Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kiinteistöllä Kuuminainen RN:o 1:202 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista, Pori.

Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2013/1 Dnro ESAVI/4/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kiinteistöllä Kuuminainen RN:o 1:202 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista, Pori. LUVAN HAKIJA Pertti Kuuminainen Kuuminaistentie 359, 28660 Pori Y-tunnus: 1312261-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan emolehmätuotantoa ja lihanautojen kasvatusta. Hakemus koskee toiminnan laajentamista siten, että eläinmäärä kasvaa 70 lihanaudasta, 20 hiehosta, 60 emolehmästä, 30 alle kuuden kuukauden ikäisestä vasikasta, 30 kanasta ja 3 hevosesta 112 emolehmään, 84 hiehoon, 84 lihanautaan, 56 nuorkarjapaikkaan ja 7 hevoseen. Tilalle ei rakenneta uusia eläinsuojia. Eläinsuoja sijaitsee Porin kaupungin Kuuminaisten kylän tilalla Kuuminainen RN:o 1: 202 yllä mainitussa osoitteessa, kiinteistötunnus 609-419-1-202. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 8.1.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (20) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Toiminnalla on Porin ympäristölautakunnan 4.3.2003 ( 31) myöntämä ympäristölupa eläinsuojalle, jossa kasvatettava eläinmäärä on 70 lihanautaa, 20 hiehoa, 60 emolehmää, 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa, 30 kanaa ja 3 hevosta. Porin kaupungin ympäristölautakunta on eläinmäärän lisääntymisen jälkeen kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan uutta lupaa olemassa olevalle toiminnalle aluehallintovirastolta. Hakemukseen on liitetty yksi maanvuokrasopimus, joka koskee noin 77 hehtaarin peltoalaa Porin kaupungin alueella. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2014. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole hyväksyttyä asemakaavaa. Lounais-Porin oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (2001) tilakeskuksen alue on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Tilakeskus sijaitsee osittain Kuuminaisten rantakaavan (1997) mukaisella maa- ja metsätalousalueella (M), jolla rakentaminen on kielletty ja jonka 50 metriä lähempänä rantaa olevalla vyöhykkeellä sallitaan vain maisemanhoidolliset hakkuut. Satakunnan vahvistetussa maakuntakaavassa alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1) ja perinnemaisemaa (kh3). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Varsinaisen Selkämeren vesistöalueella Porin rannikkoalueella. Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Sijoituspaikan läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Etäisyys eläinsuojasta mereen on noin 220 metriä. Eläinsuojien sijoituspaikan ympäristö on metsikköä. Lähin naapurin vapaaajankäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä olemassa olevasta kattamattomasta kuivalantalasta ja noin 90 metrin etäisyydellä olemassa olevista eläinsuojista länteen. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus, joka ei ole hakijan omistuksessa, sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä olemassa olevista eläinsuojista itään.

3 (20) Preiviikinlahden Natura 2000 verkostoon kuuluvat perustamattomat luonnonsuojelualueet (FI0200080) ja (FI0200151) sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiskoilliseen. Kuuminaistenniemen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (FI0200081) sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä eläinsuojasta etelälounaaseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan eläinsuojan toiminnan laajentamiseen siten, että laajennuksen jälkeen tilalla on paikat 112 emolehmälle, 84 hieholle, 84 lihanaudalle, 56 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle ja 7 hevoselle. Laajennus on toteutettu vuosina 2007 2011. Tilalla on laajennuksen jälkeen nautakasvattamo ja emolehmäpihatto. Nautakasvattamossa on paikat 84 lihanaudalle ja 64 hieholle. Emolehmäpihatossa on paikat 112 emolehmälle, 20 hieholle ja 56 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Emolehmäpihatto toimii kuivikelantamenetelmällä ja nautakasvattamo kuivikepohjalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Nautakasvattamon kuivitetun alueen pinta-ala on noin 1 150 m 2 ja kuivikkeen paksuus noin 30 cm. Emolehmäpihatossa kuivitetun alueen pinta-ala on noin 1 633 m 2 ja kuivikkeen paksuus noin 30 cm. Eläinsuojissa muodostuva lanta siirretään varastoitavaksi eläinsuojien läheisyydessä olevaan kattamattomaan kuivalantalaan, jonka pinta-ala on 360 m 2 ja tilavuus 1 000 m 3. Lisäksi tilalle suunnitellaan rakennettavaksi 1 300 m 3 etälantala noin 10 kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Vinokuivikepohjat tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, muut kuivikepohjat ja lantakäytävät tyhjennetään viikoittain. Kattamattomaan lantalaan kertyvä sadevesi imeytetään kuivikkeisiin tai tyhjennetään tarvittaessa loka-autolla. Tallissa on paikat 7 hevoselle. Kuivitetun alueen pinta-ala on 50 m 2 ja kuivikkeen paksuus on noin 10 cm. Lanta poistetaan päivittäin kattamattomaan kuivalantalaan, jonka pinta-ala on 30 m 2 ja tilavuus 45 m 3. Tallissa muodostuvat pesuvedet johdetaan umpitankkiin, joka tyhjennetään lokaautolla. Eläinsuojien ilmanvaihto on painovoimainen ja rakennuksia ei lämmitetä. Eläinsuojissa ei ole käymälää. Nautaeläinten eläinsuojissa ei muodostu pesuvesiä. Eläinten ruokinta perustuu pääasiassa säilörehuruokintaan. Tilalla valmistetaan pyöröpaalattua kuivaheinää noin 2 000 tonnia vuodessa. Pyöröpaalit varastoidaan peltolohkoilla sekä ulkona konehallin ja rehuvaraston läheisyydessä.

4 (20) Emolehmiä, hiehoja ja vasikoita laidunnetaan viiden kuukauden ajan perinnebiotooppialueilla, jotka rajoittuvat mereen. Sonnit ovat sisätiloissa koko vuoden ajan. Laidunalaa on käytettävissä 225 hehtaaria, jota ei ole laskettu mukaan lannan levitykseen käytettävään peltoalaan. Eläimet ovat laitumella myös öisin. Laitumilla ei ole kiinteää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Eläimet saavat juomavetensä luonnonvesistä. Hevoset laiduntavat lähilaitumilla viiden kuukauden ajan. Tuotannosta tuleva lanta (arviolta noin 4 510 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (89 ha), vuokrapelloille (25 ha) ja sopimuspelloille (75 ha). Pelloista noin 2 hehtaaria sijaitsee pohjavesialueella. Lanta levitetään keväisin ennen pellon muokkausta (60 %) ja syksyisin ennen kyntämistä (40 %). Keinolannoitteet (arvio 60 tonnia vuodessa) säilytetään konehallissa. Torjunta-aineita hankitaan tarvetta vastaava määrä kasvukaudella ja ne välivarastoidaan tarvittaessa tiiviissä astiassa konehallissa. Energian ja veden käyttö Tilalla on viisi polttoainesäiliötä. Kahden säiliön tilavuus on 3 000 litraa ja muiden säiliöiden 1 500 litraa ja 2 000 litraa. Lisäksi tilalla on betonilaatan päälle sijoitettu 7 000 litran säiliö kuivurin energiantarvetta varten. Säiliöt on sijoitettu karkean soran päälle ja ne on varustettu lukituksella. Säiliöt on yhtä säiliötä lukuun ottamatta (1 500 litran säiliö) varustettu laponestolaitteella. Konehallissa varastoidaan enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Eläinsuojan vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta ja osittain omasta rengaskaivosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - kuivikelanta on turpeella kuivitettua, joten sen aiheuttamat hajuhaitat ovat vähäiset - lanta muokataan levityksen jälkeen peltoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi, käsittely ja levitys. Lanta on kuivikkeen ansiosta kuivaa ja lanta muokataan levityksen jälkeen peltoon.

5 (20) Eläinten laiduntamisella saadaan säilytettyä arvokas maisema-alue Preiviikinlahden ja Viasvedenlahden rantamailla. Eläinten rehuksi tarvitaan nurmea, joka pitää peltomaita kasvipeitteisinä talvisin ja vähentää peltoeroosiota. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Säilörehua kuljetetaan ruokintakaudella noin 2 3 kuljetusta viikossa, väkirehua 2 3 kertaa vuodessa ja kuivikkeita kaksi kertaa kuukaudessa. Eläimiä kuljetetaan noin kerran kuukaudessa. Lantakuljetukset painottuvat keväälle ja lantaa kuljetetaan keskimäärin 4 5 päivän ajan. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 0,5 3 tonnia vuodessa) toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Kuolleet eläimet välivarastoidaan peräkärryssä tai asfalttipohjalla pressulla peitettynä. Metalliromu (arvio 1 5 t vuodessa) toimitetaan metallikeräykseen ja muovijäte (arvio 5 t vuodessa) hyödynnetään energiajätteenä polttolaitoksella. Akut (arvio 200 kg vuodessa), loisteputket (arvio 10 20 kg vuodessa) ja jäteöljyt (arvio 200 kg vuodessa) toimitetaan vaarallisten aineiden keräykseen. Pilaantunut rehu (arvio 1-3 t vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Muiden jätteiden osalta kiinteistö on liittynyt kaupungin järjestämään jätteenkuljetukseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan suurin ympäristöriski liittyy lannan varastointiin ja kuormaukseen sekä kuljetuksiin. Näihin riskeihin pyritään varautumaan hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla. Tilalla on käytettävissä sekä kaupungin vesijohtovesi että oman rengaskaivon vesi. Sähkökatkoja varten tilalla on varavoimajärjestelmä.

6 (20) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 21.8. 20.9.2013 Porin kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Satakunnan Kansa -nimisessä sanomalehdessä 20.8.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Porin kaupungin hallintokeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 14.8.2013 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Eläinsuojan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 5.11.2013. Samassa yhteydessä on tarkistettu toimintaa koskevat tiedot. Tilakäynnistä tehty muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Porin kaupungilta, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty lausunto Satakunnan Museolta. 1) Porin kaupunki, ympäristövirasto (Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen viranhaltijalausuntona, 17.9.2013) esittää lausuntonaan seuraavaa: Lounais-Porin oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (2001) tilakeskuksen alue on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Tilakeskus sijaitsee osittain Kuuminaisten rantakaavan (1997) mukaisella maa- ja metsätalousalueella (M), jolla rakentaminen on kielletty, ja jonka 50 m lähempänä rantaa olevalla vyöhykkeellä sallitaan vain maisemanhoidolliset hakkuut. Pääosa kiinteistöstä 1:202 on rantakaavan ulkopuolella. Alue ei kuulu Porin kaupungin kaavoituskatsauksen 2013 2015 mukaisiin asemakaavakohteisiin. Esitetty etälantalan alue on yleiskaavan mukaisella maatalousalueella (MT) eikä alueella ole asemakaavaa. Etälantalan sijoituspaikaksi esitetty kiinteistö rajoittuu valmisteilla olevaan Jakkuvärkin tuulipuiston osayleiskaava-alueeseen. Hakemuksen mukaisesta eläinsuojan toiminnasta ei ole huomautettavaa.

7 (20) 2) Porin kaupunki (26.9.2013) on antanut seuraavan lausunnon: Eläinsuojan laajennus sijoittuu maatilan talouskeskukseen, jossa on useampia suurehkoja eläinsuojia ja muita maatalouteen liittyviä rakennuksia. Alue on osoitettu Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaavoissa maatalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennuksessa, rakennuksissa ja rakennelmissa tehtävät muutokset ja korjaustyöt tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Osalla maatalouskeskusta on voimassa oleva Kuuminaisten ranta-asemakaava, jossa alue on osoitettu maatalousalueeksi. Kaupunkisuunnittelun mielestä haettu laajennus ei ole ristiriidassa kaavoituksen tavoitteiden kanssa. Maatalouden kehittäminen nykyistä maatalouskeskusta laajentamalla mahdollistaa alueen säilymisen yleiskaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisena. Keskitetty rakentaminen mahdollistaa muun ympäristön säilymisen nykyisen kaltaisessa tilassa. 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (3.10.2013) esittää lausuntonaan seuraavaa: KAAVOITUS JA LUONNONSUOJELU Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Hankkeen toiminta-alueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Luonnonsuojelun näkökulmasta laiduntaminen perinnebiotooppiniityillä on positiivinen seikka. VESISTÖNSUOJELU Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman huomioiminen hankkeessa: Hanke sijaitsee Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella. Eläinsuoja sijaitsee Selkämeren rannikkoalueella. Hakemuksessa esitetyt lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat Selkämeren rannikkoalueella ja Kokemäenjoen vesistöalueella. Selkämeren ekologinen tila on tyydyttävä tällä osalla merialuetta. Kokemäenjoen ekologinen tila on välttävä. Kokemäenjoen suistossa Pihlavanlahti-Kolpanselän ja Eteläselän alueella merialueen tila on välttävä. Eläinsuojan sijaintikunnassa Porissa korkeiden ja erittäin korkeiden P-lukujen osuus pelloilta otetuista maanäytteistä on 10 20 %. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on kuitenkin yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta keskeisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla.

8 (20) Tarkempaa kannanottoa eläinsuojan vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksistä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Hakijalta tulisikin pyytää lupaharkinnan yhteydessä ajantasaiset tiedot lannanlevityspeltojen viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta (tilatunnus, lohkonumero ja siihen yhdistetty viljavuusluokka fosforin osalta). Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. POHJAVEDEN JA MAAPERÄNSUOJELU Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lietelannan levittäminen pohjavesialueille ja kuivalannan levittäminen pohjavesialueiden muodostumisalueille on pääsääntöisesti kielletty. Ilmakuvien perusteella etälantala sijoittuu lammikkoon, joten rakentaminen edellyttänee lammikon täyttämistä. Tilalla on neljä farmarisäiliötä. Suunnitelmakartassa ei ole esitetty polttonestesäiliöiden sijoituspaikkaa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaan polttonesteiden säilytys tulisi mahdollisuuksien mukaan keskittää yhteen paikkaan. Ulkona sijaitseva polttoainesäiliö tulisi varustaa katoksella ja sijaita säiliön tilavuutta vastaavassa tiiviissä suoja-altaassa, jonka sisäpuolelle mahtuvat säiliön pumppu ja täyttöventtiilit. Lisäksi tankkausalueen tulee olla tiivis ja muotoiltu niin, että mahdolliset polttoainevuodot eivät valu maaperään. Suojaallasta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Ympäristölaissa kielletään maaperän- ja pohjaveden pilaaminen. Vastuu vuotavasta säiliöstä ja aiheutetusta vahingosta kuuluu säiliön omistajalle. 4) Satakunnan museo (9.10.2013) on antanut seuraavan lausunnon: Pertti Kuuminaisen ympäristölupahakemukseen on liitetty emolehmänavetan rakennussuunnitelmat vuodelta 2007. Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa samana vuonna. Rakennushanke toteutettiin vuosina 2007 2008. Eli toimintaa ei nyt ole tarkoitus laajentaa vaan ainoastaan uusia ympäristölupa laajentuneelle toiminnalle. Satakunnan Museo teki tutustumiskäynnin Kuuminaisten tilalle 8.10.2013 ja tapasi käynnin aikana luvan hakijan. Käynnin aikana oli mahdollista todeta, että eläinsuojan toiminnan laajentaminen oli todellakin toteutettu rakennusluvan mukaisesti jo vuosia aiemmin. Hakija kertoi, ettei lisärakentamista ole suunnitteilla nyt haettavana olevan ympäristöluvan puitteissa, vaan kaikki, mitä on aiottu rakentaa, on myös jo toteutettu. Siksi Satakunnan Museo ei voi ottaa kantaa mihinkään suunnitteilla olevaan ympäristön muutokseen.

9 (20) Satakunnan Museo toteaa kuitenkin, että Kuuminaisten tila on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka ytimen muodosta vanhimmilta osiltaan vuonna 1866 rakennetun päärakennuksen ympärille ryhmittynyt pihapiiri. Hyvin säilyneen pihapiirin muita rakennuksia ovat oletettavasti 1800-luvun loppupuolella rakennettu pakarirakennus sekä suuri, vinkkelinmuotoinen talousrakennus, johon on yhdistetty puori -rivi, vuonna 1893 rakennettu ja myöhemmin korotettu kivinavetta sekä talli vuodelta 1900. 1800-luvun loppupuolen asussa säilyneen päärakennuksen takana on monessa vaiheessa muutettu toinen asuinrakennus sekä vuonna 1793 rakennettu hirsinen makasiini. Aidattuun ja puutarhan ympäröimään pihapiiriin johtaa pitkä koivukuja. Kokonaisuus on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä. Kuuminaisten maisemalle ominaisia piirteitä ovat hyvin tasaisen mäntymetsän ja vanhojen laidunkäytössä olevien hakamaiden vaihtelu. Alue on osoitettu Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaavoissa maatalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennuksessa, rakennuksissa ja rakennelmissa tehtävät muutokset ja korjaustyöt tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Osalla maatalouskeskusta on voimassa oleva Kuuminaisten ranta-asemakaava, jossa alue on osoitettu maatalousalueeksi. Uusi karjapiha kaikkine rakennuksineen on sijoitettu vanhan pihapiirin länsipuolelle omaksi kokonaisuudekseen. Tilan vanha navettarakennus sulkee uuden karjapihan tilan oleskelupihan suuntaan. Kaikki uudehkot, suurikokoiset maatalousrakennukset ovat lautavuorattuja ja punamullan värisiä. Kokonaisuus tuo oman uuden ajallisen, maatalouden jatkumisesta kertovan kerrostumansa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Satakunnan Museo pitää kokonaisuutta varsin onnistuneena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole annettu. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pertti Kuuminaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 70 lihanaudan, 20 hiehon, 60 emolehmän, 30 nuorkarjapaikan, 30 kanan ja 3 hevosen eläinsuojan laajentamiseen 112 emolehmän, 84 hiehon, 84 lihanaudan, 56 nuorkarjapaikan ja 7 hevosen eläinsuojaksi Porin kaupungin Kuuminaisten kylän tilalla Kuuminainen RN:o 1: 202, kiinteistötunnus 609-419-1-202.

10 (20) Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä laidunkausi huomioiden vähintään 3 440 m 3 kuivalantatilavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30.4.2014 mennessä selvitys siitä, miten tarvittava kuivalannan varastointitilavuus tilalla toteutetaan. Jos lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy lantalaan estyy, on lantalan tilavuuteen lisättävä 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien, rehuvarastojen sekä kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pilaantunut rehu on varastoitava tai kompostoitava tiivispohjaisella alustalla, josta suoto- ja valumavedet kerätään talteen. Rakennusten, rehuvarastojen sekä kuivalantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan hyödyntäminen 11 (20) 4. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa, jota ei käytetä laidunnukseen, vähintään 109 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä puolen vuoden kuluessa tämän ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen, ulko- ja jaloittelutarhat 9. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laiduntaminen tulee järjestää siten, ettei se aiheuta naapureille kohtuutonta rasitusta.

12 (20) Jätteet ja varastointi 10. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011) sekä komission asetuksen (EU) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja tämän toimeenpanoasetuksen (142/2011) mukaisesti. Eläinjätteet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty ja joka on sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava sivutuoteasetuksen mukaisesti ja sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan viranomaisen eli kaupungineläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 11. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on varustettava vuodot keräävillä tiivisaltailla ja pidettävä katettuina siten, ettei vuotoaltaisiin kerry vettä tai lunta tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. 12. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

Tarkkailu ja raportointi 13 (20) 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista lohkokohtaisesti eriteltyinä - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut määräykset 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kaupungin- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.

14 (20) Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei sijaitse asemakaava-alueella. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Mikäli eläinsuojista kuitenkin aiheutuu kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla. Rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita MMM-RMO C 4. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastossa ja ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävä määrä lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa. Tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden ai-

15 (20) kana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Etäällä eläinsuojasta, tapahtuvasta viiden kuukauden mittaisesta nautaeläinten laidunkaudesta johtuen lannan varastointitilavuutta laskettaessa on huomioitu nautaeläinten osalta neljän kuukauden aikana laiduntavien eläinten määrä. Hevosten osalta lannan varastointitilavuutta laskettaessa on huomioitu kahden kuukauden aikana laiduntavien eläinten määrä. Hakemuksessa esitetty kuivalannan varastointitilavuus on riittämätön laajennetun toiminnan varastointitarpeeseen nähden, joten lupamääräyksessä 1 on annettu määräys esittää valvontaviranomaiselle toimet siitä, miten riittävä kuivalannan varastointitilavuus saavutetaan. Lupamääräykset 2 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että tilakäynnillä esitettyjen viljavuustutkimustulosten perusteella lannan levitykseen käytettävät pellot ovat pääosin soveltuvia lannan levitykseen. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vas-

16 (20) ta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Lannan levittäminen vedenottamoiden suojavyöhykkeillä aiheuttaa riskin talousveden laadulle. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella ja vedenottamon suojavyöhykkeillä olevilla pelloilla on kielletty. Määräyksellä 9 ehkäistään naapurustolle mahdollisesti laiduntamisesta aiheutuva kohtuuton rasitus. Lupamääräykset 10 13 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine käyttämällä se uudelleen tai kierrättämällä se erilaisina tuotteina. Toissijaisesti jäte voidaan hyödyntää energiana, jos se ominaisuuksiensa puolesta siihen soveltuu. Jätteiden käsittely on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätteestä päätyy mahdollisimman vähän loppusijoitukseen eli kaatopaikalle tai ilman energian talteenottoa tapahtuvaan polttoon. Lupamääräyksellä 11 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain mukaan. Ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi polttoaineita koskee myös kemikaalilainsäädäntö. Polttoaineiden kokonaismäärän ollessa yli 10 m³ on varastoinnista tehtävä vaarallisten kemikaalien teollista varastointia koskevan kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 mukainen kemikaali-ilmoitus (24 ) pe-

17 (20) lastusviranomaiselle. Tilan polttoaineiden ja öljytuotteiden kokonaismäärä on yli 10 m³ ja luvanhakijan on syytä olla yhteydessä pelastusviranomaiseen varmistaakseen, kuinka asiassa on tarpeen menetellä. Pelastusviranomainen voi antaa mahdollisen ilmoituksen johdosta tarpeellisia toimintaehtoja. Ennen ympäristöluvassa määrättyjen polttoaineen varastointia koskevien toimenpiteiden toteuttamista hakijan olisi hyvä varmistaa, että suunnitellut toimet eivät ole ristiriidassa pelastusviranomaisen mahdollisten vaatimusten kanssa. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 14 on annettu valvontaviranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 15 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 17 mukaisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioon otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 )

18 (20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 30.11.2023. (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Porin kaupungin ympäristölautakunnan 4.3.2003 ( 31) myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 8, 9, 12, 13, 15-17, 29, 72, 73, 118, 119, 122 ja 123 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (EY/1069/2009) ja sen toimeenpanoasetus (142/2011) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013

19 (20) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 400 lihanaudan eläinsuojan (muu eläinsuoja) ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4 570. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pertti Kuuminainen Kuuminaistentie 359, 28660 Pori Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunginhallitus Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Satakunnan Museo Asianosaisille listan dpoesavi-4-04-08-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan Kansa nimisessä sanomalehdessä.

20 (20) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Maria Kukonlehto Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Maria Kukonlehto. MK/mn

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.