muun muassa empiirisen aineiston ylikorostumista, riippuvuutta sidosryhmistä sekä huonoa vertailtavuutta (Paajanen 1993: 84 86). Kauppila (1999) on tarkastellut empiirisen aineiston käyttöön liittyviä ongelmia. Tulomenetelmä perustuu yrittäjien arvioihin matkailun osuudesta liikevaihdosta. Lisäksi kyselyihin vastaavat usein ne yritykset, jotka saavat matkailusta tuloja, mikä voi vääristää tuloksia. Suurista yrityksistä saadut vastaukset ovat erityisen tärkeitä, koska ne edustavat merkittävää osuutta kokonaisliikevaihdosta. Jos näiden yrittäjien arviot ovat epärealistisia, vääristyy selvityksessä koko toimialan matkailutulo (Kauppila 1999: 134). Suurimpia haasteita selvityksen suorittamiselle on kuitenkin yrittäjien haluttomuus vastata kyselyihin. Tämä ongelma on havaittu useissa tulo- ja työllisyysselvityksessä (esim. Manka & Wallenius 2014; Satokangas 2013; Satokangas 2014). Yrittäjät saavat runsaasti eri kyselyitä, lomakkeet ovat työläitä täyttää, eivätkä monet halua luovuttaa liiketoimintaa koskevia tietoja ulkopuolisille. Tämän vuoksi joudutaan usein turvautumaan arvioihin ja yleistyksiin. 2.2. Tutkimusaineisto Tutkimusaineistona käytettiin kyselylomakkeella Kolin alueen yrittäjiltä ja toimijoilta kerättyä aineistoa sekä Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoja. Yritysrekisteristä tilattiin postinumeroaluiden 83950 ja 83960 yritysten ja toimipaikkojen henkilöstön määrä ja kokonaisliikevaihtotiedot tutkimuksessa käytetyllä toimialajaotuksella ja näitä tietoja hyödynnettiin tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemisessa. Uusimmat yritysrekisterin tiedot ovat vuodelta 2012. (Tilastokeskus 2014) Empiirinen aineisto kerättiin toimijoilta, joilla on matkailuliiketoimintaa. Lista alueen toimijoista saatiin PIKES Oy:ltä ja se sisälsi noin 100 toimijan yhteystiedot. Mukana oli yrityksiä ja toimijoita pääasiassa majoitus- ja ravitsemistoimialalta, mutta myös liikenteen, huoltamotoiminnan, vähittäiskaupan sekä virkistys- ja muut palvelut toimialoilta. Kyseinen toimialajako on standardoitu Koillismaan mallissa ja sitä on käytetty useissa matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksissa (Juntheikki et al. 2002: 17). Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa marras-joulukuussa 2013 kerättiin yrityksiltä kesäsesongin (1.5. 31.10.2013) tiedot. Toinen vaihe toteutettiin keväällä 2014, jolloin kerättiin talvisesongin (1.11.2013 30.4.2014) tiedot. Yrityksiä ja toimijoita tiedotettiin ennen kumpaakin aineistonkeruuta toteutettavasta kyselystä, jotta ne osaisivat varautua ja pitää kirjaa asioista, joita heiltä tullaan tiedustelemaan. Aineisto kerättiin yrityksiltä pääasiassa sähköisellä kyselylomakkeella. Ensimmäisessä vaiheessa kyselylinkki lähetettiin e-lomakkeelta 92 sähköpostiosoitteeseen, joista viisi ei ollut toiminnassa. Näin ollen 87 yritystä sai kyselyn sähköpostiinsa. Lisäksi kysely lähetettiin postitse kahdeksalle yritykselle. Kahden muistutusviestin jälkeen vastauksia oli koossa vasta 14, joista yksi oli postitse palautettu lomake. Muistutusviestien jälkeen vastaamatta jättäneille yrityksille lähetettiin vielä yksi sähköpostiviesti, joka sisälsi lomakkeen word-muodossa, ohjeet lomakkeen täyttämiseen sekä tiedon siitä, että seuraavalla viikolla heihin otetaan yhteyttä puhelimitse. Näin yritykset pystyivät jo valmiiksi etsimään tiedot. 4

Lopulta vielä kaikki vastaamatta jättäneet yritykset soitettiin läpi ja kehotettiin joko täyttämään lomake itse internetissä tai haastateltiin puhelimitse. Soittokierroksen aikana tuli ilmi seitsemän yritystä, joilla ei ole matkailuliiketoimintaa Kolilla, jolloin nämä toimijat poistettiin listalta. Myös päällekkäisyyksiä havaittiin (esim. yritys kahteen kertaan listalla eri nimillä). Näin ollen lähtökohtaisesti yrityslista sisälsi kaikkiaan 93 yritystä tai toimijaa, joilta tavoiteltiin vastauksia. Soittokierroksen jälkeen vastauksia oli koossa 31 kappaletta, joista yksi poistettiin tyhjäksi jätetyn vastauslomakkeen vuoksi eli jäljelle jäi 30 vastausta. Puhelimessa moni lupasi käydä täyttämässä ja vähintään yhtä moni sanoi, että heillä ei ole tarvitsemiamme tietoja tai että eivät ala niitä laskemaan. Osa yrittäjistä kieltäytyi vastaamasta koko kyselyyn. Tiedonsaanti osoittautui erittäin haasteelliseksi. Toisen vaiheen aineistonkeruu toteutettiin toukokuussa 2014 samalla tavalla kuin ensimmäisessä vaiheessa. Lomaketta kuitenkin lyhennettiin jonkin verran toimeksiantajan pyynnöstä. Yrityskentältä oli tullut palautetta, että kysely on liian pitkä ja hankala täyttää, joten paremman vastausprosentin toivossa kyselyyn jätettiin vain kaikkein oleellisimmat tiedot, jotka tarvitaan tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemiseen. Kyselystä poistettiin muun muassa ostomenojen erittelyt toimialoittain sekä investoinnit eroteltuna eri kohteisiin. Niille yrityksille ja toimijoille, jotka olivat vastanneet kyselyyn kesäkauden osalta, lähetettiin talvikauden lomake. Kaikille niille yrityksille, jotka eivät olleet vastanneet ensimmäisessä vaiheessa kyselyyn, lähetettiin lomake, jossa tiedusteltiin koko ajanjakson tietoja kerralla. Lomakkeen lyhentämisen, kahden muistutusviestin ja soittokierroksen jälkeen vastauksia toisessa vaiheessa saatiin ainoastaan 20 (13 kpl talvikauden tietojen ja 7 kpl koko vuoden tietojen osalta). Näin ollen vastauksia koko tutkimukseen saatiin 37 yritykseltä/toimijalta, mutta näistä 17 on vastannut ainoastaan kesäkauden kyselyyn. Näiden yritysten vastausten kohdalla on soveltuvin osin käytetty imputointia, eli talvikauden tietoja on täydennetty kertoimella, joka on saatu muiden saman toimialan vastausten perusteella. Koko tutkimuksen vastausprosentiksi tuli 39,8 mikä on yrityskyselyn vastausprosentiksi tavanomaista parempi, mutta osa vastauksista on puutteellisia. Vastanneiden joukossa on kuitenkin Kolin alueen suurimmat ja tärkeimmät toimijat, ja vastauksia jokaiselta toimialalta. Täten otosta voidaan pitää edustavana sekä kyselyssä käyttämäämme yrityslistaan että Tilastokeskuksen yritystilastoon nähden. määrä, kpl Yrityksiä/toimijoita listalla 93 Vastanneet, kesäkausi 30 (Vastanneet, kesä- ja talvikausi) (13) Vastanneet, koko vuoden tiedot 7 Vastauksia yhteensä (ajalta 1.5.2013 37 30.4.2014) Vastausprosentti 39,8 Taulukko 1. Vastausten määrät. Tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemista varten tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti viiteen toimialaan, jotka ovat korjaamo- ja huoltamotoiminta, vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemispalvelut, liikenne sekä 5

virkistys- ja muut palvelut. Yleensä vähittäiskauppa on tutkimuksissa jaettu yleisvähittäiskauppaan ja erikoistuneeseen vähittäiskauppaan, mutta tässä tutkimuksessa ne yhdistettiin, sillä molempiin luokkiin ei olisi tullut toimipaikkoja. Lisäksi salassapitovelvollisuuden vuoksi Tilastokeskus ei luovuta tietoja ellei tutkittavalla alueella ole vähintään kolmea kyseisen toimialan yritystä. Tämän vuoksi korjaamo- ja huoltamotoimintaa koskevat tiedot jäivät piiloon. Myös kyselyyn vastasi vain yksi korjaamo- ja huoltamotoimintaa harjoittava yritys, joten salassapitovelvollisuuden vuoksi toimiala jouduttiin jättämään koko tulo- ja työllisyysvaikutusten laskelmien ulkopuolelle. Vastanneiden yritysten lukumäärä tämän toimialajaon mukaisesti näkyy taulukossa 2. Viimeisessä sarakkeessa on ilmoitettu myös toimipaikkojen lukumäärä tutkimuksen kohteena olevilla kahdella postinumeroalueella (83950 ja 83960) Tilastokeskuksen rekisterin mukaan. Suuri ero majoitusyritysten lukumäärässä verrattuna tämän tutkimuksen käytössä olleeseen yrityslistaan johtuu ensinnäkin siitä, että Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat ainoastaan ne majoitusliikkeet, joilla on vähintään 20 vuodepaikkaa, jolloin esimerkiksi yksittäisten mökkien vuokraajat jäävät automaattisesti ulkopuolelle. Tällaisia 1-2 mökin vuokraajia oli Kolin yrityslistalla runsaasti. Lisäksi kaikki ilmoitusvelvollisetkaan eivät ilmoita tietojaan Tilastokeskukselle. Kolmanneksi on mahdollista, että moni yritys tai toimija sijaitsee virallisesti jonkin toisen kunnan alueella (esim. Joensuussa) ja sen vuoksi yrityksen tiedot eivät rekisteröidy Kolin alueelle. Toimiala Yritystä % Toimipaikkojen lukumäärä (Tilastokeskus) Majoitus- ja ravitsemispalvelut 28 75,7 7 Vähittäiskauppa 2 5,4 3 Liikenne 2 5,4 4 Korjaamo ja huoltamotoiminta 1 2,7 2 Virkistys- ja muut palvelut 4 10,8 12 yhteensä 37 100 26 Taulukko 2. Yritysten lukumäärät toimialoittain. 2.3. Tutkimusmenetelmä, käsitteet ja käytetyt kertoimet Tämän tulo- ja työllisyystutkimuksen menetelmä perustuu Hätälän ja Kauppilan (1999) kehittämään ns. Koillismaan mallin tulomenetelmään. Tutkimuksella selvitettiin matkailun suorat ja epäsuorat tulovaikutukset sekä suorat työllisyysvaikutukset. Empiirisen aineiston tiedot yleistettiin kertoimia ja tilastoaineistoja käyttäen koskemaan kaikkia yrityksiä ja matkailijoita. Lisäksi tutkimuksessa täydennettiin puuttuvia tietoja muutamien yritysten kohdalla Matkailun alueellisten tietovarantojen keräämällä aineistolla Pohjois-Karjalasta/Kolin alueelta vuodelta 2012. Tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittämiseksi laskettiin aluksi toimialakohtaiset matkailun osuusprosentit, jotka saatiin jakamalla otosyritysten matkailuliikevaihdon summa otosyritysten kokonaisliikevaihdolla ja kertomalla sadalla. Tämä luku kertoo, kuinka suuri osuus toimialan liikevaihdosta tulee matkailusta. Matkailun osuusprosentin lisäksi tulo- ja työllisyysvaikutusten 6

laskemiseen tarvittiin toimialakohtaisia yleistyskertoimia, jotta otosyritysten vastaukset saatiin yleistettyä koskemaan kaikkia alueen toimialan edustajia. Yleistyskertoimet saatiin selville jakamalla Tilastokeskuksen toimialan kokonaisliikevaihto otosyritysten kokonaisliikevaihdolla. Matkailun osuudet ja yleistyskertoimet toimialoittain näkyvät taulukossa 3. Valtakunnallisesti arvioituna Kolilla on huomattavan suuri matkailun osuusprosentti, mutta alue onkin hyvin vahvasti matkailuun painottuva ja monet yritykset toimivat hyvin pitkälti matkailijoiden varassa. Moniin alueisiin, joissa on tutkittu matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia, ja valtakunnallisiin lukuihin verrattuna esimerkiksi vähittäiskaupan ja liikenteen alalla matkailun osuus on huomattavasti suurempi. Vaikka näissä toimialoissa matkailun osuus perustuu vain kahden yrityksen vastauksiin, voidaan lukua kuitenkin pitää suhteellisen oikeana ja otosta edustavana toimialan yritysten lukumäärään nähden. Toimiala Matkailun osuus (%) Yleistyskerroin Majoitus- ja 98 (n=22) 1,33 ravitsemuspalvelut Vähittäiskauppa 82 (n=2) 1,63 Liikenne 47 (n=2) 3,02 Virkistys- ja muut palvelut 68 (n=3) 2,92 Taulukko 3. Tutkimuksessa käytetyt matkailun osuusprosentit ja yleistyskertoimet. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia laskettaessa oli useita haasteita. Ensinnäkin Tilastokeskukselta saaduissa tiedoissa oli suuria eroavaisuuksia verrattuna yrityskyselystä saatuihin tuloksiin majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Toimialan kokonaisliikevaihto kyselyn perusteella oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Tilastokeskuksen rekisteröimä kokonaisliikevaihto. On vaikea sanoa, mistä ero johtuu, vaikka asiaa yritettiin selvittää Tilastokeskukselta. Osa erosta voi johtua siitä, että Tilastokeskuksen tiedot koskevat vuotta 2012 ja tässä tutkimuksessa kerättiin tietoja vuosien 2013 ja 2014 aikavälillä. Toisaalta yrityskyselyymme vastasi kolme kertaa enemmän majoitus- ja ravitsemisalan toimijoita kuin mitä Tilastokeskuksen rekisterissä on, mutta jo yhden suurimman toimijan liikevaihto on kyselyn mukaan suurempi kuin Tilastokeskuksen rekisteröimä kokonaisliikevaihdon summa. Toki on mahdollista, että osa liikevaihdosta rekisteröityy muualle kuin tutkimuksen kohteena olleelle kahdelle postinumeroalueelle. Tilastokeskus ei kuitenkaan voi luovuttaa salassapitovelvollisuuden vuoksi yrityskohtaisia tietoja. Joka tapauksessa Tilastokeskuksen liikevaihtotiedot majoitus- ja ravitsemistoimialalla olivat liian pienet, eivätkä olisi antaneet todellista kuvaa ja täten vääristäneet myös yleistyskerrointa. Tämän vuoksi päädyttiin ratkaisuun, jossa Tilastokeskuksen liikevaihtoon lisättiin yhden suuren majoitusyrityksen liikevaihto. Näin saatiin yleistyskerroin, joka on lähempänä todellista tilannetta. Muilla toimialoilla Tilastokeskuksen tiedot voidaan katsoa olleen jopa edustavammat. Toiseksi, koska suuri osa yrityksistä oli vastannut kyselyssä ainoastaan kesäkauteen, jouduttiin näiden yritysten talvikauden liikevaihtotietoja täydentämään imputoimalla. Molempiin kausiin vastanneiden yritysten kesäkauden liikevaihto (sekä kokonaisliikevaihto että matkailuliiketoiminnan) 7

suhteutettiin talvikauden liikevaihtoon ja tätä suhdelukua hyödynnettiin täydentämään ainoastaan kesäkauteen vastanneiden talvikauden liikevaihtotiedot. Imputointia hyödynnettiin samalla tavalla myös ostomenoihin, matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausiin, asiakkaiden määrään ja yöpymisvuorokausiin. Imputointi ei anna aivan todellista kuvaa tilanteesta, mutta ilman sitä suuri määrä vastauksia olisi jouduttu jättämään kokonaan analyysin ulkopuolelle. Tulo- ja työllisyysvaikutukset on tässä tutkimuksessa laskettu seuraavalla tavalla: Välittömät eli suorat tulovaikutukset ovat yritysten suoraan matkailijoilta saamia tuloja. Välittömät tulovaikutukset saadaan laskemalla matkailijoiden osuudet otosyritysten kokonaisliikevaihdosta ja yleistämällä tiedot kutakin toimialaa koskevaksi yleistyskertoimen avulla. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden kohdalla matkailutulo laskettiin niin, että toimialan kokonaisliikevaihto kerrottiin matkailun osuudella ja yleistettiin toimialaa koskevaksi yleistyskertoimella. Muiden toimialojen kohdalla hyödynnettiin Tilastokeskuksen tietoja kokonaisliikevaihdosta ja kerrottiin liikevaihdon summa matkailun osuus prosentilla. Näin toimittiin, koska Tilastokeskuksen tiedot liikevaihdon osalta olivat edustavammat muilla toimialoilla paitsi majoitus- ja ravitsemistoimialalla, jossa oli suuri eroavaisuus näiden kahden aineiston välillä. Mikäli suora matkailutulo olisi laskettu majoitus- ja ravitsemistoimialalla pelkästään Tilastokeskuksen kokonaisliikevaihdon mukaan, olisi matkailutulo ollut vain noin 2,7 miljoonaa euroa. Välilliset eli epäsuorat tulovaikutukset puolestaan muodostuvat matkailutuloa saavan yrityksen muilta yrityksiltä tekemistä hankinnoista. Ne saadaan laskemalla yritysten sijaintikunnasta tekemien ostojen määrä ja kertomalla se matkailijoiden osuudella liikevaihdosta yrityksittäin. Tiedot lasketaan tämän jälkeen yhteen toimialoittain ja yleistetään yleistyskertoimella koko toimialaa koskevaksi. Tässä tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin kuitenkin suoraan matkailuliiketoiminnan ostomenoja, joten matkailun osuusprosenttia ei hyödynnetty, vaan ostomenojen summa kerrottiin suoraan yleistyskertoimella. Kysymys siitä, mille toimialalle yritysten ostot kohdistuvat jätettiin pois toisessa vaiheessa, kun kyselyä lyhennettiin. Tästä syystä välillisiä työllisyysvaikutuksia ostomenojen perusteella ei pystytä laskemaan. Välittömät eli suorat työllisyysvaikutukset saadaan selville kertomalla otosyritysten kokopäiväisten ja osaaikaisten työntekijöiden määrä matkailijoiden osuudella liikevaihdosta ja yleistetään koko toimialaa koskevaksi yleistyskertoimella. Tässä tutkimuksessa käytettiin Kauppilan (2012) ehdottamaa tapaa, joka on helpommin toistettavissa. Välittömät työllisyysvaikutukset saatiin kertomalla Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saadut toimialakohtaiset henkilöstömäärät toimialakohtaisilla matkailun osuusprosenteilla. Tilastokeskuksen mukaan henkilöstöön luetaan kuuluvaksi sekä yrittäjä että palkatut työntekijät. Ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoimialalla käytettiin yrityskyselystä saatuja tuloksia ja yleistettiin ne yleistyskertoimella koko toimialaa koskevaksi samalla tavalla kuin suoraa matkailutuloa laskettaessa, sillä muissa toimialoissa Tilastokeskuksen työllisyystiedot katsottiin edustavammiksi. Kyselytutkimuksessa kysyttiin suoraan matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausia, joten matkailutyöllisyys saatiin suoraan siitä. 8

3. MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KOLILLA 3.1. Suora eli välitön matkailutulo Kolin alueen välitön matkailutulo ilman arvonlisäveroa oli yhteensä 10,9 miljoonaa euroa (taulukko 4). Majoitus- ja ravitsemispalveluiden osuus tästä oli noin 70 %. On huomioitavaa, että suoraan matkailutuloon ei ole huomioitu korjaamo- ja huoltamotoiminnan osuutta, mikä todellisuudessa vielä lisäisi matkailutulon määrää. Arvonlisäverollinen matkailutulo oli yhteensä 12,4 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroprosentit on majoitus- ja ravitsemuspalveluissa 11 (keskiarvo majoituspalveluiden 9 ja ravitsemuspalveluiden 14), vähittäiskaupassa 18,5 (keskiarvo yleisvähittäiskaupan 13 ja muun kaupan 24), liikenteessä 9, korjaamo- ja huoltamotoiminnassa 24 sekä virkistys ja muissa palveluissa 24. Toimiala Yritysten kokonaisliikevaihto (, ei alv) Yritysten kokonaisliikevaihto (, alv) Matkailun osuus (%) Välitön matkailutulo (, ei alv) Välitön matkailutulo (, alv) Majoitus- ja ravitsemispalvelut 7 248 071 8 045 359 98 7 108 153 7 890 050 Vähittäiskauppa 2 587 000 3 065 595 82 2 121 340 2 513 788 Liikenne 430 274 468 700 47 202 100 220 289 Korjaamo- ja huoltamotoiminta Virkistys- ja muut palvelut - - - - - 2 130 072 2 641 200 68 1 448 400 1 796 016 Yhteensä 12 395 417 14 220 854 10 884 294 12 420 143 Taulukko 4. Välitön matkailutulo. 3.2. Epäsuora eli välillinen matkailutulo Epäsuora matkailutulo selvitettiin yritysten matkailuliiketoiminnan sijaintikuntaan kohdistuvien ostomenojen perusteella. Yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka paljon he tekevät matkailuliiketoiminnan ostoja yhteensä (ilman arvonlisäveroa) ja kuinka suuri osuus ostoista tehdään sijaintikunnassa tai muualla sijaintimaakunnassa. Toimialoittaista ostomenojen kohdistumista ei tiedetä, sillä kyselyä lyhennettiin niiden osalta. Yhteensä Kolin alueen yritykset ja toimijat tekivät matkailuliiketoiminnan ostomenoja noin 4,1 miljoonalla eurolla, josta sijaintikuntaan kohdistui reilut 330 000 euroa eli noin 9

8 % ja muualle maakuntaan yli puoli miljoonaa euroa eli noin 13 % (taulukko 5). Eniten ostomenoja tekivät virkistys- ja muut palvelut sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut. Tästäkin tuloksesta puuttuu korjaamo- ja huoltamotoiminnan matkailuliiketoiminnan ostomenot, mikä saattaisi hieman kasvattaa summaa. Toimiala Matkailuliiketoiminnan ostomenot (, ei alv) Matkailuliiketoiminnan ostomenoista sijaintikuntaan ( ) Matkailuliiketoiminnan ostomenoista muualle maakuntaan ( ) Majoitus- ja ravitsemispalvelut 1 477 191 120 480 104 626 Vähittäiskauppa 135 290 21 435 - Liikenne 122 721 2 733 8 199 Korjaamo- ja huoltamotoiminta Virkistys- ja muut palvelut - - - 2 340 065 186 501 416 392 Yhteensä 4 075 267 331 148 529 217 Taulukko 5. Välillinen matkailutulo. 3.3. Investoinnit Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten tekemiä matkailuliiketoiminnan investointeja. Yhteensä Kolin matkailutoimijat ja -yritykset tekivät investointeja 4,8 miljoonalla eurolla, mutta kysymykseen oli vastannut vain 18 yritystä (taulukko 6). Vähittäiskaupan osalta saatiin vain yksi vastaus, joka salassapitovelvollisuuden vuoksi jätettiin pois. Majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoavien toimijoiden investoinnit olivat määrällisesti suurimmat kyselyn perusteella. Myös virkistys- ja muut palvelut toimialalla investoinnit ovat merkittäviä. Kuitenkaan sitä, kuinka suuri osuus investoinneista kohdistui sijaintikuntaan tai muualle maakuntaan ei tiedetä, sillä yritykset eivät olleet vastanneet osuuksiin. Myöskään investointien kohteita ei tiedetä, sillä kyselyä lyhennettiin myös niiden osalta kesäkauden jälkeen. 10

Toimialat Investoinnit ( ) n Majoitus- ja ravitsemispalvelut 4 070 907 12 Vähittäiskauppa - Liikenne 17 450 2 Korjaamo- ja huoltamotoiminta - Virkistys- ja muut palvelut 684 300 3 Yhteensä 4 772 657 17 Taulukko 6. Yritysten tekemät matkailuliiketoiminnan investoinnit Kolin alueella. 3.4. Välittömät eli suorat työllisyysvaikutukset Kyselyssä toimijoilta tiedusteltiin suoraan matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausia. Matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausilla tarkoitetaan yrityksen tai toimipaikan matkailutoiminnasta tai matkailijoille suunnatuista palveluista syntyneitä henkilötyökuukausia. Henkilötyökuukausi on yhden henkilön yhden kuukauden työpanos, jolloin esimerkiksi yksi kokoaikainen työntekijä tuottaa vuoden aikana 12 henkilötyökuukautta tai yksi osa-aikainen, joka tekee puolikasta työaikaa, tuottaa vuoden aikana kuusi henkilötyökuukautta. Kolin alueen välitön matkailutyöllisyys oli lähes 95 henkilötyövuotta korjaamo- ja huoltamotoiminta pois lukien (taulukko 7). Suurin työllistävä toimiala oli majoitus- ja ravitsemispalvelut, joka työllisti 77 % kaikista matkailun työllistämistä henkilöistä. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden osalta työllisyysvaikutukset laskettiin yleistyskertoimen avulla, kun taas muissa toimialoissa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tietoja ja matkailun osuusprosenttia. Matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukausia koskevaan kysymykseen vastasi 21 majoitus- ja ravitsemistoimialan toimijaa ja näiden yhteenlaskettu matkailuliiketoiminnan työllistävyys oli 55,1 henkilötyövuotta. Kun tämä summa kerrottiin yleistyskertoimella (majoitus- ja ravitsemistoimialalla 1,33), oli toimialan matkailutyöllisyys yhteensä 73,3 henkilötyövuotta. 11

Toimiala Toimipaikat (n) Henkilöstö * Matkailun osuus (%) Matkailun työllistämät henkilöt (htv) Majoitus- ja 21 55,1-73,3 ravitsemispalvelut Vähittäiskauppa 3 6,1 82 5 Liikenne 4 4,7 47 2,2 Korjaamo ja - - - - huoltamotoiminta Virkistys- ja muut 12 20,7 68 14,1 palvelut yhteensä 26 60,5 94,6 Taulukko 7. Toimialoittainen välitön matkailutyöllisyys. *Yritysrekisterissä henkilöstöön luetaan kuuluvaksi sekä yrittäjä että palkatut työntekijät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. (Tilastokeskus 2014) 4. ASIAKKAAT, YÖPYMISVUOROKAUDET JA MAJOITUSKAPASITEETTI Tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi selvitettiin asiakkaisiin ja majoituskapasiteettiin liittyviä tietoja. Yrityksiltä tiedusteltiin matkailuliiketoiminnan asiakkaiden määrää, kotimaisten asiakkaiden osuutta sekä ulkomaisten asiakkaiden kolmea tärkeintä lähtömaata ja niiden osuuksia kaikista kansainvälisistä asiakkaista. Lisäksi majoitusyrityksiltä tiedusteltiin yöpymisvuorokausia, kotimaisten asiakkaiden osuutta yöpymisvuorokausista ja majoituskapasiteettia. Näitä tietoja ei kuitenkaan saatu kaikilta yrityksiltä, edes kaikilta suurimmilta toimijoilta, joten tiedot kuvaavat tilanteen ainoastaan vastanneissa yrityksissä. Asiakasmääriin ja yöpymisvuorokausiin käytettiin myös imputointia, jotta saatiin talvikausi täydennettyä puuttuvien vastausten osalta. Tilastokeskus kerää majoitusliikkeiltä tiedot yöpymisvuorokausien ja majoittuneiden asiakkaiden määrästä, joten niitä voi jatkossa hyödyntää, mikäli tietoja saa postinumeroalueittain. 4.1. Matkailuliiketoiminnan asiakkaat Yrityksiltä ja toimijoilta kysyttiin matkailuliiketoiminnan asiakkaiden määrää. Yhteensä koko vuoden aikana matkailuliiketoiminnan asiakkaita vastaajien mukaan oli arviolta noin 506 000 (n=29), joista kuitenkin liikenneaseman asiakkaita oli yli 400 000. Majoitus- ja ravitsemistoimialan asiakkaita oli noin 12 100 (n=21), mutta tästä luvusta puuttuvat muun muassa yhden suuren majoitusyrityksen asiakkaat. Virkistys- ja muita palveluita tuottavilla toimijoilla asiakkaita oli noin 57 800 (n=4). Kotimaisten asiakkaiden osuus oli keskimäärin 66 % (n=30). Toimialoittain tarkasteltuna majoitusja ravitsemispalveluilla keskiarvo oli 63,5 % (n=22), vähittäiskaupalla 73 % (n=1), liikenteellä 92,5 % 12

(n=2), korjaamo- ja huoltamotoiminnalla 80 % (n=1) ja virkistys- ja muut palvelut toimialalla 63,3 % (n=4). Tärkein ulkomaisten matkailijoiden lähtömaa sekä kesällä että talvella oli Venäjä. Venäjä mainittiin tärkeimmäksi lähtömaaksi 25 kertaa. Lähtömaan osuutta koskevaan kysymykseen oli vastannut vain muutama toimija, joten sitä ei voida laskea. Muita maita mainittiin vain yksittäin ja nekin koskivat kesää. Kaksi yritystä vastasi Ranskan tärkeimmäksi lähtömaaksi, yksi Hollannin, yksi Japanin ja yksi Saksan. Toiseksi tärkein lähtömaa sekä kesällä että talvella oli Saksa (8 mainintaa). Venäjä mainittiin toiseksi tärkeimmäksi lähtömaaksi neljä kertaa. Muut maat saivat vain yksittäisiä mainintoja (esim. Ranska, Iso-Britannia, Sveitsi, USA). 4.2. Yöpymisvuorokaudet ja majoituskapasiteetti Majoitusyrityksillä yöpymisvuorokausia kertyi koko tarkastelujakson aikana yhteensä 51 791 (n=22), joista kotimaisten asiakkaiden osuus oli keskimäärin 64 % (n=21). Vuodepaikkansa ilmoitti 31 majoitusliikettä ja niitä oli yhteensä 1 324 (taulukko 8). Tässä on mukana hotellin noin 150 vuodepaikkaa. Kolin matkailuyhdistyksen mukaan Kolin ydinalueella on mökkejä yhteensä noin 350 ja niissä on noin 2 300 vuodepaikkaa (Lyytikäinen 2014). Majoitusyritysten kapasiteetti kpl n yöpymisvuorokaudet yhteensä 47 839 21 vuodepaikat 1 324 31 lisävuodepaikat 338 24 huoneet 282 23 mökit 136 28 muut majoitusyksiköt (esim. matkailuvaunupaikat) 182 8 Taulukko 8. Majoitusyritysten kapasiteetti. 13

5. YHTEENVETO Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että matkailulla on suuri merkitys Kolille elinkeinona. Matkailun osuusprosentit ovat Kolilla selvästi korkeammat kuin useissa muissa viime vuosina tehdyissä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden osalta lähes koko liikevaihto tulee matkailusta ja muidenkin toimialojen liikevaihdosta matkailun osuus on merkittävä. Välitöntä matkailutuloa Kolille jää 10,9 miljoonaa euroa (ilman arvonlisäveroa). Arvonlisäverollinen matkailutulo on 12,4 miljoonaa euroa. Matkailun suuri merkitys ei kuitenkaan ole yllätys, sillä Kolin kylä on pieni eikä tutkituilla postinumeroalueilla ole muita yhtä merkittäviä elinkeinoja. Samoista syistä paikkakuntaan kohdistuvat välilliset matkailutulot jäävät kohtalaisen pieniksi. Investointeja on kyselyn perusteella tehty etenkin majoitusja ravitsemus- sekä virkistys- ja muut palvelut -toimialoilla, mutta tietoa siitä kuinka suuri osa näistä jää paikkakunnalle, ei valitettavasti tämän tutkimuksen tiimoilta saatu. Kolin kokonaiskävijämäärää on tutkimuksen vastausten perusteella vaikea arvioida. Yhteensä matkailuliiketoiminnan asiakkaita kysymykseen vastanneilla 29 toimijalla oli arviolta noin 506 000, joista kuitenkin iso osa, yli 400 000, oli liikenneaseman asiakkaita. Yöpymisvuorokausia majoitusyritykset ilmoittivat kaiken kaikkiaan noin 48 000. Matkailuliiketoiminnan asiakkaista oli kotimaisia keskimäärin 66 %. Selvästi tärkeimmäksi ulkomaalaisten kävijöiden lähtömaaksi nousi luonnollisesti Venäjä ja toiseksi eniten kävijöitä oli Saksasta. Muut mainitut lähtömaat painottuvat Eurooppaan. Matkailun tulo- ja työllisyystutkimusten tekeminen on suhteellisen haastavaa. Suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut yrittäjien motivoiminen vastaamaan ja täten kunnollisen aineiston saaminen. Tässäkin tutkimuksessa jouduttiin turvautumaan paljon yleistyksiin puutteellisten vastausten vuoksi ja näin ollen luotettavuus kärsii. Usein myös yrittäjien vastaukset perustuvat arvioihin ja ne voivat vääristää tuloksia, kun ne yleistetään koko toimialaa koskeviksi. Jatkossa kuitenkin samanlainen tutkimus on helpompaa tehdä ja päivittää muun muassa Tilastokeskuksen toimialatietojen sekä tässä tutkimuksessa laskettujen matkailun osuusprosenttien ja yleistyskertoimien pohjalta. Mikäli tutkimuksen luotettavuutta halutaan lisätä, olisi hyvä toteuttaa sekä yritys- että matkailijakysely, jolloin tuloksia voidaan verrata toisiinsa. Tilastokeskuksen aineiston käytössä on sekä hyviä että huonoja puolia. Kuten tässä tutkimuksessa huomattiin, suurin ongelma tuli vastaan majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihtotietojen kohdalla. Alle 20 vuodepaikan majoitusyritykset eivät ole mukana tilastoinnissa, joten suuri määrä yrityksiä jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle. Tilastokeskuksen kokonaisliikevaihtotiedoissa oli suuri ero kyselyn tuloksiin verrattuna, joten voidaan olettaa, että myös isompia yrityksiä puuttuu aineistosta. Mikäli Tilastokeskuksella on kattava rekisteri toimialojen yrityksistä ja toimipaikoista, voi tuloksia pitää hyvinkin luotettavina. Kolin kohdalla haasteellista on myös se, että Kolin matkailualue sijaitsee kolmen kunnan alueella, joten kuntakohtaisia tilastoja ei voida suoraan hyödyntää. Postinumeroittain tarkasteltuna taas saattaa toimijoita jäädä tilaston ulkopuolelle, sillä kaikkien yritysten tai toimijoiden tiedot eivät välttämättä rekisteröidy kyseiselle postinumeroalueelle. Tulo- ja työllisyysvaikutusten laskemisessa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan usein eri menetelmiä joudutaan soveltamaan tilanteen mukaan, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin. Esimerkiksi suoraa 14

matkailutuloa laskettaessa laskutapa voi perustua joko suoraan Tilastokeskuksen ilmoittamaan toimialan liikevaihtoon, joka suhteutetaan toimialan matkailun osuuteen, tai kyselytutkimuksen tulokseen, joka yleistetään kertoimella koko toimialaa koskevaksi, mikäli Tilastokeskuksen tiedoissa on havaittu puutteita tai poikkeamia. Lisäksi Kolin alue on suhteellisen pieni, joten tietyillä toimialoilla ei ole tarpeeksi edustajia. Tästä syystä koko huoltamo- ja korjaamotoiminta jouduttiin jättämään laskuista pois. Vaarana on myös, että hyvin erilaiset toimijat vääristävät suhdelukuja tai yleistyskertoimia kun vain muutamien yritysten vastausten perusteella tiedot yleistetään koko toimialaa koskevaksi. Aineistonkeruun jakaminen kesä- ja talvikauteen hankaloitti tulosten analysointia monelta osin. Ensimmäiseksi ongelmaksi koituivat ne yritykset, jotka olivat vastanneet ainoastaan kesäkauteen, jolloin näiden puuttuvia vastauksia jouduttiin imputoimaan. Toiseksi joissain kohdissa kesän ja talven tiedot saattoivat olla ristiriitaisia ja hankala laskea esimerkiksi osuuksia koko vuoden osalta, kun molempiin kausiin oli vastattu eri tavalla. Jatkossa helpompaa on kysyä kalenterivuoden tiedot kerralla ja panostaa siihen, että saa mahdollisimman edustavan otoksen kaikilta toimialoilta. 15

LÄHTEET Hätälä, E. & Kauppila, P. (1999). Koillismaan seutukunnan matkailututkimus. Matkailun taloudelliset vaikutukset ja kehittämisen lähtökohdat. Nordia Tiedonantoja 2/1999. Oulun yliopisto, Maantieteen laitos, 37 114. Juntheikki, R., Kauppila, P. & Kesti, H. (2002). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja A, Kajaani. Kauppila, P. (2012). Kuusamon matkailutalous vuonna 2010. Kokoelmassa: Kuusamon aluetalousraportti. Toim. Pekka Kauppila ja Kirsi Kuosku. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Tutkimuksia 1/2012. Kauppila, P. (1999). Matkailu ja aluetalous. Työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Nordia tiedonantoja 2/1999. Kauppila, P. & Kuosku, K. (2012). Kuusamon aluetalousraportti. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Tutkimuksia 1/2012. Lyytikäinen, Veli (2014). Henkilökohtainen sähköposti 10.6.2014. Manka, M. & Wallenius, M. (2014). Matkailutulo- ja työllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna 2012. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. MEK (1983). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunta/aluetasolla. Matkailun edistämiskeskus, Julkaisu A: 36. Valtion painatuskeskus, Helsinki. Paajanen, M. (1993). Matkailun taloudellisten ja työllisyysvaikutusten selvittäminen ns. pohjoismaisen mallin avulla. Teoksessa: Aho S. (toim.). Matkailun teoretisoiva tutkimus Suomessa 1991. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, 78 88. Piirala, T. (1997). Kainuun kesämatkailija 1996 sekä Kainuun matkailun tulo- ja työllisyysselvitys. Kainuun kehittämiskeskus. Tiedon juurilla. Julkaisu A: 4. 40 41. Satokangas, Pasi (2014). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Kemissä vuonna 2012. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti. 22 s. Satokangas, Pasi (2013). Matkailulla maakunta menestyy. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti. 41 s. Tilastokeskus (2014). Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Toimialaluokitus TOL 2008. Erillistilaus 14.1.2014. 16

LIITE 1. KYSELYLOMAKE MATKAILUN TULO JA TYÖLLISYYSSELVITYS KOLIN ALUEEN TOIMIJOILLE PERUSTIEDOT 1) Yrityksen tai toimipaikan matkailutoiminnassa käyttämä nimi 2) Yrityksen/toimijan Y tunnus 3) Yrityksen/toimijan sijaintikunta 4) Yrityksenne päätoimiala (valitse yksi): korjaamo ja huoltamotoiminta majoituspalvelut liikenne vähittäiskauppa majoitus ja ravitsemispalvelut virkistys ja muut palvelut muu, mikä? YRITYKSEN/TOIMIJAN YHTEYSHENKILÖN YHTEYSTIEDOT 5) Nimi 6) Sähköpostiosoite 7) Puhelinnumero 8) Katuosoite 9) Postinumero 10) Postitoimipaikka YRITYKSEN/TOIMIJAN TULO JA TYÖLLISYYSTIEDOT 11) Yrityksen/toimijan liikevaihto 1.11.2013 30.4.2014 (ilmoittakaa toimipaikkanne liikevaihto, jos yrityksenne on osa jotakin suurempaa yritystä) a. Yrityksen/toimijan kokonaisliikevaihto ilman alv. toimintakaudella 1.11.2013 30.4.2014 b. Matkailuliiketoiminnan liikevaihto ilman alv. toimintakaudella 1.11.2013 30.4.2014 17

12) Yrityksen/toimijan työllistävyys 1.11.2013 30.4.2014 Henkilötyökuukaudella tarkoitetaan yhden henkilön yhden kuukauden työpanosta, esim. 1 hlö kokoaikaisena 3 kk = 3 htkk tai 1 hlö osa aikaisena (50 %) 12 kk = 6 htkk Matkailuliiketoiminnan htkk tarkoitetaan yrityksen/toimipaikan matkailutoiminnasta/matkailijoille suunnatuista palveluista (tai matkailijoihin käytetystä ajasta) syntyneitä henkilötyökuukausia (esim. majoitus, ravitsemis, ohjelma tai vähittäiskaupan palvelut). a. Yrityksen/toimijan henkilötyökuukaudet yhteensä htkk b. Yrityksen/toimijan matkailuliiketoiminnan henkilötyökuukaudet yhteensä htkk c. Palkatun työvoiman määrä i. Palkatun työvoiman henkilötyökuukaudet yhteensä htkk ii. Kokoaikaisten työntekijöiden määrä henkilöä iii. Osa aikaisten määrä henkilöä iv. Kuinka moni näistä asuu vakituisesti yrityksen/toimijan sijaintimaakunnassa? henkilöä d. Yrittäjätyövoiman määrä i. Yrittäjätyövoiman henkilötyökuukaudet yhteensä htkk ii. Kokoaikaisten määrä henkilöä iii. Osa aikaisten määrä henkilöä iv. Kuinka moni näistä asuu vakituisesti yrityksen/toimijan sijaintimaakunnassa? henkilöä 13) Yrityksen/toimijan ostomenot 1.11.2013 30.4.2014 a. Yrityksen/toimijan kaikki ostomenot yhteensä ilman alv. b. Kuinka suuri osuus kaikista ostomenoista on matkailuliiketoiminnan ostomenoja % i. Kuinka suuri osuus matkailuliiketoiminnan ostomenoista kohdentuu yrityksen/toimijan sijaintikuntaan % ii. Kuinka suuri osuus matkailuliiketoiminnan ostomenoista kohdentuu muualle yrityksen/toimijan sijaintimaakuntaan % c. Eritelkää matkailuliiketoiminnan ostomenot toimialoittain ja niiden kohdentuminen yrityksen sijaintikuntaan ja yrityksen sijaintimaakuntaan (matkailuliiketoiminnan ostomenoilla tarkoitetaan yrityksen matkailutoiminnan/matkailijoiden palvelemisen vuoksi ja ylläpitämiseksi tehtyjä ostoja) 18

Toimiala Ostot Ostot sijainti Ostot muualta yhteensä kunnasta sijaintimaakunnasta A. Maa ja kalatalous % % B. Tukkukauppa % % C. Vähittäiskauppa % % D. Huoltamot, korjaamot ja varaosamyynti % % E. Elintarvikkeiden valmistus % % F. Sähkö, lämpö, vesi ja jätehuoltopalvelut % % G. Majoitus ja ravitsemispalvelut % % H. Maa, vesi, ilma ja tietoliikenteen palvelut % % I. Siivous ja pesulapalvelut % % J. Ohjelmapalvelut % % K. Kirjanpito ja hallintopalvelut % % L. Muu, mikä? % % YRITYKSEN/TOIMIJAN INVESTOINNIT 14) Ilmoittakaa yrityksenne/toimintanne matkailuliiketoiminnan investoinnit kuluneelta kaudelta 1.11.2013 30.4.2014 (matkailuliiketoiminnan investoinnit = investoinnit, jotka on tehty matkailupalveluita/matkailijoiden palvelemista varten) Investointikohde yhteensä ( ) sijaintikuntaan kohdentuvat % Kaikki investoinnit A. Maanrakennus tai maa ja vesialueiden hankinta (mm. tiet, uimarannat, piha alueet jne..) B. Rakennukset ja rakennelmat (mm. rakentaminen, saneeraus, sähköistys ) muualle sijaintimaakuntaan kohdentuvat % C. Kalusteet, koneet, laitteet ja välineet: (mm. huonekalut, irtaimisto, kodinkoneet, autot, traktorit, ruohonleikkurit, kassakoneet, tietotekniikka, aktiviteetteihin liittyvät välineet kuten veneet, moottorikelkat jne..) D. Muut investoinnit, mitkä? 19

YRITYKSEN/TOIMIJAN ASIAKASMÄÄRÄT JA KAPASITEETTI (Matkailuliiketoiminnan asiakkailla tarkoitetaan matkailijoita eli ulkopaikkakuntalaisia päiväkävijöitä ja yöpyjiä) 15) Ilmoittakaa yrityksenne/toimintanne matkailuliiketoiminnan asiakkaat 1.11.2013 30.4.2014 a. Asiakkaita yhteensä henkilöä b. Kotimaisten asiakkaiden osuus % c. Kolme tärkeintä ulkomaisten matkailijoiden lähtömaata ja niiden osuudet kaikista ulkomaisista matkailijoista Lähtömaa Osuus kaikista ulkomaisista matkailijoista 1. % 2. % 3. % 16) Yrityksen/toimijan yöpymisvuorokaudet 1.11.2013 30.4.2014 (vain majoitusyritykset) (yksi yöpymisvuorokausi on yhden henkilön yhden yön yöpyminen yrityksessä. Kukin yöpyjä huoneessa tuottaa yhden yöpymisvuorokauden per yö) a. Yrityksen/toimijan yöpymisvuorokaudet yhteensä kpl b. Kotimaisten asiakkaiden osuus yöpymisvuorokausista % 17) Yrityksenne/toimijan majoituskapasiteetti 1.11.2013 30.4.2014 (vain majoitusyritykset) a. Yrityksen/toimijan vuodepaikat yhteensä (ei lisävuodepaikat) kpl b. Lisävuodepaikat yhteensä kpl c. Huoneiden määrä kpl d. Mökkien määrä kpl e. Muiden majoitusyksiköiden määrä (esim. matkailuvaunupaikat) kpl KIITOS VASTAUKSESTANNE! 20